The Prodigy toistelee "viattoman pahan teemaa".

Elokuva nimeltään "The Prodigy" kertoo tietenkin siitä vanhasta teemasta, jota kutsutaan "viattomuuden kaapuun puetuksi pahuudeksi. Tuo elokuva siis kertoo siitä vanhasta teemasta, miten upeaa vanhemmista on saada huippuälykäs sekä lahjakas lapsi ihan ikiomaksi. Tuo amerikkalainen perhe asuu tietenkin omakotitalossa, jonka seinillä roikkuu erilaisia työkaluja. Siis noissa elokuvissa tuo idyllinen talo tuo tietenkin oman elementtinsä juoneen. Omakotitalo tietenkin antaa kaiken maailman vampyyrien ja muiden pahisten temmeltämiselle uskottavamman kehyksen. 

Mutta onko tavallisen amerikkalaisen perheen elämä tällaista? Jos tuo perhe asuisi kerrostalossa, niin silloin sen yksi elementeistä katoaisi. Sarjamurhaaja ei voisi hiiviskellä kaksiossa samalla tavalla kuin hän hiippailee omakotitalossa. Se kertoo myös siitä, miten tuon viattoman sekä kiltin lapsen takaa paljastuu sarjamurhaaja. Itse ihmettelen sitä, että eikö tämä "huippuälykäs sarjamurhaaja" ole jotenkin kulunut teema? Miksi koskaan ei tehdä elokuvia esimerkiksi nyrkkeilijästä, joka muuttuu sarjamurhaajaksi? Miksi Hannibal Lecterin pitää olla joku psykiatri? Miksi hän ei voisi olla vaikka vahtimestari? Tai miksi seuraava tappaja-lapsi ei voisi olla vaikka joku liiman haistelija jostain sillan alta? 

Mutta samalla tietenkin tuo elokuva tuo eteemme sellaisen asian, mitä voidaan pitää tietenkin vähintään kyseenalaisena. Jos puhumme esimerkiksi psykiatriasta, niin varmaan kaikille ei ole tullut selväksi, että psykiatrinen sairaus ei tarkoita, että henkilö on tyhmä. Psykiatrinen sairaus ei tarkoita myöskään sitä, että kaikki ihmiset tietävät kaikki asiat tuota potilasta paremmin. Tietenkin psykiatrinen hoito on asia, mikä voi olla joidenkin kohdalla sopiva vaihtoehto, mutta samalla kuitenkin pitää muistaa se, että silloin kannattaa miettiä sitäkin, että millä tavalla estetään vihan tunteen muodostuminen. Suuri osa psykiatristen potilaiden tekemistä rikoksista johtuu siitä, että he eivät kykene käsittelemään tunteitaan. Ja jos sitten vanhemmat saavat päähänsä päivitellä vääriä asioita, niin se tarkoittaa sitä, että lapsi tai nuori ei kykene enää ottamaan yhteyttä muihin ihmisiin. 

Suuri ongelma ovat ammattiauttajat jotka sanovat ensimmäisen tapaamisen jälkeen, että lapsi on vaarallinen. Kun lasta on ensin käytetty jossain kokeissa muutaman päivän ajan, eikä kukaan ole koskaan edes ajatellut sitä, että nuo kokeet saattavat pelottaa, niin viimeinen pisara voi olla se, että nuo asiat mitä esimerkiksi keskusteluissa, joita on markkinoitu "luottamuksellisina" päätyvät vanhempien korviin. Silloin lapselle eli asiakkaalle annettu lupaus rikotaan. Mutta ehkä se että asiat käydään läpi vanhempien kautta on helpompaa kuin se, että asioita ensin käytäisiin läpi siten, että lapsi olisi itse yksin tuossa tapaamisessa paikalla. Mutta siis silloin kun asioita kerrotaan huoltajalle, niin vedotaan siihen, että huoltajalla on oikeus tietää näistä asioista. Se mitä se sitten tarkoittaa seuraavia tapaamisia ajatellen ei ehkä olla mietitty kunnolla, kun näitä asioita koskevat säännöt on laa

Tämän elokuvan voisi katsoa kertovan kateudesta. Kateus saa ihmiset toimimaan vähintään oudosti. Jos lapsi voittaa aikuisen vaikkapa shakissa, niin se kertoo siitä, että aikuinen on vain lasta huonompi shakin pelaaja. Mutta samalla se voi aiheuttaa myös kateutta vanhemmissa. Jos lapsi piirtää tai maalaa hyvin, niin aikuiset eivät voi suoraan voittaa häntä tuossa taidossa. Tai siis "voittamisessa" on kyse siitä, että auktoriteetti osoittaa lapselle olevansa kaikessa tätä parempi. On helppoa tukea ihmistä, joka on avuton, ja jolle se suuri itse. Oman elämän päähenkilö voi toimia samalla kaikkitietävänä auktoriteettina. 

Jossain tapauksissa auktoriteetti ikään kuin skaalaa asiat siten, että hänen pitää jokaisessa asiassa olla parempi kuin oma jälkikasvu. Ja kateus sekä joku muu yllyke ovat asioita, joiden yhdistelmä voi olla vaarallinen. Mikäli vanhemmat ovat kateellisia lapselle, niin he saattavat muuttua esimerkiksi sellaisiksi, että he etsivät lapsestaan jotain vikaa. Nuo tutkimukset tietenkin pitävät sisällään esimerkiksi joukon verikokeita. Sekä selkäydinpunktion. Jos sitten vanhempia muistutetaan siitä, että heidän lapsensa voi olla vaikka tuleva sarjamurhaaja, niin silloin seuraavaksi tuo yhdistelmä saattaa aiheuttaa erittäin ikäviä asioita. 

