Kiina ja ilmeisesti jotkut muutkin maat vainoavat toisinajattelijoita Interpolin avulla

 Interpol on kansainvälinen poliisiorganisaatio, jonka tehtäviin on kuulunut kansainvälisten rikollisjärjestöjen valvonta. Kyseessä on organisaatio, joka koordinoi eri valtiollisten poliisien toimintaa, tai ainakin sen kuuluisi olla tällainen toimija. Mutta kuten tiedämme, niin eri maailman valtioilla on erilaisia käsityksiä rikollisuudesta, ja vasta nyt on ilmeisesti havahduttu siihen, että jotkut valtiot käyttävät Interpolia väärin. 

Eli ne käyttävät tekaistuja etsintäkuulutuksia mahdollisista talous- tai jopa henkirikoksista saattaakseen esimerkiksi poliittisia toisinajattelijoita oman maansa viranomaisten huostaan sekä mahdollisesti hyvinkin ikäviin oloihin vankiloihin, joiden tarkoitus on pitää sisällään lähinnä poliittisia rikollisia eli lähinnä henkilöitä, jotka ovat uskaltaneet sanoa valtion johdon vastaisia mielipiteitä. Interpolin hyväksikäyttö noiden ihmisten jäljittämisessä ei ole aivan uusi ajatus. 1930 ja  -40 luvuilla natsit käyttivät Interpolia erittäin pahasti hyväkseen, ja 1940-luvun alussa se oli käytännössä täysin SS-miesten hallussa. Interpol ei siis itse tutki rikoksia, vaan auttaa poliiseja verkostoitumaan, ja jakamaan tietoja keskenään. 

Interpolin tietokantojen väärinkäyttö on pelottavan helppoa. Kun poliisijärjestöä rakennettiin, niin unohdettiin se, että jossain maassa poliisi saattaa lavastaa henkilön rikolliseksi.  Jos esimerkiksi Kiinan tiedustelu haluaa tietää jonkun sen kansalaisen olinpaikan tai oleskelumaan, niin sen täytyy vain tekeytyä rikospoliisiksi ja sitten väittää tuota kohdetta huumekauppiaaksi, ihmiskauppiaaksi tai sarjamurhaajaksi, ja näin sitten poliisijärjestöjen välinen yhteistyö mahdollistaa henkilön paikantamisen. Ja tietenkin Kiinan viranomaiset voivat tuoda jonnekin rikospaikalle esimerkiksi kupin, jota joku toisinajattelija on käyttänyt vankilassa. Tuolloin esimerkiksi turvallisuuspalvelu voi murhata toisen toisinajattelijan jossain maassa, ja sitten vaikka heittää tuollaisen kupin lattialle, jolloin kyseisen toisinajattelijan etsintäkuulutus voidaan näin saattaa voimaan. Tuollaisen palvelun voi tietenkin saada myös turisti, joka vierailee väärässä maassa. 

Järjestöön kuuluu 196 jäsenmaata, ja juuri se että aloite Interpolin kautta tehtävään etsintäkuulutukseen tulee kansalliselta viranomaiselta on heikkous. Eli siis Interpolin ylläpitämiin kansainvälisiin sormenjälkirekistereihin, joissa on esimerkiksi lasten hyväksikäyttörikoksista, terrorismista, ihmiskaupasta ja muista vastaavista rikoksista epäiltyjen tai rikospaikalta otettujen sormenjälkien rekisteri voi pitää sisällään myös muista kuin ns. "oikeista rikoksista" epäiltyjen rikollisten sormenjälkiä. Interpoliin tuodaan sormenjälkiä jotta niitä voidaan verrata kansainvälisellä tasolla, ja tuota menetelmää voidaan käyttää tehokkaasti myös esimerkiksi sarjamurhaajien etsimiseen. 

