Virolaisten viranomaisten mukaan siirtolaisia tulee maahan tunneleita pitkin.

Raja. Arkistokuva Liettuan ja Valko-Venäjän rajalta Padvarionysista. (MSN)

Virolaisten viranomaisten mukaan siirtolaisia tulee maahan tunneleita pitkin. Ja ilmeisesti monet noista siirtolaisista ovat matkalla kohti Suomea. Se mitä tämä tarkoittaa on se, että myös FSB sekä GRU voivat hyödyntää samoja tunneleita, mitä siirtolaiset käyttävät. Eli nuo järjestöt voivat käyttää noita tunneleita omaan solutustoimintaansa. Niiden kautta voidaan tietenkin kuljettaa myös aseita sekä huumeita suomalaisille sekä virolaisille kontakteille, jotka sitten voivat ryhtyä Venäjän valtiollisten tai ei valtiollisten toimijoiden alihankkijoiksi. 

Tuolloin aseita sekä huumeita vastaan voidaan tietenkin tarjota alihankintapalveluja, kuten kiristystä, sabotaasia sekä murhia noille itänaapurin toimijoille. Samalla tavoin noiden tunneleiden kautta voivat myös Venäjän yhteistoimintamiehet kuljettaa droneja sekä muuta kiellettyä teknologiaa suoraan Venäjän valtion syliin. Joten voimme varmasti sanoa, että nuo tunnelit palvelevat välineellistettyä maahanmuuttoa sekä pakolaisuutta myös siten, että niiden kautta voidaan tavaraa salakuljettaa myös Venäjälle. Sekä sieltä pois. 

***************************************

"Liettuan yleisradioyhtiö LRT kertoo viranomaisten havainneen jo kymmeniä yrityksiä tuoda siirtolaisia Valko-Venäjältä Liettuaan tunneleita pitkin. Maan rajavartiolaitoksen päällikön mukaan Valko-Venäjän viranomaiset ovat todennäköisesti mukana toiminnassa.

”Olemme hiljattain havainneet muutoksen siirtolaisten taktiikassa: he käyttävät entistä enemmän tunneleita tai luolia”, sanoi Liettuan rajavartiolaitoksen (VSAT) päällikkö Rustamas Liubajevas 15min-uutissivustolle tällä viikolla."

"VSAT kertoi keskiviikkona löytäneensä keskeneräisen, 11 metriä pitkän tunnelin Valko-Venäjän ja Liettuan raja-alueelta. Kyse on jo toisesta löytyneestä tunnelista viikon sisällä, LRT kertoo."

"Viron poliisi- ja rajavartiolaitos PPA puolestaan tiedotti viime viikolla pidättäneensä kolmen päivän aikana yli 30 ulkomaalaista, joilla uskotaan olevan yhteys siirtolaispaineeseen Valko-Venäjän ja Latvian rajalla. Kyse oli useasta eri ihmisryhmästä, jotka pidätettiin eri puolilla Tallinnaa, PPA kertoo. Henkilöt ovat kotoisin eri Afrikan maista ja PPA:n alustavien tietojen mukaan ovat saapuneet Viroon Valko-Venäjältä Latvian kautta." (MSN/Uusi Suomi)

***************************************

Venäläiset ovat mestareita esineellistämään ihmisiä sekä välineellistämään pakolaisuutta. He voivat antaa tietokoneita, aseita tai huumeita noille pakolaisille kuljetettavaksi vastineeksi pääsystä pois tuosta maasta. Eli nämä pakolaiset on ehkä houkuteltu Venäjälle. Ja sitten suoraan kuljetettu rajalle, jossa heille tehdään "ehdotus". Jos he suostuvat niin he saavat elää. Jos he kieltäytyvät, niin he katoavat jonnekin metsikköön. 

Itse olen sitä mieltä, että on varsin kaukaa haettua olettaa, ettei Venäjän valtio tiedä näistä tunneleista. Enkä myöskään usko, että noita tunneleita on kaivettu valkovenäläisten toimijoiden omasta aloitteesta. Tunneleiden lyhyt pituus eli 11m  saattaa merkitä sitä, että niiden avulla koetellaan viranomaisten kykyä etsiä sekä löytää noita tunneleita. Saattaa olla että niiden avulla myös pyritään hahmottamaan sitä, millä tavalla noita tunneleita etsitään sekä tunnistamaan tuohon etsintään liittyviä toimijoita. Ja voi olla että jossain on vielä pidempiä tunneleita, jotka vievät kauemmaksi rajasta. Eli kyseessä voi olla syötti, jonka avulla peitellään suurempia tunneleita. 

Saattaa olla että ne on jopa kaivettu FSBn toimesta, tai ainakin FSBn valvonnassa. Eli olemme kohdanneet samanlaisen uhan kuin mitä esimerkiksi Saksan liittotasavallan tiedustelu koki Kylmän Sodan aikaan. Tuolloin länsimaiset tiedustelupalvelut käyttivät Berliinin alle kaivettuja tunneleita omissa operaatioissaan. Stasi ilmeisesti tiesi noista yhdystunneleista, joten se saattoi ohjata esimerkiksi myös huumeiden salakuljettajia käyttämään noita samoja tunneleita, jotta länsimaiset viranomaiset lopettaisivat yhteistyön DDRn opposition kanssa. 

Samoin joskus puhuttiin siitä, että Stasi tai joku muu itäisen blokin tiedustelupalvelu olisi rahoittanut toimintaansa lännessä huumekaupan avulla. Huumekaupasta saatava tulo olisi ollut tärkeässä asemassa, kun esimerkiksi illegaaleja operaatioita toteutetaan. Noita rahoja ei olisi voitu suoraan jäljittää esimerkiksi Venäjän tai jonkun muun Varsovan Liiton maan keskuspankkiin. Samoin se että huumakauppiaat olisivat käyttäneet noita BNDn sekä CIAn kaivattamia tunneleita olisi ollut mannaa itäblokin propagandakoneistolle. 

Samalla tavalla esimerkiksi FSB sekä joku sen apupalveluista voi aivan hyvin rahoittaa omia operaatioitaan huumerahalla. Venäjän tiedustelun kohdalla on huomioitava sekin asia, että aivan samalla tavoin kuin muuallakin tuossa maailmassa on upseereiden oltava ehdottoman lojaaleja. Riippumatta siitä palvelevatko he poliisissa, tiedustelussa tai armeijassa heidän poliittinen luotettavuutensa on ensiarvoisen tärkeää. Eli FSB kirjoittaa jokaisesta upseerista luotettavuuslausunnon, joka ratkaisee hänen uransa. GRU esitetään usein epäpoliittisena palveluna, mutta kyseessä on lähinnä silmänkääntötemppu. 