Eli vanhemmat jotka ovat kateellisia saattavat ryhtyä näkemään tuollaisia sarjamurhaajan merkkejä lapsesta. Ja sitten jos hän saa esimerkiksi ADHD tai Touretten diagnoosin, niin tuo diagnoosi muuttuu ihmisten silmissä sellaiseksi, että "sillä peitellään jotain asosiaalisen persoonallisuushäiriön kaltaisia asioita. Siis diagnoosi joka merkitsee esimerkiksi keskittymishäiriötä muuttuu diagnoosiksi, joka sitten merkitsee sitä, että henkilö vähintään syö ihmisiä. 

Jos puhutaan vaikkapa adoptiosta, niin adoptiolasten kohdalla heitä aina verrataan omiin lapsiin. Ja se saattaa aiheuttaa kilpailutilanteen, ja silloin saattaa joku keksiä asioita, joita ihmiset eivät ehkä edes halua tai uskalla kuvitella. Kateus aiheuttaa tilanteen, missä toinen ryhtyy etsimään ehkä kaveristaan tai sisaruksestaan niitä negatiivisia asioita. Ja sitten lopulta toisessa ei nähdä enää mitään hyvää. Ja ehkä sitten toista aletaan lavastaa esimerkiksi häiriintyneeksi. Tai muita yllytetään jopa murhan kaltaiseen tekoon toista kohtaan.

Kyseessä on tuolloin sisarkateuden äärimmäinen muoto. Ja tietenkin myös sisar tai veli, joka tekee tehtäviä paremmin kuin toinen kohtaa kateutta. Sisarkateus on asia, mikä saa toiset toimimaan vastoin moraalia tai järkeä. Ja mikäli sisarukset levittelevät jotain negatiivista, niin silloin tuota asiaa uskotaan ehkä vähän liiankin helposti. 

Ihmisten mieleen on helppoa vaikuttaa. Varsinkin jos heillä on valmiiksi negatiivinen kuva jostain lapsesta.  Riittää että äidille tai isälle sanotaan, että lapsi on vaarallinen, ja sitten seuraavaksi hänet voidaan suoraan leimata pahaksi. Siis jos vaikka joku pyytää lasta kantamaan esimerkiksi putkipihtejä, niin sitten vain ottamaan valokuva tuosta asiasta, ja tämän jälkeen kertomaan, miten tuollainen lapsi halusi vahingoittaa muita. Paha lapsi on teema, josta ei suoraan sanottuna ole keskusteltu kovin paljon. Lapsi voi olla tietenkin hyvinkin häiriintynyt, hän voi rääkätä eläimiä ja tehdä monia muita vakavia asioita. Mutta sitten mieleen tulee se, että miten ympäristö suhtautuu esimerkiksi huippulahjakkuuteen. 

Siis huippulahjakas lapsi varmasti saattaa kokea syrjäytymistä. Hän saattaa jopa hävetä sitä, että hän ehkä kokee jotkut tehtävän hiukan "liian helppoina", ja tietenkin kateelliset kaverit saattavat sanoa, että "vanhemmat" tekevät hänen tehtävänsä. Tai sitten hänestä etsitään etsimällä vikoja. Ja jos tuollainen lapsi on jotenkin muita kypsempi, niin se sitten varmasti myös näkyy harrastuksissa. Eli tietenkin yhteen aikaan oli tapana se, että "murrosikää" lykättiin piikillä. Mutta jos sitten ajatellaan sitä, että tuollaiset lapset ovat jotenkin muuttuneet silmätikuksi, niin silloin kohtaamme tilanteen, missä lapsi voidaan leimata vaaralliseksi. Tuon takia sitten tietenkin voidaan sanoa, että lapsen eristäminen voi olla asia, mikä saa aikaan vihaa. Jos kukaan ei koskaan edes puhu lapselle muuta kuin sitä, että miten hän vaarantaa muiden turvallisuutta, niin se varmasti muuttaa psyykettä. 

Lukuharrastus sekä tietokoneet ja muut vastaavat asiat ovat asioita, joita voidaan pitää jotenkin sellaisina, että ne aiheuttavat lapsen syrjäytymistä. Mutta lapsen leimaaminen vaaralliseksi on asia erikseen. Lapsikin tuntee vihaa. Hän voi olla vakavamielinen. Tai jopa pohtia toisen tuhoamista. Mutta samalla meidän pitää kysyä itseltämme, että kuinka sitten näin pääsi käymään? Eli onko jotain sellaista tapahtunut, joka saa aikaan vihaa joko omaa perhettä tai esimerkiksi koulukavereita kohtaan? Jos kiusattu lyö kiusaajaa, niin hän tekee silloin jonkun mielestä virheen.

Eihän kiusaamiseen tai muuhun väkivaltaan saa vastata väkivallalla, vaan lompakko pitää aina ottaa taskusta ja siinä olevat rahat siirtää vaikka kiusaajan taskuun. Näin kiusaaja voi sitten kertoa muille miten "järkevän" valinnan hänen uhrinsa teki. Uhri kun ei kuvitellut olevansa kova. Vaan hän voi sitten vaikka kertoa jossain ohjelmassa siitä, kuinka häneltä vietiin ehkä satoja euroja kuukaudessa. Eikä kiusaaja saa koskaan itse pelätä mitään. 

