Miksi yksinvaltius kiehtoo ihmisiä?

Kimmo Huosionmaa

Yksinvaltius sekä vahvat johtajat ovat asioita, joita aina välillä tuetaan jopa maltillisen suomen maltillisena tunnetussa lehdistössä. Syy mikä aikoinaan nosti kuninkaat sekä itsevaltiaat hallitsijat valtaan oli se, että maailma oli sekasortoisessa tilanteessa, ja se sitten antoi aiheen antaa Rooman asevoimien johto yhden miehen eli Mariuksen käsiin, ja kuten varmaan tiedämme, niin tuolloin Gaius Marius sekä Lucius Cornelius Cinna saivat tilanteen rauhoittumaan asevoimien avulla. Tuolloin barbaarit uhkasivat Rooman valtakuntaa, ja siksi katsottiin, että mitään vastaväitteitä ei tuolloin kaivattu, ja siksi Rooman kaikki valta keskitettiin yhden miehen käsiin, ja tuolloin ajateltiin tämän mallin tuovan valtakuntaan järjestyksen, mutta tietenkin tuloksena oli hirmuvalta.



Myöhemmin vuonna 81 Lucius Cornelius Sulla riisti vallan Roomassa, ja hänen komennossaan Rooma muuttui hirmuvallaksi. Sullan kyseenalaista mainetta niittäneiden  tekojen sarjaan voidaan liittää pääsy samaan kastiin Jezovin ja Himmlerin kanssa, kun puhutaan maailman pahimmista murhaajista. Kuitenkin kun Sullan nousua valtaan ajatellaan tarkemmin, niin silloin Rooma oli jo oikeastaan muuttunut diktatuuriksi, ja Sullan valtaannousu oli vain tapaus, missä oli valittava kahden yhtä väkivaltaisen diktaattorin välillä, ja pitää tietenkin muistaa se, että Cinna oli Mariuksen kanssa murhauttanut useita Sullan kannattajia joten hän ei sen kummempi ollut kuin Sulla, ja tietenkin voidaan sanoa, että syy Sullan kovuuteen johtui siitä, että hän halusi kostaa ilmeisesti serkulleen tämän toimia, mutta sitten pitää muistaa, että Cinnan tytär Cornelia oli naimisissa Caesarin kanssa aina hänen kuolemaansa vuonna 69 eKr. saakka.



 Kun sitten yksinvaltiutta ollaan tarkasteltu esimerkiksi Henrik VIII:n ja muiden hänen kaltaistensa kautta, niin silloin tietenkin ollaan tultu siihen tulokseen, että lopulta yksinvaltius oli se aluksi kuinka valistunutta hyvänsä johtaaa aina väkivaltaiseen hirmuhallintoon, ja kun noita maailman kuuluisimpia tyranneja ajatellaan, niin aina heitä ennen on ollut valistuneita yksinvaltiaita, jotka sitten ovat unohtaneet sen, että aina ei heidän seuraajansa ole ollut yhtä mukava mies tai nainen kuin he itse ovat olleet. Kun ajatellaan Mariusta sekä hänen seuraajiaan tällä valtiollisen terrorin kivisellä saralla, niin heidät on nostanut valtaan sellainen käsitys, että asevoimat voisi tarjota konkreettisen vaihtoehdon neuvotteluille, kun valtioon halutaan tuoda järjestystä, ja tuo asevoimien tuki on sitten pitänyt nuo miehet vallassa.



Kun ajatellaan verisiä diktatuureja Cinnasta Josif Staliniin ja Adolf Hitleriin, niin nuo miehet ovat aina vedonneet ulkoisiin vihollisiin, jotta he muka tarvitsevat laajoja vallankäyttö-oikeuksiaan, joihin on aina kuulunut pidätys- ja vangitsemista koskeva oikeus. Sekä tietenkin oikeus käyttää noita oikeuksia miten tuota valtiasta nyt sattuu sillä kertaa huvittamaan niitä käyttää. Yksinvaltius tietenkin on sellainen kehitys, missä vahva johtaja nousee jonkun sotilasjoukon tukemana jostain valtion epäjärjestyksestä, ja joissakin tapauksissa tällaiset miehet ovat jopa olleet paikallaan, mutta kun tilanne on rauhoittunut, niin silloin tietenkin tällaiset henkilöt ovat ikään kuin katsoneet olevansa ainoita vaihtoehtoja, mitä heidän maallaan voisi olla, kun ajatellaan johtajaa. Ja johtajan aseman pitää heistä olla tietenkin järkkymätön sekä kaiken hänen ympärillään pitää olla hyvin maskuliinista.



