Edes poliisissa väkivalta ei vähene vaikenemalla

Poliisin harjoittama väkivalta on asia, mikä kertoo siitä, että kaikki ei ole hyvin. Ja kuten sisäministeri on sanonut, niin poliisin hyvinvointiin pitäisi panostaa enemmän. Siis poliisin pitäisi voida puhua pahasta olostaan sekä muista asioista ilman pelkoa siitä, että hän menettää työpaikkansa tai joutuu leimatuksi tuossa yhteisössä. Kun puhutaan poliisista laitoksena tai työpaikkana, niin kyseessä on periaatteessa hyvin hierarkkinen laitos, ja juuri hierakkisuus on asia, mikä "kannustaa" joitain esimiehiä käyttämään asemaansa hyväksi. Kun poliisilaitosta tai sen organisaatiota on rakennettu, niin se on tehty suojelemaan kansalaisia myös poliisia itseään vastaan. Mutta samalla on unohdettu poliisien oma jaksaminen. 

Poliisin erottaminen on tehty hiukan liian helpoksi. Eli "psyykkiset syyt" mikä saattaa tarkoittaa työuupumusta ovat liian usein sellaisia asioita, joilla voidaan päättää poliisin oma ura. Kun poliisi lyö 16 vuotiasta nyrkillä vatsaan, niin se varmaan kyllä sattuu sekä pelottaa. Kun tekijänä on partion johtaja, ja alaisena on joukko harjoittelijoita, niin se sitten tietenkin on asia, mikä pitää huomioida. Maassamme ilmoituksen tekeminen polisista on erittäin korkean kynnyksen takana. Samoin se että poliisi lähtee tekemään kollegastaan tai esimiehestään ilmoitusta on vielä korkeamman kynnyksen takana. Henkilö joka tekee ilmoituksen voi pelätä putoavansa pois joukosta. Tuolloin pelätään sisäänpäin lämpiävää ilmapiiriä sekä sitä, että esimies kostaa tuollaiset ilmoitukset. Samoin jossain tapauksissa saattaa mielessä liikkua sekin, että mitä jos vaikka tuo esimies tai työtoveri saa teosta aiheettomia seurauksia. 

Kun vastassa on vanhemman poliisin sana harjoittelijan sanaa vastaan, niin silloin saattaa alainen ajatella, että hänen on oman etunsa nimessä jätettävä asia siihen. Ja vanhempi poliisi sitten suoraan saattaa suoraan laittaa asioita nuoremman poliisin syyksi. Eli kun poliisi lyö kiinniotettua, niin hän saattaa suoraan vedota mielessään siihen, että nuo teot tuovat hänelle kunnioitusta kadulla. Ja jos poliisi hakkaa toisen alaisten nähden, niin kuinka monta kertaa hän on tuon teon tehnyt ennen kuin se tallentui valvontavideolle. Ja olisivatko alaiset sitten tehneet ilmoitusta, jos tuota videota ei olisi ollut? Sellainenkin kysymys nousi tässä mieleeni. Videon voitte katsoa YLEn artikkelista, joka löytyy seuraavan linkin takaa. https://yle.fi/a/74-20209349

Olisiko ilman tätä videota asiaa edes otettu käsittelyyn? Tai olisiko sitä käsitelty esimerkiksi julkisessa sanassa ollenkaan? Siis videolla näkyy miten asiakasta kohdellaan. Mutta mitä jos kameroita ei olisi ollut? Olisiko tapaus sitten vain todettu tapahtuneeksi, tai olisiko siitä tehty syyttämättä jättämispäätös sekä asia julistettu salaiseksi noin 500 vuoden ajaksi? Tuollaiset teot voivat vaikuttaa hyvinkin yksittäistapauksilta, kunnes sitten joku itse sattuu joutumaan tuollaisen "yksittäistapauksen" kohteeksi.

Tietenkin vastakkain ovat aina poliisilaitoksen hierarkkia sekä erilaiset muut asiat kuten se, että toinen on saattanut kuulua vuosien ajan "työporukkaan", eli hänet tunnetaan hyvin. Ja sitten muut ovat olleet siinä ehkä pari viikkoa tai vasta pari päivää harjoittelussa. Eikä kukaan esimies varmaan uskalla sanoa, että hän on pitänyt töissä huonoa alaista. Joten pitkään poliisissa olleen henkilön kohdalla saattaa helposti kuulua sellaisia sanoja kuten "loistava, hyvä sekä säntillinen poliisimies", mikä tietenkin rajoittaa ilmoitusten tekemistä. 

Eli varsinkin harjoittelujaksolla olevan poliisin erottaminen työstään on helpompaa kuin lähteä tekemään hänen kanssaan jotain suunnitelmia tai ratkomaan henkilökohtaisia ongelmia. Ja juuri se, että poliisijohto sitten päätyy siihen, että harjoittelija tai jopa pitkän uran tehnyt poliisimies erotetaan psyykkisten ongelmien takia saattaa "kannustaa" noiden ongelmien salaamiseen. Siis psyykkiset ongelmat tarkoittavat tässä sitten sitä, että poliisimies tai nainen saattaa kokea työuupumusta sekä turhautumista työssään. Eli aina vastassa on ihmisiä, joiden mielestä heitä on kohdeltu täysin väärin, ja sitten välillä vastaan tulee henkilöitä, jotka kohtelevat varsinkin nuoria poliiseja hyvin ikävällä tavalla, eli heidän käytöksensä saattaa olla hyvin epäkunnioittavaa sekä ärsyttävää. 

Pohjimmiltaan poliisiväkivaltaa on kahdenlaista. On olemassa väkivaltaa, jota voidaan pitää tarpeellisena. Eli puukon tai ampuma-aseen heiluva päihtynyt henkilö pitää saada rauhoittumaan. Tuollainen väkivalta on asia, mitä kutsutaan voimankäytöksi. Sitten on esimerkiksi tilanteita joita kutsutaan nimellä puhdas väkivalta. Yksi esimerkki tästä jälkimmäisestä on se, että henkilö pamputetaan putkan lattialla. 

