Putin kulkee Stalinin tietä

 

Ukrainan sodan päättämisen kohdalla voi olla niin, että Putin haluaa sodan jatkuvan. Kun sota Ukrainassa vie ihmisten huomion, niin hän voi kasata valtaa itselleen sekä lähipiirilleen. Mutta siis ainoa jolla tuossa järjestelmässä on merkitystä on Putin itse. Kaikki muut ihmiset ovat kuin nappuloita tuon miehen pelissä, jonka ainoa tarkoitus on paisuttaa hänen omaa kukkaroaan. Putin  on loistava improvisaattori, mikä tarkoittaa sitä, että hän voi kääntää Ukrainan sodan menetykset omaksi edukseen. Ja jos ajatellaan että Venäjä palaa Stalinin ajan toimintatapoihin, johon kuuluvat yölliset pidätykset, katoamiset sekä salamurhat, niin tietenkin Putin voi syyttää noista asioista esimerkiksi Ukrainan tiedustelupalvelua. 

Samoin huonosti mennyt sota tarjoaa Putinille tilaisuuden asevoimien puhdistamiseen, eli hän voi syyttää alaisiaan korruptiosta sekä huonosta johtamisesta. Eikä Putin varmaan panisi pahakseen, vaikka Ukrainan rintamalla kuolisi niitä, jotka osallistuivat häntä vastustaviin mielenosoituksiin. Eli meidän pitää muistaa se, että Putinin oma etu käy aina kaiken muun edelle. Joten sen takia hän varmaan mieluusti sitoo asevoimiaan Ukrainaan. 

Jos asevoimilla on ulkoinen uhka, niin se ei lähde kovin helposti kapinoimaan. Ja jos ajatellaan korruptiota sekä siihen liittyvää arvoaseman väärinkäyttöä, niin tietenkin Putin mieluusti vierittää syyn tuosta toiminnasta alaistensa eli upseereiden niskoille. Mutta rintama tarjoaa hyvän tilaisuuden päästä eroon ihmisistä, jotka tietävät liikaa. Saattaa olla että Pohjois Korean johtaja Kim Jong-un on lähettänyt sotilaitaan Ukrainan rintamalle vain siksi, että he tietävät liikaa esimerkiksi salamurhista, joita on tehty Pohjois Korean johtajan käskystä. Kun ihminen tietää liikaa, niin hän muuttuu ikävä kyllä painolastiksi. Putin eikä kukaan hänen asevoimiensa edustaja halua muiden tietävän, kuinka huonosti venäläisiä sotilaita on johdettu. Joten voidaan sanoa, että Putinin mielestä kuollut sankari on se paras sankari. Kuolleen miehen tai naisen urotekoja voidaan aina suitsuttaa. 

Kuolleiden kuvien alle voidaan laskea seppeleitä. Mutta kuten tiedämme, niin kuolleet eivät puhu. Stalin tapatti poliittisia vastustajiaan erittäin helposti. Stalinin verenhimo saattaa johtua siitä, että massapidätykset joita salainen poliisi suoritti kätkivät niiden nimet, joita Stalin pelkäsi. Hän hukutti nuo ihmiset ja heidän nimensä loputtomiin pidätys- ja teloituslistoihin. He jotka tiesivät Stalinista jotain, mitä hän ei muiden halunnut tietävän lähetti ihmisen suoraan Siperiaan. Siis kuka tiesi ja mitä? Stalin vainosi pappeja, ja hän oli aikoinaan saanut potkut pappisseminaarista, koska osoitti ateismia. Mutta samalla hän vainosi myös kaikkia muitakin lukeneita. Sivistys sekä oma-aloitteisuus ovat asioita, joita poliisivaltioissa ylipäätään vihataan. 

Mutta Stalin hallitsi pelolla. Hän murhautti ulkomaille muuttaneita entisiä tovereitaan. Kuuluisin tapaus on tietenkin Leo Trotskin salamurha. Mutta kuten tiedämme, niin Putin on noissakin asioissa noudattanut Stalinin esimerkkiä. Hän murhaa mielellään poliittisia vastustajiaan. Ja juuri se aiheuttaa pelkoa ihmisissä.. Salamurhat, kaikenlainen terrori sekä pelottelu ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa myös muiden maiden politiikkaan. Kansanedustajia sekä lehtimiehiä voidaan uhkailla melko helposti. Heidän kauttaan voidaan omalle informaatio-operaatioille saada mahdollisimman suurta vaikuttavuutta. Tuolloin uhataan ihmisitä, joilla kaikkein suurin vaikuttavuus. 

Samoin murhien tarkoitus on kertoa, että jokainen jota epäillään "petturiksi", mikä tarkoittaa Putinin vallan kyseenalaistamista tai muita asioita, jotka eivät häntä miellytä voidaan niin sanotusti eliminoida. Esimerkiksi Aleksei Navalnyin murhan yhteydessä tapahtuneen Navalnyita elvyttäneen sydänlääkärin murha oli tarkoitettu viestiksi, että myös kaikki jotka auttavat Putinin vihollisia eliminoidaan. Ja tuolle listalle pääsevät kaikki, jotka ovat osallistuneet esimerkiksi elvytystoimiin, jotka kohdistuvat Putinin vihollisiin. 

Venäläisen laivan kapteenin lausunnot saattavat johtua Venäjän antamasta Suomi-kuvasta.

 

Venäläisen Fitburg-aluksen päällikön antamat lausunnot ovat varmasti aiheuttaneet ihmetystä. Hän ilmoitti suorasukaisesti, että hänen aluksensa ei ole missään nimessä voinut rikkoa Itämeren kaapeleita, joten omasta mielestään hän on syytön. Hän ei siis ole edes silloin kun KRP on hänelle näyttänyt kuvaa siitä, missä asennossa Fitburgin ankkuri oli halunnut myöntää syyllistyneensä mihinkään rikkomuksiin. Hän ei ole siis omasta mielestään raahannut ankkuria meren pohjassa. Hänen lausuntonsa eivät varmaan vaikuta kovin lupaavilta, ja ehkä hänen asianajajansa kiistävät kaiken. 

Mutta sitten kun mietimme että miksi tuo kapteeni niin mielellään kiistää tämän teon, niin asia voi olla niin, että hänelle on Venäjällä kerrottu, että Suomi on edelleen tukevasti Venäjän talutusnuorassa, ja että NATO-jäsenyys on vain joku teatteri, jonka ideoijana on itseasiassa Vladimir Putin. Fitburgin päällikkö saattaa aidosti uskoa, että kansan enemmistö on samaa mieltä asioista kuin Paavo Väyrynen, jonka mielestä koko Ukrainan sota on lännen syytä.

