Mitä yhteistä on Kaukasuksen valtioilla ja USAn yliopistoilla?

Kun kerran menettää johtavan aseman, niin sitä asemaa ei helposti saa takaisin. USA kohtaa sen historian suurimman aivovuodon ja Venäjä menettää asemaansa Kaukasuksella sekä entisten Neuvostotasavaltojen joukossa. Mutta mikä yhdistää näitä kahta asiaa? Molemmat ovat seurausta siitä, että vahva johtaja on asettanut tavoitteen, jonka mukaan muiden pitää myötäillä häntä sekä hänen näkemyksiään asioista. 

Tuo vaatimus on pitänyt sisällään uhkauksen, eli jos tuota vahvaa johtajaa ei uskota tai häntä ei totella, niin seuraukset ovat silloin kamalat. Ja tietenkin populismiin kuuluu se, että veronmaksajien rahaa tuhlataan aina jokaisessa ohjelmassa. Varsinkin jos ohjelma ei miellytä jotain poliittista päättäjää. 

Eli kyseessä on valtiovallan sekä tieteen tai vahvemman valtion ja heikomman valtion välisestä skismasta. Tuolloin kyse on siitä, että kuinka pitkälle voidaan tai saadaan toisen osapuolen itsehallintoon puuttua, ilman että siitä on seurauksia. Trump on määritellyt seuraukset siten, että jos yliopisto ei häntä tottele, niin valtion tuet lakkautetaan. Ja Putin on määritellyt vastaavan asian, eli lojaalisuuden vaatimuksen siten, että jos hänelle ei olla lojaaleja, niin silloin aseapu lopetetaan tai sitten Venäjä jyrää valtion. Mutta sitten Venäjä aloitti Ukrainan sodan, joka tietenkin sitoi sen aseteollisuutta.

Eli esimerkiksi iran ei ole saanut sen tilaamia venäläisiä taistelukoneita. Eikä siten myöskään kukaan muu ole saanut sitä, mitä Putin on luvannut. Kun Trump on vaatinut USAn yliopistoja asettumaan samaan linjaan MAGA-liikkeen kanssa, niin hän aiheuttaa sen, että USAssa opiskelleet ja siellä työtä tehneet tutkijat lähtevät etsimään uusia tutkimuslaitoksia, eli he vain ottavat laukkunsa ja lähtevät. Putin taas on ollut herra Kaukasuksella siksi, että hän on tukenut noita valtioita tai niiden johtoa. Ja kun sitten hän aloitti sodan Ukrainassa, niin nuo valtiot ovat joutuneet etsimään uusia tukijoita.

Uusien tukijoiden saavuttua ei Venäjää ehkä toivoteta takaisin. Samoin jos yliopistojen tutkijat lähtevät Eurooppaan tai Aasiaan ja jättävät USAn, niin he eivät ehkä automaattisesti palaa takaisin. Eli jos ihminen muuttaa Eurooppaan, ja kohtaa ympäristön missä häntä kunnioitetaan, tai hänen työtään tuetaan, niin miksi hän palaisi USAan. Varsinkin jos hän on itse eurooppalainen. Kun MAGA-liike poistaa yliopistoista niitä, joiden tapa harjoittaa tiedettä ei miellytä Donald Trumpia sekä hänen tukijoitaan, niin Euroopassa heitä voidaan tietenkin palkata näitä tutkijoita, joiden näsäviisaat mielipiteet eivät Trumpia miellytä. 

Trump uskoo vakaasti siihen, että tulevaisuus on edelleen öljyn ja kaasun. Hän saa tietenkin voimakasta tukea öljy- ja kaasuyhtiöiltä. Ja kaikki jotka ovat häntä vastaan saavat tietenkin vastaansa kysymyksen, että “välitätkö enemmän pingviineistä vai USAn kansalaisista? 

Tietenkin Eurooppa haluaa varmaan olla paikka, jossa uskotaan vakaasti esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tulevaisuuteen. Eli sen takia esimerkiksi fuusioteknologian kehitystä vähätellään, tai aurinko ja tuulivoimasta voidaan aina löytää vähän arveluttavia asioita, kuten sitä että kotkat lentävät päin noiden tuulivoimaloiden  turbiinin siipiä. Tai niiden siipien aiheuttama ympäristökuormitus on valtavan suurta. Jos saisimme vielä esimerkiksi ympäristötavoitteita pudotettua, ja kulutusta ohjattua pois turhasta viherpesusta, niin silloin saadaan varmaan kotkat kokonaan pois ilmatilasta häiritsemästä poroja ja muuta riistaa. 