Poliisi saattaa kohdata nimittelyä, hänen päälleen voidaan sylkeä. Tai sitten häntä voidaan vaikka lyödä. Se mitä milloinkin tapahtuu tietenkin on tapauskohtaista. Tapauskohtaisuus tarkoittaa sitä, että oikeudessa vastakkain ovat kaksi tahoa. Ja kysymys tietenkin kuuluu, että "kuka aloitti, ja kuka sitten ylireagoi"? 

Sitten kun juopunut tai huumeiden vaikutuksen alainen "Euroopan omistaja" jossain vaiheessa menee yli rajan, niin silloin tietenkin muistellaan sitä, että "sairaanhoitajan mielestä" henkilö olisi pitänyt viedä sairaalaan. Siis huumeidenkäyttäjä saattaa olla hyvin ylimielinen sekä uhkaava noissa tilanteissa, ja se saattaa sitten todella suututtaa poliiseja. Kun sitten poliisityötä käsitellään uutisissa, niin tietenkään siitä mitä epäillyt ovat itse tehneet ei juurikaan puhuta. Puhutaan siitä kuinka poliisi on sillä kerralla taas kerran rikkonut lakia, tai taas tällä kerralla poliisi ei olisi saanut käyttää esimerkiksi telelevalvontaa, koska rikos itse tapahtui pääosin jonkun toisen valtion alueella. 

Toisin sanoen jos rikolliset haluavat pitää huippukokouksia jossain Helsingin Hilton hotellissa, niin heitä ei saisi valvoa, jos he muistavat sitten viedä mahdolliset huumeet tai aseet Viron läpi. Samoin kun kansainvälinen rikollisliiga kärähti FBIn asentaman haittaohjelman avulla, niin silloin vasta älähdettiin, että USA saa noiden välineiden avulla tietoja "tavallisista kansalaisista". Eli se että joukkio on salakuljettanut huumeita, tai harjoittanut ihmiskauppaa on varmaan täysin unohdettu, ja ainoa asia mikä ketään ilmeisesti kiinnostaa on se, että poliisi on kerännyt tietoa myös Suomen kansalaisista. 

Kun poliisi sitten jostain syystä turhautuu työssään, niin sitten lähdetään suoraan viemään merkkiä. Se että poliisilta odotetaan esimerkiksi erittäin esimerkillistä käytöstä ei varmaan kuitenkaan aina ole se, miten poliisi kykenee toimimaan todellisessa tilanteessa. Jos ajatellaan että poliisi toimii peitetehtävissä, ja hänen pitäisi kehittää esimerkiksi valepukua, jonka turvin hän kykenee sitten lipumaan rikollisten parissa, niin hän varmaan jossain vaiheessa kohtaa tilanteen, jossa hänet kutsutaan gangstereiden saunailtaan, jossa sitten tarjolla on myös iltakahvit paikallisen "Virottaren" kanssa. Siinä sitten on vähän vaikeaa vastata kieltävästi, koska jos tuo peitetarina pettää, niin seurauksena voi olla elämän päätös ja ehkä sitten joskus ruumis löytyy. 

Poliisin peitetoiminta on asia, missä liikutaan laillisuuden rajoilla. Ja pohjimmiltaan poliisin työ aiheuttaa jossain tapauksissa yksinäisyyttä. Rikolliset eivät ole keskenään mitään kauhean väkivaltaisia. Ja esimerkiksi MC- ja muut vastaavat henkilöt ovat usein toisiaan selkään hakkaavia mukavia miehiä ja naisia, ja tuolloin saattaa unohtua se, että nuo samat henkilöt tappavat velallisiaan, murtavat heidän sormiaan sekä kauppaavat esimerkiksi kovia huumeita lapsille. Eli ristiriita raporttien sekä henkilöiden itsensä välillä saattaa olla hyvin suuri. Ja siinä sitten saattaa käydä niin että arvostelukyky pettää. 

Mutta tavallisen ihmisen pitää luottaa poliisiin. Ja juuri tämä asia saattaa aiheuttaa erilaisia ristiriitoja. Jopa poliisi on joskus yksinäinen. Ja siinä saattaa sitten internet haku kohdistua esimerkiksi päiväkahvi-ilmoituksiin. Samoin kun poliisi luo peitetarinaansa, niin hänellä pitää olla tuolle tarinalle tukea. Eli hän joutuu elämään rikollisten elämää. Samalla poliisi kuitenkin kohtaa tilanteita, joihin kukaan ei voi häntä valmentaa. Hän kohtaa ihmisiä joilla on rahaa kuin roskaa. Hän kohtaa huumeita sekä muita vastaavia houkutuksia. Samalla hän saattaa kohdata vartijoiden tai muiden poliisien asenteita, joissa ehkä olisi "hiukan" parantamisen varaa. Tai hän saattaa jopa joutua kollegan pahoinpitelemäksi. 

Kun henkilö käyttää väärin päihteitä, niin hän varmasti vaikuttaa uhrilta. Mutta kun hän huutelee törkeyksiä, uhkailee muita sekä samalla myös käyttäytyy ylimielisesti, niin hän ei ehkä aina vaikuta meistä sekavia puhuvista sivullisista aivan niin uhrilta kuin mitä hän tai hänen asianajajansa haluaisivat hänen muiden silmissä olevan. 

Kun puhutaan sitten poliisin sisäisestä valvonnasta, niin meidän pitää muistaa sekin asia, että kukaan ei ole koskaan automaattisesti rehellinen. Poliisi on ihminen siinä missä muutkin. Hän voi olla rahapulassa, tai hänen arvomaailmansa voi olla jotenkin kieroutunut. Jos puhutaan sitten esimerkiksi tapauksesta, jossa henkilö on jätetty yksin Sipoon korpeen, niin tietenkin me luemme että sairaanhoitaja oli sanonut hänen kuuluvan sairaalaan. Toisten mielestä tuo teko oli oikeutettu, ja perusteena käytetään joskus sitä kysymystä, että "eikö rikollinen eli mahdollisesti erittäin ärsyttävästi käyttäytynyt päihteiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö saa yhtään pelätä"? 

https://yle.fi/a/74-20209349

https://yle.fi/a/74-20215131

https://yle.fi/a/74-20214305

https://yle.fi/a/74-20209348

Siviiliasussa toimiva poliisi on erilaisessa asemassa kuin virkapukuinen kollega. Siviiliasuinen poliisi kuten huume- tai atari (ammatti-ja taparikollisten seurantaryhmän) -poliisi kohtaa tilanteet ilman poliisin virkapuvun tuomaa suojaa. Jos joku sattuu huutelemaan siviiliasuiselle poliisille hävyttömyyksiä, niin häntä ei suojele univormu. Univormu tuo poliisille arvovaltaa, mutta ongelmia tulee sitten siitä, että rikolliset eivät tee rikoksia univormupukuisten poliisien nähden. Ja juuri virkapukuinen poliisi kohtaa usein lipevyyttä sekä nuoleskelua. Ja sitten tietenkin tietyissä tapauksissa virkapukuisen poliisin asemaa poliisina korostetaan julkisessa sanassa. Voi olla niin, että jokaisen ihmisen arvostelukyky pettää jossain vaiheessa. 