Tuon palvelun työntekijät vastaavat työstään ensisijaisesti turvallisuuspalvelulle, ja avainasemassa on se, miten alttiita he ovat palvelemaan Venäjää, jota heille edustaa oman esimiehen lisäksi Vladimir Putin. Siis tarina GRUn isänmaallisuudesta sekä epäpoliittisuudesta ei todellisuudessa kestä päivänvaloa, koska Venäjää edustaa heille Kremlin johto. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliiton kommunistinen puolue oli Neuvostoliiton valtion synonyymi. Ja GRUn virkamerkki on olemassa lähinnä sen takia, että esimerkiksi ulkomaille ei haluta lähettää työntekijää, jonka virkamerkillä saa suorittaa pidätyksiä. Joka tapauksessa kaikki tieto, mitä Venäjän tiedustelu hankkii käytetään FSBn kautta. Ja tuota tietoa käytetään etsimään venäläisiä emigrantteja, jotka uskaltavat vastustaa Vladimir Putinia. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/siirtolaisia-tulee-nyt-tunneleita-pitkin-ovat-matkalla-suomeen-kertoo-viro/ar-AA292w60?ocid=msedgdhp&pc=LCTS&cvid=6a6b155fd0984d519d72cad24b68f2ba&ei=22

Tekoälyn kouluttaminen vaatii tietoa sekä dataa.

Miksi virolaisen julkisen sektorin työntekijän ei tarvitse pelätä tekoälyn vievän hänen työpaikansa samalla tavalla kuin muiden ihmisten? Syy löytyy Viron kielen erityisasemasta. Kyseessä on verraten pieni kieli, jota puhuu huomattavan pieni ihmisjoukko. Eli sen takia esimerkiksi tekoälylle ei löydy samalla tavalla kouluttajia, kuin jollekin englannin kielelle, jota puhutaan maailmanlaajuisesti. Englanninkielisten tekoälyagenttien kouluttamiseen löytyy valtava määrä aineistoa sekä kouluttajia. Kun taas viron kielen kouluttajia ei niin paljon löydy, eikä tekoälyn käyttöön löydy yhtä monipuolista sekä kattavaa materiaalia, jota voidaan hyödyntää jossain julkisen sektorin palveluissa. 

Julkisen sektorin palveluja tukevan tekoälyagentin luominen ei ole niin helppoa, kuin ihmiset luulevat. Kun tekoäly palvelee ihmistä, niin silloin tietenkin pitää huomioida se, että henkilö voi käyttää slangia tai murretta asioidessaan tekoälyn kanssa. Samoin kielimallin kouluttajien pitää huomioida mahdolliset puheviat. Eli juuri sellaiset pieneltä vaikuttavat erot, joita ihmiset eivät edes välttämättä huomaa saattavat olla tekoälylle erittäin suuria asioita. Samoin sellaiset asiat kuin se, että ihminen ei tiedä tarvitsemansa palvelun nimeä vaikuttavat tekoälyn kykyyn ratkoa ongelmia. 

Tekoäly vaatii selvästi annetut käskyt, jotta se kykenee selviytymään tehtävistään. Ja kun sitten normaali ihminen soittaa valtion virastoon, niin hän saattaa esittää asiansa näin: "Tarttis vähän, siis öö, tuota oli varmaan aika varattu sille virkailijalle, odotas vähän, kun etsin sen nimen, kun on vähän uus kännykkä". Eli tällaisessa tapauksessa ihminen kyllä osaa odottaa, mutta kielimalli ei välttämättä osaa tehdä asioita oikein. Samoin tavallinen ihminen ei ehkä tiedä millä nimellä hänen asioitaan kutsutaan virastoissa. Kun siis ihminen varaa aikaa jostain, niin tietenkin tekoäly luo syötteen puheesta tekstiksi sovelluskerroksen kautta. Ja silloin jos puhe on epäselvää tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu, niin tekoäly on pulassa. Kun yritykset epäonnistuvat tekoälyagenttien käyttöönotossa, niin yksi asia mikä saattaa mennä pieleen on se, että tekoälyagenttia koulutetaan esimerkiksi näppäimistön avulla, sellaisten ihmisten toimesta, jotka ovat alan ehdottomia asiantuntijoita. 

Eli kouluttaminen ei vastaa sitä tilannetta, minkä tekoäly kohtaa todellisessa elämässä. Toinen mahdollinen syy saattaa olla se, että ihmisitä menevät firman ja omat tekoälyt sekaisin. Tuolloin yhtiön koulutettavalle tekoälylle saatetaan joko tahallaan tai vahingossa antaa sellaisia käskyjä, jotka eivät kuulu sen tehtäviin. Eli pöydältä saatetaan ottaa yhtiön älypuhelin, ja sitten sen tekoälysovelluksella lähdetään tekemään syntymäpäiväkortteja. Tuolloin varmasti edessä on fiasko. Syy tuohon fiaskoon on se, että tekoälyn kouluttamista ei ole ohjeistettu tarpeeksi. Samoin jos tekoälyä ei käytetä, kun joku sitten osaa työt vähän paremmin, niin seuraus on varmasti suuri epäonnistuminen. Tekoälyä koulutettaessa sille pitää antaa dataa. Jos dataa ei ole, niin silloin ei myöskään tekoälyä ole. 

Dataa ja tekoälyä voidaan verrata malliin, jossa ne joilla dataa jo on saavat sitä lisää. Ja ne joilla dataa ei ole, ei sitä jatkossakaan ole. 

Sen takia olen hiukan huolissani siitä, miten esimerkiksi oikeudessa tekoälyjättejä kohdellaan, kun ne kärähtävät tekijäoikeudellisen materiaalin käytöstä. Tekoälyjätit maksavat liikevaihtoonsa nähden minimaalisia summia tekijänoikeudellisista loukkauksista. Mutta samalla nuo summat ovat valtavia, jos ne lankeavat jonkun startupin maksettaviksi. Eli näiden ennakkotapausten avulla voidaan tehokkaasti estää tai rajoittaa kilpailua tekoälykentällä estämällä startupeja käyttämästä dataa, joka on periaatteessa vapaasti saatavilla, mutta ilmaista vain yksityiskäytössä. Tekoälyjätit voivat helposti kilpailla halvemmilla hinnoilla kuin pienet vasta toimintansa aloittavat yritykset. 

Muiden yritysten toimintaa ohjaa voiton maksimointi ei se, miten paljon dataa ne tuovat jonkun ison ICT-jätin tileille. Eli ICT-alaa ohjaa kapitalismi ei idealismi. Yritysten tehtävä ei ole olla sosiaalitoimistoja. Se on muistaakseni yksi usein toistettu hokema. Mikäli työelämää ajatellaan esimerkiksi sitä, että työntekijä on vain osa koneistoa, niin silloin maailmassa ei ole yhtään työntekijää, jos hänet voidaan vain korvata jollain. Kun yhtiö ostaa robotin, niin se joutuu maksamaan ehkä 30 000 euroa kappale euroa kappaleelta. Jos työntekijä saa palkkaa 2000 euroa kuukaudessa, niin silloin tietenkin työntekijä tuntuu aluksi halvemmalta. 