Ympäristöpolitiikkaan kuuluu tietenkin se, että ihmisille luodaan tiettyjä mielikuvia. Nuo mielikuvat ovat siitä erikoisia, että jos yksi kotka lentää tuulivoimalan siipiin, niin se luo niistä vaarallisen kuvan. Se että tuhat muuta kotkaa kuolee metsässä kuumuuteen ei tee samaa vaikutusta, koska se ei tapahdu konkreettisesti ihmisten edessä. Toki sitäkään ei muisteta että tuo ilmaston lämpeneminen ei vaikuta vain kotkiin ja niiden poikasiin. Se vaikuttaa läpi koko ekosysteemin. Eli myös porot ja muutkin eläimet sekä viljelykasvit kärsivät tuosta muutoksesta. Mutta kuten tiedämme, niin esimerkiksi se, että olisimme sitoneet energiantuotantoa jatkossakin Venäjään ei ole kaikille ihmisille epämiellyttävä asia. Venäjä tarjoaa tuolloin tietyille ihmisille mukavan selkänojan, johon voidaan aina vedota, mikäli joku asia ei miellytä itseä. 

Tieteellinen työ on avainasemassa tai lähtöpiste prosessissa, joka myöhemmin johtaa tuotteistamiseen. Se että emme tiedä että onko jollain ihmisryhmällä erilailla toimivat aivot saattaa vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten pitkiä työuria nuo ihmiset kykenevät tekemään. Tai tuo tieto saattaa olla tärkeää vaikkapa BCI-laitteiden toimivuuden kannalta. BCI- eli kyky käyttää tietokoneita EEGn avulla on uusinta uutta tietotekniikassa. Ja ilman modernia aivotutkimusta tuo asia on mahdoton toteuttaa. 

https://bigthink.com/starts-with-a-bang/american-science-brain-drain/

‹Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet mallin, joka yhdistää kvanttiteorian sekä painovoimateorian.

 

(Tekniikka&Talous)

"Avaruus kaareutuu. Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoima selittyy avaruuden kaareutumisella. Suomalaisfyysikoiden uudessa teoriassa tämän ilmiön alkulähde palautuu kvanttifysiikkaan. Tässä havainnekuvassa Maa ja Kuu näyttävät sijaitsevan lähempänä toisiaan kuin ne oikeasti ovat.KUVA: Mikko Partanen & Jukka Tulkki / Aalto-yliopisto" (Tekniikka&Talous)

Aalto-Yliopistossa työskentelevät suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet mallin, joka yhdistää kvanttiteorian painovoima teoriaan tai matemaattiseen kenttämalliin, joten he ovat tehneet asian, jota edes Albert Einstein ei ole kehittänyt. Einstein on ihminen, joka on tehnyt yhden maailman suurimmista teorioista, jota kutsutaan "Suhteellisuusteoria". Oikeasti suhteellisuusteoria on kaksiosainen malli, missä "Erityinen suhteellisuusteoria" käsittelee painovoiman sekä massan ja energian vuorovaikutusta suorassa avaruudessa. Ja "Yleinen suhteellisuusteoria" eli E=mc^2 yhtälö taas kuvaa massan, energian sekä painovoiman vuorovaikutusta painovoimakeskuksen taivuttamassa universumissa. Eli kaikki lähtee siitä mallista, että painovoima tekee ikään kuin kuopan universumiin tai tila-avaruuteen. 

(Tekniikka&Talous)

Kvanttipainovoima taas lähtee siitä, että jokaista kappaletta, olipa se sitten kvarkki, elektroni tai planeetta ympärli jonkinlainen painovoimakenttä. Ja jokainen painovoimakeskus on siis suurempi tai pienempi kvanttipainovoimapisteiden kokonaisuus. Mutta tuo asia sitten pitäisi vielä muuttaa sellaiseksi, että se voidaan esittää muulle tiedeyhteisölle. Se että suomalaiset olisivat ratkaisseet asian, jota ei edes Albert Einstein osannut ennustaa merkitsisi paljon varsinkin suomalaiselle tiedeyhteisölle. Mutta se ei juurikaan pienennä Albert Einsteiniä itseään. 

