Innovaatiolle pitää altistua.

Kun puhutaan siitä miten esimerkiksi etätyö vaikuttaa vaikkapa ICT-alan innovaatioihin, niin silloin meidän pitää ensin kartoittaa muutamia asioita. Ja yksi noista asioista on tietenkin se, että kuinka paljon missäkin yrityksessä oikeasti innovoidaan? Eli kuinka paljon missäkin yhtiössä aikaa käytetään uuden mallin tai uuden tuotteen luomiseen? Etätyö voi tappaa innovaation, mutta innovaation voi tappaa monella muullakin tavalla kuin vain tekemällä etätyötä jossain kopissa, joka voi olla oma asunto tai joku vene jossain kaukaisella järvellä.

Mikäli kukaan ei halua jakaa innovaatioita on aivan sama, että missä vietämme aikaamme tai työpäivää. Innovaation syntyyn vaikuttaa se, että voimmeko tai haluammeko jakaa innovaatioon liittyviä ajatuksia sekä ideoita muille. Tällä tarkoitan sitä, että meillä pitää olla yhtiössä tai muussa yhteisössä sellainen ilmapiiri, että ihmiset voivat tuoda innovaatioitaan muiden tietoon. Mutta siis samalla muilla organisaatioon kuuluvilla pitää olla valmius kuunnella noita ajatuksia. Tämä koskee sekä muita esityksen esittäjän arvoisia henkilöitä, että myös hänen ja muiden esimiehiä. 

Eli innovaatiolle pitää altistua, ja jos haluamme hyödyntää innovaatioita, niin meillä pitää olla sellainen maaperä, että niitä halutaan tuoda esimerkiksi viikkopalaveriin. Paras tapa tappaa innovaatio on olla kuuntelematta ihmistä, joka haluaa omia ajatuksiaan palaveriin, ja sitten tietenkin tuota henkilöä voidaan vielä pilkata tuosta asiasta. Eli kun joku tuo jonkun uuden asian työryhmän palaveriin, niin työkaverit voivat katsoa häntä säälien, sekä peittää suutaan kun toinen esittelee ehkä ensimmäisen oman ajatuksensa koko yhteisössä. 

Samoin jos joku ajattelee että innovaatioita on parempi kehitellä omana vapaa-aikana, koska silloin siitä saisi paremmat rahat, niin se on yhtiön kannalta huono asia. Siis jos joku haluaa istua vapaa-aikanaan keittiön pöydän ääressä rakentamassa uutta konetta tai toimintamallia, niin se on tietenkin täysin tuon henkilön oma asia. 

Se asenne, että “vanhassa on vara parempi” on takuuvarmasti sellaisten johtajien tapa toimia, jotka haluavat vaalia perinteistä johtajuutta. Kun kaikkien asioiden annetaan mennä ikään kuin vanhaan hyvään tapaan, niin silloin olemme tilanteessa, jossa kukaan ei varmasti koskaan epäonnistu. Mutta sitten samalla muut ajavat helposti meidän ohitsemme uusien tuotteiden kehityksessä. Toki voimme luottaa siihen, että tuotteitamme suojaa patenttien kilpi, jolla tuotteiden jäljentäminen kielletään. Mutta patentti ei kiellä kehittämästä vastaavia tuotteita, joiden ratkaisut perustuvat uusiin teknologioihin, joita patentti ei suojele.

Siis toisin sanottuna voimme olla varmoja siitä, että ennemmin tai myöhemmin joku keksii tuotteen, jolla meidän tuotteidemme patentit kierretään. Mikäli emme kykene vastaamaan tuolloin haasteeseen, niin olemme silloin todella pahassa pulassa. Toinen asia on sitten se, että vaikka kukaan ei kehittelisi kilpailevaa tuotetta, niin yllättävän nopeasti kohtaamme tilanteen, missä markkinat tukkeutuvat. Eli kaikilla on tuota tuotetta, joten miksi he haluavat sitä päivittää? Siis asiakkaan kannalta tuotteen päivittäminen on rahaa tai vähintään aikaa vievää työtä.

Mutta toisaalta tuotteen valmistajan kannalta tuo päivittäminen on elämän sekä kuoleman kysymys. Kun luodaan uusia asioita markkinoille, niin silloin pitää muistaa tehdä niin sanottu asiakkuus analyysi, eli kysytään mitä varten joku ihminen ostaa meidän tuotteitamme? Ja sitten kannattaa miettiä, että kuka tuota tuotetta oikeasti käyttää? Kun muistelemme esimerkiksi Suosikkia, siis lehteä joka kaatui puutteellisen asiakasanalyysin takia, niin meidän pitää kysyä että miksi tuo asiakasanalyysi meni pieleen?

