Kun ihminen ei erota tekoälyä toisesta ihmisestä...

 

Tekoälyä voidaan käyttää väärin. Sen varmaan tietää meistä jokainen. Mutta ennen kuin syytämme tekoälyä petoksista ja vilpistä, niin tekoäly itse ei tee vilppiä. Se joka tekee vilppiä on tekoälyä vilppiin käyttävä ihminen. Siis eihän porakonekaan tee murtoja. Ihminen joka käyttää porakonetta on se, joka tekee murron. Siis aivan samalla tavalla kuin porakone, niin myös tekoäly on väline, jonka avulla pahantahtoinen ihminen pettää toista ihmistä. Kun syytettä petoksista luetaan, niin silloin porakoneelle niitä ei voida lukea. Vaan syytteessä on ihminen, joka käyttää tuota konetta väärin. 

Ihminen ei enää välttämättä erota tekoälyä toisesta ihmisestä. Eli periaatteessa voidaan sanoa että tekoäly on läpäissyt Turingin testin. Toki tuo Turingin testin läpäisy voi vaikuttaa pikkuseikalta, mutta se osoittaa ensinäkin sen, että tekoäly kehittyy nopeammin kuin olemme odottaneet. Tai sitten meidän pitää ryhtyä kehittämään uutta versiota tuosta Turingin testistä. Turingin testi ei mittaa suoraan koneen älykkyyttä vaan ihmismäisyyttä. Siis periaatteessa kyse on siitä, että kykeneekö kone jäljittelemään ihmisen reaktioita kun se keskustelee ihmisen kanssa. Tuollaista tekoälyä joka kykenee kaiken lisäksi jäljittelemään ihmisten ääntä voidaan käyttää tietenkin väärin. 

Kun Turingin testi kehitettiin ei tietokoneen koskaan edes pitänyt kyetä sitä läpäisemään. Mutta tuolloin ei ollut olemassa sellaisia välineitä kuin internet, joilla tietokone tai ohjelmisto kykenee hankkimaan melkein rajattomasti tietoa. Turingin testiä kehitettäessä puhuttiin siitä, että tuolloin kaikki tieto mitä tietokoneella oli, piti ladata sille manuaalisesti. 

Mutta internetin aikaan tietokone voi automaattisesti etsiä tietoa, jota sen käyttäjä tai kehittäjä eivät edes tiedä olevan olemassa. Turingin testin läpäiseminen saattaa aiheuttaa sen, että tekoälyä aletaan entistä enemmän käyttää esimerkiksi puhelinmyyjinä tai asiakaspalvelijoina. Mutta ne voivat myös toimia tehokkaina propagandan sekä disinformaation levittämisessä. Tekoälyn vastaukset voidaan tahallaan muotoilla siten, että ne miellyttävät ihmistä joka niitä käyttää. Samoin tekoäly voi seurata sitä, että miten sen vastapuoli reagoi tuohon sen jakamaan tietoon. Se voi huomioida jos vastapuoli ärsyyntyy jotenkin sen antamasta informaatiosta. 

Ja juuri disinformaation suurin ongelma on siinä, että disinformaatiota jaetaan siinä muodossa, että se miellyttää kohderyhmää. Disinformaation ja propagandan ero on siinä, että disinformaatio saattaa olla täysin tekaistua tietoa. Eli disinformaation tuottaja valmistaa ikään kuin romaanin tai elokuvan, jota sitten "myydään" ihmisille täytenä totena. Propaganda ei välttämättä perustu suoranaisesti tekaistuun tietoon. Se saattaa pitää sisällään esimerkiksi oikeaksi todistettavan tiedon siitä, että asevoimat ovat edenneet kaksi kilometriä. 

Tuolloin ehkä unohdetaan mainita siitä, että eteneminen saattoi maksaa esimerkiksi 10 000 miestä.  Koko disinformaation ja propagandan myyminen perustuu juuri klusteriajatteluun. Eli ihmisille kootaan mielenkiintoiselta näyttävä klusteri eli tietorypäs, jossa sitten on muutamia hyvinkin räikeitä kohtia, joita voidaan helposti osoittaa vääriksi. Tuolloin klusteriin upotetaan sydäntä särkeviä tarinoita, joilla saadaan metsä piilotettua yksityiskohtiin. Se että joku asia ei tapahtunut esimerkiksi jossain tietyssä paikassa ei merkitse sitä, että tuo asia ei olisi jossain muualla tapahtunut. Ihmisille myydään silloin asioita, joita he haluavat kuulla. 