Vaikka Einstein on esittänyt omat teoriansa vuosina 1905 ja noin kymmenen vuotta myöhemmin hän esitti mallin jossa avaruuden kaareutuminen otetaan huomioon. Tuolloin ei kvanttiteorioita toki ollut vielä olemassa. Joten sen takia Einstein on saattanut yksinkertaisesti olla huomaamatta jotain asioita. Jos jotain asiaa ei tunneta, niin se merkitsee sitä, että tuota asiaa ei voida myöskään huomioida. 

Vaikka nuo kaksi teoriaa on esitetty yli sata vuotta sitten, niin niistä ei vielä nykyäänkään ole löydetty huomautettavaa. Juuri tämä asia tekee Einsteinin yhtälöistä ja malleista niin kiehtovia. Einsteinin Suhteellisuusteorian aikaan ei vielä ollut olemassa kvanttiteoriaa, jota alettiin kehittää vasta 1920-luvulla. Ja ennen vuotta 1925 oli voimassa ns. Vanha Kvanttiteoria, joka sitten on myöhemmin muuttunut hyvin paljon. Tietämyksemme universumista sekä sen olemuksesta ja aineen rakenteista on kasvanut valtavasti Einsteinin ajoilta. Samoin Einsteinillä ei ollut käytössään tekoälyjä sekä kvanttitietokoneita. Joten hän ei voinut tarkastaa laskujaan ja tehdä muita havaintoja samalla tavalla kuin nykyaikaiset fyysikot voivat tehdä. Joten varmasti myös nämä suomalaisten tekemät mallit pitäisi ottaa vakavasti. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalaisfyysikot-sanovat-tehneensa-100-v-jalkeen-maailmanhistoriallisen-lapimurron-jota-edes-einstein-ei-osannut-sita-matematiikkaa-ei-ennen-tajunnut-kukaan-koko-maailmassa/2f50502b-d360-468b-873f-94820b891858

https://fi.wikipedia.org/wiki/E%3Dmc%C2%B2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellisuusteoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleinen_suhteellisuusteoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttiteoria

Ammatillisen sekä korkeakoulutuksen ongelmista

 

Yllä: Aalto-yliopiston kampusta Otaniemessä

Ammattikoulua on taas kritisoitu YLE:n uutisissa. Ja itse olen sitä mieltä että tuo kritiikki, mikä on suunnattu ammatilliseen koulutukseen ei ole aivan aiheetonta.  Jo silloin vuonna 1991, kun itse kävin ammattikoulua tuota paikkaa pidettiin lähinnä koulupudokkaiden päivähoitopaikkana. Eli opettajat olivat ainakin omalla linjallani "hiukan" innottomia, ja ylipäätään paikan henki oli se, että siellä ollaan kun ei muualle päästy. Ammatillisen koulutuksen ongelma on se, että se ei itsessään motivoi. Tuota koulutusta pidetään vain sellaisena tienä, joka tarjoaa Kelan työttömyysturvan, eikä sitä itsessään pidetä kovin motivoivana. 

Ongelmia tietenkin tulee aina välillä siitä, että ammattikouluissa ei ole oikeastaan mitään sellaisia perinteitä kuin lukioissa. Eli tuossa paikassa vain ollaan, koska muutakaan tietä työelämään ei ole löytynyt. Joskus olen kuullut että opettajilla on sellainen asenne tuota työtään kohtaan, että he eivät halua edes nähdä opiskelijoiden valmistuvan, tai että opettaminen on heille ollut vain joku vaihe, josta he sitten lähtevät heti pestin loputtua etsimään uusia haasteita. 