Kuitenkin työntekijälle pitää maksaa jatkuvasti tuo palkka. Kuitenkin 15 kk. päästä tuon robotin hankintakustannukset ovat samat kuin työtekijän palkkakustannukset ovat.  Mutta kun ajattelemme kokonaisuutta, niin robotin kohdalla pitää muistaa, että robotti tekee työtä 24/7. Se ei pidä taukoja, eikä käy vessassa. Samoin robotti ei vaadi muita maksuja kuin sähkölaskun. Robotti ei myöskään nurise työpaikan olosuhteista, eli se ei purnaa. Eikä se mene lakkoon. Samoin robotille ei tule päähän lakkoilla. Ja sille sopivat ylityöt aina, kun työnantaja niitä ehdottaa. Toisin sanoen robotti olisi ultra-kapitalistisessa mallissa se unelmien työntekijä, joka ei koskaan tee mitään mitä työnantaja ei käske sen tehdä. Robotti ei mene työpäivän jälkeen kapakkaan ja kertoile siellä liikesalaisuuksia. 

Työelämän kovat lait pakottavat ihmisiä tekemään työtä tekoälyn kanssa. Mikäli koodari tekee aloittelijan virheitä, niin hän saa lähteä. Sen takia hän joutuu turvautumaan tekoälyn apuun. Ja pahimmassa tapauksessa tuo tekoäly sijaitsee jossain Kiinassa, jossa sen avulla hankitaan uutta tietoa jostain järjestelmistä, jotka saattavat olla erittäin tärkeitä. Ongelma voidaan siirtää muualle palkkaammalla vaikka intilaisia tai kiinalaisia koodareita, jotka sitten työskentelevät jossain Pekingissä  tai paikassa, jota yhtiön edustajat eivät ole edes käyneet. Eli oli työpaikalla kiinan tiedustelun agentti tai tekoälyagentti, niin kumpikin voi aiheuttaa vakavan tietomurron. 

Jos yhtiön vuosittainen liikevaihto on 45 miljardia dollaria, ja se joutuu maksamaan 1,5 miljardia, niin tätä voidaan sitten verrata tilanteeseen, missä 45stä eurosta annetaan 1,5 euroa pois. Tuollainen 1,5 miljardia saattaa tuntua todella suurelta, mutta kyseessä on pieni summa jollekin tekoälyjätille. Voidaan siis ajatella että tekoälyjätti käräyttää itsensä tekijänoikeudellisen materiaalin luvattomasta käytöstä, ja sitten tietenkin oikeudesta hankitaan ennakkotapaus. Mutta samalla unohdetaan että tekoälyjättien kohdalla kyseessä on pikkusumma. Mutta mikään startup ei varmaan kykene maksamaan mitään 1,5 miljardin dollarin lunnaita. Tuollaisilla hyvältä näyttävillä päätöksillä voi olla pitkällä tähtäimellä ei toivottuja seurauksia. Eli niillä estetään startupien tulo tekoälymarkkinoille. Tuo aiheuttaa datan keskittymisen samojen toimijoiden käsiin. 

Tietenkin tekoälyä aletaan hyödyntää yhä laajemmin myös esimerkiksi valtion turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden toimesta. Kun noiden tuotteiden kehitys alkaa kasaantua niiden toimijoiden käsiin, joilla jo on käytössään dataa, niin silloin yhä harvempi toimija saa rakennettua toimivia tekoälyjä. Tuo taas päästää nuo yksityiset yritykset käsiksi dataan, jonka pitäisi olla varattu vain valtiolliseen käyttöön. Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja meidän pitää kehittää sitä turvallisempaan suuntaan. Tekoälyn turvallinen kehitys ei tarkoita sitä, että se jätetään käyttämättä. Mutta jos kehitystä ohjaa vain tarve tehdä rahaa, niin olemme tiellä, jossa tekoäly muuttuu aseeksi vihollistemme käsissä. Eli vihollinen käyttää kehittämäämme tekoälyä itseämme vastaan. Me voimme aina istua alas, ja keskustella tekoälyn tarpeellisuudesta. 

Me voimme suhtautua asioihin kielteisesti. Mutta meidän pitää hyväksyä se tosiasia, että kaikki ihmiset eivät ole sellaisia kuin me. Tekoälyn kehittämisen kannalta pahin mahdollinen skenaario on se, että tekoälyä aletaan kehitellä salaa. Se että tekoälyn kehittäjiä syyllistetään ei ole oikea tie. Jos tekoälyn kehittelijä tekee virheitä, niin hänen pitäisi myös uskaltaa kertoa tuosta virheestään muille. Virhettä ei saa tekemättömäksi sillä, että se lakaistaan maton alle, ja siitä vaietaan. Se että joku ei ole entusialisti ei tarkoita sitä, että hänen naapurinsa ei tuota voi olla. Tekoälyn tekemiä virheitä voidaan aina luetella. Mutta samalla me kohtaamme tilanteen, missä markkinoiden voimat määräävät suunnan. Jos tekoälyssä ei ole jatkuvasti uusia ominaisuuksia, niin asiakkaat katoavat. 

Mielenkiinnon säilyttämiseksi tekoälyn keihittäjien pitää jatkuvasti kehitellä uusia malleja. Ja kuten tiedämme, niin voimme aina palvella asiakkaitamme, kuten asiakas haluaa. Silloin kun kysymme asiakkailta mitä he sattuvat haluamaan, niin varmaan lista on aina hyvin pitkä. Kaikilla toimiijoilla on erilaisia tarpeita. Ja kaupallisten toimijoiden on kyettävä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Markkinoinnin perusajatus on se, että jos asiakkaalla ei ole tarpeita, niin silloin noita tarpeita lähdetään luomaan. Kun yhtoit panostava miljardeja dollareita konesaleihin, niin niiden sijoittajat haluavat varmasti vastketta rahoilleen. Eli kaupallisessa maailmassa kehitystä ohjaa raha. Jos naapuri tarjoaa parempaa tai monipuolisempaa tuotetta samalla rahalla, niin se merkitsee asiakkaiden kaikkoamista. Kun tuotekehitys on jatkuvaa, niin silloin saattaa edessä olla tilanne, jossa osataan hiukan liikaa, ja ei muisteta ajatella kokonaisuutta. 

Miksi me aina löydämme aktivismin kohteet kaukaa?

Johtavat poliitikkomme ovat poiskatsojia. Mutta olemmeko me heitä parempia? Mutta mitä muuta me kaikki vältämme katsomasta, kuin vain Palestiinan asiaa? Vältämmekö katsomasta Hakanimen torin puliukkoja, tai vältämmekö katsomasta jotain teiniä, joka on päättänyt koristella koko ihonsa tatuoinneilla? Siis kun katsomme Palestiinaan, niin vältämmekö silloin tarkoituksellisesti katsomasta oman maamme ongelmia? Koska pääsemme katsomaan näytelmää siitä, mitä tapahtui eräänä perjantaina eräässä kodissa, jossa isä päätti jälleen kerran että lapset ja vaimo ovat hiukan liikaa? Tai vanhemmat yhdessä päättivät, että lapset häiritsevät heidän illanviettoaan. Ehkä tuollaisen näytelmän tekeminen olisi liian ahdistavaa. Tai ehkä se olisi liian tavallinen aihe, joka ei ehkä vedä yleisöä samalla tavalla kuin palestiinalaisten hätä. 