Mutta vastuu siitä, että haettava henkilö todella on sarjamurhaaja ja että sormenjälki on todella otettu murhapaikalta on poliisilla, joka tuon rekisteröinnin tekee. Tuolloin usein unohdetaan, että on maita, joissa poliisin ensisijainen tehtävä on puolustaa hallitusta. Eli noissa poliittisen poliisin tehtävissä saattaa joskus poliisilta unohtua totuus. On hyvin houkuttelevaa kirjoittaa jostain poliittisesta vastustajasta etsintäkuulutus, ja väittää häntä vaikkapa sarjamurhaajaksi. Tuolloin tuon henkilön asunnosta haetaan vain sormenjälki, joka syötetään Interpolin rekisteriin. Ja sitten esimerkiksi Kiinan viranomaiset voivat etsiä sen kautta kohteensa olinpaikkaa. 

https://yle.fi/a/74-20158469

https://www.interpol.int/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Interpol

Kun ihminen levittää väärää tietoa toisesta, niin silloin hän tekee asioita, joita ei ehkä edes tajua tekevänsä

Kimmo Huosionmaa

Tässä sitten vielä tänään eteeni tuli linkki erääseen videoon, missä kerrotaan tarina vanhasta miehestä, joka levittää tarinoita naapuristaan, mikä joutuu sitten oikeuteen. Kyseisessä kertomuksessa vanha mies väittää nuoremman varastaneen, ja sitten tuo nuorempi henkilö vapautetaan. Tästä kertomuksesta sitten voidaan vetää sellainen linkki elävään elämään, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kertovat toisista satuja. Yksi tapaus on vakuutuspetos, missä esimerkiksi kallista polkupyörää väitetään varastetuksi. Tuolloin saattaa olla niin, että kyseinen pyörä viedään esimerkiksi maalle tai sitten se muuten säilötään vaikkapa purettuna.

Tällaisten vakuutuspetosten kohdalla  voi käydä niin, että joku alkaa syytellä paikallista nuorisoa tästä teosta, ja silloin edessä on hyvin ikävä oikeusjuttu, missä joku saattaa joutua maksamaan aiheettomia korvauksia. Samoin tuo ehkä viaton henkilö saattaa tuolloin saada rikosrekisterin, jonka takia hän sitten menettää esimerkiksi sotilasarvonsa sekä muita oikeuksia, joita puhdas rikosrekisteri oikeuttaa, ja tuolloin ihminen saattaa syyttömänä kärsiä erittäin vakavia seurauksia. Kyse on tällaisessa tapauksessa törkeästä valehtelusta, joka johtaa varmasti hyvin ikäviin seurauksiin, jos tuollainen valehtelija jää teosta kiinni.

Oikeudessa on syyttäjällä velvollisuus todistaa väitteensä todeksi, ja jos todistaja valehtelee oikeudessa, niin se on erittäin vakava teko, ja jos tuo valehtelija käyttää vielä univormua, niin silloin varmasti on kyseessä tapaus, mikä käsitellään erityistä ankaruutta osoittaen. Nimittäin väärä vala eli viranomaisen harhauttaminen oikeudessa on äärimmäisen vakava teko, mistä seuraa hyvin ikäviä asioita tuolle valehtelijalle. Ja rikoksesta saatu hyöty menee aina valtiolle, joten sen takia ei niitä kannata lähteä tekemään.

Heidän mielestään esimerkiksi vakuutuspetos, missä auton itse aiheutettuja vahinkoja on oikein vierittää muiden ihmisten syyksi, ja silloin tietenkin unohdetaan se, että vakuutuspetoksessa joku joutuu maksamaan toisen kuluja. Tällaisissa tapauksissa saattaa toisen ihmisen maksettavaksi tulla todella suuria summia rahaa, ja sitten vielä viedään maine, kun toinen ei suostu maksamaan olemattomia vahinkoja. Mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi vanhempi mies saa muut ihmiset uskomaan tarinoitaan, koska häntä vain jostain syystä halutaan uskoa. Ja tuolloin sitten nuorempaa henkilöä on jotenkin helppo uskoa.

Eräissä tapauksissa vanhemmat henkilöt ovat käyttäneet ikään kuin iän tuomaa arvovaltaa väärin hyväkseen, ja ryhtyneet vaatimaan esimerkiksi häätöä toiselle talon asukkaalle, koska heitä pitää ikään kuin vain totella. Tällaisissa tapauksissa sitten on saattanut käydä niin, että tuollainen ehkä hyvinkin kosteaa elämää viettävä henkilö on saanut muut uskomaan, että hän hänen naapurinsa pitää meteliä, ja on siksi velvollinen muuttamaan talosta pois. Tällaisissa tapauksissa saattaa olla kyse siitä, että vanhempi henkilö haluaa vain näyttää valtansa sekä sen, että häntä vain halutaan uskoa, kun on aina ennenkin uskottu. Ja sitten eteen tulee tilanne, missä kyseistä henkilöä epäillään vakavasta rikoksesta.