Kun lapsi on yksin, niin silloin kannattaisi miettiä sitä, että onko häntä kutsuttu leikeihin mukaan? Vai ovatko  kaverit sitten torjuneet hänet? Yleensä kiusaamistapauksissa ongelma on siinä, että kiusaajat pitävät mielellään huolta siitä, että kiusattu jää yksin. Eli jos joku sitten leikkii kiusatun kanssa, niin silloin hän varmasti saa myös kuulla siitä, että mitä tapahtuu jos tuollainen toiminta jatkuu. Siinä voi pari sormea tai hammasta katketa, kun muille kerrotaan siitä, että kenen kanssa on sopivaa viettää aikaa, ja kenen kanssa kiusaaja sitten ei halua muiden viettävän aikaa. 

Eli tässä kohdassa en arvioi tuota elokuvaa, vaan yritän sovittaa sen siihen muottiin, mitä meillä yhteiskunnassa jotenkin pidetään hyväksyttävänä. On helppoa olla nyrkkeilijä tai on helppoa olla joku joka ei edes osaa lukea. Kaikki ymmärtävät tyhmiä ihmisiä. 

On "cool" olla joku tappelija tai muu atleetti. Ja tietenkin kaikki muut ihmiset ovat sellaisia, että jos he eivät juokse koko päivän pururadalla ja tee töitä jossain telineillä, niin he ovat niitä ylipainoisia. Mikäli ihmisellä on silmälasit, niin se on vain sellaista suuren luokan piileskelyä silmälasien takana. Todellinen mies tai nainen tietenkin käyttää piilolaseja. Jos joku "jyry" nyt sattuu tekemään virheitä, hajottamaan kaiken mitä löytää, niin häneen suhtaudutaan usein ymmärtävästi. Jos joku sanoo sitten sanan tuota Jyryä vastaan, niin hänet voidaan haastaa vaikkapa nyrkkeilykehään. Siellä joku Mike Tyson sitten rusikoi tuon henkilön suoraan maan rakoon. 

On hauskaa olla ihminen, joka ei edes osaa lukea. Eli tyhmät ihmiset ovat onnellisia, sanoi eräs paavi, kun hän lähetti miehiä ristiretkelle jonnekin Palestiinaan. Samalla tavalla Venäjällä sekä Pohjois Koreassa on tapana, että kukaan ei saa lukea yhtään mitään. Kun ihmiset pidetään poissa tiedon ääreltä, niin he eivät sitten enää kaipaa mitään. Jos pelaan jääkiekkoa tai harrastan jotain nyrkkeilyn tai amerikkalaisen vapaapainin kaltaisia asioita, niin silloin olen hoikka, upea ja miellyttävä ihminen. Saan varmasti paljon faneja. Mutta oletteko koskaan muuten ajatelleet, että joku luokkakaveri sanoisi olevansa esimerkiksi Mensan jäsen? Tai mitä jos joku luokkakaveri sanoisi olevansa vaikkapa SETI-ohjelman tutkija? Silloin hän muuttuisi varmaan sosiopaatiksi tai ainakin diivaksi leuhkijaksi. Jos äiti tai isä maksaa kalliita harrastuksia, niin se ei ole leuhkimista. Se on vain harrastus. Mutta tuon Prodigy-elokuvan trailerin voitte klikata alta. 

https://www.youtube.com/watch?v=BC4cyYRxjFk

Kun arvostelet Putinia, niin olet hullu.

Skvortsov-Stepanovin kunniaksi nimetyssä psykiatrisessa sairaalassa on useita rakennuksia Pietarissa. Kuva: Wikimedia commons

Putinia arvostellut bloggaaja Ilja Remeslo joutui mielisairaalaan. Ja tämäkin tapaus kertoo siitä, miten Neuvostoliitossa sekä Venäjällä toimitaan. Ilta Sanomat kirjoittaa asiasta suunnilleen näin: Telegram-kanava Bazan mukaan entinen Kremlin myötäilijä ja Ukrainan sodan tukija Ilja Remeslo on tällä hetkellä Skvortsov-Stepanovin sairaalan osastolla numero 16, jonne viedään yleensä ensimmäistä kertaa hoitoon joutuvat miespuoliset mielenterveyspotilaat. 

Venäjän median mukaan osastolle joutuneilla potilailla voi olla esimerkiksi harhoja, ajattelun häiriöitä ja sekavaa puhetta. Joten voidaan ajatella, että legendaarinen hiipivän skitsofrenian diagnoosi on otettu taas käyttöön tilanteissa, joissa henkilön oikeudenkäynti voi muuttua sellaiseksi, että Kreml katsoo sen vahingoittavan ihmisiä. 

Mikäli henkilö arvostelee julkisesti valtion johtoa, niin hänet siirretään joko vankilaan tai mielisairaalaan. Aikoinaan Neuvostoliiton vetypommin isänä tunnettu nobel-palkittu akateemikko Andrei Saharov (1921-1989) uskalsi arvostella Neuvostoliiton heikkoa ihmisoikeustilannetta. Hänet pidätettiin ja sitten passitettiin mielisairaalaan, ja diagnoosiksi tällä kertaa kelpasi hiipivä skitsofrenia. 

