Tekoäly ei ole ongelma, käyttäjät ovat.

Kun keskustelu tekoälyn käytön eettisyydestä käy kuumana, niin me voimme todeta sen, että tekoälyn vika ei ole se, että sitä käytetään väärin. Tekoäly on siis vain työkalu työkalujen joukossa. Ja ihminen itse päättää siitä, mihin hän tuota välinettä käyttää. Kun me puhumme tekoälyn luomasta tekstistä, niin silloin kohtaamme oikeastaan plagioinnin yhden muodon. Plagiointi on toisen ihmisen tekemän tekstin tai muun tuotoksen esittämistä omana. Ja kuinka moni ihminen on joskus plagioinut?

Eli tuolloin ihminen saattaa ottaa jonkun runokirjan kirjahyllystä, ja sitten kopioida siitä runon. Siis tuossa asiassa ei muuten olisi mitään huomautettavaa, mutta jos tuo runo esitetään omana tuotoksena, niin silloin eteen ilmestyy ongelma tai asia, joka on täysin kiellettyä ainakin tieteellisessä kirjoittamisessa. 

Siis kuka vain meistä kykenee ottamaan kirjan ja kopioimaan siitä jotain hemaisevia rakkausrunoja, joita voi lähettää omalle kullalle. Mutta onko tuolloin asiallista mainita se, mistä runo on saatu? Jos se on oma tekele, niin silloin varmaan asia on aivan selvä. Mutta jos runo on kopioitu, niin silloin kyllä olisi parempi tai ainakin eettisempää merkitä myös lähde tuohon tekstiin. Mutta jos sitten tuota plagiointia verrataan tekoälyn luomaan tekstiin, niin miten se eroaa siitä, että kopioidaan jonkun kirjan tekstejä ja sitten esitetään niitä omina tuotoksina? 

Tekoäly on muuttumassa ongelmaksi tieteellisessä kirjoittamisessa. Se saattaa aiheuttaa jopa kielimallien romahtamisen, ja samalla myös tieteellisiä aiheuta käsittelevät tekstit muuttuvat epäluotettavaksi. Mutta samalla meidän pitää muistaa sellainen asia, että osa tutkijoista käyttää laajoja kielimalleja tekstien korjaamiseen. 

Tuolloin kyseessä saattaa olla pelko siitä, että esimerkiksi jossain oikolukua varten tehdyssä sovelluksessa näkyvät siniset, punaiset sekä keltaiset viivat aiheuttavat jotain ongelmia. Eli tieteellisen tekstin tekijä saattaa pelätä kielioppivirheitä todella paljon. Mutta sitten tietenkin on ihmisiä jotka huijaavat. Eli he antavat tekoälyn luoda tekstejä, joita he eivät itse osaa tai halua tehdä. Tuo ilmiö ei ole mikään uusi asia. 

Kautta koko historian on ollut ihmisiä jotka ovat käyttäneet esimerkiksi omia alaisiaan tieteellisten tekstien tekemiseen, ja sitten esittäneet noita tekstejä ominaan. Eli huijaaminen ei ole mitään uutta edes tieteellisen tekstin tuottamisessa. Vaan se että tekoälyä käytetään on uutta. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa tekstejä joiden kielioppi on täysin oikeaa, mutta samalla unohdetaan se, että tekoäly voi tuottaa sisällöltään täyttä puppua olevia tekstejä. Tekoälyn avulla tehdyissä teksteissä saattaa esimerkiksi sisältö olla täysin toista kuin mitä sen pitäisi olla. 

Mutta tekoäly saattaa tietenkin aiheuttaa ongelmia esimerkiksi lähteiden valinnassa. Nimittäin jos tekoäly käyttää usein samoja lähteitä samankaltaisissa hauissa, niin se saattaa nostaa tiettyjä kotisivuja ylemmäksi kaikissa page-ranking luetteloissa. Ja juuri tämä on se asia mikä saa aikaan ongelmia. Nimittäin jos noiden lähteenä käytettyjen sivujen sisältöä muutetaan, niin silloin jokainen joka niitä käyttää lähteenä saattaa tehdä virheitä. 