Joten jos koko NATO on pelkkää teatteria, niin miksi Fitburgin päällikön pitäisi pelätä oikeudessa? Eli onko Venäjällä sitten kerrottu, että Putin on soluttanut Suomen NATOoon, jotta se voisi kampittaa tuota liittoa. Eli Putin on taitava improvisoimaan asioita. Hän saattaa uskotella omilleen, että maamme NATO jäsenyys oli itseasiassa hänen ideansa. 

Se mikä Fitburgin tapauksessa on huolestuttavaa on se, että tuo aluksen päällikkö käski sen vetää Suomen valtiolipun lipputankoon. Miksi tuota valtiolipun väärää käyttöä ei olla muuten mainittu ennen tätä päivää missään mediassa? 

Fitburgin kaltaiset alukset voivat suorittaa esimerkiksi "false flag" operaatioissa, joissa kolmatta osapuolta vastaan hyökätään toisen valtion lipun turvin. Tuota "false flag" operaatiota käytettiin mm. Saksalaisten kaapparialusten toimesta Toisen Maailmansodan aikana. Tuolloin saksalaiset apuristelijät, jotka olivat aseistettuja kauppa-aluksia käyttivät puolueettomien maiden lippuja pyrkiessään kohteidensa eli liittoutuneiden kauppa-alusten läheisyyteen. Kyseisten alusten pääasiallinen aseistus olivat torpedot. 

Ne saattoivat hiipiä hyvin lähelle kohdetta tai uhria, ja sitten laukaista torpedonsa niiden kylkiin.  Eli nykyisin melkein miltä alukselta hyvänsä voidaan lähettää droneja tai risteilyohjuksia kohteisiin. Esimerkiksi Venäläinen Club-K järjestelmä voidaan sijoittaa mihin tahansa konttiin. Ja ne voidaan laukaista yllättäen kohteeseen. Ja tuollaiset alukset saattavat käyttää muuta kuin oman maansa lippua. Niitä voidaan käyttää kovan luokan provokaatioon. 

Oliko KGB tukenut YYA-Suomessa poliitikkoja esimerkiksi salamurhilla?

Eli kuten Häkkänen on todennut, niin ilman NATO-jäsenyyttä varmasti olisimme saaneet osaksemme kovempaa painostusta. Se mitä Venäjä nyt sanoo on tietenkin kovaa tekstiä. Mutta sitä miten kovaa se olisi ollut ilman NATOa, sitä emme voi koskaan tietää. Venäjä tietenkin selittää että se ei aio mitenkään uhata Eurooppaa, mutta Venäjän kohdalla se mitä sanotaan voi olla muuta kuin mitä tehdään. Venäjän kohdalla Eurooppaan vaikutetaan siten, että esimerkiksi yksittäisiä poliitikkoja uhkaillaan, tai Venäjälle hyödyllisiä piirejä tuetaan joko rahallisesti, tarjoamalla turvapaikkoja tai mahdollisesti toimittamalla aseita paikallisille konsulteille, jotka voivat olla äärioikeistoa, vasemmistoa tai jotain MC-kerhoja tai huumejengejä, jotka väittävät olevansa Venäjän ystäviä. Eli riittää että nuo konsultit ovat halukkaita toimimaan palkkasotureina Venäjälle. 

Kun muistelemme YYA Suomea, josta Paavo Väyrynen on tuonut raikkaan tuulahduksen, niin meidän on pysähdyttävä miettimään sitä, että miten pitkälle poliitikkojen painostus maassamme meni tuolloin 1950-1980-luvuilla ja ehkä osittain myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen? Oliko esimerkiksi "Osasto V" sittenkin tarjonnut apua niille poliitikoille, jotka olivat suostuneet Venäjän talutusnuoraan? Eli raivattiinko Venäjälle epämieluisia toimijoita pois politiikasta käyttäen esimerkiksi novitšoken kaltaisia myrkkyjä. Jos KGB järjesti esimerkiksi aivo- tai sydän-infarkteja niille, jotka eivät tuota palvelua miellyttäneet, niin silloin looginen kysymys on siinä, että tiesivätkö ne poliitikot, joita KGB tuki noilla likaisilla tempuillaan tuosta toiminnasta? 

Tai olisiko joku maamme poliitikko ehkä jopa pyytänyt tällaista palvelua itselleen? KGB ei aina kysynyt lupaa tukea poliitikkoa. Mutta tiedetään että myös meillä Suomessa on ihmisiä, jotka näkevät silloisen Neuvostoliiton loistavana kumppanina. Osa noista ihmisistä asettaa tyynesti oman etunsa esimerkiksi valtion tai Suomen kansan edun edelle. Riittää että heillä itsellään on hyvä olla. Ja kaikki muu voidaan sitten uhrata. 

https://yle.fi/a/74-20245296

https://yle.fi/a/74-20245207

https://yle.fi/a/74-20243989

Olisiko Olivia Oraksen kuolema voitu välttää?

Plastiikkakirurgiaa markkinoitaessa pitäisi muistaa, että kyseessä on lääketieteellinen operaatio. Jokaiseen lääketieteelliseen operaatioon liittyy aina jonkinlaisia riskejä. Eli miksi esimerkiksi silikoni-implantteja kaupataan kuin ne olisivat jotain paitoja. Nuoria naisia houkutellaan käymään kauneuskirurgialla, ja lupauksena on se, että hankkimalla botoxia ja implantteja tulee tytöstä suosittu. Rasvaimulla pääsee sitten rantakuntoon muutamassa tunnissa. Eikä muuta tarvita kuin luottokortti. 

Pojille tarjotaan kosmeettisia silikonilihaksia sekä peniksen pidennyksiä. Samoin rilleistä pääsee eroon sillä, että käy pienessä leikkauksessa. Näin ihminen taas muuttuu täydelliseksi, eivätkä rillit enää paina nenällä. Näin ihminen saa oikean itsetunnon takaisin, sekä poistuu kaiken maailman pelikonsolien tai nettipelien parista ulos. Tuollainen asia saattaa kuitenkin muuttua sellaiseksi, että henkilö saattaa jopa kuolla. Jos haavat steriloidaan huonosti, välineet joita käytetään ovat huonolaatuisia. Eli ne eivät ehkä ole auktorisoidun tahon valmistamia tai sitten niitä käytetään väärin. 