Näin Neuvostoliiton johto sekä KGB välttyivät ikävältä oikeudenkäynniltä sekä ikäviltä kysymyksiltä, jotka koskivat sen johdon ja turvallisuuspalvelun käsitystä esimerkiksi sananvapaudesta sekä ihmisoikeuksista. Ehkä se että Saharov oli niin tunnettu pelasti hänen henkensä. Ainakin aluksi, koska Neuvostoliiton johto ei halunnut herättää epäilyksiä. Mutta voidaan hyvällä syyllä olettaa että Saharovin sydänkohtauksen sekä kuoleman saattoi aiheuttaa KGB sekä sen surullisen kuuluisa Novitšok-hermomyrkky. 

Mutta sitten vuonna 1989 Saharov kuoli yllättäen 68-vuotiaana. Hän istui lyhyen ajan parlamentissa, mutta jos tuota kuolemaa mietitään tarkemmin, niin voidaan olettaa että hänkin on voinut saada Novitšok-myrkytyksen. Saharov oli mies joka oli vastustanut Afganistanin sotaa. Hän oli saanut Nobelin rauhanpalkinnon, sekä osallistunut ratkaisevasti Neuvostoliiton ydinaseen kehittämiseen. Joten hän oli hyvin kiusallinen mies KGBn kannalta. Joten voidaan olettaa että Saharov sai pienen jauho tussauksen nenänsä alle. Saharov oli henkilö, jonka todettiin sairastuneen niin sanottua “hiipivää skitsofreniaa” (slow-progressive schizophrenia, Sluggish schizophrenia), eli tuo diagnoosi oli tarkoitettu puolueen poliittisille vastustajille. 

Kyseinen diagnoosi on olemassa vain Neuvostoliiton tautiluokituksessa, ja se on ilmeisesti kehitetty sellaiseksi, että sen avulla voidaan puolueen poliittisia vastustajia siirtää suoraan jonnekin vankilaan tai mielisairaalaan pois ihmisten silmistä ja mielestä. 

Jos Saharov olisi ollut vähemmän tunnettu. Olisi hänet lähetetty kauas Siperiaan, jossa hän olisi metsätöissä oppinut, ettei neuvostoliiton ainoana oikeana esitettyä järjestelmää saanut tai kannattanut arvostella. Mielenterveydelliset diagnoosit korvasivat kiusalliset oikeudenkäynnit. jotka saattoivat tuolloin vahingoittaa neuvostojärjestelmän itsestään antamaa kuvaa. Samoin mielenterveydelliset diagnoosit olivat asioita, joiden avulla esimerkiksi ulkomaiset yhteydet saatiin katkaisemaan suhteet tuohon henkilöön. 

Mielenterveydelliset diagnoosit olivat myös asia, jolla kannustettiin esimerkiksi maamme viranomaisia luovuttamaan sellaiset loikkarit, jotka saattoivat hiertää maidemme suhteita. Kun Putinia arvostellut bloggaaja sekä lakimies lähetetään mielisairaalaan, niin hänen tuttavilleen sekä muulle lähipiirille lähetetään viesti siitä, että mitään ei Venäjällä tapahdu ilman turvallisuuspalvelun lupaa. Tai jos Putinia sekä turvallisuuspalvelua arvostellaan, niin silloin seuraukset voivat olla kamalat.  

Se onko henkilöllä joka sairastaa “poliittista skitsofreniaa” oikeasti skitsofreenikko on sitten aivan toinen asia. Tuon diagnoosin, joka tehdää turvallisuuspalvelun määräyksestä tarkoitus on alentaa tuon toiminnan kohteeksi joutuneen henkilön uskottavuutta. Samoin tuon toiminnan tarkoitus on varoittaa muita siitä, että mitään yllätyksiä ei kaivata tuossa maassa, jossa ihmiset vain katoavat, jonnekin Siperiaan. Tai sitten nuo henkilöt jotka tuottavat pettymyksen saavat jonkun sydänkohtauksen tai he kaatuvat suihkussa. 

Venäjällä niistä jotka ovat tehneet vastarintaa eli arvostelleet Putinia tai hänen tapaansa hoitaa asioita tehdään varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu jos henkilö ei ymmärrä pitää suutaan kiinni. Ja juuri vaikeneminen on ollut asia, mikä tukee Putinia sekä niitä, joiden valta tai muu asema riippuu Putinista itsestään. Niin kauan kuin Putin on vallassa voivat turvallisuuspalvelun ja muiden poliisivoimien työntekijät luottaa siihen, että tuossa maassa ei heitä vastaan koskaan tulla nostamaan syytettä. Nuo henkilöt pitävät huolen siitä, että Putinia arvostellut henkilö kokee nahoissaan sen, mitä tapahtuu niille, jotka tuottavat pettymyksen Putinille. 

Putin on mies joka vannoo väestön homogenisoinnin nimeen. Eli hän uskoo että ainoa mahdollinen tapa kehittää yhteiskuntaa on muuttaa se sellaiseksi, että ihmiset eivät enää puhu muuta kuin Venäjää. Tuo Neuvostoliiton ajoilta peräisin oleva malli, jossa kaikki poikkeavuudet hävitetään varmasti on toiminut myös Putinin innoittajana. Tuhoamalla vähemmistöjen kielen ja kulttuurin uskoo Putin voivansa tehdä Venäjästä suuren ja yhtenäisen valtion. 