Yksi asia mikä saattaa tapahtua on se, että kaksi eri kielimallia eli tekoälyä alkaa ikään kuin pallotella jotain tekstiä edestakaisin. Se saattaa aiheuttaa tilanteen jossa aluksi järkevä teksti muuttuu joksikin aivan muuksi. Ja toki jos esimerkiksi suuresta datamäärästä puuttuu jopa miljoonia bittejä, niin se saattaa muuttaa lopulta koko tuotoksen sisällön. Eli ei yksi puuttuva bitti merkitse kovin paljon, mutta jos dataa käsitellään kerralla triljoonia teratavuja, niin silloin puuttuvien bittien määrä saattaa kohota hyvin korkeaksi. 

Karkeasti sanoen: tekoäly ei tee huijauksia. Eikä työkalu tee ylipäätään rikoksia. Tekoäly on siis työkalu työkalujen joukossa. 

Huijausten tekijä on aina ihminen. Tekoäly on siis työkalu kuten porakone. Siis emmehän me syyttele porakoneita murroista, vaan syytteessä on aina ihminen joka käytti porakonetta murtoon. Samoin yhdessäkään oikeussalissa ei ole koskaan syytetty esimerkiksi Ruger Redhawk 44 magnumia henkirikoksesta, vaan syytteessä on aina ollut se ihminen, joka on käyttänyt tätä asetta rikokseen. Siis ihminen kantaa vastuun siitä, mihin hän käyttää työkalua tai asetta. Ase on teknisesti ajatellen työkalu, joka on tehty vahingoittamaan jotain olentoa. Mutta ihminen vastaa siitä, mihin hän asetta käyttää. 

Kuten monesti ennenkin, niin älä syytä tekoälyä tai mitään muuta tahdotonta olentoa siitä, että olet käyttänyt sitä huijaukseen. 

Siis emmehän me syytä esimerkiksi Photoshop-ohjelmaa nettikiusaamisesta, vaan me syytämme Photoshopin käyttäjiä noista väärinkäytöksistä. Tai emme koskaan syytä esimerkiksi ohjelmointi editoreja siitä, että niillä on kirjoitettu joukko haittaohjelmia. 

Tekoäly on tietokoneohjelma. Eli sitä voidaan käyttää oikein tai väärin. Periaatteessa tekoäly, laaja kielimalli, LLM tai miksi tätä upeutta tai apeutta halutaan kutsua on samanlainen ohjelma kuin Photoshop. Tällä tarkoitan sitä, että Photoshop ei tee mitään itse. Sen käyttäjä tekee kaikki asiat. Me kaikki tiedämme esimerkiksi photoshopin avulla käsitellyt kuvat, joissa kaiken maailman marsilaiset hyppivät meidän pihallamme. 

Noiden kuvien avulla voidaan esimerkiksi pilata jonkun tutkijan työpäivä. Ja voi kun on hauskaa kun joku nörtti sitten saadaan lankaan. Toki tuo asia vie tutkijan sekä kaikkien muiden aikaa. Mutta missään ei tuota hauskanpidon välinettä ole koskaan kritisoitu. Siis tällä hiukan sekavalla asialla huomautan siitä, että tekoäly ei itse tee tekstejä. Tai se ei ainakaan tee oma-aloitteisesti mitään tohtorin väitöskirjoja. 

Vaan tekoäly vaatii sitä, että käyttäjä antaa sille komentoja. Eli jos tekoälyä verrataan vaikkapa Photoshopiin, niin eihän kukaan meistä syytä Photoshopia siitä, että sillä tehdään “hauskoja piloja” internetiin. Siitä syytetään photoshopin käyttäjiä. Joten samalla tavalla tekoälyn kanssa pitää menetellä. Tekoäly ei ole se, joka huijaa väitöstilaisuudessa. Vaan huijari on se, joka esittää tekoälyn tuottamia tekstejä ominaan. 