Olivia Oraksen tapaus on noussut erittäin näkyvästi pinnalle. Tuon tapauksen yhteydessä on kyseessä plastiikkakirurgian yhteydessä tapahtunut komplikaatio.Hän oli mennyt rasvaimuun, ja siellä oli joku asia mennyt vikaan. YLEn saamien tietojen mukaan ei ole tietoa oliko Olivia Oraksen kuolema johtunut siitä, että oli tapahtunut hoitovirhe. Mutta jokin aiheutti komplikaation, joka johti kuolemaan. Nyt kun Olivia Oras on kuollut, niin tuon operaation tehneeltä klinikalta oli löytynyt melko paljon huomautettavaa. Mutta miten paljon huomautettavaa pitää löytyä, jotta tuollaisen klinikan toiminnasta, että siihen puututaan?                                                                                                                                    

Hän oli mennyt puudutuksen aikana tajuttomaksi, ja sitten hänet oli kuljetettu HUSiin. Siellä ei hänen pelastamiseksi voitu tehdä mitään. Niin olisiko tämä voitu välttää? Rasvaimu on asia, jota esitetään usein ikään kuin liikunnan vaihtoehdoksi. Eli rasvaimua voi muka käyttää laihdutuksen nopeuttamiseksi. Rasvaimun ongelma on siinä, että jos noita rasvasoluja poistetaan väärin, niin se saattaa jopa lisätä ruokahalua. Samoin rasvaimua tekevän henkilön pitää olla tuohon toimenpiteeseen päteviä. Ja esimerkiksi Oraksen leikkauksesta vastanneen klinikan omistaja on koulutukseltaan yleislääkäri. 

 

Näitä asioita käsitteleviä uutisia oli yhteen aikaan lähes joka päivä lehdissä. Se ja tämä julkisuuden henkilö sijoitti rahaa omaan kauneuteensa ja tietenkin hänestä tuli “se” uusi “Marilyn Monroe” tai “Elvis Presley”. Tuo sitten oli asia joka varmasti ohjasi nuoria etsimään onnea plastiikkakirurgiasta. Kaikkiin leikkauksiin liittyy jonkinlainen riski. Silmäkirurgiassa instrumentti saattaa olla väärin kohdennettu. Vaikka tuota sattuu harvoin, niin joka tapauksessa riski on aina olemassa. Samoin jos henkilö ostaa piilolasit esimerkiksi ravintola-iltoja varten, ja sitten hän sattuu nukahtamaan piilolasit päässään, niin seuraavaksi voi olla asiaa silmäpoliklinikalle, jos piilolasit juuttuvat silmään kiinni. 

Usein kuitenkin unohdetaan se, että nuo silikoni-implantit ovat vierasesineitä. Ne pitää asettaa oikein. Ja ne pitää tietenkin valmistaa oikein. Kun sitten puhutaan kirurgiasta, niin plastiikkakirurgia ei poikkea muusta kirurgiasta. Eli myös plastiikkakirurgiassa pitää noudattaa niitä sääntöjä, joita muutkin kirurgit noudattavat. Kun esimerkiksi välineissä olevissa ohjeissa lukee, että ne ovat kertakäyttöisiä, niin silloin tietenkin se tarkoittaa sitä, että noita välineitä ei saa käyttää kuin kerran. Nimittäin jos noiden välineiden kautta ihmisen sisään menee kuolleita kudoksia, niin pahimmillaan edessä on kuolio. Samoin jos välineitä ei steriloida kuten niitä pitäisi steriloida, niin silloin edessä voi olla paha infektio, vaikka kuoliota ei synnykään.

Joten jos suoraan kysytään, niin onko tällainen liiketoiminta turvallista? Itse luin että plastiikkakirurgiaa saa harjoittaa yleislääkäri. Varsinaista plastiikkakirurgin koulutusta ei siis tarvita. Joten varmaan meistä jokainen miettii, että onko tässä asiassa parannettavaa? Esimerkiksi silikoni-implantti ei ole mikään paita, jonka voi riisua pois, jos se ei enää miellytä. Silikoni-implantti on siis asia, jonka hankinta ei saisi olla mikään heräteostos. Jos plastiikkakirurgiaa kaupataan kuin paitaa, niin silloin saattaa kyllä jäädä joku turvallisuusnäkökohta huomiotta. Turvallisuusnäkökohdat ovat asioita, joiden kanssa ei pitäisi leikkiä. 

Nukutuksiin ja puudutuksiin liittyy aina pieni komplikaation vaara. Tuo komplikaatio saattaa johtua esimerkiksi väärästä puudutteesta. Kirurgin pitäisi kysellä esimerkiksi siitä, että käyttääkö potilas huumeita tai jotain pysyvää lääkitystä. Hänen pitäisi myös varmistaa tuo mahdollinen asia verikokeella. Kaikki lääkkeet eivät sovi kaikille ihmisille. Eli myös väärät puudutteet ja nukutusaineet voivat aiheuttaa allergisia reaktioita. Ja osa näistä reaktioista on tappavia. Samoin myös se että henkilö unohtaa kertoa esimerkiksi jostain lääkkeistä tai huumeista, niin se saattaa aiheuttaa vakavia komplikaatioita. 

Myös implanteissa olevat ilmakuplat voivat aiheuttaa ongelmia. Lentokoneessa nuo implantit voivat alkaa paisua. Se voi aiheuttaa kudosten repeämistä. Samoin joskus on voinut käydä niin, että implantit ovat voineet lähteä liikkumaan kehossa. Tuo on saattanut aiheuttaa erittäin vakavia kipuja että myös vakavia esteettisiä vahinkoja. 

Se mikä näistä asioista tekee mielenkiintoisen on se, että esimerkiksi sen plastiikkakirurgian klinikan lääkärit, jossa Olivia Oraan kuolema tapahtui ovat ottaneet yhteyttä YLEeen. Mutta tuo yhteydenotto on tapahtunut vasta sen jälkeen, kun MOT oli tehnyt asiasta ohjelman. Eli jos klinikalla on meno ollut mitä on, ja siellä on laiminlyöty turvallisuutta, niin miksi noita ilmoituksia ei olla tehty aikaisemmin? Kun yksi lääkäri oli tehnyt ilmoituksen KRPlle asiasta, niin se on saatettu kuitata esimerkiksi katkeruutena, jos omistaja on irtisanonut tuon alaisen. Mutta ilmiannon tehneitä lääkäreitä oli kolme. Miksi heidän ilmoituksiinsa ei oltu reagoitu? 