Kieli ja kulttuuri ovat asioita, jotka tekevät kansallisen identiteetin. Ilman kieltä ja kulttuuria ei ole kansaa. Ja kansa on Putinin kaltaisille ihmisille vain väline, joka sitten tuo hänelle rikkauksia. Ainoa mitä Putin todella ajattelee on taloudellinen eli henkilökohtainen hyöty. Mutta mikä muuten on hänen ideologiansa ei ole aivan varmaa. Eli tuolloin venäläistäminen sekä vähemmistöjen oikeuksien polkeminen eivät palvele muuta ideologiaa kuin siitä, että näin tehdään Vladimir Putinista suosittu. Siis hänen täytyy olla suosittu vain turvallisuuspalvelun sekä poliisin piirissä. Ja tietenkin hän mielellään valitsee tärkeisiin virkoihin ihmisiä, jotka osaavat imarrella häntä. 

Sanotaan että Putinia motivoi ainoastaan raha. Putin ja Stalin ovat ilmeisesti hiukan samanlaisia persoonallisuuksia. Se mikä kuitenkin erottaa Putinin Stalinista on se, että Putin on niin sanottu “isovenäläinen”. Eli hän on Venäjän enemmistön jäsen, toisin kuin Stalin joka oli georgialainen. Putin kykenee tällöin hyödyntämään esimerkiksi rasismia tehokkaammin kuin Stalin, jonka georgialainen syntyperä saattoi hiukan rajoittaa tuon miehen riemua.Stalinin kotikieli on ollut georgia, mikä tietenkin on asia, joka on takuulla huomioitu jossain tavalla, joka ei hänen nuoruudessaan Tsaarin Venäjällä ollut kaikkein mieluisin kokemus. 

Mutta Stalin ja Putin luottavat ilmeisesti samanlaisiin malleihin, joilla hajotetaan ympäristöä ja sidotaan valtaa omaan itseen. Eli molemmat herrat ilmeisesti ovat uskoneet siihen, että “hajoita ja hallitse” on paras mahdollinen tapa pönkittää omaa valtaa. Siis näissä eli Stalinin ja Putinin tapauksissa oma henkilökohtainen valta ja mukavuus ajaa jopa valtion edun edelle. Ja jos valtion ja sen johtajan etu käyvät ristiin, niin silloin Stalinin ja Putinin oma henkilökohtainen etu menee valtion ja kaiken muun edun edelle. 

He molemmat ilmeisesti vaativat erilaisia lojaalisuuden osoituksia, kuten ilmiantoja siitä, jos joku joko oikeasti tai kuvitellusti juonittelee heitä vastaan. Eli voidaan sanoa, että meneillään on uusintaversio Stalinin “Punaisesta terrorista”, eli ajasta jolloin ihmiset usutettiin ilmiantamaan toisiaan. Pelkkä nimetön ilmianto saattoi Stalinin aikaan saada aikaan teloituksen jossain hämärässä kellarissa, ja nimettömän haudan jonnekin kauas metsään. Ilmeisesti Putin on myös noudattanut tuota mallia. Kun musta Volga-merkkinen henkilöauto ajoi pihaan, tai kaartoi henkilön eteen kadulla, niin häntä ei sen koommin nähty. Tai sitten hän koki oudon ja nopean sydänkohtauksen. 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011891926.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_Saharov

https://fi.wikipedia.org/wiki/Josif_Stalin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Novit%C5%A1ok

https://en.wikipedia.org/wiki/Political_abuse_of_psychiatry_in_the_Soviet_Union

https://en.wikipedia.org/wiki/Sluggish_schizophrenia

Miksi peruskoulussa on nykyään niin vaikeaa, että lapset oireilevat psyykkisesti?

Kimmo Huosionmaa

Kaikkialla puhutaan nykyään siitä, kuinka yhä useammin myös aivan lapset oireilevat koulussa, ja siihen sitten etsitään vastausta. Itse olen sitä mieltä, että nämä psyykkiset ongelmat ovat oikeastaan vasta nyt tunnustettu, eli niitä on ennenkin ollut olemassa, mutta näistä hyvinkin pahoista asioista ei vain oltu uskallettu tai haluttu puhua. Ennen psyykkiset oireet olivat asioita, joista haluttiin vaieta, ja varmasti me kaikki olemme tuollaisen tapauksen tienneet. Mutta meille muille on vain kerrottu, että tämä oppilas tai opiskelija on siirtynyt toiseen kouluun, eikä koskaan ole mainittu, että kyseessä on ollut mielisairaalaan vieminen. Peruskoulussa pitää jokaisen aineen olla läpäisty, jotta päättötodistus antaa jatko-opintokelpoisuuden.

Ja varsinkin yläasteella tuo vaatimus aiheuttaa stressiä. Samoin se että mielenterveyden ongelmista puhutaan yhä avoimemmin saa aikaan sen, että vanhemmat tarkkailevat lapsiaan entistä tarkemmin. Eli esimerkiksi eristäytyminen sekä hiljaa oleminen saavat joissain tapauksissa hälytyskellot soimaan, ja silloin tietenkin kannattaa kääntyä ammatti-ihmisen puoleen, jos lapsen tai nuoren käytöksessä on tapahtunut muutoksia tai hän tuntuu jotenkin aggressiiviselta. Eli nuo uutiset ikään kuin "virittävät" vanhemmat huomaamaan sen, jos lapsi onkin masentunut, ja hän hautoo itsetuhoa.