Me kaikki vastustamme kansanmurhaa. Mutta samalla me vastustamme tai meidän pitäisi vastustaa vääryyttä, myös silloin kun se tapahtuu omalla takapihallamme. Siis tämä yläkuva esittää KOM teatterin julistetta, jossa se markkinoi Palestiinalaisten kärsimystä esittävää näytelmää. Tuo näytelmä on todennäköisesti riipaiseva kuvaus siitä, miten lapsi näkee sodan. Ja tietenkin jokainen normaali ihminen haluaa myös verilöylyn loppuvan. Mutta kuten varmaan arvaatte, niin kuva on otettu Hakaniemen torilla Helsingin kaupungissa. 

Tuolla torilla kävellessäni mieleeni tuli se, miten herkästi me ajamme esimerkiksi palestiinalaisten asiaa. Yliopiston avajaisissa huudettiin, miten yliopisto tukee kansanmurhaa. Se saattaa olla todella hyvältä näyttävä asia, mikä kertoo aktivismista. Televisio ja radio täyttyivät siitä, miten palestiinalaisia tukevat mielenosoittajat täyttivät Helsingin Yliopiston, ja painostivat sitten erilaisia artisteja jättämään euroviisut väliin, koska siellä esiintyi Israelin edustajia. Ja sitten jatkoin kävelyä Hakaniemen torilla, ja mietin maailman menoa. Siis sitä mitä edessäni näin, ja miten me suhtaudumme erilaisiin asioihin.

Me emme käännä katsettamme pois Gazasta. Mutta käännämme katseemme pois näistä "ihme hiippareista" tai yhtiskunnan eläteistä. Me kauhistelemme kun joku noista ihmisistä tekee rikoksia, mutta emme koskaan kysy sitä, miten heistä tuli niitä mitä heistä tuli? Tietenkin he ovat aiheuttaneet perheelleen sekä muille suurta huolta. Mutta miksi tuo huoli ei ole ilmennyt haluna auttaa noita ihmisiä? Kun naapurista kuuluu meteliä, niin soitammeko oikeasti poliisia. Tai teemmekö ehkä huoli-ilmoituksen, jos naapurin lapset istuvat pihassa keskellä viikkoa kello yhden aikaan yöllä? 

Kun kaverimme menee ehkä psykoosiin, niin olemmeko hänen tukenaan? Hänen hyvännäköinen siskonsa sekä perheensä saa varmasti tukea. Mutta miten sitten on sairastuneen itsensä laita? Joskus eräs psykoosista kuntoutuva sanoi minulle, että miksi hän ei ole hankkinut maksakirroosia tai keuhkosyöpää? Kumpikin noista kahdesta viimeksi mainituista sairauksista on ainakin osittain itse aiheutettu. Ja ainakin jälkimmäinen aiheuttaa myös ahdistusta lähipiirille. 

Samalla kuitenkin meidän pitäisi jotenkin tukea noiden ihmisten kuntoutusta. Samalla kuitenkin mieleen tulee, että miksi psykoosipotilasta syyllistetään enemmän kuin muita? Johtuuko se ehkä siitä, että hän ei voi osoittaa ketään, joka olisi sen sairauden aiheuttanut? Vai onko ehkä liian vaikaa katsoa kun kohtuuton stressi ja muut paineet romahduttavat ihmisen jaksamisen? Eli ei riitä että toteamme että joku on mennyt psykoosiin tai että jeppe juo. Vaan meidän on kysyttävä, että miksi jeppe juo? Miksi ihminen ei kestänyt? Oliko häntä kuormitettu liikaa? 

Samalla torilla istui muistaakseni puoliukko, jonka asiaa ei kukaan varmaan viitsi lähteä ajamaan. Torilta menin metroon, jossa näin noin ehkä 15-vuotiaan punkkarin, jonka kädet olivat täynnä tatuointeja. Silloin maailmaani katsomaan jäin. Kukaan ei varmaan ollut koskaan edes ajatellut osoittaa noiden kahden ihmisen puolesta mieltä. Me emme ehkä halua muistella sitä väliinputoajien joukkoa, joka maleksii Helsingin kaduilla. Meistä on hienompaa muistella jotain palestiinalaisten kärsimyksiä, kun heitä sortaa valtio, jota suuri joukko arabimaita ei ole tunnustanut. Israelin valtion tuhoaminen on ollut ainakin Iranin johdon tavoitteena. Mutta ehkä emme ole idiootteja. Me tietenkin haluamme varmistaa sen, että olemme voittajien puolella. Näin saamme sitten öljyä ja bensiiniä auton tankkiin. 

Samalla me tietenkin suuressa viisaudessamme pakotamme Helsingin köyhät muuttamaan pois, koska heillä ei ole enää varaa asua omistusasunnossa. Kun olemme lopettaneet ruoan jakelun jostain, mistä sitä ei muutenkaan osattaisi etsiä, niin olemme onnellisia. Näin meidän ei tarvitse katsella punkkareita tai puliukkoja jossain Hakaniemen torilla. Me voimme tietenkin luoda tasa-arvoisen ylipiston, johon pääsee jokainen, jolla sattuu olemaan 10 000-20 000 euroa vuodessa ylimääräistä. Näin saamme sitten yliopiston, joka jakaa tietoa kaikille sellaisille, jotka sitä haluavat. Maailmamme on karrikatyyrien täyttämä. Me näemme ainoastaan kaikkein huono- ja kaikkein hyväosaisimmat. Ja tietenkin se mikä mittaa tuota ihmisen kyvykkyyttä on varmasti se, miten paljon rahaa ihmiseltä löytyy. 

Raha on se, millä saamme ostaa mitä haluamme. Jos joku nyt sattuu haluamaan olla esimerkiksi kirurgi, niin häneltä vaaditaan vain paljon rahaa, niin kaikki järjestyy. Ja tietenkin me voimme kohdata esimerkiksi tilanteen, missä joku mielenterveyspotilas voi tehdä muutakin kuin siivota vessoja. Kun me katsomme peiliin, niin voimme sanoa hiljaa sen, että me olemme luoneet sosiaaliturvan, joka tietenkin takaa jokaiselle ihmiselle perustoimeentulon. 512 euroa tietenkin on sellainen raha, että sillä elää jo herroiksi. Opiskelijoiden kannattaa tietenkin lähteä siitä, että heidän pitää luovuttaa opiskelupaikkansa. Näin he pääsevät tekemään työtä vaikka myyntimiehinä johonkin ovelta-ovelle myyntifirmaan. Näin esimerkiksi lakimiesten kohdalla ei tarvitse pelätä sitä, että lakimies olisi joskus ollut toimeentulonsa äärirajoilla.