 Kyse ei ollut siitä että tuo analyysi olisi tehty väärin, vaan siitä että asiakasanalyysi oli jätetty puolitiehen. Oli selvitetty millainen asiakas ostaa tuota lehteä. Mutta oli unohdettu kysyä että kenelle tuo mies tai nainen oikeasti ostaa kyseistä lehteä. Eli unohdettiin että tuollainen tuote on yleensä lahja. Se että ostaja on joku 50-vuotias mies tai nainen ei kerro sitä, miksi tuotetta halutaan ostaa. Tuotteen käyttäjä voi olla joku muu kuin se, joka sitä ostaa. Ja juuri sen takia asiakas tutkimusta ei voida tehdä suoraan seuraamalla ostoksia konenäön avulla. Tällä tarkoitan nimenomaan lelujen ostamista. Lelujen maksaja on usein aikuinen, mutta niiden käyttäjä on lapsi. 

Kun puhutaan markkinoinnista ja innovaatioista, niin tietenkin meidän pitää muistella sitä, että millainen innovointi kokouksen pitäisi olla. Ja sitten ymmärtää se, että ero sen todellisuuden ja ideaalisen, sekä valitettavan usein myös teoreettiseksi jäävän mallin välillä voi olla hyvin suuri. Pahimmassa tapauksessa innovointi palaverit ovat tilaisuuksia joiden pitäminen voi jäädä pelkästään teoreettiseksi. Eli “emme ole tuotekehitysryhmä” on kommentti, jolla voidaan innovaatio poistaa päiväkirjasta. Toisaalta tällaiset palaverit voivat olla tilaisuuksia joissa huudetaan kurkku suorana toisten päälle. Tai sitten palaveri ei ehkä koskaan toteudu, koska se vie huomattavasti tärkeää työaikaa. 

Tuotekehitystä käsittelevä palaveri on aina paikka jossa voidaan tuoda omia ajatuksia esille. Mutta miten sitten tuota ajatusta lähdetään kehittämään? Eli työnnetäänkö noissa mahdollisissa palavereissa tuotetut ideat suoraan roskakoriin, ja katsovatko yhtiön päätöksentekijät noita malleja ollenkaan? Jos niitä ei katsota ennen hylkäämistä, niin silloin nuo palaverit ovat täysin turhia. 

Usein yhtiöissä on sellainen toimintamalli, että pari miestä ideoi uusia asioita. Mutta sitten kun niistä ei tule mitään, niin silloin nuo ihmiset jättävät yhtiön. Tai sitten he siirtyvät muihin tehtäviin. Tuolloin ei sitten enää varmasti tule uusia innovaatioita.  

Sosiaalisen median käytön tunnusmerkeistä

Kimmo Huosionmaa


Sosiaalinen media on tullut meille kaikille lähes välttämättömäksi välineeksi, jolla jaetaan omia sekä seurataan muiden ihmisten mielipiteitä. Ja se aiheuttaa paljon paineita sekä nuorille että vanhoille henkilöille. Monesti meitä arveluttaa se, että jos joku ääriryhmä saa meidän sähköpostiosoitteemme tai esimerkiksi koti- tai työpaikkamme selville. Se että henkilö on yhteiskunnallinen vaikuttaja altistaa häntä aina kaikenlaisille toimille, joiden tarkoitus on pelottaa tuota henkilöä sekä tietenkin sen avulla, että esimerkiksi autoa rikotaan jatkuvasti yritetään saada tuollainen henkilö muuttamaan kantaansa johonkin asiaan tai vetäytymään omien puheidensa takaa pois.

Noita auton hajottamisia sekä uhkailuja toitotetaan välillä ympäriinsä, jotta tuollainen ihminen, johon kiusa kohdistetaan alkaisi kohdata sitten “vinkkejä”, missä häntä kehotetaan lopettamaan työnsä tai vaihtamaan puheenaihetta, koska hänen puheensa tai kirjoituksensa häiritsevät jotain tahoa. Joten yleensä tuollaiseen vandalismiin syyllinen lähettää uhrilleen kirjeen tai ottaa muuten yhteyttä, ja ilmoittaa, että jos uhri pyörtää puheensa, ja lähtee esimerkiksi mielisairaalaan, niin nämä asiat saadaan järjestymään, ja auton hajottaminen loppuu.