Tässä tapauksessa pitää huomioida, että esimerkiksi itsemurhaa käsittelevät uutiset varmasti saavat aikaan sen, että mielenterveyden ongelmiin haetaan apua entistä helpommin, koska itsetuho-uutiset herkistävät vanhempien mieltä, jolloin he huomaavat nopeammin, mikäli nuori onkin väsymyksen sijasta masentunut, ja yhä useammin apua haetaan suoraan psykiatrilta, mikä sitten tietenkin on paljon parempi asia, kuin hakea diapameja jostain tuttavan tuntemalta lääkäriasemalta. Tuolloin pitää muistaa se, että ammatti-ihminen tarvitsee työrauhan tehdäkseen pätevän diagnoosin, sekä tehdessään tarvittavan määrityksen lääkityksen tarpeesta, ja tuolloin saattaa potilaan paikka olla osastolla, koska oikeaa lääkettä ei tai annosta ei heti löydy.

Myös se että esimerkiksi puukotuksia ei ole ennen sattunut koulussa saa varmasti uuden kuvan nousemaan ihmisten mieleen, kun ajatellaan tilannetta, että joku lapsi tai nuori ei ole vain käynyt koulua. vaan aamulla lähtenyt oleilemaan ostoskeskukseen, ja tietenkin silloin ei koulussa ole mitään ongelmia, jos tuollainen oppilas, joka "ei sopeudu joukkoon" erotetaan koulusta, jossa häntä ei muka kaivata. Silloin varmasti käy niin, että tuollainen henkilö ikään kuin ladataan täyteen vihaa, ja sitten tuo viha jossain vaiheessa purkautuu väkivaltana. Tuolloin lain mukaan sekä se henkilö, joka on tehnyt rikoksen, että myös rikokseen yllyttänyt henkilö tuomitaan, kuten laki määrää. Ja jos täysi-ikäinen ihminen on tällaisessa tapauksessa yllyttänyt alaikäisiä pahoinpitelyyn, niin silloin häntä rangaistaan kovemmin kuin varsinaista tekijää.

Mutta ennen oli kaikki toisin, ja silloin tällaisista asioita ei kukaan osannut, uskaltanut tai halunnut puhua. Se että ongelmat heitetään ulos koulusta "roikkumaan ostoskeskukseen" ikään kuin teki näistä ihmisistä olemattomia. He olivat sellaisia ihmisiä, joita ei kukaan saanut puhua mitään, koska se ei tehnyt hyvää omalle uralle. Ei ollut hyvää mainosta, että sellainen ihminen, joka on heitetty pois koulusta kuuluu jonkun ihmisen kaveripiiriin, ja tietenkin noissa tapauksissa on tekijöiden mielestä parempi, että henkilöstä ei koskaan edes puhuta. Vaikka kuulostaa helpolta mennä tällaisissa tapauksissa enemmistön puolelle, niin silloin kuitenkin rikotaan lakia törkeästi. Ja tuo toiminta voidaan tietenkin katsoa myös yllytysrikokseksi.

Jos ei mukaudu muiden mukaan, niin silloin on parempi, että vähemmistö eroaa, on tuolloin perusteena sille, että henkilön saa heittää ulos koulusta. Ja tuolloin tietenkin jokainen, joka ei tähän myönny menettää kesätyöpaikan. Eikä tuollainen menettely ole kuitenkaan lain mukainen. Lain tarkoitus on suojella heikompaa, ja se että rikoksen tekijöitä on useita ei ole syy jättää rangaistusta lukematta. Myös lapsia koskee laki, ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi solvaaminen sekä pahoinpitely ovat tekoja, joista tulee henkilön saada tuomio, vaikka hän olisi kuinka alaikäinen, eikä myöskään viranomaisten harhauttaminen sekä väärän valan vannominen ole asioita, joita laissa annetaan anteeksi.

Mikäli esimerkiksi jatkettuun pahoinpitelyyn syyllisiä henkilöitä on useita, niin se on oikeudessa tuomiota korottava asia. Se että henkilön väitetään tehneen rikoksia kuten vahingontekoja, joita hän ei ole tehnyt on rikoslaissa mainittu nimellä "viranomaisen harhauttaminen", mutta sitten tietenkin jos tuo toiminta jatkuu oikeussalissa, niin silloin on kyseessä "väärä vala", mikä on sitten erittäin vakava rikos. Samoin jos henkilön väitetään tehneen rikoksia, joita hän ei ole tehnyt, on kyseessä kunnianloukkaus sekä muut tästä asiasta seuraavat syytteet, joihin kuuluu myös esimerkiksi viranomaisen harhauttaminen, ja jos tästä sitten vielä lähdetään korvauksia hakemaan, niin kyseessä on silloin petossyyte.

