Pieni suuri ongelma nimeltään Elon Musk.

 

Elon Muskin asema DOGE viraston johtajana on ongelmallinen. Tuo miljardeja erilaisilla näyttävillä projekteilla tehnyt liike-elämän supersankari ei ole ensimmäinen politiikan takapiru USAssa. Mutta hänen kaltaisiaan ei historia tunne kovin montaa. Nimittäin on eri asia istua politiikan takahuoneessa ja pitää presidenttien ja ministerien kanssa kahvikutsuja kuin osallistua suoraan valtion johtamiseen. Elon Muskin rooli liike-elämän vaikuttajana, yrittäjänä sekä DOGE-viraston johtajana on erittäin mutkikas. Ja joku voi sanoa tai ajatella, että Musk saa kohtuutonta etua tuosta asemastaan kyseisen viraston johtajana. Se että ihminen istuu presidentin vieressä ja hoitaa bisneksiä samalla saattaa pelottaa jotain toimijoita. 

DOGE-viraston johdossa hän voi joko itse erottaa tai pyytää Trumpia erottamaan laiskat virastohiiret. Siis kysymys on siitä, että onko DOGE eli valtion rahankäyttöä tutkiva tai valvova virasto neuvoa-antava vai toimeenpaneva virasto? Jos DOGE on neuvoa-antava virasto, niin sen johtaja vain ehdottaa muiden virastojen työntekijöiden erottamista. Jos DOGE on toimeenpaneva elin, niin silloin Musk voi itse suorittaa tuon erottamisen. Muussa tapauksessa hän joutuu viemään listan kyseisestä tutkinnan kohteena olevasta virastosta vastaavalle ministerille, joka sitten suorittaa erottamisen. Siis en tiedä haluaako Trump nähdä noita Trumpin listoja tai hyväksyykö hän tai hänen alaisensa nuo listat kokonaisuudessaan tekemättä niihin mitään muutoksia. 

Samoin asema Valkoisessa Talossa on asia, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti Elon Muskin liiketoimiin. Häntä voidaan pitää jossain määrin liian voimakkaana vastapuolena, jos ajatellaan yksityisen sektorin sopimuksista neuvoteltaessa. Tietenkin maailmassa ollaan totuttu rikkaisiin henkilöihin, mutta Elon Muskin toiminta viraston johdossa sekä liike-elämässä samanaikaisesti on jotain, mitä ei ole tapahtunut kovin usein. 

Elon Muskin ongelmallisin business on hänen SpaceX- yhtiönsä, joka on pikkuhiljaa laajentanut toimintaansa koskemaan myös esimerkiksi puolustusministeriön satelliitteja, kuten tiedustelu- sekä mahdollisesti myös muita vastaavia varusteita. Elon Muskin ideat Mars-lennoista ovat upeita. Tuo mies on upea visionääri, mutta samalla joku juristi voi väittää että hän näkee esimerkiksi myös muiden kuin SpaceX yhtiön esittämiä tarjouksia, jotka koskevat satelliittien laukaisemista kiertoradalle.

Samoin Muskin toista yhtiötä Starlinkiä, eli satelliitteihin perustuvaa Internet-yhteyttä tarjoavaa yhtiötä sekä sen sopimusta Pentagonin kanssa on kritisoitu siitä, että niiden avulla Pentagon antaa välineitä kuten arkaluonteisia sekä suoranaista operatiivista tietoa sisältävien viestien välittämistä ei-valtiollisen toimijan käsiin. Muskin ongelma on se, että hänellä on sekä USAn, Kanadan sekä Etelä-Afrikan kansalaisuudet. Joten on mahdollista että noita operatiivisia tai muuten arkaluonteisia tietoja päätyy jonnekin mihin niitä ei tahdota päätyvän. Eli mitä jos sitten jossain vaiheessa ne, jotka Muskin perivät päättävät sulkea Starlinkin? Tai onko Starlinkin operaattoreiden taustat tutkittu sillä tavalla kuin sotilaallista operatiivista tietoa sisältävien viestivälineiden käsittely edellyttää. 

Samoin puhutaan siitä, että avaruuskilpailussa avaruuslentoja käsittelevät sopimukset kasaavat teknologiaa liiaksi yksityisen toimijan käsiin. Tuolloin on pelkona se, että valtio tulee riippuvaiseksi siitä, että tuo yksittäinen yhtiö huolii sen asiakkaakseen. Avaruuslentojen ongelma on siinä, että ne ovat kalliita. Jos muut kuin SpaceX eivät saa tilauksia, niin koko yksityinen avaruusbisnes kasaantuu Elon Muskin käsiin. Mikäli avaruuslentojen startupit eivät saa laukaisuja, niin niiden toiminta kaatuu alta aikayksikön. Siis tässä puhun pelkästään taloudellisista, en teknisistä asioista. 

Saattaa olla että Trump myös haluaa kolmannen kauden. Hän voi yrittää perustuslain muuttamista. Toinen vaihtoehto on se, että Vance ryhtyy ehdokkaaksi seuraavalle presidenttikaudelle, ja sitten Trump ryhtyy hänen varapresidentikseen, jonka jälkeen Vance voi erota tehtävästään ja siirtää tehtävänsä suoraan Trumpille. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elon_Musk

Tekoälyn hyödyntämisellä alkaa olla jo kiire.