Eli on ihmisiä jotka pitävät esimerkiksi tiettyjä MC-jengejä vain "mukavina kavereina", joiden kanssa on kivaa viettää aikaa. Ja nuo MC-miehet kyllä osaavat tarjota pihvejä sekä kertoa mukavia juttuja siitä, kuinka virkavalta vain vainoaa heitä heidän elämäntyylinsä takia. Samoin jos poliisin tai jonkun muun ihmisen lähipiiriin kuuluu rikollisia, niin he saattavat oikeasti uskoa, että poliisi on lavastanut naapurin rikolliseksi, koska he ovat kateellisia. Kun "kiva setä" tai "kiva täti" paljastuu ihmiskauppiaaksi, huumeiden salakuljettajaksi tai murhaajaksi, niin tietenkin epäusko valtaa ihmiset. Ihmiset ajattelevat että "näin ei voi tapahtua". Ja sitten yllättäen naapuriin ilmestyy karhuryhmä. Saattaa olla että tuollainen päältä päin mukava ihminen kuten Ted Bundy, eli kuuluisa sarjamurhaaja kykenee vakuuttamaan että poliisi on valikoinut todisteita. 

Ja jos esimerkiksi toimittajalla on jyrkät ennakkoasenteet esimerkiksi rikospoliisia kohtaan, niin hän saattaa haluta uskoa tuota henkilöä, ja sitten eskaloida tuota näkemystä joka puolelle. Samoin jos toimittajan asenne epäiltyä kohtaan on negatiivinen, niin hän ei ehkä kykene näkemään muuta kuin epäillyn syyllisenä. Eli aina on mahdollista että poliisi arvioi todisteita väärin. Poliisi saattaa pelätä oman maineensa puolesta, jos hän ei lähde toimimaan siten, kuin joku julkisen sanan edustaja tai muu julkisuuden henkilö haluaa. Ja maassamme on ihmisiä joilla on sinisilmäinen näkemys siitä että poliisi on erehtymätön. Poliisi voi olla hyvinkin asenteellinen. Tai sitten se, että henkilö tekee asioita, joita "on tapana inhota" saattaa laukaista hyvinkin vaarallisen asetelman. Eli se että henkilöä ei saada tuomittua johtuu siitä, että joku on arvioinut todisteita väärin. 

Joskus tutkijat turhautuvat. Eli tutkijoiden työtä vähätellään, koska he eivät tarjoa herkullisia hetkiä kameroille. Samoin tutkijoita esitetään joskus siten, että he toimivat "oikeiden poliisien" alaisina.  Tutkijoiden työ tapahtuu suurelta osin kulisseissa. He eivät ehkä juuri koskaan edes nouse oman kirjotuspöytänsä takaa, kun he yrittävät vertailla esimerkiksi murhien yksityiskohtia tai analysoida jotain tietokoneviruksen koodia, joka voisi paljastaa esimerkiksi sen, että tietokoneviruksen tai muun vastaavan ohjelman takana on kansainvälinen toimija. Osaa noista haittaohjelmien kirjoittajista ei juuri koskaan saada oikeuden eteen, koska he työskentelevät maissa, jotka eivät heitä luovuta. 

Ja voidaan ajatella että esimerkiksi Iranin tai jonkun muun vastaavan valtion tiedustelupalvelut luovuttavat tuollaisia haittaohjelmia vaikkapa Mafian haltuun. Noiden ohjelmien avulla voi organisoitu rikollisuus hankkia tietoja nimenomaan poliisin soluttautujista, ja samalla myös tuo vihamielinen tiedustelu voi hankkia tietoja valtiosalaisuuksista sekä teknologiasta, joka voidaan helposti muuttaa aseiksi. Tuossa kuviossa haittaohjelma asennettaan koneille esimerkiksi suomalaisten rikollisten toimesta. 

 Kun ihminen ajaa esimerkiksi ylinopeutta ratsiaan, niin hän ei varmaan ole kovin iloinen. Se että poliisi antaa hänelle sakon on tietenkin huomautus siitä, että nopeusmittaria kannattaisi katsella tarkemmin. Mutta sakko ei ole mukava asia. Ja aina löytyy ihmisiä joiden mielestä poliisille joka tuon pysäytyksen tekee voi vaikka purkaa pahaa mieltä sekä samalla tietenkin kertoa kuina monta tuomaria, isoa johtajaa sekä muita silmää tekeviä isolla Mersulla ajava henkilö sattuu tuntemaan. Eli sakoista on varmasti helppoa puhua ja sakottamista voidaan pitää pikkujuttuna, ennen kuin sellainen parin tuhannen euron pikavoitto ilmestyy omaan käteen. 

Ihmiset saattavat joskus suuttua. Saattaa olla että poliisi kohtaa työssään tilanteen, joka laukaisee väkivaltaisen reaktion. Eli hän saattaa kohdata henkilön, joka on esimerkiksi nöyryyttänyt sekä pelotellut tätä poliisia. Tiedämme siis että tilaisuus tekee varkaan. Samoin kun puhumme esimerkiksi juuri peitetehtävistä, jotka ovat tehokkaita tapoja selvittää erityisesti kansainvälisen rikollisuuden organisaatioita sekä yhteyksiä, niin silloin tietenkin poliisin joka noissa tehtävissä toimii pitäisi olla motivoitunut. Hänen pitää muistaa keitä nuo saman pöydän ympärillä olevat henkilöt ovat. Jos tuo asia unohtuu, niin seurauksena on pahimmillaan katastrofi. 