Eräissä tapauksissa esimerkiksi sellainen asia, kuin ajoneuvon omistaminen on saanut jotkut ihmiset uskomaan, että suojatielle saa parkkeerata. Vaikka tietenkään pyörätien jatke ei ole suojatie, eli ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä, niin kuitenkaan kenenkään yli ei saa tahallaan ajaa autolla. Tuosta asiasta on linkki toimittaja Hannu Karpon videoon, jossa pyörällä ajava henkilö on tietenkin hieman epämääräisen oloinen, mutta kuitenkaan ei suojatielle saa edelleenkään pysähtyä ainakaan autolla. Katkoviivalla merkitty alue ei ole suojatie, vaan pyörätien jatke, ja pyörällä ei saa ajaa jalankulkijoille varatulla alueella. Tuo tarkoittaa että jalankulkijaa on väistettävä joka tapauksessa eikä suojatielle, mikä on varattu kävelijöille saa pysähtyä, vaikka joskus saattaa ajoneuvo vahingossa siihen mennä, mutta kuten sanoin, niin silloin teko on lainvastainen, ja jos sitten tuolle suojatielle pysähtyy insinööri-ajon yhteydessä, niin siitä suoritus hylätään.Toki jos oikeasti asiaa tarkastellaan, niin silloin kuitenkin pitää sen verran ajaa eteenpäin, että kuljettaja näkee esteettä kumpaankin suuntaan, jolloin kukaan ei tule kylkeen.

Jos palataan vakuutuspetoksiin, niin silloin tällöin käy niin, että joku ajaa oikealta eteen, eli tuo oikealta tuleva ei viitsi katsoa kumpaankin suuntaan, koska hän olettaa että, oikealta tulevaa pitää väistää. Tuolloin kannattaa kuitenkin katsoa, että siinä ei ole keltaista kärkikolmiota, jolloin kolmion takaa tuleva on väistämisvelvollinen. Stop merkin kohdalla taas pitää aina pysähtyä. Mutta jos asiaa ajatellaan vakuutuspetoksen kannalta, niin silloin kannattaa myös katsoa, että vasemmalta ei tule rekkaa, joka saattaa sitten aiheuttaa todella pahaa tuhoa. Mutta tietenkin tällaisissa tapauksissa laki on puolella, jos oikealta tuleva on odottanut 30 minuuttia paikassa, missä ei ole kolmiota, ja sitten syöksyy toisen auton eteen.

Suojatie-video

https://www.youtube.com/watch?v=a8iStWHmEq4


Huhu-video

https://www.facebook.com/ArvostettuFI/videos/1621122054639733/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojatie

https://www.liikenneturva.fi/fi/kampanjat/sina-teet-suojatien

https://www.nelivetoa.fi/2014/11/kevyen-liikenteen-saannot-autoilijalle/

Miksi huumepoliisi ei kirjaa lähteitään muistiin?

Kimmo Huosionmaa

MTV3:n mukaan entinen poliisiylijohtaja Paatero tiesi, että Huumepoliisi ei pidä kirjaa lähteistä, mitä se työssään käyttää. Ja se sitten on tuonut syytteen virkarikoksesta tuolle entiselle poliisiylijohtajalle. Tässä huumepoliisin toimintamallissa, missä tiedottajia ei kirjata ylös on sellainen ikävä aspekti, että jos sitten esimerkiksi kotietsinnässä tulee eteen asioita, joita pitäisi korvata, jos vaikka talon rakenteita on rikottu, niin silloin olisi mukavaa, jos tuo tietolähde olisi saavutettavissa kertomaan sen, mistä hänen saamansa tiedot ovat peräisin, ja myös se, mitä nuo tiedot ovat maksaneet olisi hyvä tietää. Linkki tuohon MTV3:n juttuun löytyy tekstin alta.