Samoin osa opiskelijoista ei ehkä edes viitsi käydä koulussa, ja sitten kun ei mitään opita, niin silloin tietenkin ihminen suuttuu ja turhautuu. Tuo suuttuminen sekä turhautuminen näkyy joissakin tapauksissa sellaisena toimintana, missä vihaa sekä turhautumista puretaan sellaisiin, jotka haluavat käydä tuota koulua. Eli jos ei jonkun opiskelijan  todistusta korista pitkä rivi nollia, niin silloin hän on ilonpilaaja, jota kannustetaan jättämään koko opiskelu, jotta muut saavat sitten pelata rauhassa korttia luokassa. Tietenkin ammatillista osaamista arvostetaan, mutta kysymys on sitten siitä, että missä tuo arvostus oikeastaan näkyy? 

Näkyykö se muuna kuin nimilistana jossain paikallisessa lehdessä? Tai näkyykö ammatillisen koulutuksen arvostaminen siinä, että henkilö saa kannustavia työtehtäviä? Vai näkyykö ammatillisen tutkinnon arvostus siinä, että työhaastattelussa tuoreelle asentajalle sanotaan suoraan. että miksi ottaisimme sinut, koska diplomi-insinöörejäkin on saatavilla? Tai että hänet sitten laitetaan jonkun puliukon työpariksi, joka vain rähisee sekä ärhentelee? 

Ehkä tuollainen asia saa henkilön menemään sinne aikuislukioon, ja lopulta valmistumaan esimerkiksi asianajajaksi tai tekniikan tohtoriksi. Eli varmaan kaikki tietävät miten mukava paikka esimerkiksi ammattikoulu voi olla, jos siellä on paljon tuota railakasta ja aitoa elämää viettäviä ihmisiä. Se että muutama opiskelija sitten vetää koko ryhmän mukaansa kaiken maailman kokeiluihin varmasti on hyvin ikävä asia. 

Mutta sitten tietenkin me voimme vähän haukkua myös korkeakouluja. Ensisijainen kysymys, mikä koskee kaikkea opiskelua on se, että ketä varten ihminen opiskelee? Hän tekee opintonsa siksi, että saisi myöhemmin parempaa. Se mikä tekee korkeakoulusta haastavan on se, että siellä opiskelijalta odotetaan tiettyjä taitoja, joista tärkein on tiedon etsimisen taito. Jos opiskelija ei hallitse tuota taitoa, niin hän on hukassa. Samoin korkeakouluopiskelu vaatii kypsyyttä sekä ajanhallintaa. Myös pieni budjetti vaatii sitä, että opiskelija joutuu tekemään erilaisia valintoja rahankäytön suhteen. Eli koskaan ei saa kuvitella, että niitä paljon puhuttuja osa-aikatöitä sitten olisi oikeasti tulossa. Tai nuo työt saattavat olla niin pätkätyön luonteisia, että niiden varaan ei omaa budjettia voi rakentaa. 

Samoin jos korkeakouluun tulevan henkilön oma elämänhallinta on hukassa, niin silloin myös opiskelu on vaikeaa. Eli jos tärkein asia elämässä on biletys, niin sillä voi saada paljon kavereita. Ongelma on vain siinä, että bilettämällä ei opiskelija voi valmistua. Joten jos rumasti sanotaan, niin bileiden takia ei esimerkiksi Aalto-Yliopistoon kannata tulla ainakaan opiskelemaan, eli anteeksi vain jos olen joitakin ihmisiä kohtaan vähän töykeä. 

Jos ihminen haluaa oikeasti valmistua insinööriksi, niin hänen pitää vain ottaa itseään niskasta kiinni, vaikka se ehkä ärsyttää joitakin muita ihmisiä. Mikäli opiskelijalla on huume- tai alkoholiongelmia, niin silloin kaikki asiat ovat vähän vaikeita. Mutta ei kai kukaan oikeasti tule korkeakouluun siksi, että pääsee kaupan kassalle istumaan? 