Kuitenkin nuo soluttautuvat poliisit ovat tehokkain tapa kartoittaa organisoitua rikollisuutta sekä sen yhteyksiä esimerkiksi julkiseen sanaan sekä muihin vastaaviin toimijoihin. Ja esimerkiksi Mafia voi kiristää henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vaikkapa pedofiliaan. Mafia voi myös myydä noita tietoja esimerkiksi jollekin vihamieliselle tiedustelupalvelulle. 

"Tapaus Epstein" on loistava esimerkki siitä, miten raha sekä valta saavat aikaan tilanteen, missä henkilö voi suoraan peitellä suuren luokan seksi- ja hyväksikäyttörikossarjaa. Voidaan sanoa että sellaiset pykälät joilla suojellaan lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä eivät ole asioita, jotka koskevat juuri Epsteinin kaltaisia miljonäärejä. He voivat helposti matkustaa maahan, jossa ei ole esimerkiksi tällaista rikollisuutta koskevia lakeja. Ja sitten harjoittaa tuota "taipumusta" täysin vapaasti. Ja juuri tällaiset henkilöt ovat tietenkin loistavia kohteita FSBn kaltaisten organisaatioiden harjoittamalle kiristykselle. 

 

Kuitenkin sanotaan että kun asioita viedään esimiesten ratkaistavaksi, niin esimies saattaa nähdä asiat toisin kuin alainen. Tai sitten esimiehelle kerrotaan asioita sillä tavalla, että alaisten toiminta näyttää puhtaalta väkivallalta. Kun sitten poliisiväkivallan kohteeksi joutuu esimerkiksi joku tunnettu toimittaja, bloggaaja tai muu julkisuuden henkilö, niin asia tietenkin saattaa muuttua siten, että se nähdään raakana tekona, ja silloin saattaa esimiehille tulla kiusaus vapauttaa alainen virasta, koska se on "kaikille" helpompi mahdollisuus. Poliisin pitää olla luotettava, jotta ihmiset uskaltavat kertoa sille esimerkiksi oudoista työtarjouksista. Yksi mätä eli lahjottu poliisi voi vaarantaa hyvin suuren ihmisjoukon turvallisuuden. Yksi kaupan työntekijä voi varastaa kaupasta tuhansien eurojen arvosta tavaraa. Ja yksi rikollinen vartija voi esimerkiksi ajaa suurenkin kaupan konkurssiin, jos hän estää asiakkaita tulemasta paikalle. 

Eikä kukaan koskaan tee omasta mielestään mitään väärää, jos hänet pidätetään. Kun henkilö pysäytetään kadulla reppu täynnä huumeita, niin silloin tietenkin pidättäjä on tehnyt jotain etnistä tai muuta profilointia. Kukaan ei koskaan ole toiminut siten, että joku toinen on ärsyyntynyt, ja jos nyt jossain penkillä sattuu istumaan joukko miehiä, jotka huutelevat kohteliaisuuksia ohikulijoille, niin silloin nuo ohikulkijat ovat tietenkin syypäitä kaikkeen, kun he olisivat voineet valita toisen reitin. Eli myös tällaiseen asenteeseen joskus voi törmätä kadulla käveltäessä. 

https://yle.fi/a/74-20209349

https://yle.fi/a/74-20209348

https://yle.fi/a/74-20214305

https://yle.fi/a/74-20215131

https://yle.fi/a/74-20214274

‹Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet mallin, joka yhdistää kvanttiteorian sekä painovoimateorian.

 

(Tekniikka&Talous)

"Avaruus kaareutuu. Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoima selittyy avaruuden kaareutumisella. Suomalaisfyysikoiden uudessa teoriassa tämän ilmiön alkulähde palautuu kvanttifysiikkaan. Tässä havainnekuvassa Maa ja Kuu näyttävät sijaitsevan lähempänä toisiaan kuin ne oikeasti ovat.KUVA: Mikko Partanen & Jukka Tulkki / Aalto-yliopisto" (Tekniikka&Talous)

Aalto-Yliopistossa työskentelevät suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet mallin, joka yhdistää kvanttiteorian painovoima teoriaan tai matemaattiseen kenttämalliin, joten he ovat tehneet asian, jota edes Albert Einstein ei ole kehittänyt. Einstein on ihminen, joka on tehnyt yhden maailman suurimmista teorioista, jota kutsutaan "Suhteellisuusteoria". Oikeasti suhteellisuusteoria on kaksiosainen malli, missä "Erityinen suhteellisuusteoria" käsittelee painovoiman sekä massan ja energian vuorovaikutusta suorassa avaruudessa. Ja "Yleinen suhteellisuusteoria" eli E=mc^2 yhtälö taas kuvaa massan, energian sekä painovoiman vuorovaikutusta painovoimakeskuksen taivuttamassa universumissa. Eli kaikki lähtee siitä mallista, että painovoima tekee ikään kuin kuopan universumiin tai tila-avaruuteen. 

(Tekniikka&Talous)

Kvanttipainovoima taas lähtee siitä, että jokaista kappaletta, olipa se sitten kvarkki, elektroni tai planeetta ympärli jonkinlainen painovoimakenttä. Ja jokainen painovoimakeskus on siis suurempi tai pienempi kvanttipainovoimapisteiden kokonaisuus. Mutta tuo asia sitten pitäisi vielä muuttaa sellaiseksi, että se voidaan esittää muulle tiedeyhteisölle. Se että suomalaiset olisivat ratkaisseet asian, jota ei edes Albert Einstein osannut ennustaa merkitsisi paljon varsinkin suomalaiselle tiedeyhteisölle. Mutta se ei juurikaan pienennä Albert Einsteiniä itseään. 

Vaikka Einstein on esittänyt omat teoriansa vuosina 1905 ja noin kymmenen vuotta myöhemmin hän esitti mallin jossa avaruuden kaareutuminen otetaan huomioon. Tuolloin ei kvanttiteorioita toki ollut vielä olemassa. Joten sen takia Einstein on saattanut yksinkertaisesti olla huomaamatta jotain asioita. Jos jotain asiaa ei tunneta, niin se merkitsee sitä, että tuota asiaa ei voida myöskään huomioida. 