Ja sitten yllättäen kun asiasta kerrotaan julkisuudessa, niin muutkin entiset työntekijät alkavat iloksemme aktivoitua. Hekin muistavat sitten klinikalla olleen jotain ongelmia. Joidenkin mielestä nuo lääkärit ovat ehkä halunneet nyt sitten noiden mahdollisten väärinkäytösten tultua ilmi ikään kuin pestä kätensä tuosta paikasta. Plastiikkakirurgia on liiketoimintaa siinä missä muukin liiketoiminta. Noita klinikoita pitäisi kohdella liikeyrityksinä. Voi olla että esimerkiksi harjoittelevat lääkärit tai muu henkilökunta eivät uskalla tehdä ilmoituksia työnantajastaan, kun he pelkäävät oikeusjuttuja. Eli jos he tekevät ilmoituksen, joka todetaan aiheettomaksi, niin edessä voi olla haaste oikeuteen. Ja vaatimukset ovat tuolloin 

https://yle.fi/a/74-20245040

https://yle.fi/a/74-20245188

Venäjä tulee kiihdyttämään hybridi operaatioitaan.

Leipzigin lentokentältä löytynyt räjähteillä varustettu drooni on osoitus siitä, että Venäjä haluaa eskaloida tilannetta. Tai Saksa ainakin syyttää Venäjää tuosta dronesta. Se miten kyseinen drone saatiin huippu turvalliselle lentokentälle on arvoitus. Voidaan olettaa että esimerkiksi paikalliset yhteyshenkilöt ovat voineet viedä nuo dronet lentokentän lähelle ja sitten jossain autossa istuvat ohjaajat ovat ohjanneet ne lentokentälle. Se että mitä näistä droneista on paikallisille yhteyshenkilöille kerrottu ei ole tiedossa. Saattaa olla että operaattorit ovat väittäneet esimerkiksi salakuljettavansa huumeita lentokentältä katukauppaan. 

Tuolloin lentokentällä oleva yhteyshenkilö ottaisi mahdollisesti lentokoneen laskuteline tilaan kätketyt huumeet. Sekä kiinnittäisi ne droneen, joka lennätetään lentokentän aidan yli. Samoin jos esimerkiksi jostain olisi salakuljetettu aseita vuorokoneiden laskuteline tilassa, niin nuo aseet voitaisiin lennättää ohi tullin ja turvatarkastuksen. Samoin dronen avulla voidaan myös mahdollisille terroristeille toimittaa aseita turvatarkastusten ohi. Mutta siis FPV drone on monikäyttöinen väline. Sen avulla voidaan kuvata esimerkiksi lentokenttien työntekijöitä. Ja esimerkiksi matkatavaroiden käsittelyä suorittava henkilö voi olla huumekauppiaille hyödyllisempi kuin tullimies, rajavartija tai poliisi. 

Tanskan tiedustelu on varoittanut siitä, että Venäjä suunnittelee sabotaasia maan aseteollisuutta kohtaan. Venäjän etu olisi se, että aseteollisuudessa tapahtuva “vahinko” aiheuttaisi tehtaiden sulkemista. Samoin mieleen tulee se, että Venäjän tiedustelu saattaa yrittää oikeasti tehdä iskua Eurooppaan sijoitettuja NATOn ydinaseita vastaan. Tuolloin se ehkä saattaisi yrittää vahingoittaa niitä pommeja tai niitä kuljettavia pommikoneita jollain droneilla. Eli ydinase ei ehkä räjähtäisi. 

Mutta drone voi vahingoittaa sen kuorta, jolloin plutoniumia saattaisi päästä ympäristöön. Idea on varastettu Frederik Forsythin kirjasta “Neljäs Sopimus”, jossa KGB yrittää lavastaa ydinaseisiin liittyvää onnettomuutta Britanniaan. Ja ideana olisi se, että tuo SADM eli mikro-ydinaseen avulla tehtävä isku aiheuttaisi eurooppaan sijoitettujen ydinaseiden  vastaisia kampanjoita sekä johtaisi USAn vetäytymiseen Euroopasta. Forsythin fiktiiviseksi tarkoitettu romaani oli kirjoitettu Kylmän Sodan ollessa kiivaimmillaan. Mutta sen opit ovat päteviä vielä nykyäänkin. Ja voi olla, että joku voi myös FSBssä ajatella lavastaa pienen ydinonnettomuuden, jotta NATO saadaan hajoamaan. 

Venäjän hybridi-operaatiot tulevat kiihtymään myös Suomessa. Ensi vuonna meillä on edessä eduskuntavaalit. Joten oletettavasti Venäjä haluaa vaikuttaa myös meidän maamme sisä- ja ulkopolitiikkaan esimerkiksi tukemalla erilaisia ääriliikkeitä sekä mahdollisesti pelottelemalla ihmisiä. Nämä hybridi operaatiot voivat esimerkiksi pitää sisällään mahdollisesti erilaisia sabotaasi-iskuja. Se mikä tekee tästä kehityksestä vaarallisen, on se että Venäjän hakkerit ja trollit operoivat myös sosiaalisen median alustoilla. Sosiaalinen media on toiminut myös esimerkiksi Lauttasaaressa tapahtuneen tuhopolton tekijöiden värväyksen kanavana. Teon oli tilannut 21-vuotias henkilö, jolla on suhteita Ruotsin alamaailmaan. Tekijät olivat 17-vuotiaita. 

Tuo asia on sikäli merkittävä, että Venäjän tiedustelupalvelu voisi hyödyntää samanlaisia kanavia seuraten samanlaisia toimintamalleja, kuin tuo 21 vuotias tuhotyön tekijä oli tehnyt. Hänellä itsellään on takanaan tappo sekä törkeitä pahoinpitelyitä. Ruotsissa hän oli tutustunut kansainvälisiin rikollisiin. Ja noissa piireissä myös FSB sekä GRU kalastelevat likaisen työn tekijöitä. 

Eli tuossa Lauttasaaren tapauksessa kaksi 17-vuotiasta oli toiminut palkattuina tekijöinä. Ja eräässä toisessa tapauksessa kaksi 15-vuotiasta pojat ovat sytyttäneet erään kerrostalon rappukäytävän tuleen. Tapausten kohdalla voidaan sanoa, että ilmeisesti poikia on neuvottu toimimaan pareittain, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heitä on neuvottu tekemään tekonsa tietyillä tavalla. 