 Kun yliopistoon pääsevät vain sellaiset, joiden pöydät notkuvat erilaisista ruoista, ja viikonloput vietetään Levillä laskettelemassa, ja sitten pidemmät lomat vaikka Sveitsissä, niin silloin ei kukaan varmaan kuvittelekaan enää, että hän kykenee nousemaan mistään syrjäytyneiden joukosta. Mielenterveyspotilaiden paikka on laitoksessa. Näin sanoo ihminen joka näyttää samalla esimerkiksi Veikko "Jammu" Siltavuoren kuvaa. Toki suurin osa mielenterveyskuntoutujista ei ole noita "Jamme-sedän veroisia tapauksia. Mutta kun tuo tapaus sitten tuli mieleeni, niin voimme lisätä myös hänet karrikatyyrien joukkoon. Ja varmaan olisi parempi että kukaan ei sieltä palaisi takaisin. Näin ei kenenkään tarvitse kuunnella sitä, miten jotain ihmistä on potkittu päähän. Eli mitä varten heiltä ei oteta esimerkiksi Internetiä pois, niin  kukaan ei saisi tietää miten sairaita he nyt ylipäätään ovat. 

Kun televisioon marssitetaan ihmisiä, jotka ovat nauraneet ja itkeneet, niin en yhtään ihmettele, miksi he eivät ole jaksaneet. Mutta kun puhumme siitä miten mielenterveyskuntoutujan omaiset jaksavat, niin jostain syystä emme koskaan muista kysyä mielenterveyskuntoutujan itsensä jaksamista. Hän varmaan jaksaa hyvin, kun kaikki aika menee nukkuessa. Lääkkeet väsyttävät sekä lihottavat, ja kaikki raha menevät ruokaan. Joten varmaan mitään kovin laajaa ystäväpiiriä ei tuolla potilaalla ole. Kun hänet vielä saataisiin pois sieltä makuuhuoneesta, niin ei kenenkään tarvitse häntä katsoa. 

Tietenkin kun puhumme esimerkiksi mielenterveyspotilaiden suorittamista henkirikoksista, niin mieleen voisi tulla kaksi kouluampumista, joissa molemmissa kuoli liikaa nuoria ihmisiä. Noita kahta tekoa eli Jokelan sekä Kauhajoen tapauksia käsiteltäessä tietenkin on puhuttu siitä, miten toinen noista tekijöistä oli käynyt psykiatrilla. Siitä huolimatta hän sai pitää aseensa, johon oli ilmeisesti haettu lupaa hoitosuhteen alkamisen jälkeen. Ja samalla sitten huolestutaan siitä, miten tieto tuosta hoidosta ei päädy poliisille. 

Samalla kuitenkaan poliisi ei puuttunut tuohon aseeseen, vaikka ilmeisesti tuon teon tekijästä oli tehty ilmoitus. Eli olisiko Jokelan tapaus voitu välttää, jos ase olisi otettu pois? Ehkä emme koskaan saa tietää, eikä tehtyä saa tekemättömäksi. Kuitenkin tuon jälkeen olemme varmasti kuulleet siitä, miten mielenterveyskuntoutuja tai potilas on nuo teot tehnyt. Ja varmaan sitten ainakin joidenkin mielestä olisi parempi, että heidät suljettaisiin pois ihmisten lähettyviltä. Ja tietenkin helpoin tapa olisi se, että heitä pyydettäisiin jättämään opiskelupaikkansa, niin kenenkään ei tarvitse koskaan kuunnella heidän taholtaan mitään ammattislangeja. Mutta me siis mielellämme puutumme Palestiinan asiaan. Ehkä palestiinalaisten kannattaisi lähteä protestoimaan suomalaisten kaltoin kohdeltujen puolesta. 

Näin suomalaiset kaltoin kohdellut voisivat saada huomiota. Siis me mielellämme huomioimme sitä, mitä tapahtuu kaukomailla. Näin voimme sitten kauniisti kertoa siitä, miten ihmisten pitäisi tuolla elää. Niin meidän ei kuitenkaan tarvitse puuttua mihinkään tai tehdä mitään konkreettista kenenkään hyväksi. Voimme aina vedota siihen, että meillä ei ole resursseja puuttua johonkin kaukaisen maan tapahtumiin. Mutta samalla me olemme hiljaa niistä kahdesta Hakaniemen torin hahmosta. Heidän tilanteeseensa me kyllä voisimme puuttua. Me voisimme vaikka ohjata heidät kahvipöytään. Mutta jostain syystä katsomme kainosti muualle. 

Me olemme kaikki erittäin hyväksyviä ihmisiä. Vastustamme rasismia. Ja tietenkin osoittelemme sormella, jos joku vaikka näyttää jotenkin rasistiselta. Kun sitten joku on eri mieltä kanssamme, niin silloin emme tietenkään voi tuota henkilöä mitenkään kuunnella. Hän kun sattuu olemaan jotenkin rasistinen tai woke tai ainakin jotain asiaa vastustava. Siis meille kelpaavat kaikki mielipiteet, kunhan ne ovat samat kuin omamme. 

Kun valtiomme laittaa pakotteita venäläisille, niin me tietenkin kannatamme noita pakotteita. Samalla haluamme nähdä venäläisiä urheilijoita olympialaisissa. Heidän tukijoukkoonsa ei varmaan voi kuulua FSBn agentteja. Siis meillä eivät valtiolliset säännöt ja määräykset koske urheilijoita. Siis kukaan FSBn agentti ei voi esiintyä esimerkiksi huoltojoukon jäsenenä. Ja se tekee doping-testeistä puhtaita, että ne merkitään paperilla puhtaaksi. Joten ehkä ensi vuonna näemme jo niitä venäläisiä urheilijoita jokaisessa lajissa. 

Me voimme toki muistella esimerkiksi DDRn huonomaineista doping-ohjelmaa, jossa valtiollinen antidoping-järjestö valjastettiin doping-lääketieteen työkaluksi. Tuolloin steroideja sekä muita kiellettyjä aineita popsittiin niin, että annoksia pienennettiin kun isot kansainväliset kisat lähestyivät Ja tietenkin olympialaisissa testit olivat puhtaat. Tuolloin dopng-testejä käytettiin stasin valvonnassa niin, että niillä testattiin näkyykö esimerkiksi jossain näytteessä kiellettyjä aineita. Ja se mukaan säädettiin noiden aineiden annostusta. 