https://yle.fi/uutiset/3-10538926

Kehitysvammaisten kohtelussa on edelleen puutteita

Kimmo Huosionmaa

Ihmismieli on hyvin pimeä paikka, ja kun ihminen saa tilaisuuden tehdä pahaa, niin hän sitä myös tekee, mikäli kyseessä on narsistinen tai muuten häiriintynyt ihminen. Ja tietenkin kehitysvammainen henkilö on noiden ihmisten mielestä hyvä kohde pahoinpitelyille sekä muulle ihmisarvoa kohtaan alentavaan toimintaan kuten esimerkiksi työn halventamiseen sekä tarpeettomaan vapauksien rajoittamiseen. Kehitysvammaisten laitoksissa saattaa olla töissä ihmisiä, jotka uhkailevat potilaita tai ottavat heistä "hauskoja" kuvia, joissa sitten kuvataan potilaita nöyryyttävissä tilanteissa, tai heitä kohdellaan kuin ilmaa. Tuo tarkoittaa sitä, että potilaiden omaisten kanssa kyllä puhutaan, mutta potilaan omaa tahtoa ei kuunnella ollenkaan. Tai mihinkään hänen tekemiinsä kyselyihin ei vastata, ja lääkkeet annetaan muovipussissa selittämättä edes mitä varten mikäkin pilleri on määrätty.

Kehitysvammaisten kohtelussa sekä laitoksissa että jokapäiväisessä elämässä on edelleen puutteita, ja nämä häkkisängyt varmaan tuovat mieleen monia asioita, joita jokainen on ainakin kerran elämässään nähnyt kehitysvammaisille tehtävän. Kun tätä häkkisänkyä ajatellaan tarkemmin, niin noiden sänkyjen ongelma esimerkiksi tulipalon sattuessa on se, että tuo häkkisängyn sisään suljettu henkilö ei pääse ulos tilasta omin avuin. Samoin tuo hyvin ikävä väline estää asukkaan liikkumista omassa huoneessaan tarpeettomasti.  

Mutta tuo sänky on tietenkin myös symbolinen ikään kuin ylemmyyden osoitus hoitohenkilökunnalta, joka varmasti on tiennyt sen olevan kielletty. Todellisuudessa nämä häkkisängyt ovat vain yksi asia, joka kehitysvammaisten kohdalla on tehty väärin, ja suuri ongelma tietenkin on noiden henkilöiden työllistyminen sekä asenteet työelämässä ylipäätään sellaista henkilöä kohtaan, joka on todettu ikään kuin vajaakuntoisiksi.

Joissakin työpaikoissa on oikein lääkärintodistus esitettävä, että henkilö, joka hakee töihin varmasti täyttää työpaikan asettamat tavoitteet, mutta samalla sitten on mieleen tullut sellainen asia, että miten täynnä tatuointeja oleva alkoholisti sitten muka pystyy täysipainoiseen työhön, kun hän ei sitten kykene edes työpäivän aikana olevan ilman ryyppyä? Kehitysvammaisen työllistymisen ei pitäisi olla sen vaikeampaa kuin kenenkään muunkaan ihmisen, eli häntä pitäisi työpaikalla kohdella aivan kuten muitakin työläisiä, jotka tekevät samaa työtä kuin hän, ja siinä asiassa ei pitäisi mitään sen suurempia ongelmia olla.

Mutta kuitenkin jostain syystä noita ehkä hyvinkin työkykyisiä ihmisiä ei töihin oteta, vaikka he sitten tekisivät puolta päivää, ja töitä joita ei muutenkaan ole kuin ehkä aamun tunneiksi. Samoin itse mietin välillä, että millaista työtä sitten noiden asumisyksiköissä asuvien kohdalla tehdään? Eli miten kaikki työ, mitä nuo ihmiset tekevät on jotain siivouksen kaltaista toimintaa? Kun keskustellaan esimerkiksi työpaikkojen tarjoamista "kevyistä töistä", niin onko se siivous nyt niin kauhean kevyttä työtä ollenkaan? Ja eikö siellä työmarkkinoilla sitten mitään muuta oikeastaan ole olemassakaan kuin siivousta?

Kun ajatellaan sitä, että kun ihminen todetaan vajaakuntoiseksi, niin olisiko siellä missään käynyt mielessä, että miten sama työ sopii tuolle henkilölle, jos siitä ei makseta palkkaa, mutta samalla sitten kuitenkin palkatun työntekijän asema ei ole hänelle mitenkään erityisen sopiva. Eli miten kyseisen henkilön töitä katsotaan eri mittarilla kuin muiden? Ja pelkääkö joku sitten sitä, että hän joutuu työpaikalla kuulemaan sellaista, mistä hän ei halua kuulla, eli siitä kuinka toisen ihmisarvoa on loukattu.

Tuolla tarkoitan sitä, että esimerkiksi laitoksissa asuvia henkilöitä on käytetty lääkärien koulutuksessa ikään kuin koekaniineina. Eli lääkärit ovat ainakin ennen harjoitelleet näistä laitoksista tilatuilla potilailla erilaisia leikkauksia, sekä hoitajat ovat ainakin ennen vanhaan hyvään aikaan harjoitelleet pistosten antamista kehitysvammaisilla, koska se on ollut turvallisempaa. Nimittäin kehitysvammaiset ovat usein olleet holhouksessa, mikä on helpottanut hoitajien ja lääkäreiden työtä, sekä vapauttanut heitä vastuusta, jos sitten on hoitovirhe tullut tehtyä.