Juuri tällaiset teot ovat niitä, joiden takia esimerkiksi sosiaalista mediaa halutaan suitsia. Tuo sosiaalisen median kieltäminen on lasten oikeuksien vastaista, mutta samalla kuitenkin meidän pitäisi muistaa, että esimerkiksi juuri sekä kansainvälisen rikollisuuden että Venäjän tiedustelun toiminta ei noudata mitään moraalia. Ja juuri nuorten käyttö rikolliseen toimintaan sekä tietolähteenä voi olla erittäin houkuttelevaa toimintaa. Eli muuntoasemien polttaminen sekä pelottelu, ilkivalta, kuten auton renkaiden viiltely ja mahdollisesti pahoinpitelyt ovat asioita, joilla Venäjän tiedustelu pyrkii vaikuttamaan ihmisiin. Se mikä syy näihin tekoihin on esitetty niiden tekijöille on sitten aivan sama. Tekijöiden motiivina voi olla puhdas raha. 

Venäjän aiheuttamiin hybridi uhkiin ei olla osattu varautua. Se että esimerkiksi räjähteillä lastattu drooni löytyy Ukrainaa tukevan valtion lentokentältä kertoo siitä, että peli on kovenemassa. Ja Venäjä varmasti haluaa testata NATOa. Tuo testaaminen ei tarkoita sitä, että 15 panssaridivisioonaa hyökkää huomenna Tartoon. Se tarkoittaa sitä, että NATO-maiden sisä- ja ulkopolitiikkaan vaikutetaan sekä painostuksen että lahjomisen kautta. Ja juuri alaikäisiin kohdistuva värvääminen on asia, jonka pitäisi saada ihmiset huolestumaan. 

Puolustaja on hyökkääjän edessä aina hieman alakynnessä. Hyökkääjä valitsee tavan jolla se suorittaa omat operaationsa. Ja puolustajan pitää vastata näihin operaatioihin. 

Kun halutaan varautua erilaisiin uhkiin, niin meidän pitää huomioida se, että kansainvälinen rikollisuus on pelikenttä, jota myös Venäjän tiedustelu käyttää. Nuoria ja kokemattomia ihmisiä on helppo houkutella tekemään tekoja, joita he sitten myöhemmin katuvat. Venäjällä ei välitetä muuta kuin siitä, että heidän käskyjään totellaan. Sielläkin osataan lukea lakia, ja varmaan FSB neuvoo tarkasti, mitä netissä saa tehdä. Samoin he voivat luvata aseita yhteistoimintaa tarjoaville tahoille. Ja aseet ovat katujengeille erittäin kova auktoriteetti. 

https://yle.fi/a/74-20243382

https://yle.fi/a/74-20242758

https://yle.fi/a/74-20244320

Vastaamon tietomurrosta ja arkaluonteisten papereiden säilyttämisestä.

Onko terapiapalvelu Vastaamon hakkeri Aleksanteri Kivimäki kadonnut vapaaehtoisesti? Vai onko hänet ehkä “pantu katoamaan”. Vastaamon jutussa Kivimäen käsiin päätyi paljon henkilökohtaista ja arkaluonteista tietoa sisältäviä asiakirjoja. Joten jos Kivimäki on kadonnut, niin itse olisin hänestä hyvin huolissani. Psykiatristen papereiden ja terapian yhteydessä saatujen tietojen kanssa pitäisi aina olla hiukan” varovainen. Kun ihminen kokee että hänen sisintään pilkataan, niin hän saattaa muuttua arvaamattomaksi. Eli joku voi kokea tarvetta tehdä pahaa Kivimäelle. Kivimäen olinpaikka ei ole hänen asianajajansa tiedossa. Mikä voi aiheuttaa syvää huolta. 

Tai sitten voi olla mahdollista, että Kivimäki ei sittenkään toiminut aivan yksin. Eli oliko joku Vastaamon työntekijä antanut Kivimäelle tuon serverin salasanan. Jos näin on, niin miten tuo hypoteettinen henkilö olisi löytänyt Kivimäen? Oliko joku esitellyt heidät toisilleen, vai olisivatko he sitten ehkä kohdanneet sosiaalisessa mediassa? Jos joku Vastaamon työntekijä on päättänyt käyttää saamiaan tietoja kiristämiseen, niin hän tietenkin tarvitsi jotain Kivimäen kaltaista lavastamaan tietomurron. Siis tuo henkilö ei olisi voinut suoraan kopioida palvelinten tietoja jonnekin nettiin. Tuo henkilö ei välttämättä olisi ollut terapeutti, vaan hän on voinut olla joku, jolla on muuten pääsy serverille. Oliko siis tuo serverin huono suojaus vahinko vai tahallinen teko? Palataan tuohon asiaan tekstin loppupuolella.  

Mutta onko esimerkiksi tapaukset joissa arkaluonteista tietoa sisältäviä arkistokaappeja on joutunut roskalavalle todella vahinkoja, vai onko huolimattomuus tahallisuutta?

Kun laatikkokaupalla salassa pidettävää tietoa lojuu jonkun vanhan baarin tiskillä, niin silloin on aivan pakko kysyä, että voiko tämä olla pelkkää sattumaa? Kun koululaisia sekä ilmeisesti myös henkilökuntaa koskevia arvioita varastoidaan, niin eikö ole olemassa mitään muuta tilaa kuin joku vanha baari, jossa sitten sälytetään ihmistä koskevia arkaluonteisia asiakirjoja. 

Jos tällaisessa vanhassa baarissa pidetään sellaisia asiakirjoja, joiden sisältö on arkaluonteista, niin onko ne mahdollisesti jätetty tahallaan pöydälle, jotta niitä voidaan sieltä käydä etsimässä. Tätä tapausta missä vanhasta baarista löytyy psykologin arvioita voidaan verrata sellaisiin tapauksiin, joissa esimerkiksi sairaaloiden papereita on päätynyt esimerkiksi roskalavalle. Jos esimerkiksi koko arkistokaappi sisältöineen päätyy jonnekin roskalavalle tai vanhaan baariin, niin eikö esimerkiksi muuttomiehille tule mieleen, että katsoo että nuo kaapit ovat tyhjiä. 

Joten onko noita papereita toimitettu lavoille tahallaan eli onko ajatuksena ehkä ollut jonkinlainen kiristys. Toisin sanoen miten noita papereita sitten käsitellään ylipäätään. Arkaluonteisia tietoja päätyy aina välillä tahoille, joille niitä ei ole tarkoitettu. Kun noita tapauksia sattuu, niin muistetaanko niistä aina tiedottaa niin sanottuja asianosaisia? Vai annetaanko asioiden olla, koska se saattaa vaarantaa sairaalan tai jonkun muun toimijan mainetta? Jos esimerkiksi tiettyjen lääkärintodistusten malleja löytyy jostain roskalavoilta, niin joku voi myös käyttää niitä esimerkiksi lääkärintodistusten väärentämiseen. 