Jos noiden henkilöiden vaatimuksiin suostutaan, niin silloin edessä on tilanne, missä nämä ilkivallan tekijät sekä uhkailijat saavat ikään kuin tuulta purjeisiinsa. Se että ihminen alistuu heidän vaatimuksiinsa rohkaisee jatkamaan tuota toimintaa, sekä tietenkin tällainen toiminta, missä tulosta syntyy rohkaisee myös muita henkilöitä ja ryhmiä ryhtymään tuollaisiin likaisiin temppuihin. Kun ajatellaan esimerkiksi nimenomaan ääriryhmiä, niin niille tuo tietenkin hyvää mainosta sekä salonkikelpoisuutta se, että niiden keskusteluryhmissä on esimerkiksi kansanedustajia. Tuollaisten jäsenten esitteleminen on asia, josta aina välillä keskustellaan myös keskusteluryhmien ulkopuolella.

Esimerkiksi se mikä sitten on “poliittinen ääriryhmä” on asia, mistä aina välillä ei ole selvyyttä. Ja joskus kaikki uudet puolueet on leimattu ääriliikkeiksi, mutta samantien voin sanoa, että kovin nopeasti on pilottitakki vaihtunut pukuun ja solmioon, kun tuollainen uuden puolueen edustaja on parlamenttiin päässyt. Mutta välillä esimerkiksi joissakin keskusteluryhmissä on esimerkiksi keskusteltu suoraan siitä, että joihinkin yksittäisiin henkilöihin tai kansanryhmiin on käytettävä voimakeinoja, mikä tietenkin on lainvastaista toimintaa.

Eikä jokainen ääriryhmään kuuluva tietenkään ole mikään skinhead, vaan myös maahanmuuttajien joukossa on ääriaineksiin kuuluvia henkilöitä, joiden mielestä esimerkiksi raiskaaminen ei ole rikos ollenkaan. Nämä ääriryhmien jäsenet vastustavat esimerkiksi sitä, että nainen osallistuu mihinkään yhteiskunnalliseen toimintaan, ja heille kaikkein ylin laki maailmassa on heidän oma pyhä kirjansa, joka on heidän uskontonsa mukaan pyhä , koska se sisältää esimerkiksi jotain “pyhien miesten kirjoituksia” eli kyseessä on henkilön etnisestä alkuperästä riippuen joko Koraani tai Raamattu. Tai sitten tämä pyhä kirja on joko Maon Punainen kirja tai Hitlerin “Mein Kampf”.

Mutta sitten kun ajatellaan esimerkiksi tilannetta, että jostain keskusteluryhmästä löytyy julkisuuden henkilön käyttäjäprofiili, niin tuon profiilin käytöstä voidaan päätellä melko paljon erilaisia asioita. Jos käyttäjäprofiilista ei koskaan lähetetä mitään viestejä, niin silloin voidaan päätellä, että tuota profiilia ei paljoa käytetä. Tai sitä käytetään vain muiden viestien seuraamiseen. Kuitenkin joissakin tapauksissa eteen tulee tilanne, että tuo profiili on siis aivan mykkä, eikä se ole aktiivinen missään muuallakaan.

Tuolloin saattaa profiili olla jonkun toisen tekemä, eli se on ehkä tehty mustamaalauksen takia, eli tuolloin saadaan ikävä läikkä jonkun poliitikon paitaan. Joissakin tapauksissa sitten käy niin, että sosiaalisen median profiili on oikeasti jonkun mainostoimiston tekemä. En tiedä onko tätä tehty suomessa, mutta maailmanlaajuisesti esimerkiksi henkilökohtaisia Facebook-profiileja on tehty poliitikon tai jonkun muun julkisuuden henkilön imagoa varten, ja silloin tietenkin pitää olla hyvin varovainen, jos tällaista palvelua käyttää. Yleensä se että tilillä on vähän käyttöä saattaa panna epäilemään, että sitä käytetään esimerkiksi tiedon kalasteluun. Tuolloin henkilö saattaa ottaa ryhmässä Screenshotteja ja jaella niitä kavereilleen.