Me mielellämme puhumme siitä, miten eräs herra insinööri Tigerstedt syntyi kultalusikka suussaan. Hän sai kaiken mitä hän halusi. Hän kehitteli koneita, mikä teki hänestä erityisen. Ja kuten tiedämme niin meillä Suomessa ei kukaan saisi olla erityinen. Ainoa hyväksyttävä tapa ansaita rahaa on jääkiekko, tai joku muu urheilumuoto. Urheilijat eivät ole koskaan oikeasti syntyneet kultalusikat suussaan. He saavat kaikki asiat kovalla työllään. Joten Suomessa ei mitään erikoisuuksia sallita. Vaan kaikkien pitää olla samanlaisia. Jos olet esimerkiksi silmälasien käyttäjä, niin sinun pitää sitten vain joko jättää lasit pois, tai sitten kuulet kuinka kamalan huono olet. Siis oletteko koskaan kuulleet esimerkiksi silmälaseja käyttävistä pikajuoksijoista? Ehkä olet. Ehkä et. 

Hoitomuotoja on erilaisia. Siis yksi noista hoitomuodoista on avohoito. Tuossa mallissa henkilö saatetaan määrätä holhoukseen, jolloin muut voivat päättää hänen asioistaan. Se miten paljon holhous suojelee ketään on sitten jäänyt hämärän peittoon. Samalla pitää kuitenkin sanoa, että ihminen tarvitsee myös jotain muuta kuin tyhjän huoneen, jossa ei käy ketään. Kun ihminen on työkyvyttömyyseläkkeellä, niin tulot eivät ole suuren suuria. Tuolloin ihmisen suurin ongelma on siinä, että hänellä ei ole mitään tekemistä. Kun ihmisellä ei ole mitään tekemistä, ja kaikki ovet sulkeutuvat, niin hän on silloin vaarassa tarttua pulloon. Ihminen on sosiaalinen laji. Hän hakeutuu sellaiseen seuraan, jossa häntä kuunnellaan sekä hänet hyväksytään. Tuo asia aiheuttaa sen, että hänen ympäristönsä näkemyskenttä yksipuolistuu. Ja koska kaikki vain myötäilevät toisiaan, ja kaikilla on samat käsitykset asioista. Niin silloin ihminen alkaa helposti radikalisoitua, kun hänen ympärillään hoetaan sitä, miten sitä tai tätä pitäisi vähän kouluttaa. Ja sitten lopulta edessä on tekoja, joita ei kukaan voi ymmärtää. 

Mikäli lähdemme siitä, että kaverimme päässä liikkuu asioita, joista ei kukaan ehkä välitä, niin varmaan mieleen tulee sanoa, että "kuule "Pena", olet hiukan omissa maailmoissasi". "Tässä on sinulle psykiatrin numero, voit soittaa hänelle". Ja seuraavaksi sitten voimme ohjata tuon kauhean ihmisen pois kotoamme, jotta meidän ei tarvitse kuunnella hänen ajatuksiaan. Me kun tiedämme kaiken paremmin kuin tuo meidän kaverimme. Niin että kuinka monta kertaa me sitten olemme kuunnelleet oikeasti mitä tuo "Pena" meille sanoo? Vai onko tuo henkilö mukana vain siksi, että hän sattuu omistamaan jonkun pakettiauton, jolla liikumme lomalla? Eli onko "Pentti" edes mukana siinä joukossa, missä hän liikkuu? Vai onko hän samassa asemassa kuin huonekasvi tai jakkara. Ja aina kun kaverimme puhuu jotain, niin hänen päälleen aletaan puhua, kun ketään ei tuon tylsimyksen asiat kiinnosta. Eli mistä voimme tietää mitä hänen päässään liikkuu, jos emme koskaan häneltä mitään kysy? 

Me voimme aina leimata kaverimme mielipiteet roskaksi. Me voimme aina sanoa, että kaverimme on vain omissa maailmoissaan. Me voimme aina sanoa, että hän vain korottelee itseään muiden yläpuolelle, joten some kiinni, ja kokka kohti pururataa. Samalla me kuitenkin unohdamme sen, että me emme ehkä aina muista sitä, kuinka olemme survoneet kaverimme itsetuntoa maan rakoon. Kun toinen on heikoilla, niin tuota heikkoutta ollaan mielellään käyttämässä hyväksi. Toisen tyttöystävälle tai poikakaverille järjestetään kyllä iltoja, joissa hän unohtaa nuo murheet. Sekä tietenkin entisen kaverin voi jättää samalla pois mielestä. Elämä on pelkkää iloa. Joten jos vaikka sen mahdollisen halvan sormuksen voi käydä palauttamassa tuon elämän jyrän alle jääneen pulloon pudonneen kaverin vanhemmille. 

Näin suru voi sitten muuttua iloksi. Ja ne yhteiset kirjeet ja muut asiat jotka silloin tuntuvat tärkeiltä voivat muuttua vaikka takan sytykkeeksi. Tai ne voidaan heittää roskiin. Ja jos siltä vielä saadaan sosiaalinen media suljettua, niin varmaan se sitten tuntuu paremmalta. Tietenkin joku äkkiviisas toimittaja voi kirjoittaa artikkelin jolla todistetaan, ettei maamme ole aivan liian liberaali, ja jossa sitten korostetaan kuinka itketään ja nauretaan, sekä sitä miten paljon tuollaisen väliinputoajan käytös on ihmisiin sattunut. Väliinputoajan ei tietenkään koskaan sallita puhua. Hänen mielipiteensä eivät kiinnosta ketään, kun hän sitten on vaikka holhouksessa. 

Samaan aikaan maamme lehdistössä kannetaan suurta huolta 77 ihmistä surmanneen Andreas Behring Breivikin sekä muutaman huumekauppiaan kohtalosta. Ja korostetaan sitä, kun joku huumejengin pomo on saanut uuden tyttöystävän. kaksi lasta tappaneen  Jammu Siltavuoren kohdalla oli myös asenteena se, että to mies oli kärsinyt liikaa. Ja hänen vapauttamistaan odotettiin innolla. Tuolla miehellä oli pitkä ja kivinen rekisteri. Eli tunnollaan hänellä oli vähintään yksi henkirikoksen yritys sekä useita raiskauksia.

Siltavuoren historiaa tutkittaessa voidaan sanoa, että jostain syystä tuota miestä ja hänen puolustustaan oli kuultu todella tarkasti. Eikä häntä voitu suoraan lähettää pakkolaitokseen, eikä hänellä kuulemma ollut tarkoitus aiheuttaa uhriensa vanhemmille (äideille) kärsimystä. Joten korkein oikeus kumosi Siltavuorta vastaan esitetyt vahingonkorvausta koskevat vaatimukset. Samoin tuon miehen ihmisoikeuksien vastaista olisi ollut eristää hänet pakkolaitokseen. Koko jutun voitte lukea Jammu-Sedän Wikipedia sivulta. 

Sieltä näemme kuinka upeasti maassamme suojellaan rikoksen tekijöitä. Varsinkin jos uhri on alaikäinen sekä vähävaraisesta perheestä, niin hänen on vaikeaa saada oikeutta. Siltavuoren kuntouttamiseen sekä moneen muuhun asiaan kyllä kiinnitettiin huomiota. Mutta samanlaista upeaa asennetta toivoisimme varmaan myös niille, jotka eivät ole noin vakaviin tekoihin syyllistynyt. Eli Jammu-Sedän kaltaisten henkilöien asioihin panostetaan valtavasti resursseja kun joku vähemmän vakavia tekoja tehnyt pikkurikollinen jää oman onnensa nojaan. 

