Kimmo Huosionmaa
Lukion perinteinen ongelma on ollut se, että sitä ei itseään pidetä valmistavana kouluna, vaan ikään kuin välivaiheena kohti muita opintoja. Tietenkin tuo asetelma on aiheuttanut sellaisen asian, että lukioon tullaan ikään kuin "miettimään jatkoja". Tuo varmasti laskee tasoa todella paljon. Varsinkin viimeisenä lukio-vuotena on edessä se, että abiturientti on itse vastuussa siitä, miten hän työnsä tekee. Tuo asia on aivan uutta, kun pohditaan sitä, millaisessa asemassa hän on sitä ennen ollut. Kun tässä alhaalla on lukio-lehtorin käsitys lukion maailmasta sekä sen muutoksesta, niin tuossa kirjoituksessa ei näy sellaista ongelmaa, mikä on todella häiritsevää muita opiskelijoita kohtaan. Nimittäin jostain syystä jossain vaiheessa on peruskoulussa alettu uskoa siihen, että vastauksen saa huutaa ilman viittaamista.
Ja siitä seuraa merkillinen asia, nimittäin se että jopa korkeakouluissa huudellaan luennoilla vastauksia, jotka ovat yleensä vielä väärin. Eli missä on opetettu, että vastauksia huudetaan sillä periaatteella, että kuka on nopein vastaaja, kun ennen oletettiin, että lapsi viittaa, ja vastaa kun häneltä kysytään? Samoin kun katsellaan sitä, että millä tavoin esimerkiksi korkeakoulu-opiskelijat esittävät töitään, niin siitä kyllä varmasti on hieman huomautettavaa, kun henkilö ei edes saa puhuttua tarpeeksi kovaa, että muut kuulevat mitä hän sanoo. Eli miksi enää ei tarvitse tehdä mitään esityksiä, jotta ihmiset oppisivat esiintymään muiden edessä. Esiintymiskammosta pääsee eroon vain esiintymällä, ja se on asia jonka voi ikään kuin pois-opettaa.
Kun taas puhutaan siitä, että mikään arviointiasteikko ei ole peruskoulussa yhteneväinen, niin millä tavoin noita oppilaita voidaan vertailla, jos he tulevat eri kouluista? Lukio on tietenkin asia, joka pitää suorittaa, jos haluaa saada hyvän ammatin, mutta tietenkin myös ammattikoulujen kautta voi päästä korkeakouluun. Kuitenkin esimerkiksi kielten opiskelu on asia, jonka taso ei ehkä ammattikoulussa ole sellainen, että sen avulla voi suoriutua yliopisto- tai korkeakouluopinnoista. Yleisaineiden opetuksen taso saattaa olla ammattikouluissa hiukan kirjavaa, ja jos kieltä ei satu hallitsemaan, niin silloin edessä on ongelmia jatkon kannalta.
Opiskelu on sellainen asia, mitä pitää harjoittaa myös oppituntien ulkopuolella, jos haluaa menestyä esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa. Nykyinen opiskelu sekä työelämä korostavat sitä, että henkilön pitää osata itsenäisesti etsiä tietoa, ja myös paljon luokassa tehtäviä töitä on muuttunut sellaisiksi, että ne pitää korkeakouluissa tehdä itsenäisesti ryhmissä. Tuon toiminnan on katsottu kehittävän ihmisten motivaatiota sekä ryhmätyöskentelytaitoja, joten viimeistään lukion jälkeen opiskelijat törmäävät tilanteeseen, missä ryhmätöitä tehdään esimerkiksi kirjastossa kouluajan ulkopuolella. Kyseinen asia tietenkin merkitsee sitä, että henkilöiden pitää tullessaan korkeakouluun omata oma-aloitteisuutta sekä sosiaalisia taitoja, joiden avulla he saavat ryhmätyöt sujumaan. Kun opiskelu lähenee loppuaan, niin silloin edessä on Gradun tekeminen, ja sen ainakin osa joutuu yksin tekemään. Tuolloin on noloa, jos ei työtä osaa itsenäisesti tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.