Kun ajatellaan sitä, mikä noita miehiä sitten tukee, niin silloin eteen tulee tilanne, missä joku ihminen saa paikan jossain autoritaariseen johtamismalliin sekä äärimmäisen hierarkiseen järjestelmään perustuvassa organisaatiossa, jonka ainoa olemassaolon malli on tukea laillista hallitusta, joka on kuitenkin muuttunut diktatuuriksi. Kun ajatellaan sitä, että noilla järjestelmillä on tietenkin sellainen työtapa, että mitään esimiehen antamaa käskyä ei saa koskaan kyseenalaistaa, niin se tietenkin tarkoittaa, että päällystön tehtävänä niissä on jaella käskyjä, joita alaiset sitten toteuttavat, ja sen takia yleensä esimerkiksi asevoimien korkeampi päällystö on joissain maissa tukenut yksinvaltiutta. Tällaisissa tapauksissa joku kenraali on katsonut olevansa oikeutettu ottamaan komennon maassa, jos sen politiikka ei häntä itseään satu miellyttämään.



Eli tuolloin vallan haltuun ottoa perustellaan sillä, että valtio on jotenkin huonossa tilassa, ja sitten pitää palauttaa kansan ylpeys omaa kansallista identiteettiään kohtaan, jota pönkitetään loputtomissa sotilasparaatissa esiteltävillä asella sekä joukoilla. Ja jos joku sitten on tuota uutta ylpeää valtiovaltaa vastaan, niin hänet viedään stadionille sekä ammutaan. Syy miksi esimerkiksi joillakin ihmisillä on tarve tukea yksinvaltiutta on se, että he ikään kuin ajattelevat, että heille on luvassa töitä jostain poliisikoneistosta, joka sitten sanelee ihmisten puheita sekä tekemisiä.



Tietenkin jos tuosta asiasta puhutaan julkisesti, niin silloin on yleensä sotilasarvo viety, ja seuraukset ovat olleet kamalat. Kuitenkin on ajatellaan sitä yhteyttä, mikä yli 2000 vuotta sitten eläneellä Gaius Mariuksella on Augusto Pinochetiin, niin molemmat perustelivat toimiaan sillä, että he toisivat maalleen ylpeyden, ja tuota perustetta kansanmurhiin sekä poliittiseen vainoon ovat tietenkin hyödyntäneet Lucius Cornelius Sulla, Ludvig XIV sekä Josif Stalin ja Saddam Hussein, jos noita alan miehiä tässä sitten aletaan luetella.



Noiden ihmisten toiminta on saanut aikaan sen, että johan alkaa ihmisiä kiinnostaa tuo demokratia sekä neuvotteluratkaisu. Ja kun sitten vähän puhutaan politiikkaa, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että esimerkiksi diktaattori voi käyttää tunnuksenaan esimerkiksi punaista tähteä, ja samalla väittää olevansa kansan puolella, jotta hän saisi sitten tukea omalle aatteelleen, mutta sitten saman tien kun  hän on valtaan päässyt, niin seuraavaksi hän katsoo olevansa sellainen ihminen, joka on ainoa oikea valinta maan johtoon. Ja sitten tietenkin pitää löytää sisäisiä vihollisia, joita ovat ne, joille diktaattori on kiitollisuudenvelassa. Sen jälkeen tietenkin poliittisten vihollisten perään lähetetään poliiseja, joiden tehtävänä on vaientaa vastakkaiset mielipiteet.



Ja poliittiset vangit ovat tietenkin ongelmallisia, koska he voivat agitoida eli kertoa salaisuuksia noille poliiseille, ja tietenkin se, että hallitsija on käskenyt pidättää jonkun ihmisen on ongelmallinen asia, koska silloin saattaa tietenkin sellaisia tietoja, jotka häntä itseään vahingoittavat päätyä väärien ihmisten korviin. Se että ihminen pidätetään esimerkiksi graffitin teosta ja lähetetään kymmeneksi vuodeksi vankilaan varmaan sitten herättää monen poliisin ihmetyksen, ja sitten tämä varmaan saa aikaan tutkimuksia. Mutta sitten näihin poliittisiin vankeihin alettiin käyttää mielenterveys-diagnooseja, jotta heidän suunsa saataisiin tukittua. Sen tehtävä on tietenkin eristää sekä estää tuollaista vankia keskustelemasta muiden kanssa, jotta häntä ei voisi enää järkevänä ihmisenä pitää, ja tuollaiset diagnoosit alensivat poliittisten vankien uskottavuutta ihmisten silmissä. Mutta koskaan legendat eivät kuole pois, ja monet niistä poliittisista vangeista ovat kirjoittaneet teoksia, joiden takia pakkovalta on sitten murentunut.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lucius_Cornelius_Cinna

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sulla

https://fi.wikipedia.org/wiki/Marius