Vaikka nuo kaksi teoriaa on esitetty yli sata vuotta sitten, niin niistä ei vielä nykyäänkään ole löydetty huomautettavaa. Juuri tämä asia tekee Einsteinin yhtälöistä ja malleista niin kiehtovia. Einsteinin Suhteellisuusteorian aikaan ei vielä ollut olemassa kvanttiteoriaa, jota alettiin kehittää vasta 1920-luvulla. Ja ennen vuotta 1925 oli voimassa ns. Vanha Kvanttiteoria, joka sitten on myöhemmin muuttunut hyvin paljon. Tietämyksemme universumista sekä sen olemuksesta ja aineen rakenteista on kasvanut valtavasti Einsteinin ajoilta. Samoin Einsteinillä ei ollut käytössään tekoälyjä sekä kvanttitietokoneita. Joten hän ei voinut tarkastaa laskujaan ja tehdä muita havaintoja samalla tavalla kuin nykyaikaiset fyysikot voivat tehdä. Joten varmasti myös nämä suomalaisten tekemät mallit pitäisi ottaa vakavasti. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalaisfyysikot-sanovat-tehneensa-100-v-jalkeen-maailmanhistoriallisen-lapimurron-jota-edes-einstein-ei-osannut-sita-matematiikkaa-ei-ennen-tajunnut-kukaan-koko-maailmassa/2f50502b-d360-468b-873f-94820b891858

https://fi.wikipedia.org/wiki/E%3Dmc%C2%B2

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellisuusteoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleinen_suhteellisuusteoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttiteoria

Tekoäly syö ihmisten kriittistä ajattelua, mutta miksi se tekee niin?

Yllä oleva kuva on tekoälyn tekemä muunnelma teemasta, sokea johtaa sokeita. Eli tekoälyn kehityksessä tekoäly johtaa tekoälyjä. Tekoälyt ovat ottamassa vastuuta monista töistä, ja sen takia olemme ehkä tulossa tilanteeseen, missä tekoälyt opettavat muita tekoälyjä. 

Kritiikki on sitä, että otetaan huomioon myös muiden kuin oman itsen muodostama näkemys jostain asiasta. Kritiikki ei ole periaatteessa pelkästään sitä, että jotain asiaa vastustetaan vastustamisen ilosta, ja siksi että vastustaminen nostaa jotain asemaan, mikä hänen mielestään kuuluu vain hänelle. Kritiikki ei siis ole mitään sanan "ei" hokemista. Vaan tietenkin meidän pitää pohtia asioita siten, että kuka tai mikä on se, mikä estää tai ajaa jonkun asiaa? Siis aina pitää kysyä että "miksi näin"?  

Kuinka moni meistä koskaan harrastaa mitään kritiikkiä minkään näkemänsä asian kohdalla? Eli ajattelemmeko me oikeastaan mitä näemme tai mitä luemme? Ja kun vastustamme jotain, niin miksi vastustamme sitä jotain? Vastustammeko me oikeastaan jotain asiaa siksi, että se vie meiltä etuoikeuksia, vai siksi että me haluamme säilyttää vanhat rakenteet, joihin olemme tottuneet ja jotka ovat tehottomia. Vanhat rakenteet ovat asioita, jotka ovat nostaneet ihmisiä valtaan, ja antaneet vallan esimerkiksi keisareille ja kuninkaille. Ja nuo miehet ja naiset ovat tietenkin olleet niitä, jotka ovat saaneet paljon vanhassa järjestelmässä. Joten sen takia kuninkaat ovat mielellään vastustaneet uudistuksia henkeen ja vereen. 

Neuvostoliitossa oli ennen joukko, josta käytettiin ja käytetään edelleen nimeä "nomenklatuura". Tuolla joukolla oli aikoinaan erittäin paljon etuoikeuksia tuossa maassa, eikä nomenklatuuraan kuuluvan tarvinnut edes käyttää samoja kauppoja neuvostoliittolaisten enemmistön kanssa. Juuri nomenklatuura on vastustanut uudistuksia erittäin voimakkaasti. Ja syy tähän ovat tuon joukon etuoikeudet. Eli heillä on sensuroimaton internet, omat kaupat yms. Mutta miksi noita samoja oikeuksia ei voisi olla kaikilla? Koska jos kaikilla olisi samat oikeudet, niin ne eivät olisi etuoikeuksia. 

Tekoäly syö ihmisten kriittistä ajattelua, mutta miksi se tekee näin? Kysymys on sikäli erikoinen, että sen jälkimmäistä osaa ei juurikaan käsitellä missään. Tekoälyn lahjakkuus on  tietenkin täysin riippuvainen siitä, millaisia aineistoja se käyttää. Mutta kysymys siitä, miksi kriittinen ajattelu hapertuu liittyy niin sanottuun teknofantasiaan. Tai oikeastaan kyseessä on eräänlainen vääristymä, mikä on ollut ennenkin huomion kohteena. Ihmisiä vakuuttaa enemmän se, että joku laite on tehnyt jotain, kuin se että joku ryttyiseen ruutuvihkoon kirjoitteleva nörtti on asiasta tehnyt teorian. 

Jos luovutamme oikeuden ajatteluun jollekin toiselle, niin silloin meidän kannaltamme on aivan sama että luovutammeko sen ehkä jollekin suurelle johtajalle, joka tietää paremmin kuin me itse, mikä on meille parasta. Vai luovutammeko sen ehkä tekoälylle, joka tietää kaiken paremmin kuin ihminen? Tai siis sellainen kuva tulee välillä kun lukee tietokoneita käsitteleviä kirjoituksia. "Siis ihminen on kuin tietokone" on sananmukaisesti väärin sanottu. Ihminen ajattelee itse. Mutta tietokone seuraa ohjelmistoissaan tai päättelyissään tiettyjä reittejä, jotka ovat usein melko kaavamaisia. Eli tietokone ei osaa muuttaa tuota vuokaaviomallia samalla tavalla kuin ihminen. Ja ohjelmistot seuraavat noita vuokaavioiden malleja. Vuokaavio on siis kartta jota noudatetaan silloin, kun algoritmiä rakennetaan, ja tietokoneen toiminta seuraa silloin tätä vuokaavion reittiä.