 

Suomalaisten yritysten olisi kiirehdittävä tekoälyn käyttöönottoa omassa ympäristössään, tai sitten ne ne putoavat pois markkinoilta, sanovat jotkut sijoittajat. Ja silloin me kohtaamme sen, että tekoälyn käyttöönotto vie valitettavasti ainakin osan työtehtävistä historiaan. Tai toisin sanoen tekoäly muuttaa yritysten sisäisiä ja ulkoisia prosesseja tehokkaammin kuin koskaan ennen.  Tekoäly eli Chat GPT otettiin käyttöön kaksi vuotta sitten, ja jo nyt se on muuttamassa yhteiskuntaa tavalla, jota emme koskaan ole ennen ajatelleet. 

Tekoäly on asia joka lisää tuottavuutta ja muutenkin tehostaa prosesseja, mutta sitten meidän pitää lisätä tuohon positiivisten asioiden listaan ainakin yhden "mutta" sanan. Eli meidän pitäisi sanoa, että oikein käytettynä tekoäly lisää tuottavuutta ja nopeuttaa prosesseja, mutta väärin, tai väärällä tavalla käytettynä tekoäly ei ole muuta kuin sotkemassa prosesseja. Eli tekoälyä koskevat samat säännöt kuin muitakin tietojärjestelmiä tai työvälineitä. Uusien tai ennestään outojen työvälineiden käyttö vaatii aina jonkinlaista totuttelua, jossa sitten tutustutaan uuden välineen erityispiirteisiin, joita on joka kerran vaikka millä mitalla. 

Parhaimmillaan tekoäly on kaavamaisten sekä selkeästi samanlaisina toistuvien sekä pituudeltaan ja käsiteltävän datan kohdalla selvästi rajattujen sekä muuten tietyin normein rajoitettujen eli kaikin puolin identtisten tehtävien suorittamisessa. 

"Tekoälyn käyttöön liittyvä suuri kysymys on sen rooli päätöksenteossa: tällä hetkellä tekoäly toimii lähinnä ihmisen päätöksenteon tukena. Reilu kymmenen prosenttia hyödyntää tekoälyä kuitenkin jo itsenäisessä päätöksenteossa."(Tivi, Tekoälyn käyttö räjähti Suomessa – yksi ratkaiseva kysymys nousi esiin)

Siis tekoälyn käyttö itsenäisessä päätöksenteossa on mahdollista. Koneoppiminen mahdollistaa esimerkiksi sen, että jotain ennakkotapausta käytetään mallina, jonka avulla luodaan tietty parametri. Ja jos vastaan tulee vastaava tilanne, missä tekoäly havaitsee vastaavia parametrejä jossain sen ympärisössä, niin tekoäly tekee silloin päätöksen noudattaen ennalta oppimiaan toimintamalleja. 

"Kolmannes vastaajista kertoi, että tekoälyä oli otettu käyttöön jo myynnissä ja markkinoinnissa osaksi arjen toimintaa. Sitä hyödynnettiin esimerkiksi markkina- ja asiakasanalyysiin sekä myyntitekstien luomiseen ja rikastamiseen." (Tivi, Tekoälyn käyttö räjähti Suomessa – yksi ratkaiseva kysymys nousi esiin)

Yksi asia mitä yleensä tekoälyn käyttöönotossa ei ole muistettu käydä läpi on se, että tekoäly vaatii tietyn tyyppistä kielioppia, kun sille annetaan ohjeita. Tekoäly ei myöskään ajattele samalla tavalla kuin ihminen. Eli sen takia tekoälylle annetut komennot voivat tuoda näytölle vähintään outoja vastauksia. Siis tekoäly on oikeastaan vain assistentti, jonka rooli päätöksenteossa on vain neuvoa-antava, eli itsenäisesti tekoäly ei osaa tai kykene tekemään päätöksiä. 

Tekoäly ei ole missään nimessä tee mitään oma-aloitteisesti, vaikka tietenkin siihen voidaan lisätä esimerkiksi triggereitä eli laukaisimia, jotka aktivoivat tiettyjä prosesseja. Nuo laukaisimet voivat olla sellaisia, että esimerkiksi tietyt muutokset osakkeen arvossa saavat tekoälyn myymään osakkeen. Tai sitten jos talossa on tietty kosteusprosentti, niin tekoäly aloittaa kuivatus prosessin. Mutta tekoäly ei osaa tehdä mitään luovaa. Tai siis tekoäly osaa tehdä asioita jos sitä ohjeistetaan noissa asioissa. 

Tekoälyn ja koneoppimisen hyödyntämisen kannalta oleellista on se, että järjestelmään perehdytään kunnolla. Sekä sitten tietenkin sen antamiin tuloksiin pitää tutustua kunnolla. Jos tekoälylle annettu parametri menee väärin, niin silloin tekoälyt eivät osaa tehdä oikeastaan mitään oikein. Samoin jos tekoälyltä odotetaan liikaa, niin silloin me varmasti eivät tee mitään oikein. Jos esimerkiksi tekoäly kykenee tuottamaan jonkun tulosraportin jostain yhtiöstä, niin se ei ehkä osaa tai pysty tekemään esimerkiksi oikeudenkäynnin vaatimaa haastekirjelmää tai tohtorin väitöskirjaa. 

Eli tekoäly ei välttämättä kykene vielä korvaamaan esimerkiksi aivokirurgeja tai juristeja. Mutta se kykenee ehkä avustamaan esimerkiksi isännöitsijää joka etsii tietoja mahdollisesta lämpöhukasta tai ylenmääräisestä vedenkulutuksesta. Tai se voi etsiä esimerkiksi muutoksia ihmisestä otetuista röntgenkuvista, sekä täyttää rutiininomaisia asiakirjoja kuten diagnoosin varmentamiseen kuuluvia lähetteitä. 

https://www.tivi.fi/uutiset/tekoalyn-kaytto-rajahti-suomessa-yksi-ratkaiseva-kysymys-nousi-esiin/25877fdd-591e-404f-90ff-1de54516f99c