Tuollaiset väärennetyt lääkärintodistukset voivat aiheuttaa aivan yhtä suurta vahinkoa, kuin aidot? Kun lääkärintodistuksia tai psykologin arvioita löytyy jostain, niin se merkitsee erittäin usein vaikeuksia jollekin. Lukeeko oikeastaan kukaan noita papereita? Vai luetaanko niistä vain otsikot? Tai ymmärtääkö tavallinen ihminen, joka ei noita papereita käsittele ainakaan päivittäin sitä, mitä niissä oikeasti lukee? Kun ihmisestä pyydetään jotain lausuntoja, ja jos tuon lausunnon antaja on vaikkapa psykiatri, niin silloin ainakin joskus ajatellaan, että kyseinen henkilö on oikeasti käyttäytynyt jotenkin epäilyttävästi. Ja psykiatrisista potilaista tai psykiatrilla käyvistä henkilöistä on ainakin joidenkin ihmisten silmissä sellainen kuva, että he ovat kaikki niin sanottuja namusetiä. 

Mieleen muuten tuli se, että antoiko joku Vastaamon työntekijä ehkä servereiden salasanat Aleksanteri Kivimäelle. 

Näistä tietoturvaloukkauksista voidaan sitten siirtyä siihen paljon puhuttuun Vastaamon tapaukseen. Vastaamon tapauksessa voidaan hyvin kysyä, että toimiko hakkeri Aleksanteri Kivimäki oikeasti aivan omasta aloitteestaan? Kivimäki oli saanut käsiinsä terapiaa tarjoavan konsulttiyhtiön Vastaamon servereiden salasanat, ja hän oli sitten niitä hyväksi käyttäen hankkinut tietoja, jotka ovat monelle henkilökohtaisia. Kivimäki sanoi että serveri oli suojattu niin sanotulla vakio tai oletus salasanalla. Onko jokaisessa serverissä sitten sama oletussalasana? 

Vai onko joku antanut Kivimäelle nuo kirjautumistiedot? Tuo joku voi olla kuka vain, joka saa serverin salasanat käyttöönsä. Jos jokaisessa serverissä on tehtaalla asetettu oletussalasana, niin silloin Kivimäki on saattanut saada sen joltain toiselta serveriltä. Tai sitten Kivimäki on ehkä löytänyt tuon salasanan sen haltijan pöydältä. Mutta miten Kivimäki on päässyt siihen työhuoneeseen, missä tuota salasanaa säilytetään, tai muuten saanut sen haltuunsa.  

Itse en kovin usein ole nähnyt servereitä, joilla olisi joku valmiiksi tehtaalla asetettu salasana, vaan noissa välineissä salasana asetetaan itse. Tietenkin salasana voi olla “123”-tyyppinen. Mutta serverit eivät aina hyväksy aivan kaikkein helpoimpia salasanoja. Jos asiaa ajatellaan niin, että joku Vastaamon työntekijä olisi myynyt noita tietoja, niin tietenkin hänen pitäisi jotenkin selittää se, miten nuo tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin, eli yleiseen levitykseen jossain sosiaalisen median alustoille. Mikäli ajatellaan että joku Vastaamon oma työntekijä on myynyt noita tietoja, niin tietenkin hänen pitää silloin lavastaa jonkinlainen tietomurto, jotta nuo paperit saadaan siirrettyä Internetiin. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6c81c2e4-7730-4d7a-8517-db2f244660c3

https://yle.fi/a/74-20242743

Tiedustelun merkitys nykyisessä sodassa on olennainen.

Yllä: Lockheed U-2

Pekka Toverin mukaan poliitikot eivät usein ymmärrä tiedustelun merkitystä. Tiedustelun eli vakoilun sekä vastavakoilun merkitys on siinä, että sen avulla etsitään valtion sisäisiä sekä ulkoisia uhkia, Ilman tiedustelua ei tykistö tiedä mihin se ampuu. Tai valtion johto ei tiedä millaisiin sotilaallisiin uhkiin sen pitää varautua. Mitään asevoimaa ei voida pitää loputtomiin valmiudessa. Mutta nykyinen sodankäynti korostaa yllätyshyökkäyksen mahdollisuutta. Ja juuri tuo asia tekee strategisesta tiedustelusta erittäin olennaisen asian. 

Ilman tietoa siitä mitä välineitä vastapuoli aikoo käyttää, mitä joukkoja se aikoo lähettää ja mitkä ovat sen tavoitteet, on armeija pulassa. Esimerkiksi laskuvarjojoukkojen isku kannattaisi torjua niin, että noita joukkoja kuljettavat koneet ammutaan alas. Kyseisten joukkojen koulutus on erittäin hyvä, mutta esimerkiksi jopa huonosti koulutettu mies kykenee ampumaan nuo koneet alas IT tykeillä ja ohjuksilla. Siis noita joukkoja ei kannata päästää maahan asti. 

Eli sota ei ole mitään urheilua. Se on kilpailua siitä kumpi tuhoaa vastustajia tehokkaammin sekä siitä, kuka kykenee korvaamaan tappiot tehokkaimmin. Juuri noihin eliittijoukkoihin kohdistuvat tappiot ovat vaikeimpia korvattavia. Joukkojen koulutus kestää pitkään. Niihin kuuluvien pitää olla motivoituneita sekä pitää huolta kunnostaan. Sekä tietenkin osattava käyttää uusimpia varusteita. Mikään 6 viikkoa koulutettu mies ei ole samantasoinen kuin 2-3 vuotta koulutettu laskuvarjojääkäri. Eli pelkkä määrä ei riitä korvaamaan tappioita. Korvaavan kaluston sekä miesten pitää olla samalla tasolla kuin niiden jotka on menetetty rintamalla tai taistelussa rintaman takana. 

Tiedustelupalvelun tehtävä on hankkia tietoa vastustajan toiminnasta. Ja jos ajatellaan esimerkiksi sotilaallista toimintaa, niin monissa tapauksissa se, mitä vastapuoli ei halua muille kertoa on se, mikä pitäisi saada selville. Vastapuoli voi vakuutella rauhan tahtoaan, Ja kirjoitella alle mitä tahansa sopimuksia. Jos vastapuolena on Venäjä, niin Venäjä on valtava alue. Siis vaikka emme näkisi joukkojen keskityksiä rajan läheisyydessä, niin nuo joukot voivat valmistautumassa Siperiassa. Tuolta kaukaa ne voidaan tuoda alueelle joko rautateitse. Tai sitten ilmasiltaa käyttäen. 