Ja sitten mieleen tulee se, että maksaako poliisi vasikalle omasta taskustaan, vai maksaako laitos noille ihmisille esimerkiksi edustustehtäviä varten varatusta budjetista noita vasikoiden melko todennäköisesti pyytämiä rahoja. Eli ei kai kukaan nyt ilmaiseksi poliisia auta, vaan tietenkin vasikat ainakin rahaa pyytävät palveluksistaan. Jos mietitään tilannetta, että  poliisilaitos maksaisi tiedottajille, niin jos näitä ei luetteloida, ja maksuista ei pidetä kirjaa, niin mikä estää poliisia itseään ottamasta rahoja taskuunsa? Tässä sellainen kysymys, mitä tietenkin sopii miettiä oikeudessa. Samoin jos ei lähdettä tarvitse kirjata ylös, niin silloin poliisi voi tekaista kaikki raportit omasta päästään, tai niin ainakin epäillyn puolustusasianajaja tulee oikeudessa väittämään.

Tässä on sitten koko asian ydin, eli jos vaikka huumepoliisi sitten jonkun tekijän vie oikeuteen, ja esimerkiksi huumeet ovat löytyneet autotallista, tai lukitsemattomasta piharakennuksesta, mutta niiden pakkauksissa kuten pusseissa ei ole sormenjälkiä, niin silloin puolustus sitten alkaa sanoa, että poliisi on ne sinne itse tuonut. Tai sitten koko juttu laitetaan tietolähteen niskaan.

Ja jos tuota "Väpiä" tai kuka tämä henkilö oikeastaan onkaan, niin silloin voi joku ryhtyä keksimään sellaisia asioita, että tällainen ilmianto on poliisin itsensä keksimä. Jos tiedotuksessa käytetään lähdettä, niin kyllä luulisi, että lähteen pitäisi uskaltaa myös esimerkiksi syyttäjälle kertoa sen, mistä hän noita tietoja oikeastaan saa, koska jos esimerkiksi ratsiassa ei huumeita löydy, niin silloin tietenkin pitää tuon tiedottajan kertoa syy siihen, miksi hän näitä perättömiä tietoja kertoo.

Tuolloin kyseessä on tietenkin virkamiehen harhauttaminen sekä yllytys vahingontekoon. Kun noita vasikoita ajatellaan hyvin tarkasti, niin uskoisin että joissakin tapauksissa on kyse puhtaasti tahdosta pilata toisen ihmisen elämä, jos sellainen tapaus sattuu, missä tiedottaja on puhtaasti ilkeyttään nimennyt jonkun rehellisen ihmisen rikolliseksi.

Tietenkin olisi hyvä, jos poliisi voisi sitten myös oikeudessa kertoa sen, miksi tuollaista tiedottajaa on ylipäätään uskottu niin paljon, että hänen antamiensa tietojen takia on johonkin asuntoon lähdetty tekemään ratsioita. Eli onko todella niin, että joku pitkätukkainen langanlaiha mies, joka on täynnä tatuointeja sekä pistojälkiä on niin luotettava, että hänen kertomiensa asioide takia lähdetään hakemaan tarkastuslupaa?

Ja jos tiedot sitten ovat osoittautuneet perättömiksi, niin sitten pitää maksaja löytyä, eli onko tuo poliisin ystävä vai poliisi itse ne maksajat, on toinen juttu. Mutta kuitenkin poliisin kykyä arvioida ihmisen luotettavuutta voidaan kuitenkin kyseenalaistaa, jos siinä sitten lähdetään esimerkiksi juuri tarkastusta tekemään jonkun "Väpin" lausunnon perusteella. Tuolloin pitää miettiä sitä, että onko mahdollista, että tiedottaja saattaisi kertoa poliisille vääriä tietoja.

Jos useissa tarkastuksissa on jäänyt huumeet löytymättä, ja samalla pitää sitten miettiä, että onko tuo tiedottaja toiminut ehkä jonkun muun kehotuksesta tai käskystä, jos hän toistuvasti kertoo tarinoita jostain huumeista, joita muka kaupataan jonkun yhtiön tiloissa. Jos huumeita tai edes niiden jälkiä löytyy, niin silloin tilanne on toinen, mutta jos mitään muuta kuin vasikan sana ei ole todisteena, niin silloin tuomari pitää koko juttua keksittynä. Ja tuolloin saattaa sitten poliisin ura olla mennyttä, jos katsotaan, että hän ikään kuin kaikessa tuota tiedottajaa uskoo, eikä yhtään epäile, että vasikan kertomus saattaa olla tekaistu, jolloin ainakin harhaanjohtamista koskevasta rikoksesta pitäisi tuota ilmiantajaa syyttää.

https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/syyte-poliisiylijohtaja-paatero-tiesi-ettei-huumepoliisi-rekisteroinyt-tietolahteita/7029300