Mutta se että tekniset laitteet saavat kaiken kuulostamaan paremmalta on totta. Ja varsinkin kalliit tekniset laitteet tehostavat asioiden näyttävyyttä. Eli jos nurkkaan ostetaan kallis kone, niin sitä pitää tietenkin käyttää. Nimittäin se että joku 300 000 000 euron laite löytää tai kehittää jotain on paljon paremman näköistä kuin se, että joku nörtti istuu jossain tietokoneen ääressä, ja kehittää vastaavia asioita omassa päässään. Tekoälyn kohdalla ihmiset saavat lukea jatkuvasti uusista saavutuksista, mutta samalla me unohdamme sen, että ihmisaivot  olisivat jo monta kertaa tehneet vastaavia asioita. Se miksi siis tekoälyä kohdellaan eri tavalla kuin ihminen johtuu siitä, että se on tekninen väline. 

Teknisen välineen tuottamaa tai sen kautta tuotettua tietoa käsitellään silkkihansikkain, sen sijaan kun ihmisen tuottama teksti tai muu tutkimus leimataan kovin helposti vähintään pseudotieteeksi. Tai sitten ihmisen tekemiä asioita vähätellään. Siis tekniikka ja suuret luvut hurmaavat ihmisiä. Eli periaatteessa kreikkalaisen filosofien Leukloppoksen ja  Demokritoksen atomimalli, jossa lopulta ainetta jakaessamme kohtaamme sen lopullisen "atomoksen", kappaleen jota emme voi jakaa pienemmiksi osasiksi on edelleen käypä ajattelutapa. Mutta siis se mistä ihmiset haluavat lukea ovat esimerkiksi hiukkasfysiikan tutkimuskeskusten kuten CERNin käyttämistä tehoista.

Tekoäly opettaa tekoälyjä 

Samoin jos Diogenes Sinopelainen koulutti joukon koiria käymään puolestaan kaupassa, niin se tuskin kiinnostaa ketään. Diogenes Sinopelainen koulutti koiransa kantamaan ostoslistaa ja kukkaroa torille, ja sitten kauppias luki tuon lapun ja etsi tuotteet. Sitten hän otti raaht, kirjoitti kuitin ja lähetti koirat takaisin. Eli varmaan Diogenes osasi lukea kuitista että monta omenaa ja mikä kunkin omenan hinta oli, ja vaihtorahoista hän osasi laskea että antoiko kauppias oikein takaisin. Nämä asiat eivät ole kovin näyttäviä. Mutta jos jonkun ICT-laboratorion henkilökunta kehittää robotin, jonka rinnassa on näyttöpääte, jossa näkyy ostoslista ja kaupan henkilökunta kerää tuotteet robotille, niin se on valtava uutinen. 

 Eli suurin osa ihmisistä on kiinnostunut tuon valtavan hiukkaskiihdyttimen tehoista, eikä heitä kiinnosta vähääkään se, mitä tuo kiihdytin tuo ihmisten eteen. Se että kiihdytin toi ihmisten eteen Higgsin bosonin on hyvin merkittävä asia. Mitäpä Higgsin bosoni merkitsee sen rinnalla, että sitä tutkiva henkilö kykenee luomaan plasmaa jota oli olemassa vain juuri alkuräjähdyksen jälkeen. Eli emme varmaan osaa arvostaa esimerkiksi kosmologeja, ja muita teoreettisen tutkimuksen tekijöitä, koska heidän työnsä ei ole kovin näyttävää.

Eikä myöskään joku tiedemies joka kirjoittelee asioista johonkin lehteen tai blogiin ole ihminen, joka kehittää kovin suuria energiatasoja tai mitään muuta kovin näyttävää ihmisten eteen. Näyttävät asiat ovat niitä jotka myyvät lehdissä. Samasta syystä esimerkiksi tekoälyn kehittäjiä ei kovin paljon ilmeisesti arvosteta, tai heidän työhönsä viitataan usein sanalla "koodari", ja sitten lähtökohtana on se, että noiden ihmisten pitäisi tuottaa virheetöntä koodia, mutta samalla heitä ei sitten muuten missään kaivata. Siis mikään tietokonenörtti ei ole se, mitä kukaan edes voi ajatella sankarinaan. Tekoälyn tekeminen on siis koodaustyötä, eikä se ole itsessään kovin näyttävää. 

Tekoäly rapauttaa ihmisten mieltä. Se rapauttaa myös esimerkiksi ihmisen luutunutta näkemystä omasta erinomaisuudestaan. Mutta se että annamme tekoälyn ajatella ja tehdä asioita puolestamme saa aikaan sen, että tekoäly ottaa ehkä lopulta liian suuren roolin elämässämme. Mutta mitä siis kriittisyys on? Kuten alussa olen sanonut, niin kritiikki on sitä, että myös niitä asioita otetaan huomioon, jotka eivät suoraan tuo meille itsellemme hyvää, tai jota emme itse ehkä voisi edes hyväksyä tai tehdä omassa elämässämme. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Demokritos

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leukippos

https://fi.wikipedia.org/wiki/Diogenes_Sinopelainen

Suojaako lukeminen esimerkiksi hybridivaikuttamiselta?

Tarina siitä kuinka psykopaatti johtaa psykopaatteja. 

Lukeminen sekä sivistys suojaavat ihmistä jossain määrin esimerkiksi juuri hybridivaikuttamiselta. Mutta lukeminen ei suojaa ihmistä vahingollisilta ajatuksilta. Eli kuten me tiedämme, niin kun puhutaan vainoista, niin vainoihin syyllistyneet henkilöt ovat usein olleet täysin vailla mitään koulutusta tai he saattoivat olla jopa luku- ja kirjoitustaidottomia. Mutta sitten kun puhutaan esimerkiksi keskiajan inkvisitiosta tai Natsien SS-joukoista, sekä varsinkin niistä miehistä, jotka suorittivat niin sanotusti likaista työtä kuten kidutuksia tai murhaamista mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla, niin usein unohdetaan että nuo näihin pöyristyttäviin tekoihin syyllistyneet miehet ja naiset toimivat toisten miesten ja joskus naisten käskystä, ja valvonnassa.  