Strategiset kuljetuslentokoneet voivat kuljettaa miehiä sekä jopa raskaita varusteita tuhansien kilometrien matkan. Tässä tapauksessa ei riitä, että suomalaiset ja muut NATO-joukot istuskelevat Suomen rajalla ja kiikaroivat vastustajien toimintaa. Ilman pitkälle vastapuolen alueelle ulottuvaa tiedustelua voidaan maassamme olevat joukot kohdata hyvinkin suuria tappioita, jos vihollinen pääsee yllättämään. 

Nykyaikaisten hybrdiuhkien aikaan ei hyökkäys välttämättä ala maan rajojen ulkopuolelta. Vastapuoli saattaa rekrytoida paikallisia rikollisia toimimaan omaksi hyödykseen. Sähköverkon vahingoittaminen, kansanedustajiin kohdistuva uhkailu sekä monet muut ilkeät asiat saattavat olla sellaisia, että niitä ei ehkä välttämättä osata tai haluta suoraan yhdistää esimerkiksi Venäjään. Kun tekijöinä on paikallisia tai kolmannesta maasta kotoisin olevia palkkasotureita, niin silloin voi Kremlin johto selvitä ilman, että sitä edes osataan epäillä näistä teoista. 

Tiedustelun ongelma on siinä, että ollakseen tehokas, sen pitää pystyä keräämään tietoa myös silloin, jos tekijöinä on oman maan kansalaisia. Tiedustelu perustuu pitkälti niin sanottuun laittomaan tiedonhankintaan. Ilman tuota tietoa ei varautuminen sekä uhilta suojautuminen ole mahdollista. Ilman taktista tiedustelutietoa eivät asevoimat  kykene iskemään tarkasti viholliseen. 

Tiedustelun tarkoitus on auttaa valtiota varautumaan uhkaan, mikä siihen ehkä kohdistuu. Tiedustelun toimialat ovat sotilastiedustelu, mikä tarkoittaa sitä, että hankitaan tietoa vastapuolen aseistuksesta, tuki-infrastruktuurista sekä mahdollisesti myös joukkojen keskittämisestä. Poliittisen tiedustelun tarkoitus on analysoida sitä, että luodaanko esimerkiksi rajan takana sellaista tahtotilaa, jossa hyökkäys pienempään naapurimaahan on mahdollinen. 

Vihollisen informaatio-operaatiot voivat antaa erittäin tarkan kuvan siitä, mikä on vihollisen heikkous. Siis jos ajattelemme että “siitä puhe, mistä puute”, niin tietenkin vastapuolella on intressi saada esimerkiksi tekoälyn kehitys loppumaan.Strategisen tiedustelun tarkoitus on siis havaita mahdollinen vihamielinen toiminta sekä välineet, joita siihen on varattu. Nykyaikaisen sodankäynnin silmiinpistävä piirre on nopeasti kehittyvät tilanteet. 

Eli strateginen kuljetuskalusto tekee mahdolliseksi sen, että esimerkiksi nopeasti liikuteltavia ohjuksia voidaan nopeasti siirtää rajan tuntumaan. Samoin laskuvarjojoukkoja voidaan koota periaatteessa jopa tuhansien kilometrien päässä niiden kohteesta, ja nuo joukot voidaan pahimmassa tapauksessa havaita vasta, kun laskuvarjodivisioonan etjoukko hyppää koneesta ulos. Tuolloin voi reagointi olla muutamasta minuutista kiinni. Pahimmillaan tuo hyppy tapahtuu jonkun ilmavoimien tukikohdan päällä. Ja nopeasti alueelle siirrettävät ohjukset ja dronet voivat aiheuttaa hyvin pahoja tappioita.  

Periaatteessa Iskander ohjukset voidaan siirtää esimerkiksi Sortavalan, Viipurin ja Murmanskin lentokentiille Il-76 kuljetuskoneilla. Ne voidaan ajaa kentälle, ja sitten 500 kilometriä kantavat taktiset ohjukset voidaan saman tien laukasta. Sekä Tampere että Helsinki ja Turku ja myös Pori ovat merkittävistä lentokentistä Viipurista laukaistavien Iskanderien toimintasäteen sisällä. Ja jos osa noista ohjuksista laukaistaan Murmanskista, niin näin saadaan aikaan peittoalue, joka peittää käytännössä koko Suomen. Tällaiseen toimintaan pitää aina varautua. Kun ohjukset ovat matkalla, niin niitä ei enää sitten voida muuten torjua, kuin IT- ohjuksilla. 

Juuri tuo sodankäyntitapa jossa sotaa käydään pitkältä rintaman takaa  luo tarpeen myös tehdä iskuja pitkälle. Nykyiset nopeasti liikuteltavat asejärjestelmät kuten Iskander ovat erittäin vaikeasti löydettävissä. joten periaatteessa iskut kannattaa suunnata tehtaaseen, joka valmistaa noita ohjuksia. Ongelma on siinä, että nuo ohjukset saatetaan valmistaa jopa tuhansien kilometrien päässä sieltä, missä niitä  

Sodankäynnin muuttuessa pitää uusiin uhkakuviin pystyä vastaamaan. Jos niihin ei pystytä vastaamaan, niin seuraukset ovat oman valtion muuttuminen raunioiksi. Kun teemme päätöksiä, niin meidän pitää muistaa kokonaiskuva. Meillä voi olla omia arvojamme, meillä voi olla laki, mutta samalla meidän pitää muistella sitä, että maailmassa on toimijoita, joille sopimukset ja lakikirjat ovat pelkkää vessapaperia. Jos luotamme sokeasti siihen, että vastapuoli noudattaa sopimuksia, niin olemme sitten pahasti vipuun. 

Vaikka meillä olisi erilaisia Open skies sopimuksia, niin noiden sopimusten ongelma on aina niiden valvonnassa. Jos esimerkiksi ylilento pitää ilmoittaa esimerkiksi kolme tuntia ennen lentoa, niin ohjukset voidaan siirtää pois silmistä esimerkiksi kuljetuslentokoneisiin, jotka nostavat nuo ohjukset taivaalle. Eli tuolla tavalla voidaan ohjuksia siirtää pois tarkastajien silmistä. Tällaisella toiminnalla ei ole mitään tekemistä tiedustelun kanssa. Kun halutaan luotettavaa sekä käyttökelpoista tietoa vastapuolen toiminnasta, niin ainoa keino on suorittaa sitä oikeaa vakoilua. 