 Mutta se asia on kuitenkin otettava huomioon, että korkeakoulu rakennetaan tiettyjen muiden opintojen päälle. Eli jos joku asia on unohtunut esimerkiksi lukio- tai peruskouluopinnoissa, niin se varmasti kostautuu korkeakoulussa. Opiskelijalta vaaditaan kriittistä asennetta, sekä myös kykyä analysoida sekä tuottaa oikeakielistä tekstiä. Ja jos tuo taito on hukassa, niin silloin myös opiskelija on vähän hukassa, eli myös tukea voi noihin asioihin saada, mutta se vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuutta. 

https://yle.fi/uutiset/74-20001737

Kuva https://www.aalto.fi/en/aalto-university/history

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Koe-eläinten kohtelusta sekä siitä, mitä on monissa lehtijutuissa jäänyt kertomatta

Onko tuolla laitoksella muita asiakkaita kuin nämä yliopistot?
Kuva I

Kimmo Huosionmaa

Koe-eläimiä on kohdeltu huonosti Ruotsissa, ja tuon kasvattamon asiakkaina on ollut joukko suomalaisia yliopistoja, jotka ovat Turun, Itä-Suomen sekä Jyväskylän yliopistot. Itse asiassa jutun uutisoinnissa lukee tarkalleen ottaen "Asiakkaina suomalaiset yliopistot", josta sitten saa sellaisen kuvan, että tuolla koe-eläin kasvattamolla ei ole muita asiakkaita ollenkaan, mikä sitten on erittäin mielenkiintoista. Koska jutussa mainitaan että eläinsuojelujärjestö "Oikeutta eläimille" on saanut tiedon tämän kasvattamon eläinten huonosta kohtelusta eli lähinnä puutteellisesta hygieniasta sekä eläinten liian pienistä tiloista Länsi- Götanmaan viranomaisten raporteista. Tuossa jutussa toki mainitaan lukuisia puutteita, mutta sitten tietenkin erikseen on mainittu "vain" nuo liian pienet häkit, ja puutteellinen hygienia, joka on vaikuttanut kaniinien luonnolliseen kehitykseen. Ja varsinkin liian pieni häkki on erittäin ikävä asia, joka ei varmaan ole pikku juttu.

Tietenkin olisi hyvä mainita, mitä muuta tuohon huonoon kohteluun kuuluu, mutta sitten taas voidaan miettiä sellaista asiaa, että koska yliopistot käyttävät maassamme vain sellaisia palvelujen tuottajia, joiden toiminta täyttää EU:n lainsäädännön, niin silloin tietenkin voidaan olettaa noiden laitosten edustajien käyneen paikalla toteamassa tilanteen tuolla ilmeisesti kaniineihin erikoistuneella kasvattamolla olevan vallitsevien normien sekä lain mukaista. Nimittäin jos sitten koe-eläimiä kohdellaan väärin, niin siitä tulee sitten ainakin pohjoismaissa syyte eläinrääkkäyksestä sekä eläinten pitämistä koskeva kielto varmaan hillitsee jatkossa sellaista toimintaa.

Kuitenkin tuolla tilalla olevista muista eläimistä ei mainita sanallakaan, eli olisiko vaikka jotain rottaa kohdeltu myös väärin? Tässä muistan juuri kirjoittaneeni jossain, että jostain syystä väärin kohdellut tai uhanalaiset eläimet ovat usein hyvin söpöjä eläimiä, eikä kukaan ole koskaan saanut syytettä esimerkiksi jos on  rottaa pidetty liian pienissä tiloissa, jossa ne eivät kykene harjoittamaan niille tyypillistä käytöstä. Eli uskoisin että rottia varmaan on rääkätty joissain laboratorioissa todella ikävällä tavalla, eikä kukaan sitten ole myöskään puuttunut niiden käyttöön vaikkapa syöpä- tai myrkky-kokeissa, joissa eläin altistetaan joko tappavalle säteily-annokselle, karsinogeenille tai jollekin lääkkeelle. Ja sitten kun nämä olennot ovat saaneet kasvaimen, niin niihin ruiskutetaan kemikaaleja, joilla tuota kasvainta yritetään pienentää.

Eli nämä kokeet koetaan tarpeellisiksi, mutta jos sama tehdään kaniinille, niin silloin tulee eteen se, kuinka julmia ihmiset voivat eläimille olla. Tuolloin voidaan puhua valikoivasta moraalista, vaikka kuitenkin syövän hoitoa koskevat kokeet ovat niitä tarpeellisia tutkimuksia, joiden takia koe-eläimiä käytetään, vaikka monia näistä tutkimuksista on kyetty tekemään soluviljelmillä. Kuitenkin se että vain kaniineja puolustetaan kertoo valikoivasta moraalista, eli kukaan ei halua puolustaa mitään sellaista, mitä me pidämme jotenkin inhottavan näköisinä eläiminä. Tässä mieleen tulee kuuluisa koe, missä Galvani laittoi irti leikkaamansa sammakon jalat liikkumaan johtamalla niihin sähköä, niin silloin tällöin mietin, että kai tuo tiedemies ymmärsi ensin surmata nuo eläimet, jotta hän ei olisi aiheuttanut niille kärsimystä.