Erittäin koulutetut ihmiset johtivat täysin kouluttamattomia ihmisiä. Se mikä tekee asiasta erikoisen on se, että ihminen joka on käynyt kouluja kantaa vastuun siitä, miten hän tietojaan sekä taitojaan käyttää. Mikäli ihminen itse haluaa tehdä pahaa toiselle, niin hän tekee sitä, oli hän käynyt kouluja tai ei. Eli tietenkin esimerkiksi SS-johtaja Himmler on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka mielisairas, psykopaattisen luonteen omaava henkilö voi saada käyttöönsä keskitysleirien kaltaisen järjestelmän. Ja sitten häntä seurasivat muut psykopaatit, jotka näkivät keskitysleirit paikkana, jossa he voivat toteuttaa erilaisia irvokkaita versioita tieteestä. 

Mutta sitten kun puhutaan siitä, kuinka oppimattomat ihmiset kiduttivat ja murhasivat ihmisiä, niin hekin olivat psykopaatteja. Se että ihminen ei ole käynyt kouluja ei vapauta häntä vastuusta, jos puhutaan esimerkiksi viattomien surmaamisesta.  Siis kuka vain voi olla psykopaatti, oli hän oppinut tai joku lukutaidoton ihminen. Mutta lukutaidotonta on helpompi johtaa harhaan. Tai hänet on helpompi houkutella mukaan holokaustin kaltaisiin hirmutekoihin kuin joku joka kyseenalaistaa käskijänsä motiivit. 

Raakalaiset jotka syyllistyivät raakalaismaisiin tekoihin toimivat erilaisten tohtoriksi koulutettujen ihmisten komennossa. Eli jokainen inkvisiittori oli periaatteessa teologian tohtori, ja esimerkiksi Einsatzgruppen-osastojen eli SS-joukkojen tuhoamisryhmien komennossa oli erilaisia Dr. natseja, joiden käskyä nuo käskyläiset noudattivat. Dr. Josef Goebbels oli mies jonka suunnittelemat huuto- tai propagandakampanjat käänsivät ihmiset juutalaisia vastaan. 

Kun ajatellaan että erilaiset Dr. malliset ihmiset komentelivat lähes kouluttamattomia alaisiaan,  niin silloin voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että nuo komentajat sekä heidän esimiehensä suoraan sanottuna käyttivät hyväksi noiden alaisten kouluttamattomuutta, epävarmuutta sekä hyväuskoisuutta hyväkseen. Eli kun alaisilla ei ollut taitoja, uskallusta tai muuten valmiuksia kyseenalaistaa saamaansa tietoa, niin heille voitiin syöttää melkein mitä tahansa. Samalla tavalla kuin joku SS, toimivat myös esimerkiksi inkvisiittorit. Inkvisiittorit eivät koskaan itse kiduttaneet ketään. 

Kidutuksen hoitivat maalliset virkamiehet kuten sheriffit, käskyn haltijat sekä sotilaat ja pyövelit. Samoin maalliset tuomioistuimet määräsivät rangaistukset, joista tunnetuin on roviolla polttaminen. Kun nuo toimenpiteet tehtiin, niin silloin inkvisiittori määräsi tietyt toimenpiteet, ja sitten maalliset virkamiehet suorittivat kaiken mitä yleisön edessä ilmoitettiin tai yleisölle näytettiin. Ja inkvisiittori istui ikään kuin puhtaana pulmusena kaiken pahan yläpuolella. Tuota tapaa ei inkvisitio ollut itse keksinyt. Nuo tavat missä kuninkaat ja hallitsijat olivat muka täysin erossa alaistensa harjoittamasta väkivallasta. Jo Egyptin faaraolla oli tapana se, että heidän alaisensa tekivät likaista työtä. Kun he itse istuivat ja valvoivat sitä, mitä alaiset tekivät. 

Yksi syy siihen, miksi tietoa kerätään on se, että tieto tuo valtaa. Valta taas on asia joka turmelee, ja rajaton valta turmelee rajattomasti. Jos ihminen on oppimaton, niin hänelle on helppoa uskotella erilaisia asioita. 

Egyptin faaraoiden aikaan faaraota pidettiin yhtenä jumalista. Jos faarao suuttui, niin se tarkoitti että jos häntä ei lepytetty kunnolla, niin valtiota kohtasi kaiken maailman vitsaukset kuten esimerkiksi rutto, sota tai nälänhätä sekä tietenkin malaria eli unitauti. Kun puhutaan esimerkiksi siitä että rotat söivät muiden kuin faaraon merkitsemät viljat, niin se varmasti sitten teki suuren vaikutuksen ihmisiin, jotka eivät olleet koskaan kuulleet esimerkiksi syanidista, jota voidaan tiputtaa viljan päälle. 

Ja tarinat siitä kuinka faaraon suututtanut matkamies vajosi uneen ja kuoli olivat varmaan hieno tapa saada kunnioitusta faaraolle, varsinkaan kun kukaan ei osannut arvata että malariaa levittivät malaria sääsket jotka olivat juoneet malarialoisien saastuttamaa verta. Ehkä faaraolla oli tieto siitä, mistä hän saisi unitautia sairastavia sääskiä, mutta nuo samat tiedot eivät päätyneet tavallisten ihmisten korviin, vaan he uskoivat kyseessä olleen todellisen taian. Ja jos he olisivat kuulleet malarialoisista, niin silloin ehkä olisi joku tyranni jäänyt nousematta valtaan. 

Onko Venäjän kansalaisten vastarintamieliala kohonnut, vai onko Putinin ote alkanut lipsua?

Venäjällä vastarinta kasva, mutta pystyykö Venäjän oppositio sitten kaatamaan Vladimir Putinin hallituksen tai hallinnon. Siis Putinin tapauksessa varmasti hänen hallintonsa valtarakenteet ovat tiukasti ankkuroitu yhteiskuntaan niin että niiden parista ei ainakaan Putinin lähipiirin mielestä pitäisi tulla mitään vastapuheita. Mutta sitten kuitenkin se että jotkut oligarkit ovat puhuneet Putinia vastaan eivätkä kaikki eliittijoukkojen sotilaat halua lähteä Ukrainaan kertoo jotain siitä, että Putin ei ehkä enää kykene pitämään itseään vallassa. 