Miksi asioista tiedotetaan pienin palasin?

Espoossa poliisi käytti etälamautinta erääseen kehitysvammaiseen henkilöön, joka kuoli tuon lamauttimen käytön aiheuttamaan vammaan. Miksi asiasta kertovassa jutussa ei heti aluksi mainittu tätä asiaa? Espoon Rinnekodissa asuva ilmeisesti noin 50 vuotias henkilö oli aiheuttanut häiriötä, ja yksikköön oli kutsuttu virkavalta hätiin. 

Sitten pihalla poliisi oli päättänyt käyttää kehitysvammaiseen häiriön aiheuttajaan etälamautinta, ja seurauksena kyseinen henkilö oli kuollut. Kun tuota tapausta arvioidaan, niin professorin mukaan poliisi voi käyttää etälamaajaa myös kehitysvammaiseen, joka vaarantaa joko poliisin tai sivullisten turvallisuutta. Mutta siis oliko tuolla pihalla silloin joku toinen, jonka turvallisuutta poliisin piti suojella. Vai oliko poliisi ehkä sitten kokenut tuon kehitysvammaisen henkilön jotenkin vaarantavan heidän tai hänen omaa  turvallisuuttaan. 

Siis oletettavasti poliiseja oli tuossa tilanteessa kaksi, vaikka nykyään ilmeisesti on tullut tavaksi partioida yksin. Siis tietenkin kun tapauksesta tehdään tutkinta, niin siinä käydään läpi se, mitä tuossa hätäpuhelussa oli sanottu. Oliko poliisilla tiedossa se, että epäilty on kehitysvammainen? Tuon kuolleen henkilön lähiomainen oli ollut aikaisemmin huolissaan omaisestaan, joka oli ollut rauhaton sekä puhunut puhelimessa sekavia. Mutta siis sekavuuteen pitäisi varmaan suhtautua vakavasti.

 “Noin 50-vuotias kehitysvammainen mies oli käyttäytynyt epätyypillisesti ja puhunut omaiselleen puhelimessa sekavasti. Mies ei kuitenkaan vaikuttanut omaisen mielestä aggressiiviselta.” (YLE)

“Onko oikein, että poliisi käyttää etälamautinta kehitysvammaiseen?”(YLE)

“– Kyllä poliisi voi käyttää etälamautinta myös kehitysvammaiseen henkilöön mutta viimesijaisena keinona, toteaa rikosoikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen.”(YLE)

“Poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäki sanoi eilen Ylen A-studiossa, että poliisi ei käytä etälamautinta lapsiin, vanhuksiin ja raskaana oleviin naisiin.” (YLE)

Voidaan kuitenkin sanoa, että hämärässä tai muuten huonossa näkyvyydessä voi olla vaikeaa todeta, että minkä ikäinen henkilö on, tai onko hän ehkä mahdollisesti vanhus tai raskaana. Jos kädessä on esine, joka muistuttaa esimerkiksi ampuma-asetta, niin silloin voidaan kyllä sanoa, että vaihtoehdot voivat olla vähissä. Jos poliisi ampuu luodin henkilöön, niin joku melko varmasti kuolee. Jos poliisi käyttää etälamautinta, niin vammautumisen riski on pienempi. Mutta jos hän odottaa hiukan liian kauan tai tekee hätiköiden päätöksen, niin seuraavaksi edessä on jonkun henkilön vammautuminen. 

“Rinnekodit kertoo tiedotteessaan selvittävänsä nyt tapahtumienkulkua osaltaan ennen poliisitehtävää ja sen aikana. Rinnekodit tiedottaa asiasta lisää, kun selvitys tapahtumienkulusta on riittävän pitkällä.” (YLE)

“Poliisi kertoi tiistaina käyttäneensä etälamautinta poliisitehtävän yhteydessä perjantaiyönä 14. elokuuta. Poliisin mukaan henkilö käyttäytyi aggressiivisesti ja paikalla olleita kohtaan.”(YLE)

Henkilöstö oli soittanut poliisille saman henkilön aggressiivisen käytöksen takia jo aiemmin torstaina. Perjantaina aamuyöllä miehen väkivaltainen käytös oli jatkunut.”(YLE) 

“Rinnekodin henkilöstö soitti hätäkeskukseen myös perjantaina, koska sama henkilö käyttäytyi aggressiivisesti.” (YLE)

Miksi henkilön käytös oli aggressiivinen? Samoin herää mielenkiintoinen kysymys siitä, että keitä muita tuon Rinnekodin asumisyksikön pihalla oli? Jos henkilökuntaa ei ollut paikalla, niin olivatko Rinnekodin asukkaat ehkä olleet grillaamassa pihalla? Jos henkilökunta totesi jo aikaisemmin miehen käyttäytyneen väkivaltaisesti, niin miksi he eivät soittaneet esimerkiksi hänelle kyytiä jonnekin psykiatrian päivystykseen? 

Tuota miestä oli käyty edellisenä päivänä rauhoittamassa poliisin toimesta. Ja sitten toisen kerran tuo henkilö oli sitten saanut osuman etälamauttimesta. Voidaan olettaa että tuo henkilö oli saanut päävamman tuossa tapauksessa, kun hän oli kaatunut. Usein kehitysvammaisilla on kommunikaatiovaikeuksia. Jos he kohtaavat jotain kuormittavia tai uhkaavia tilanteita, niin kehitysvammainen saattaa menettää täysin puhekykynsä. Tai hän saattaa suistua täysin raiteiltaan. Mutta mikä sitten on se paljon puhuttu kuormittava tilanne? 

Onko se ehkä joku konflikti hoitajien tai toisten asukkaiden kanssa? Tai onko tuo konflikti ehkä tapahtunut asukkaan ja jonkun ulkopuolisen välillä? Ja tietenkin on tärkeää selvittää, että onko tuo konflikti väärinkäsitys tai niin sanottu riita. Eli myös väärinkäsitys voi aiheuttaa stressiä. Mutta aina on mahdollista, että taustalla on aito riita. Tai tietenkin esimerkiksi joku häiriö-soitto voi aiheuttaa tuollaista kuormitusta. Joten aina on mahdollista, että joku ulkopuolinen on huudellut tuolle uhrille yms. Mutta sitten tietenkin voidaan aina kysyä, että miksi tuon käytöksen syytä ei lähdetty selvittämään? 

https://yle.fi/a/74-20241792

https://yle.fi/a/74-20241855

https://yle.fi/a/74-20241832

https://www.reddit.com/r/mennytjanyt/s/pkpH0ooqm9