Tekoälyn käyttöön kuvien luomisessa on tietenkin puututtu ainakin keskusteluissa. Itse olen sitä mieltä että tekoälyn luomia kuvia voidaan käyttää aina jos kuva ei ole tuotoksen pääasia. Tuotoksen ollessa pääasiallisesti tekstiä, ja kuvan ollessa pelkkä koriste, niin silloin tekoälyn tuottamia kuvia voidaan käyttää sellaisenaan. Mutta jos kyseessä on luontokuvakilpailu, niin silloin tietenkin tekoälyn luoman kuvan käyttäminen on huijausta. 

Mutta miten tekoälyn luoma kuva poikkeaa perinteisestä photoshoppauksesta? Itse olen sitä mieltä, että ainoa ero tekoälyn tuottamassa kuvassa ja photoshopatussa kuvassa on se, että toiseen on käytetty Photoshop-ohjelmaa. Tekoälyn tuottamassa kuvassa taas kuva luodaan siten, että tekoälylle kuvaillaan se, mitä halutaan luoda. Tuolloin väline muuttuu Photoshopista johonkin laajaan kielimalliin eli LLMään. 

Photoshop huijausten avulla on varmaan aiheutettu monia hyvin hauskoja hetkiä, kun joillekin tutkijoille on esitetty photoshopin avulla luotuja UFO-kuvia. Ja sitten käyty netissä nauramassa kun joku menee halpaan. Noita kuvia ei ole ennen kyllä pidetty minään ongelmana, vaan hauskana kepposena, joilla patistetaan tutkijoita oikeiden töiden ääreen. Toki myös photoshopin avulla voidaan luoda kuvia, joissa joku enemmän tai vähemmän tunnettu henkilö harrastaa asioita, joita me itse emme ehkä harrasta. 

Sekä tietenkin esimerkiksi murhapaikalta otettuja kuvia voidaan photoshopata. Jos ihmisellä on aikaa olla ilkeä, niin hän voi sitten photoshopata kokonaisen elokuvan. Ja esimerkiksi Windowsin oman Paint-sovelluksen avulla voidaan tehdä niitä paljon puhuttuja pään siirtoja ihmisille, joita kohtaan meillä ei ole hyvää tahtoa. Kuitenkaan noista asioista ei olla puhuttu milloinkaan. 

Eli noista asioista ei ole koskaan muistettu mainita. Mutta se että tekoälyn eettisyyttä korostetaan on tietenkin muodikasta. Tekoäly on kaikessa hyödyllisyydessään tai hyödyttömyydessään ohjelma. Se on samanlainen tietokonesovellus kuin esimerkiksi Photoshop tai joku muu vastaava tuote. 

Älä mene halpaan, kun teet sopimuksia

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Sopimuksia tehtäessä on lähdettävä siitä, että kaikki mitä työmaille tilataan on maksullista. Eli jos työväki sekä tavara tulee työmaalle, niin siitä sitten tietenkin seuraa myös erilaisia maksuja, jotka pitää myös maksaa pois. Mikäli sitten mietitään niitä kustannuksia, mitä urakasta muodostuu, niin esimerkiksi urakkaan käytettävät tarvikkeet kuten rakennusaineet, maalit ja muut vastaavat asiat pitää maksaa liikkeeseen, sekä ne pitää myös kuljettaa työmaalle. Se mikä joskus panee epäilemään sitä, että onko joku yhtiö sitten oikeasti esittänyt kaikkia kustannuksia, kun se lähtee sopimusta tekemään johtuu siitä, että sen esittämä kustannusarvio on kamalan halpa. Jos tuntuu että kustannukset ovat jotenkin matalat, niin silloin saattaa olla niin, että esimerkiksi kuljetuksia ei ole laskettu niihin mukaan tai sitten käy niin, että elementit tai tiilet "löytyvät" omasta varastosta.

Mikäli noin on päässyt tapahtumaan, niin silloin kannattaa kyllä miettiä sitä, että miten on esimerkiksi kerrostalon vaatimat tiilet tai elementit päässeet sinne varastoon jäämään, tai että mistä ne sitten on hankittu, koska niitä sitten ei ole muka tarvinnut maksaa? Syy siihen, miksi esimerkiksi elementtejä ei olla laskutettu saattaa olla puhtaasti se, että yrittäjä ei ole kokemattomuuttaan noita asioita huomioinut, tai sitten hän on saattanut ohjata noiden elementtien kustannuksia toisille asiakkaille, mikä tarkoittaa sitä, että jos tuollaisesta toiminnasta jää kiinni, niin seurauksena on silloin varmasti syyte, mikä koskee varkautta sekä petosta.