Ennen oli länsimaissa sellainen futurologian haara, josta käytettiin nimeä "kremlologia". Tuon valtiotieteellisen futurologian tarkoitus oli luoda malleja siitä, mitä esimerkiksi Neuvostoliiton suljettujen ovien takana tapahtui. Silloin tutkijat seurasivat tarkoin sitä mitä esimerkiksi valtion johtajasta puhuttiin, sekä sitä miten herkästi hän puuttui siihen, mitä muut kertoivat. Siis vaikka tuo Kremlin julkinen kuva on vähän niin kuin ikonostaasi, niin kuitenkin esimerkiksi se, että joku sanoo vastaan johtajalle tai peruu hänen määräämiään kansanäänestyksistä saattoi merkitä sitä, että johtaja maassa oli vaihtumassa. 

Samoin jos johtajan puheet ovat lyhentyneet merkittävästi, niin se saattaa merkitä site, etteivät hänen voimansa tai muu jaksaminen enää ole samalla tasolla kuin ennen. Siitä joka puhui eniten taas uumoiltiin seuraavaa johtajaa tuolle maalle. eniten äänessä näyttää olevan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Mutta Lavrovin ongelma on se, että hän on Putinin ikäluokan mies tai oikeastaan hiukan Putinia vanhempi, eli ei hän voi kauhean kauan olla vallassa Putinin jälkeen. 

Venäjä ei voi käyttää kaikkia mahdollisia joukkojaan mihinkään sotatoimiin. Osa sen joukoista on sidottu valtion turvallisuuspalveluun FSBhen. Jokainen FSB-mies joka kuuntelee puhelimia tai valvoo oppositiota on poissa rintamalta. 

Venäjän johto tarvitsee suuren määrän sisäisen turvallisuuden joukkoja, joiden tehtävä on murskata kapinoita ja pamputtaa mielensoittajia. Toiseksi esimerkiksi sen ydinaseita pitää joidenkin henkilöiden vartioida, sekä kolmanneksi myös Kaukoidässä tarvitaan joukkoja estämään jonkun Kaukoidän maan hyökkäys Venäjää vastaan. 

Jos ajatellaan sitä että Ukrainan konflikti lähtee eskaloitumaan, niin silloin tietenkin on mahdollista, että suursota syttyy. Mutta samalla meidän pitää muistaa että Venäjän johto ei voi aina käyttää kaikkea halumaansa voimaa tai kalustoa johonkin operaatioon. Nimittäin aina on mahdollista että joku muu käyttää esimerkiksi liikekannallepanoa oman etunsa ajamiseen. Kun kaikki miehet ja joukot ovat rintamalla, niin silloin on mahdollista että joku suorittaa palatsivallankaappauksen. Tuolloin joku ehkä hyvinkin yllättävä toimija ampuu presidentin sekä sitten vain ottaa Kremlin haltuunsa. 

Putinin kaltaiset ihmiset hallitsevat pelolla. Esimerkiksi järjestelmä, missä toisen luotettavuutta testataan kaiken aikaa pakottamalla toinen kertomaan Putinin vastaisia mielipiteitä, jotka muiden on sitten kerrottava eteenpäin Putinille, koska hän on saattanut käskeä tuon asian on tietenkin tehokas, mutta samalla se herättää vihaa ja pelkoa. Jos ilmoitusta siitä että toinen on puhunut mitä on käsketty ei tule, niin silloin Putin voi antaa henkilölle potkut tai tehdä jotain vielä pahempaa. Se aiheuttaa vihaa sekä pelkoa. Ja jos ihminen pelkää tai vihaa toista tarpeeksi, niin hän voi toimia yllättävästi. 

Venäjä on valtavan suuri alue. Sen pitää muistaa että esimerkiksi Kaukoidässä pitää myös olla joukkoja puolustamassa sitä hyökkäystä vastaan. Mutta koska Venäjä ei ole lähelläkään demokratiaa, niin se tarvitsee massiivisen poliisikoneiston pitämään mielenosoitukset kurissa. Ja jos he ovat taltuttamassa mellakoita, niin silloin he eivät voi olla rintamalla. Mutta mitä suurempi joukko ihmisiä otetaan esimerkiksi poliisiin, niin silloin myös tuossa järjestössä olevien tyytymättömien määrä kasvaa, koska kaikille ei riitä isoja virkoja. Ja alemmat poliisit sekä sotilaat saavat taas tehdä töitä raskaissa suojavarusteissa 30 asteen helteessä, kuten kuva ylhäällä kertoo. 

Venäjän viimeiset kutsunnat ovat olleet fiasko. Tuon armeijan raaka maine saa aikaan pelkoa. Ja ainakin osa valitsee mieluummin vankilan kuin sen, että menevät tuohon laitokseen. Mikäli tämä jatkuu tulevaisuudessa, niin silloin Venäjän asevoimien miesmäärä ei myöskään ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Eli se että miehet jäävät pois kutsunnoista kertoo siitä, että Putin ei ehkä ole enää niin pelottava kuin mitä hän toivoisi olevansa. Asevoimien kannalta taas ongelmia tulee jos joukko-osastot ovat kovin alivoimaisia tai haluttomia taistelemaan. Eli Putinin ote yhteiskunnasta on ainakin jossain määrin heikkenemässä, jos näitä merkkejä eli kieltäytymistä asepalveluksesta sekä oligarkkien lausuntoja seurataan tarkasti. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-aaltola-venajalla-selkeita-merkkeja-kiihtyvasta-kansalaisten-vastarinnasta-venaja-voi-lisata-sabotaasejaan-eu-alueella/8492214#gs.9r7fmk

https://www.verkkouutiset.fi/a/katastrofi-kutsunnoissa-venajan-joukot-saivat-vain-pienen-osan-sotilaista/#826f5d78

Kuva: https://www.verkkouutiset.fi/a/katastrofi-kutsunnoissa-venajan-joukot-saivat-vain-pienen-osan-sotilaista/#826f5d78

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/