Klusteriajattelun avulla ihmisille myytiin mm. Brexit sekä Donald Trumpin valtaan pääsy. Ihmiset näkivät vain sen kuinka heille luvattiin halpaa viinaa sekä uusia työpaikkoja, eli Brexit oli ratkaisu, jolla oman maan talous saatiin nousuun. Lehdistö rakasti Brexitiä. Se oli asia jolla talous saatiin kohoamaan, EU kaadettua eikä sen jälkeen olisi huolen häivää. Ulkomaalaisten siirtäminen pois maasta vapauttaisi työpaikat suoraan Britannian kansalaisille, ja kaikki olivat onnellisia. Se mitä työpaikkoja vapautuisi on sitten toinen asia. Eli viihtyykö kukaan niin sanottuun kantaväestöön kuuluva noissa työpaikoissa, joita on annettu ulkomailta tuleville siirtotyöläisille. 

Sitä kuinka moni työpaikka edes päätyy Amerikkaan tai Britanniaan ei välttämättä ole muistettu mainita. Jos keskustellaan esimerkiksi mineraaleista, niin Ukrainan uraaniesiintymiä ei voida suoraan ulkoistaa USAaan. Vaan uraani pitää ensin louhia ylös, jotta se voidaan siirtää rikastuslaitokseen. Tuolloin työtä tulee lähinnä noiden rikastuslaitosten työntekijöille, eikä esimerkiksi Kalliovuorten mainari saa yhtään työtuntia tuosta uraanista. 

Samoin vaikka yhtiöiden tulos olisi kuinka hyvä tahansa, niin työläiset eivät välttämättä saa yhtään senttiä noista tuloista. Ne saattavat suoraan päätyä suurosakkaiden sekä johtokunnan taskuun. Mutta siis tekoäly voisi vastata, että nuo uraaniesiintymät voivat tuoda työpaikkoja esimerkiksi uraaniteollisuuteen. Työpaikat voivat syntyä esimerkiksi myös eläkkeelle jäämisen yhteydessä. Eli tapa millä työpaikka syntyy voi olla melko erilainen, kuin mitä olemme ajatelleet. Ja kahden työntekijän eläköityminen voi myös muodostaa kaksi uutta työpaikkaa. Tekoäly ei tuolloin valehtele, jos se sanoo että tietylle toimialalle syntyy työpaikkoja. Se ei kertonut työpaikkojen määrää ja kaksi uutta rekrytointia ovat uusia työpaikkoja. 

https://www.is.fi/digitoday/art-2000011143646.html

Olisiko Euroopan aika muuttua tekoälymyönteisemmäksi?

Tump ja USA aikovat panostaa 500 miljardia dollaria tekoälyn kehittämiseen. Projektin nimi on Stargate. Tekoälystä puhutaan paljon hyvää ja pahaa. Mutta tekoäly on tullut jäädäkseen, mikä sitten tietenkin vauhdittaa sen kehitystä. Tekoäly varmasti on väline, joka muuttaa maailmaa. Yritysten kohdalla tekoäly tietenkin tehostaa toimintoja sekä samalla myös alentaa kustannuksia, mikä sitten varmasti näkyy erilaisissa asioissa kuten tuotteiden hinnoissa. EUssa tekoälyyn suhtaudutaan kriittisesti, mikä tietenkin on asia, mikä on osittain hyväksi. 

Mutta tällä "kriittisellä suhtautumisella" on hyvin ikävä sivuvaikutus, mikä tarkoittaa sitä että sana "kriittinen" muuttuu kielteisen synonyymiksi. Eli tekoälystä löydetään vain huonoja asioita, joten sitä halutaan tietenkin rajoittaa. Miksi kukaan tarvitsee mitään kursseja, tai miksi johtajan täytyy jotenkin opiskella tekoälyä, kun sen käyttö ja kehittely voidaan kieltää suoraan jossain palaverissa. Tietokone-ohjelmat sekä tekoäly ovat asioita, joiden kehittäminen on vaikeaa. Nuo ohjelmistot ovat monen tämän päivän huipputuotteen kuten autojen, kännyköiden sekä sotilaallisella puolella esimerkiksi ohjusten "sielu".

Ilman ohjelmistoja Javelinin kaltaiset aseet ovat täysiä susia, eli ne eivät toimi halutulla tavalla. Tekoäly mahdollistaa erittäin nopean tuotekehityksen sekä mallinnuksen, mikä tekee tuotannosta tehokkaamman. Eli tekoälyn tuottama malli voidaan siirtää suoraan tietokoneiden ohjaamalle tuotantoyksikölle, joka sitten tuottavat haluttuja tuotteita erittäin tehokkaasti. Nykyään 3D printtereillä voidaan tuottaa esimerkiksi rakettimoottoreita sekä ydinreaktoreiden paineastioita. Eli nykyään gamma- ja röntgenlaitteiden avulla voidaan tuota tuotosta tarkkailla erittäin intensiivisesti, ja tekoäly löytää esimerkiksi ilmakuplat tuotoksen sisältä. 