Nimittäin jos vaikka mainostoimiston työntekijät ovat vaalikampanja alussa poistaa tuon profiilin kampanjan loputtua, niin tilaisuus tekee varkaan, ja joku noista mainostoimiston miehistä saattaa esimerkiksi ottaa tuon profiilin uudelleen käyttöön, vaikka se olisi näennäisesti poistettu. Ja tuolloin saattaa mieleen tulla se, että mitä jos vaikka tuollainen mainosmies lähtee tekemään profiileja kaiken maailman skinheadien ryhmiin jotta hän voisi pilata asiakkaan maineen. Kyseinen tilanne voi tulla mieleen silloin, jos vaikka tuo työntekijä on saanut potkut, vaikka olisi kuinka ollut ratkaisevassa asemassa tuon poliitikon kampanjassa, ja silloin varmasti on mieli katkerana Ja tuolloin ihminen saattaa toimia epärationaalisesti, eli hän saattaa yrittää pilata entisen asiakkaan maineen esimerkiksi lähettämällä hänen nimissään vihakirjeitä tai muuta vastaavaa.

Koulukiusaaminen on taas noussut puheenaiheeksi.

Kimmo Huosionmaa

Kouluissa tapahtuva kiusaaminen on tullut taas ihmisten tietoon, kun paristoja on laitettu jonkun pojan suuhun. Tuollaisen teon tehnyt henkilö ei varmaan ole käsittänyt, että vaikka hänet tai heidät on nuoren ikänsä takia ehkä jätettävä rankaisematta, niin tästä sitten on kyllä seurauksena hyvin vakavia asioita, eli jos lähdetään siitä, että nuo paristot tai niistä liuennut suolahappo ovat tehneet jotain tuon uhrin hampaille, niin silloin nämä teon tehneet henkilöt ovat aivan oikeasti velvollisia maksamaan noille hampaille sattuneet vauriot. Ja samoin myös kivusta sekä särystä tulleet vahingot joutuu tekijä tässä tapauksessa maksamaan, vaikka tietenkään tässä ei sitten kaikki asiat ole luetteloitu. Joten tuollainen vakava väkivallanteko saattaa aiheuttaa erittäin suuret kustannukset tekijälle, koska lain mukaan tekijä on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Eikä korvausvelvollisuudelle ole ikärajaa.

Nimittäin tällaisessa tapauksessa edessä saattaa olla ihan oikea koulukoti, sekä se, että vanhemmat joutuvat myös vastuuseen tällaisesta tapauksesta, koska tekijä on nuoren ikänsä takia heidän vastuullaan, ja vanhemmat ovat tuolloin velvollisia korvaamaan esimerkiksi tuon kiusatun hoitoja, sekä myös mahdollisia lastensuojelutoimenpiteitä. Mutta uskoisin, että tämä toiminta ei ole aivan ainutlaatuista maamme koululaitoksen historiassa. Olen muistaakseni kuullut jostain sellaisen tarinan, jossa koululaiset olivat tarjonneet kaverilleen purtavaksi jotain pumpulitukkoa, jossa oli muka lääkettä hammaskipuun, mutta joka oli sitten kastettu suolahappoon. Siitä sitten oli hammas tuhoutunut melko pahasti.

Jostain syystä näistä asioista, missä henkilön terveys on vaarantunut kiusaamisen yhteydessä sekä siitä, että joskus lapsi on saattanut jopa surmata itsensä kiusaamisen seurauksena ei olla käsitelty julkisuudessa ainakaan tarpeeksi. Eli ennen koulukiusaamiseen on vastattu niin, että koulussa ei sitä ole, ja tällaisella viestillä rehtori on sitten kuitannut hänelle melko ikävän asian. Tuon jälkeen on todettu, että tuon ilmoituksen tehneen lapsen olisi parempi vaihtaa koulua, kun on tästä asiasta ryhtynyt kertomaan. Samoin jostain olen kuullut, että koululaitoksen palveluksessa olevia henkilöitä on kehotettu olemaan kommentoimatta näitä kiusaamista koskevia uutisia, ja ennen vedottiin mielellään vaitiolovelvollisuuteen.