Kuitenkaan koskaan tuon kokeen moraalista puolta tai sen mahdollisesti sammakolle aiheuttamaa kärsimystä ei olla koskaan otettu puheeksi. Tai mitä pidätte testeistä, missä esimerkiksi Aksolotlin kaltaisten eläinten uusiutumiskykyä testataan leikkaamalla niistä paloja pois, niin noiden kokeiden tarpeellisuutta ei koskaan olla kyseenalaistettu. Ja silti kyseessä on erittäin julma tapa tutkia asioita. Kun palataan taas siihen, että joku koe-eläinten kasvatukseen erikoistunut laitos on läpäissyt eläinlääkärien tarkastukset, ja esimerkiksi ylopistojen tulotarkastukset ovat olleet puhtaita, niin silloin tietenkin voidaan kysyä, että milloin tämä kaltoin kohtelu on alkanut? Eli milloin ensimmäiset merkit puutteellisista oloista ovat tulleet tietoon, ja jos kohtelu on ollut huonoa, niin silloin tietenkin voidaan kysyä, että miksi tuo laitos on saanut jatkaa toimintaansa? Ja miksi asiaa ei olla ennen tarkasteltu? Alla on linkki tähän tarkastelun aiheena olevaan lehtijuttuun, josta myös ylhäällä olevat kuva on peräisin.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elainsuojelujarjestot-koe-elainkasvattamo-pitaa-kaneja-hirvittavissa-oloissa-ruotsissa-asiakkaina-suomalaiset-yliopistot/7026476#gs.N3fd5W4

Yliopiston tehtävä on toimia yhteiskunnassa rakentavasti sekä siten, että se lisää yhteiskunnan tasa-arvoisuuden toteutumista

Kimmo Huosionmaa

Yliopiston professorin pitäisi hiukan miettiä sanomisiaan, on se asia, mistä varmaan kaikki ihmiset ovat samaa mieltä. Se että yliopiston professori vertaa esimerkiksi homoutta pedofiliaan on valitettavaa. Homoseksuaalisuus on joillekin ihmisille vielä 2000-luvulla hyvin intiimi sekä samalla myös arka asia, joka kuitenkin on sellainen, mitä emme voi koskaan muuttaa.

Jos yliopiston työntekijä luo ilmapiirin, missä toista saa haukkua sekä kiusata, niin se varmaan ei tunnu kenestäkään kovin upealta. Yliopiston tehtävänä on toimia rakentavasti yhteiskunnassa, eikä se saa lähteä eristämään ketään yhteisön ulkopuolelle, tai kehottaa muita toimimaan sillä tavoin, että se lisää syrjäytymistä sekä eristäytymistä.

Se että ihmiset suhtautuvat tällaiseen kahden saman sukupuolen edustajan keskinäiseen rakkauteen sekä muuhun toimintaan jotenkin halveksien on valitettavaa, ja tässä sitten mieleeni tulee se, että miksi meidän pitää aina tuomita jokainen, joka tekee asioita eri tavalla kuin me itse. Kun puhutaan pedofiliasta, mikä tarkoittaa sairaaloista seksuaalista suuntautumista alaikäiseen henkilöön, niin itse kyllä mietin, että miten paljon  tämä henkilö kärsii sitten omasta suuntautumisestaan.

Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu pedofilian puolustamiseen, mutta kuitenkin noiden ihmisten pitäisi saada tähän taipumukseen apua ilman, että heidän tarvitsee pelätä esimerkiksi kivesten amputaatiota tai sulkemista lopun iäksi johonkin laitokseen. Tällaisella henkilöllä pitää olla oikeus hakea sekä saada apua psyykkisen terveydenhuollon ammattilaiselta, jos he sitä haluavat ilman, että heille nauretaan tai heidän asioitaan levitetään käytävillä. Kun katselen joskus näitä pedofiileista kertovia dokumentteja, niin silloin tällöin mieleeni tulee se, että mikäli nuo ihmiset olisivat nuoruudessaan uskaltaneet puhua taipumuksistaan, niin lähtisivätkö he johonkin kaukomaille metsästämään lapsia omien tarpeidensa täyttämiseen?  