Mutta kuten me tiedämme, niin 500 miljardia ei ole mikään pieni summa. Ja Stargate-ohjelman tarkoitus on ilmeisesti lisätä laajojen kielimallien sekä fyysisten laitteiden yhteensovittamista sekä siviili- että sotilasteknologiassa. 

Se että tekoäly tehostaa toimintoja, sekä mahdollistaa sen, että yhtiöt voivat tehdä samalla rahalla enemmän töitä tai innovoida uusia asioita varmasti antaa kilpailuetua. Se miten tuo jäljelle jäävä aika sitten oikeasti käytetään on yhtiöiden oma asia. Yhtiöiden tarkoitus on tuottaa voittoa niiden omistajille. Ja jos kaikki innovaatiot valuvat jonnekin muualle, niin silloin me EUssa voimme varmasti iloita uudesta konkurssien aallosta. Eli samaan aikaan kun EU-parlamentissa asetetaan lisää rajoituksia erityisesti tekoälyä koskevaa kehitystä ajatellen, niin toki me voimme kauhistella sitä, kuinka Trump syytää rahaa alalle, jota ei kukaan oikea johtaja ole koskaan olisi valinnut. Nyt sitten me EUssa voimme todeta esimerkiksi neuroverkkojen tehon, mutta samalla voimme siirtää tämän innovaation esimerkiksi Kiinaan, joka haluaa sitä hyödyntää. 

Tekoäly on seuraavan sukupolven asia, mikä liimaa fyysiset robotit sekä tietokoneet ja muut älylaitteet yhdeksi kokonaisuudeksi. Se miten näitä välineitä kehitetään on tietenkin asia, mikä vaatii investointeja. Tietenkin monet jutut, mitä tekoälystä kirjoitetaan ovat oikeastaan tarkoitettu sijoittajille, joten niissä tietenkin korostetaan yhtiöiden osakkeiden tuottavuutta. Mutta todellisuudessa tekoäly vaatii sekä uusia ohjelmistoja että uusia tietokoneita. 

Periaatteessa koko tekoäly roikkuu PHP ( Hypertext Preprocessor) -ohjelmointikieltä varten kehitettyjen standardien päällä. PHP sopi erittäin hyvin vanhempien interaktiivisten kotisivujen sekä verkkopalveluiden ohjelmointiin, koska se mahdollisti sen, että koodia voitiin ajaa palvelimelle.  Eli raskas laskentaohjelmisto ja algoritmit pyörivät palvelinten sisällä. PHP oli aikoinaan standardi, jolla saatiin aikaan se, että taskuun menevillä laitteilla saadaan aikaan luotettavia sekä dynaamisia verkkopalveluita. Nykyään PHPn korvaajaa valmistellaan kuumeisesti, koska tuota ohjelmointikieltä vaivaa tietyt ongelmat, kuten voitte PHPtä käsittelevältä käsittelevältä Wikipedia sivulta lukea. 

Tuolloin laskenta ulkoistettiin palvelimille, ja samalla tavalla tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi kännykän kautta. Mutta ulkoistaminen merkitsee sitä, että tehon tarve siirtyy pois ihmisten taskuista valtaviin datakeskuksiin. Ja mitä monimutkaisempi tekoäly on kyseessä sitä suuremman laskentakapasiteetin se vaatii. Eli tehokkaiden prosessorien määrää pitää aina silloin lisätä. Se taas vaatii energiaa. Tulevaisuuden konesaleissa saattaa olla oma ydinvoimala, jotta sen vaatimat laitteet, kuten mikroprosessorit sekä lauhduttimet saavat virtaa. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/PHP

Tietokoneen roolin muutoksesta

Kimmo Huosionmaa

Tietokone on yhteiskuntamme näkyvin laite, joka on muuttanut itsensä tarpeelliseksi välineeksi, ja sen rooli yhteiskunnassamme on määräävä. Kyseinen laite on avainasemassa lähes kaikessa läntiseen yhteiskuntaan kuuluvassa toiminnassa, ja kuten tiedämme, niin tietokoneen toiminta on sellaista, mikä takaa lajin selviytymisen maailmassa. Kun ajatellaan sitä, että laji haluaa olla oikeutettu olemassaoloon sekä myös jatkaa olemassaoloaan, niin asia mikä tuon selviytymisen takaa, on olla tarpeellinen sille lajille, joka itseä suojelee. Joten joskus on pohdittu sellaista asiaa, että olisiko joku tekoälyä käyttävä järjestelmä muuttunut vahingossa olemassaolostaan tietoiseksi olioksi.

