Kimmo Huosionmaa
Kaupoissa on puhuttu siitä, että mitä jos esimerkiksi kaikessa myynnissä siirrytään henkilökohtaiseen hinnoitteluun. Tämä on jo totta esimerkiksi verkkokaupoissa, missä rekisteröitynyt asiakas saa oman tilinsä kautta tilatessaan esimerkiksi alennuskuponkeja tai hänelle merkitään pisteitä siitä, mitä hän ostaa verkosta. Mutta tietenkin on hyvä muistaa, että myös tavallisissa vähittäiskaupoissa on käytössä pisteiden lasku, eli kaiken maailman bonus ja muiden korttien avulla vähittäiskauppa voi antaa pisteitä sen mukaan, miten paljon tavaraa ihminen ostaa jonkun kauppaketjun myymälöistä.
Kun tuota järjestelmää esimerkiksi “Plussa-pisteiden” muodossa ajatellaan, niin tietenkin silloin voidaan puhua jo aivan suoraan siitä, että kauppaketju on siirtymässä henkilökohtaiseen hinnoitteluun, koska ostotapahtumasta sekä liikkeiden maksullisten palveluiden käytöstä hyvitetään asiakasta pisteillä, jotka voi suoraan muuttaa rahan arvoiseksi tuotteeksi. Puhuttaessa noista alennus- tai kanta-asiakaskorteista, niin niiden avulla voidaan asiakkaan ostotottumuksia tarkkailla erittäin tarkasti, minkä lisäksi otoksista voidaan rakentaa melko tarkka profiili siitä millainen asiakkaan terveydentila on. Ja jos ajatellaan, että joku ei koskaan osta mitään sitrushedelmiä tai suklaata, niin se kertoo siitä, että tuolla asiakkaalla on jotain sellaista, minkä takia hän välttää noita erittäin hyvän makuisia ruoka-aineita.
Mikään kauppaketju ei tietenkään myönnä noita asiakkaiden ostoja seuraavansa, mutta kuitenkin jos henkilö käyttää yleensä luottokorttia, ja sitten yhtenä kertana hän ostaa jotain käteisellä, niin kyseessä on poikkeama rutiinista, jolloin sitten vartija voi tarkastaa valvontakameran avulla, mitä tuo henkilö oikeastaa ostaa, ja tietenkin esimerkiksi henkilökohtaiseen kännykkään liitetyn RFID-tunnistimen avulla voidaan henkilöä silti seurata myymälässä. Mikäli kännykkään on sitten liitetty jokin alennuksia koskevaa pistejärjestelmää tukeva sovellus, niin silloin tietenkin kauppaketju voi saada selville sen, että mitä ihminen ostaa, vaikka hän ei sitä haluakaan rekisteröitävän. Kauppaketjun tarvitsee vain selvittää, missä ihminen kävelee ja sitten suunnata valvontakamera häneen, niin silloin ostoskorin sisältö saadaan selville hyvin nopeasti.
Jos tuotteissa tai niiden hintalapuissa on oma RFID-tunniste, niin varashälytin voi silloin lukea jokaisen tuotteen, sekä tallentaa ne tietokantaan, sekä myös nuo alennuskortit voidaan lukea samojen laitteiden avulla. Ja tuolloin tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että missään nimessä marketit eivät tuota hyvitystä ostoista anna hyvää hyvyyttään. Noiden pisteiden tarkoitus on sitouttaa asiakkaita markettien asiakkuuksiin, ja saada heidät keskittämään ostonsa johonkin kauppaketjuun. Kun keskustellaan esimerkiksi mobiilimaksamisesta, niin silloin tietenkin tulee mieleen se, että esimerkiksi mobiilimaksu mahdollistaa erittäin tarkan asiakkaan profiloinnin myös niissä paikoissa, joissa asiakas ei tuota pisteiden keräämis-korttiaan näytä.
Tuollainen tiedon krääminen on tietenkin kiellettyä, mutta varmasti tätä tietoa kerätään myös salaa, jotta asiakkaista saadaan tehtyä mahdollisimman tarkka profiili. Ja asiasta tietenkin tekee mutkikkaan se, että tuota tietoa voidaan käyttää ihmistä vastaan todella hirvittävällä tavalla. Eli esimerkiksi tiedot allergioista voivat olla erittäin vahingollisia väärissä käsissä, ja oletteko ajatelleet, että esimerkiksi kirurgi söisi ennen leikkausta jotain, mikä aiheuttaa vaikka kutinaa, tai toimitusjohtajan siitepölyallergiaa käytetään neuvotteluissa häntä itseään vastaan suihkuttamalla tuohon tilaan siitepölyä. Joten tällaisissa tapauksissa tiedon kerääminen voidaan kyllä rajoittaa vedoten ihmisten terveyteen.
Ja kun puhutaan henkilökohtaisista alennuksista, niin silloin tietenkin tuo alennus sitten voidaan kääntää ihmistä itseään vastaan. Vaikka tietoja ei suorastaan kerätä, niin ongelmia tulee noiden alennukseen oikeuttavien pisteiden laskutavasta, jonka mukaan tietty summa tuolla bonus-tilillä kerryttää pisteitä tietyllä määrällä rahaa. Jos henkilö käyttää tiettyä markettia vain tietyn tuotteen kuten antihistamiinin ostamiseen, niin silloin voidaan häntä vaivaama allergia saada selville katsomalla pistemäärää, mutta onneksi tuo apteekki ei kerää ainakaan toistaiseksi mitään alennukseen oikeuttavia pisteitä, mutta kun ajatellaan lääkevalmisteita, niin silloin voidaan kuitenkin ajatella, että myös muut varashälyttimet saattavat kerätä RFID-tunnistimien tietoja, ilman että ihminen itse sitä huomaa.
Varashälyttimien keräämät tiedot ovat sikäli ongelmallisia, että ne saatetaan välittää suoraan johonkin vartiointi-yhtiöön, ja sen jälkeen vaikka toiselle puolen maailmaa. Ja nuo hälyttimet saattavat kerätä tietoja, joita niiden ei ole ilmoitettu keräävän. Tietenkin tuo antihistamiini on kaupan vain apteekeissa, mutta jos tuo apteekin edessä tai muualla ostoskeskuksessa sijaitseva hälytinportti lukee huomaamatta tuotteen RFID-koodin sen jälkeen kun se on ostettu, niin silloin voi hyvin henkilökohtaisia tietoja päätyä vääriin käsiin, ja kuten tässä kirjoitin, niin esimerkiksi sitrushedelmiä koskeva allergia voidaan selvittää siten, että katsotaan, jos henkilö ei noita tuotteita osta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.