Jokaisen ihmisen joka tulee yliopistolle opiskelemaan tai tekemään työtä pitää muistaa se, että kaikille ihmisille pitää luoda sellainen ympäristö, että he tuntevat olevansa turvassa, ja että heille voidaan järjestää myös sellaista keskustelua, joka koskee sellaista seksuaalisuutta, joka ei ole toivottavaa.  Kun ajatellaan seksuaalisia poikkeavuuksia, joista aina välillä tulee keskusteluja, niin silloin tällöin mieleeni tulee sellainen asia, että ihmisten pitäisi luoda sellainen ilmapiiri, että myös pedofiilit uskaltavat tulla ammatti-ihmisen vastaanotolle, ilman että heitä leimataan esimerkiksi joksikin "Jammu-sediksi".

Pedofilia on asia, josta varmaan kaikki me olemme sitä mieltä, että se ei ole oikein. Pedofiilin intimiteettisuojaa joskus ihmetellään, mutta kuitenkin se on katsottu tarpeelliseksi, nimittäin näitä rikollisia vihataan, ja heidän nimiinsä yritetään laittaa muitakin rikoksia, kuin niitä mitä he ovat itse tehneet. Seksuaalirikolliset ovat vankilassa ryhmä ihmisiä, joille aina välillä ikään kuin käydään näyttämässä kuinka kovia heitä kohtaan osataan olla. Eli nuo henkilöt ovat ikään kuin jotain nyrkkeilysäkkejä muille vankilan asukeille, jotka katsovat olevansa ylempänä kuin ihmiset, jotka ovat tehneet rikoksia sukuelimellään.

Tässä sitten kirjoitin asiasta pedoifiilin kannalta, eli jos ihminen kokee, että hän tarvitsee oman henkilökohtaisen seksuaalisen tarpeensa takia ammattiauttajaa, niin silloin ei häntä pitäisi torjua, vaan tuolloin olisi ihan hyvä arvioida tilannetta ammattitaitoisen psykiatrin kanssa, eli tässä puhun henkilöstä, joka tajuaa tarpeensa olevan vaaraksi lapselle. Mutta kun taas puhutaan näistä seksuaalisista ahdistelijoista uhrien kannalta, niin kysymys sitten kuuluu, että miksi uhreja syyllistetään näissä tapauksissa? Eli onko jonkun pikku tytön tai pojan vika, jos hän luottaa naapurin setään, ja sitten tämä raiskaa tuon lapsen?

Varsinkin jos tuo ihminen on muuten aivan mukava sekä luotettavan oloinen, niin silloin ei tietenkään ole mitään syytä epäillä hyväksikäyttöä. Mutta sitten kun keskustellaan seksuaalisuudesta, niin olisiko asia niin, että näistä asioista pitäisi voida puhua myös koulussa, koska jotenkin tuntuu niin, että lapsen tai varhaisnuoren kodalla tällaiseen ei toivottuun kehitykseen voitaisiin puuttua ilman, että mitään kauheaa pääsee tapahtumaan. Jos 14-vuotias seurustelee jonkun 10-vuotiaan kanssa, niin silloin kyseessä on asia, mikä ei varmaan ole mitenkään toivottavaa.

Homoseksuaalisuus sekä muut seksilait ovat asia, josta joskus aina keskustellaan. Tietenkin olisi hienoa, jos kaikki me olisimme samanlaisia, niin silloin ei lakeja tarvitsisi säätää ollenkaan. Mutta olemme kaikki hieman erilaisia, ja siksi myös tällaisille asioille pitää löytyä jonkinlaisia sääntöjä. Samalla kuitenkin voimme kysyä sitä, että onko mukavaa katsoa sellaisen ihmisen pidätystä televisiossa, jonka rikos on alaikäiseen sekaantuminen, ja sisään rynnätään konepistooli kädessä.