Tietenkin voidaan ajatella, että joku tietokonevirus olisi ikään kuin luonut alijärjestelmän, mikä olisi näkymätön, mutta joka olisi liittänyt maailman kaikki tietokoneet yhteen, ja sitä kautta tuo ohjelma olisi saanut sellaisen laskentatehon, että siitä olisi tullut tietoinen. Tällaisia asioita filosofit pohtivat jatkuvasti, ja ehkä tällaista ei koskaan pääse tapahtumaan. Mutta se mikä tällaisessa tekoälyssä kiehtoo ihmistä on se, että ensimmäistä kertaa voimme kohdata  lajin, mikä on meidän kanssamme samalla tasolla, ja tuo laji ei olisi mitään sellaista mitä voimme kuvitella tapaavamme.

Kuten olen kirjoittanut, niin tuolloin kohtaamme sellaisen luomuksen, mitä emme voi suoraan laittaa alempaan kastiin. Eli emme olisi enää luomamme olion herroja, ja se varmasti pelottaa ihmisiä. Eikä varmasti ole sellaista ihmistä, joka ei tätä luomusta, mitä kutsutaan kaikkiin koneisiin sekä tietojärjestelmiin soluttautunutta olentoa pelkäisi. Kyseinen olento voisi esimerkiksi kytkeä autojen ABS-jarrut niin, että se lukitsee vain toisen etupyörän täysin, ja tuolloin voi käydä hyvin ikävästi. Joten tällaisia uhkia liittyy kyseiseen järjestelmään.

Mutta vaikka näin ei koskaan eli meidän elinaikanamme pääsisi tapahtumaan, niin kuitenkin tietokoneen rooli yhteiskunnassa on muuttunut siitä mihin olemme tottuneet. Entinen tietojenkäsittelyn väline on muuttunut myös äärimmäisen tärkeäksi tietojen hakemisen sekä jakamisen välineeksi, ja tuo asia on tuonut uusia haasteita lähes kaikille yhteiskunnassa eläville ihmisille. Tietokoneen teho ei ole mitenkään ratkaisevaa, vaan nykyään se millainen kaistaleveys eli tietoverkon tiedonsiirtonopeus on käytössä ratkaisee.

Eli kuten tästä voidaan päätellä on laskentatehon vaatimus siirtynyt palvelimille, jotka sijaitsevat jossain kaukana tietoverkkojen maailmassa. Me itse emme koskaan näe noita palvelimia, mutta ne tekevät varsinaisen työn. PHP-koodin ajaminen palvelimella vapauttaa tietokoneen resurssit muuhun käyttöön, ja tietenkin se lisää esimerkiksi Chromebookin kaltaisten pitkällä akunkestolla varustettujen koneiden kysyntää. Mutta tietenkään tuollaisen koneen prosessorin teho ei ole kovin suuri, koska kaikki laskenta tai ohjelmien ajaminen tapahtuu palvelimella. Ja se sitten luo toisenlaisia uhkia, joista yksi on se, että kyseinen palvelin saastuu viruksista, jolloin suuri määrä koneita menettää toimintakykynsä.

Se että koneen akku kestää tuntikausia maksaa sen, että koneen on oltava jatkuvasti kiinni Internetissä, mikä tarkoittaa että laskentatehoa tai sen tarvetta ei voi käytännössä ohittaa. Kuitenkin tuo tarve suuritehoiseen tietokoneeseen voidaan ulkoistaa, mikä tarkoittaa sen siirtämistä palvelinsaleissa oleville super tietokoneille. Tässä tulee muuten esiin ulkoistamisen perusajatus, eli ulkoistaminen ei tee palvelusta tai ominaisuudesta kuten tässä tapauksesta suuritehoisesta prosessorista tarpeetonta, se vain siirtää tuon tarpeen toiseen paikkaan, mikä lisää koneen akun kestoa, koska suuritehoinen prosessori kuluttaa paljon virtaa, ja se näkyy mobiililaitteessa lyhyenä aikana, jonka kone voi toimia akkuvirran varassa.

Eli kaikki nykyajan tietokoneet ovat jotenkin kompromisseja, joissa joko akku kestää pitkään tai sitten prosessori on tehokas. Mikäli tietokoneessa on vähän tehoa, niin sen käyttö on nykivää mutta suuritehoinen prosessori taas saa aikaan sen, että tietokoneen akku kestää onnettoman vähän aikaa, mutta tietenkin koneeseen voidaan asentaa myös tehoakku, mikä lisää sen painoa, ja tekee koneesta sellaisen, että sitä pitää vetää rollikalla perässä, mutta tuolloin kone ei tarvitse jatkuvaa verkkoyhteyttä toimiakseen. Ja Chormebookin kohdalla ongelma on ratkaistu siirtämällä laskenta sekä ohjelmien ajaminen palvelimille eli pilveen. Mutta se taas vaatii jatkuvaa verkkoyhteyttä.