Mutta tuolloin kyllä on menty hieman liian pitkälle, kun toinen osapuoli saa sitten jatkaa toimintaansa kaikessa rauhassa sekä levitellä kaiken maailman juttuja uhristaan, eikä kuitenkaan heitä ole vaitiolovelvollisuus tai salassapitoa koskeva päätös koskenut ollenkaan, mikä tietenkin ihmetyttää jokaista, kun toisen kertomia juttuja sitten katsotaan läpi sormien. Toki lain mukaan syyttäjillä on kaikissa tapauksissa toteen näyttö velvollisuus. Tässä muuten katselin Harkimoa YouTubesta yhtenä päivänä, ja huomasin, että esimerkiksi jo 13-vuotiaita taklataan päähän. Se onko taklaus johtunut vahingosta vai onko kyseessä tahallinen teko on jäänyt pimentoon. Kuitenkin nykyään koulukiusaaminen saattaa jatkua kaikkialla, missä nuori liikkuu, ja kaikkein ikävintä se on silloin kun tätä tapahtuu harrastuksen yhteydessä, minkä pitäisi olla sellaista mukavaa toimintaa, eikä mitään verenmaku suussa tehtävää työtä.

Eli nykyään hirveän usein kiusaaminen on kokonaisvaltaista, ja esimerkiksi Facebookissa jaetaan tietenkin asioita, joita kukaan ei halua kohdalleen. Mutta jostain syystä jos joku toista tuolla sosiaalisessa mediassa kiusaa, niin sen näkee tuolloin jokainen ihminen, ja silloin asiasta jää myös todisteita. Ja silloin jos joku on vähän varomaton, niin hän saattaa julkaista materiaalia, missä jonkun henkilön toiminta näytetään hyvin ikävässä valossa. Tuon takia jotkut vihaavat sosiaalista mediaa yli kaiken.

Mutta tietenkin tässä lopuksi pitää sanoa, että kiusattuja joskus kehotetaan olemaan hiljaa tästä asiasta, koska silloin hän ei muka saa turpiin. Kuitenkin voidaan sanoa, että koskaan tällaisesta asiasta ei pidä vaieta, vaikka kuinka joku lehtori kehottaa näin tekemään. Eli asian salaaminen vain kannustaa kiusaajia jatkamaan toimintaansa, ja tietenkin tuolloin he saattavat kehitellä esimerkiksi upeita tarinoita siitä, kuinka vanhaan hyvään aikaan asiat olisi käyty hyvässä hengessä läpi, ja sitten olisi tuota kiusaamista voitu jatkaa rauhassa.

Kiusaajien mielestä kiusatut ovat tietenkin kovin tyhmiä ihmisiä, joten he osoittavat monella tavoin sitä luovuuttaan sekä muutakin osaamistaan. Esimerkiksi seinään kirjoitettu teksti "Vitun Homo" varmaan tekee hyvän vaikutuksen tuomareihin tai kauppiaisiin, jotka näkevät noita hengen tuotteita esimerkiksi yleisessä käymälässä. Siinä oikein silmä lepää, kun sellainen huippuluokan kiusaaja tekee ylpeänä muille selväksi, miten tulee käymään, jos hänelle sanotaan vastaan. Ja jokainen joka tekee vastarintaa on tietenkin täydellinen raukka, joka ei osaa tapella reilusti.

Sitten tämä kiusaaja antaa näytteen siitä, kuinka rehti ja reilu ihminen hän edes on, ja ottaa muutaman kaverin mukaan ja lähtee kertomaan uhrilleen, kuinka mukava hän osaa olla. Eli kiusaaja kymmenkunta kaveriaan mukaansa, ja sitten uhri ympäröidään ja hänet pakotetaan juomaan virtsaa. Tästä on ainakin Hesarissa ollut pari juttua, joten kai tällaisen asian voi sitten myös tässä mainita.

Kun tuollaista toimintaa on nuorena harjoitettu, niin siitä tulee tapa, eli aina kun joku vastustaa kiusaajaa, niin hän pakottaa toisen tekemään erilaisia nöyryyttäviä tekoja. Ja tuo tapa on sellainen,  mikä sitten myöhemmin muuttuu iän myötä paljon vakavampien tekojen sarjaksi, kuin mitä ensin on tarkoitettu. Myöhemmin tuohon pulloon on ilmeisesti laitettu myös Glygolia sekä erilaisia lääkkeitä, jotta uhri on saatettu tajuttomaan tilaan, ja sitten hakattu pesäpallomailalla tai sitten hänet on tuikattu tuleen. Ja tuolloin on tehty rikos, joka vie tekijän vankimielisairaalaan.

https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/petra-kohtasi-lohduttoman-nayn-helsingissa-koulukiusattu-9-vuotias-seisoi-tiella-ja-suunnitteli-heittaytyvansa-auton-alle-onneksi-pysahdyimme/7051426

https://www.youtube.com/watch?v=uraCyZsmRZM