Kun taas mietitään sitä, millä muulla tavalla saadaan kustannuksia pienennettyä on se, että hinta-arvioihin ei ole sisällytetty kuljetuksia. Tuolloin joku "kaveri" sitten ajaa kuorma-autoa tai rekkaa muka ilmaiseksi. Kuljetusyhtiö voi tietenkin veloittaa toisilta asiakkailta enemmän, ja siirtää siten toisen asiakkaan kilometrikorvaukset näiden muiden asiakkaiden maksettavaksi. Tällaista on tehty esimerkiksi silloin kun yksi asiakas on ollut jossain kovin julkisella paikalla, ja kuljetusliikkeen johtaja on halunnut oman kalustonsa näkyvän noilla työmailla. Tuolloin sitten on kustannuksia väännetty alaspäin sillä, että laskuja on siirretty muiden maksettavaksi.

Ihmismieli on kummallinen asia. Jotkut ihmiset ajattelevat, että he eivät tällaisesta toiminnasta jää kiinni. Yksi tapa tietenkin huijata urakoita on ostaa itselle työmaa, ja sitten siirtää koko työ alihankkijoille. Tuolloin yhtiö, jonka nimi komeilee kyltissä on itse asiassa vain projektin valvoja, ja koko muu projekti teetetään muilla. Eli varsinaisella urakoitsijalla on tässä tapauksessa yksi tai kaksi miestä työmaalla, jossa on satoja työntekijöitä, ja sitten loput ovat joidenkin ulkomaisten työvoimapalveluiden palkkalistoilla.

Tietenkin tuolloin varsinaisen urakoitsijan toiminta on todella hyvää ja halpaa, kun ei tarvitse työvoimaa olla ollenkaan palveluksessa. Ja koska vuokratyövoima on siitä mukavaa, että se on työvoimapalvelun palveluksessa, joka tekee työt urakkapalkalla eli laskulla, niin silloin ei tarvitse miettiä esimerkiksi sitä, että mitä sitten urakan jälkeen on edessä. Tuolloin työvoimaa tietenkään ei tarvitse koskaan irtisanoa, ja jos sitten olisi pieni työttömyys koko maassa, niin silloin olisi työvoimaa koko ajan tarjolla, ja mikä parasta, niin silloin työläiset varmasti olisivat säyseitä, eivätkä mitään sen sen suuremmin valittaisi, jos vaikka ylitöistä ei aina muisteta palkkaa maksaa.

Nettikasinoiden teknisistä virheistä sekä siitä, että maassamme uhkapelien ikäraja on 18 vuotta

Kimmo Huosionmaa

Nettikasinoiden toiminta on joskus sellaista, että sitä tarkastellessa pitää muistaa se, että kaikki uhkapelit perustuvat juuri sille paljon puhutulle todennäköisyyslaskennalle. Kasino ei jaa koskaan rahaa ilman syytä, ja se on aina liikeyritys, jonka tehtävä on tuoda voittoa osakkailleen. Meidän maassamme uhkapelin pelaamisen ikäraja on 18 vuotta, ja jos alaikäinen pelaa Suomessa ollessaan uhkapeliä, niin silloin ei kasinon välttämättä tarvitse voittoa maksaa, jos todetaan voittajan rikkoneen maamme lakia pelatessaan uhkapeliä maamme rajojen sisällä alaikäisenä. Joten mielestäni tällaisesta asiasta pitää varoittaa ennen kuin henkilö rupeaa peliä pelaamaan, koska siitä saattaa seurata ikävyyksiä lain kanssa.