Ennen aikaan psykiatristen laitosten potilaille teetettiin työterapian nimikkeellä  esimerkiksi kaalimaan tai puutarhan hoitoa, mikä tietenkin tarkoitti sitä, että nuo tuotteet myytiin läheisille toreille, ja missään nimessä potilaat eivät palkkaa saaneet. Sitä kuitenkin peiteltiin jatkuvasti, että suuri osa noissa paikoissa asuveista henkilöistä oli itseasiassa kehitysvammaisia, ja todellisuudessa esimerkiksi ADHD sekä epilepsia ja tourette olivat ennen syynä siihen, että erityisesti lapsia ja nuoria lähtettiin noihin mukaviin koulukoteihin, missä heitä opetettiin olemaan muka paikoillaan.

Noista koulukodeista nämä henkilöt sitten siirrettiin suoraan psykiatriseen hoitolaitokseen, koska tuolloin näitä diagnooseja pidettiin lähinnä huonona käytöksenä. Ja tietenkin nuo potilaat olivat haluttuja, koska heitä voitiin käyttää esimerkiksi mansikan poiminnassa, sekä muissa töissä. Psykiatrinen hoitolaitos oli sellainen, että sen avulla tietenkin suljettiin noiden henkilöiden suut, jotta he eivät puhuisi mitään siitä, mitä he kokivat noissa paikoissa, joiden maine kulminoituu tietenkin Seiliin.

Eli kaikki itseään kunnioittavat ihmiset uskoivat siihen, että psykiatriset hoitolaitokset olivat kaikki samanlaisia. Ja tietysti oli mukavaa levitellä niitä juttuja, joissa kerrotaan psykiatristen potilaiden surmanneen lapsia, jotta kukaan ei näistä asioista olisi mitenkään kiinnostuneita. Kun ajat ovat muuttuneet, ja ilmapiiri liberalisoitunut, niin monia psykiatrian yksiköitä on muutettu kehitysvammaisten hoitopaikoiksi. Jostain syystä esimerkiksi potilaisiin kohdennettu kurinpidollinen väkivalta ei ole aiheuttanut yhtään kannetta noita laitoksia tai niistä vastuussa olleita henkilöitä kohtaan ei ole nostettu, tai sellaista kannetta ei ainakaan julkisesti ole mainittu. Ja itse kyllä ihmettelen, että oliko tämä kuuluisa "insuliinimurhaaja" ainutkertainen tapaus maamme historiassa. En muista kumpi näistä kuuluisista naisista eli Nykopp-Koski vai Pantila oli työssä kehitysvammaisten laitoksessa, mutta kuitenkin nämä tapaukset laittavat miettimään hyvin ikäviä asioita.

Tällä tarkoitan tapausta, missä sairaanhoitaja oli järjestelmällisesti murhannut tuollaisen kehitysvammaisten asuntolan asukkaita insuliinilla, ja tuon tapauksen olisi pitänyt herättää huomiota tällaisia laitoksia kohtaan. Kyseessä oli murhien sarja, ja mieleen on tullut, että kuinka paljon esimerkiksi normaaleja tai seksuaalisia pahoinpitelyitä on noissa laitoksissa tehty? Tämä murhien sarja tapahtui sentään modernissa maailmassa sekä valvotussa laitoksessa, joten mieleeni tulee se, että mitä silloin on tapahtunut, kun psykiatriset sairaalat eivät vielä vastanneet toiminnastaan sairaanhoitopiirille tai sosiaali-ja terveysministeriölle.  

Nuo asiat ovat sellaisia, että niistä ei varmaan silloinen työntekijöiden joukko halua puhua ainakaan julkisesti. Ja kun jutut noista paikoista alkoivat levitä tiedonvälityksen muututtua tehokkaammaksi, niin esimerkiksi Seilin sairaala lakkautettiin, koska siitä tuli poliitikoille riippakivi. Samoin esimerkiksi se, että mielenterveyslakia alettiin muuttaa, koska sitä pelättiin käytettävän poliittisten vastustajien suiden sulkemiseen eduskunnassa sekä mielisairaaloiden siirtäminen sairaanhoitopiirien hallintaan johti siihen, että nämä laitokset joko lakkautettiin tai muutettiin toisen tyyppisiksi yksiköiksi.

Ja kun nämä vanhat pelätyt psykiatrian laitokset oli purettu, niin tietenkin vanhat muistot haluttiin pyyhkiä pois. Joissain tapauksissa vanhat kartanot, missä ennen sijaitsi joku psykiatrinen laitos, on purettu, ja potilaat siirretty uusiin tiloihin. Nykyään ongelma on siinä, että noissa kehitysvammaisten hoitolaitoksissa tai niinä esitetyissä paikoissa eivät omaiset vieraile kovin usein. Eli niiden seinien sisällä on saattanut tapahtua melkein mitä vain. Ja nämä asiat varmaan aiheuttavat ongelmia sekä omaisten että muiden viranomaisten kanssa, ja mieleen muistui juuri se, kuinka Turun psykiatrian yksikön johto oli kieltänyt hoitajia tekemään yhteistyötä tutkijoiden kanssa, kun yksikössä ilmeni väkivaltaa potilaita kohtaan.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kehitysvammaisten-hoitolaitoksista-loytyi-yllatystarkastuksissa-hakkisankyja-oikeusasiamies-arahtaa-hakkisangyista-luovuttava/7048930#gs.8lU=El8

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/turun-kupittaan-sairaalan-hoitajan-syyte-kaatui-hovissa-ei-nayttoa-vanhuksen-pahoinpitelysta/6977538#gs.BB3=19Y

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aino_Nykopp-Koski

https://fi.wikipedia.org/wiki/Katariina_Pantila