Kaikki kasinon toiminta perustuu juuri todennäköisyyteen, ja mikään liikeyritys ei jakele rahaa ulos huvikseen. Eli todellisuudessa kasino voittaa aina on kaiken uhkapelin A ja O. Kuitenkin on aina välillä käynyt niin, että ihmiset jopa voittavat noista nettikasinoista rahaa, ja silloin tietenkin mieleen tulee se, että onko niissä estetty esimerkiksi se, että samasta IP-osoitteesta ei voi samaan aikaan pelata useilla käyttäjätunnuksilla? Jos tuota asiaa ei ole estetty, niin silloin voi yksittäinen pelaaja luoda useita käyttäjätunnuksia, sekä pelata itse-asiassa useiden virtuaali henkilöiden avulla samassa pöydässä, ja silloin saattaa tilille tulla melkoisia voittoja.

Mutta tietenkin aina tulee mieleen se, että kasinoiden kannattaa aina välillä jakaa hiukan rahaa pois, jotta ihmiset sitten tulisivat sinne pelaamaan rahojaan. Eli tuolloin puhutaan huijaamisen sekä markkinoinnin psykologiasta. Jos ihminen saadaan uskomaan, että hän voi voittaa paljon rahaa jostain nettikasinosta, niin silloin hän varmasti pelaa siellä enemmän. Ensimmäinen tapa, joka on oikeasti huijausta on se, että kun pelaaja pelaa pienillä panoksilla, niin hänen annetaan voittaa, mutta sitten kun panokset nousevat tarpeeksi suuriksi, niin kasino sitten ottaa potin itselleen yksinkertaisesti niin, että se jakaa itselleen suuremmat kortit kuin tuolla pelaajalla on.

Tuolloin esimerkiksi ohjelmistoissa on koodi, jonka avulla pelaajia houkutellaan pelaamaan rahansa tuollaisessa paikassa, mutta sitten tietenkin jos siitä jää kiinni, niin seurauksena on varmasti syyte, Toinen tapa on antaa jonkun ihmisen huijata kasinoa, ja sitten kun tuo henkilö on jäänyt kiinni, niin sitten voidaan nuo voitot suoraan ulosmitata takaisin oikeudenkäynnin avulla. Tällainen tapa vedättää asiakkaita tuli tässä mieleeni, kun katselin tätä alla liitteenä olevaa juttua siitä, että henkilö joka rahat voitti oli alaikäinen.

Koska maassamme on uhkapelin ikäraja 18 vuotta on tuo voitto sitten laiton, ja johtaa syytteeseen, missä rahat pitää tilittää takaisin. Jos ajatellaan että ulkomainen kasino haluaisi harrastaa hiukan kieroa peliä, niin silloin se antaisi tuollaisen alaikäisen pelaajan hiukan pelata siellä, ja voittaa rahaa. Tuolloin kasino saisi tuollaisen pelaajan kautta mainosta itselleen, minkä jälkeen täytyy vain tuo tekijä käräyttää petoksesta, ja sitten vain haastetaan henkilö oikeuteen, jolloin rikoksella saatu omaisuus saadaan äkkiä takaisin.

Joten tässä sitten tulee vain mieleen, että millainen tilanne sitten on muissa maissa? Ja kuinka usein juuri alaikäinen saa sitten tällaisia syytteitä? Kun kasino toimii, niin sen toimintaa säätelevät sen maan lait, joissa se on rekisteröity. Jos ajatellaan sellaista tilannetta, missä sitten esimerkiksi Suomessa on alaikäinen saanut voiton, niin silloin olisi todella ruma, mutta samalla hyvin hyödyllinen teko, jos sitten kasino vain ilmiantaa tuon pelaajan viranomaisille, jolloin sen ei voittoa tarvitse mitenkään maksaa pois. Ja perusteeksi kelpaa voittajan alaikäisyys. Tai ainakin luulen niin olevan, koska maassamme lakeja valvotaan hyvin tarkoin. Tämän takia tuollainen voitto sitten jää ehkä nostamatta kokonaan, koska pelaaja on alaikäinen. Ja tuo laki velvoittaa jokaista suomalaista sekä Suomessa oleskelevaa henkilöä.

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/forssalainen-teinipoika-huijasi-nettikasinolta-yli-250-000-euroa-hyodynsi-teknista-virhetta-yli-400-kertaa/7039948#gs.6ziCsFY