Kun ajatellaan sitä teatteria, mikä ihmisten päässä liikkuu, niin voimme tietenkin vaikka soittaa hänelle apua. Hän tarvitsee ehdottomasti jotain lääkkeitä, jos hänellä sattuu olemaan jotain muita unelmia kuin esimerkiksi pääsy insinööriksi. Kun ihminen ajattelee elättää itsensä jollain muulla kuin siivoamalla tai pelaamalla jääkiekkoa, niin hän on rikollinen. Hänet pitää heti palauttaa maanpinnalle. Eli kuten tiedämme, niin tuo mielenterveyskuntoutuja tai potilas on ihminen, joka ei tiedä itse mikä hänelle on parasta. Joten varmasti ihminen, jolla on unelmia tai ajatuksia on sellainen, joka tarvitsee muiden ohjausta sekä tukea. Hän tarvitsee ehdottomasti lääkkeitä, sairaslomaa sekä muita vastaavia asioita, jotta kukaan ei pääse näkemään tai kuulemaan hänen palturiaan. Kun ihminen sairastuu kerran esimerkiksi skitsofreniaan, niin miksi hän ei vain jätä kaikkea taakseen. Siellä kaukana jossain unohdetussa hoitolaitoksessa on se paikka, mihin tuollainen ihminen voidaan sijoittaa. Näin ei kenenkään tarvitse nähdä häntä. 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jammu_Siltavuori

USA aikoo lakkauttaa ICCn eli kansainvälisen rikostuomioistuimen.

Se että joku maa on ICCn jäsen, mutta ei luovuta rikollisia sinne, ei ole kovin hyvää mainosta ICClle. Se että ICCn päätös ei velvoita valtioita, jotka eivät ole sen jäseniä on asia, mikä pitää aina huomioida. Siis esimerkiksi Venäjä, Kiina ja moni muu valtio eivät ole ICCn jäseniä. Venäjän kohdalla taas asiat ovat niin, että tuo valtio ei luovuta kansalaisiaan ICCn tuomittaviksi. Ja esimerkiksi Salisburyn myrkkyiskut ovat osoittaneet sen, miten myös tuo valtio suhtautuu kansainväliseen oikeuteen. Joten sanotaan että USA ja Venäjä ovat periaatteessa jo vetäytyneet ICCn toiminnasta. ICC ei kykene toimimaan, jos sen päätöksiä ei noudateta. Vaikka valtio on ICCn jäsen, niin sen ei ole pakko noudattaa ICCn määräyksiä. Ja kuitenkin kansainvälistä tuomioistuinta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan ennen. 

"Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002, ja se toimii Haagissa, mutta perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin." (Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin)

"Venäjä, Yhdysvallat, Israel ja Kiina, eivät kuulu tuomioistuimen 125 jäsenvaltioon. Kesäkuussa 2026 Niger jätti virallisen pyynnön erota Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun se oli ilmoittanut aikomuksestaan ​​erota. Syyskuussa 2025 Niger antoi yhdessä liittolaistensa Malin ja Burkina Fason kanssa yhteisen lausunnon, jossa ne ilmoittivat, etteivät tunnusta ICC:n auktoriteettia, ja kutsuivat sitä "uuskolonialistisen sorron välineeksi". Kolme maata ovat sotilashallinnon alaisia" (Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin) 

Samoin kartasta voimme huomata, että suuri määrä muitakin valtioita on jättäytynyt ICCn ulkopuolelle. Pohjois-Korea, Intia sekä monia muita maita on jättänyt allekirjoittamatta sopimusta. Samoin myös esimerkiksi Iran on valtio, joka on toki allekirjoittanut ICC-sopimuksen. Mutta tuo valtio ei ole sitä sopimusta ratifioinut. 

Ongelma on siinä, että esimerkiksi joidenkin suurten kansainvälisten rikollisjärjestöjen uhrimäärä on sellainen, että se vastaa jo laaja-alaista joukkotuhontaa. Eikä tuohon tuomioistuimeen olla koskaan viety esimerkiksi kansainvälisten moottoripyöräkerhojen johtajia. Samoin rikollisuutta, joka toimii valtioiden suojeluksessa ei juurikaan olla huomioitu ICCn peruskirjassa. ICC voi olla tyhjää parempi. Mutta sen pitäisi olla tuomioistuin, jonka päätökset velvoittavat myös muita kuin Suomea. ICC syntyi Jugoslavian sodan jälkeen paikkaamaan Haagin sopimuksen aukkoa. Haagin sopimus vuodelta 1899 ja 1907 käsittelevät kiellettyjä sodankäynnin muotoja. 

Haagin sopimuksen aukko oli siinä, että ei ollut olemassa mitään kansainvälistä tuomioistuinta, jonne voitiin tehdä valitus esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä. Myöhemmin esimerkiksi Nürnbergin ja Tokion oikeusistuimet joissa tuomittiin Saksan sekä Japanin sotasyyllisiä olivat nimenomaan voittajien oikeutta. Joten sen takia jo kauan ennen tuota Toisen Maailmansodan päätöstä, on puhuttu kansainvälisistä puolueettomista tuomioistuimista. Nuo tuomioistuimet eivät toimi, jos niiden päätöksiä ei voida panna toimeen. Jotkut ovat sitä mieltä että esimerkiksi eurooppalaisten siirtomaa-isäntien toimintaa Afrikassa sekä Kauko-Idässä olisi pitänyt myös tuomita. Euroopassa toki tuomittiin USAn toiminta esimerkiksi Vietnamissa, mutta samalla syy tähän oli se, että Vietnamin sota täytti TVn ja valkokankaat. Se mitä tapahtui jossain Venäjällä tai Kiinassa jäikin sitten vähemmälle huomiolle. Eli julkisuus määritteli sen, että miten tuomitsevia ihmiset olivat jossain asioissa. 

Jugoslavian tuomioistuin on siis elin, jonka tehtävä oli tuomita Jugoslavian sodan yhteydessä sotarikoksista epäiltyjä. Kaikki osapuolet ovat moittineet tuota tuomioistuinta puolueellisuudesta. Ja sanotaan että sen tuomiot ovat ruokkineet kansallismielisyyttä kaikissa entisissä Jugoslavian osatasavalloissa. Syy miksi Jugoslavian ihmisoikeusrikkomukset nousivat ihmisten silmiin ja iskivät tajuntaan johtui siitä, että nuo asiat tapahtuivat Euroopassa. Samasta syystä holokausti eli juutalaisten massamurha oli hyvin järkyttävää. Se miten nuo tapahtumat erosivat siitä, mitä tapahtui esimerkiksi Afrikassa joskus 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun oli se, että nuo Jugoslavian tapahtumat tapahtuivat keskellä Eurooppaa. 

(Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin) 

Samoin on rumasti sanottu, että jos Birkenaun tuhoamisleiri olisi sijainnut Afrikassa, niin asiaa ei olisi ehkä katsottu kuten sitä katsottiin. Tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on vankiloita joiden olot ovat samanlaisia kuin Birkenaussa, ja noihin vankiloihin pääsee sillä, että uskaltaa sanoa jotain vallitsevaa järjestelmää vastaan. 

Se että Japanilaiset kohtelivat toisen Maailmansodan aikaan ottamiaan sotavankejaan erittäin julmasti on myös usein jäänyt alaviitteeksi Euroopassa julkaistuissa sotahistoriaa käsitelevissä kirjoissa. Eli noiden sotavankien kohtalosta sekä kurjista oloista ei juurikaan muisteta kirjoittaa. Syy siihen on se, että nuo tapahtumat tapahtuivat kaukana Euroopasta paikassa nimeltään Malaiji. Me muistamme mielellämme Hiroshiman ja Nagasakin, mutta emme muista esimerkiksi Japanin biologista ja kemiallista sotaa Burmassa sekä Manchurian alueella. Sanotaan että Neuvostoliitto tuomitsi joitain tuohon toimintaan liittyvän "Yksikkö 731"n jäseniä niin sanotussa Habrovskin oikeudenkäynnissä ei tarkoita sitä, että noitakaan tuomioita on pantu käytäntöön. USA lupasi tuon yksikön päällikölle aikoinaan koskemattomuuden. Ja hän kuoli kurkkusyöpään ennen kuin häntä oli edes ehditty syyttää. Mutta nuo tapaukset kertovat surullista kieltään siitä mitä "valtion etu" tarkoittaa. USA sekä Neuvostoliitto halusivat kiihkeästi saada tuon yksikön miesten ammattitaidon eli biologisen ja kemiallisen sodan asiantuntemuksen omaan käyttöönsä. Joten tuolloin suuren kiinalaisjoukon oikeudet sivuutettiin täysin. Kiina oli tuolloin sisällissodassa. Ja kaoottinen tilanne tietenkin esti tuon yksikön tietojen leviämisen ympäri maailmaa. 

Eli kiinalaisilla uhreilla ei ollut edunvalvojaa. Ja sitä miten monta ihmistä tuon yksikön toimesta kuoli ei olla selvitetty. Uhreja väitetään olevan vähintään 200 000, mutta samalla unohdetaan että tuon yksikön johto vapautti suuren määrän ruttobasilleilla tartutettuja rottia sekä muita organismeja luontoon. Ja vesistöön vapautetut mikrobit pääsivät helposti ihmisten juomaveteen. Eli Yksikkö 713n uhriluku on varmasti paljon suurempi, kuin nuo 200 000, mitkä on ilmoitettu kuolleen sen alueella. Japani myönsi tuon yksikön olemassaolon vasta vuonna 2002. 

Jugoslavian sota alkoi sisällissotana. Jonka jälkeen EU tunnusti nuo Jugoslaviasta eronneet valtiot. Silloinen Jugoslavian johto näki etniset puhdistukset eli vähemmistöjen molemmin puoliset joukkomurhat poliisitoimena. Siviiliväestöön järjestelmällisesti kohdennettu väkivalta loi tarpeen luoda ICCn kaltainen organisaatio. Mutta ICCn peruskirja ei korjannut sitä perusongelmaa, joka oli jo Haagin sopimuksessa. Eli mitä tehdään jos valtio ei joko liity ICChen tai se ei vain viitsi noudattaa ICCn määräyksiä. 

Ja juuri kansainvälistyvä, verkostoituva rikollisuus vaatisi kansainvälisesti koordinoitua poliisi- sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä. Eli esimerkiksi pienenkin kansainvälisen joukon kohdalla pitäisi viranomaisten hakea esimerkiksi kuuntelu- ja muita valvontalupia useista maista. Ja jos ryhmä pitää kokouksiaan esimerkiksi Virossa, niin silloin Viron viranomaisten pitäisi hankkia nuo todisteet, ja luovuttaa ne Suomeen, jos varsinainen rikollinen toiminta on tapahtunut Suomessa. Eli nykyään voi käydä niin, että rikollinen toiminta tai pääosa siitä tapahtuu muualla kuin Suomessa. Ja ulkomaiset poliisit hankkivat todisteet. 

Kun esimerkiksi Cannonballin jutussa käytettiin haittaohjelmilla saastutettuja puhelimia, joiden käyttöön oli lupa Liettuan tai Latvian oikeuslaitokselta, niin suurin huomio kääntyi haittaohjelmiin sekä tiedon keruuseen. Kertaakaan ei muistettu mainita sitä, millaista toimintaa on noiden puhelimien ja valealustojen kautta hankittu. Suurin huoli oli siinä, että paria haittaohjelmalla saastutettua puhelinta oli käytetty Suomessa. Tuo "Anom"-nimellä  haittaohjelma oli ujutettu puhelimiin FBIn toimesta. Se mikä tuossa jutussa pistää silmään on se, että erityisen tarkasti ollaan vahdittu sitä, että onko tuohon kuunteluun ja "Anom" viestialustaan sekä sen käyttöön hankittu lupaa Suomen tuomioistuimesta.

 Tämän logiikan mukaan siis hankkimalla ulkomaisen puhelinliittymän voi välttyä syytteiltä, jos lupaa kuunteluun ei olla haettu molemmissa maissa, eli maassa jossa puhelinta käytetään ja maasta, josta nuo SIM-kortit on haettu. Eli onko näissä tapauksissa tärkeää se, että kuinka paljon huumeita on kaupattu, vai kuinka monta ihmistä on ammuttu. Vai se että onko tärkeämpää suojella ihmisten mainetta? Siis meistä jokainen pelkää sitä, että joku perheenjäsen ehkä viestittelee jonkun huumekauppiaan kanssa, ja jos tuollaiset asiat alkavat nousta pintaan, niin se varmasti vaikuttaa myös kaikkeen muuhun toimintaan. Mainehaitta voi noissa tapauksissa olla vakava.

 Mutta asioiden peittely ei varmaan ole myöskään asia, mikä auttaa korjaamaan mainetta. Mutta Anom juttu on asia, mikä varmasti vaatisi kansainvälistä oikeudenkäyntiä. Verkottuneiden kansainvälisten MC- ja muiden jengien toiminta perustuu pitkälti siihen, että matkustetaan toiseen maahan, ja sitten siellä keskustellaan rikoksista eli liiketoimista. Ja jos esimerkiksi virolaiset rikolliset käyvät Suomessa tekemässä rikoksia, ja suomalaiset rikolliset käyvät vastaavissa puuhissa Virossa, niin silloin kummallakaan ei ole omassa maassaan mitään epäilyttävää toimintaa. 

 ICC on laitos, jonka hampaattomuuden on jokainen meistä nähnyt. ICC on antanut pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista, sekä pääministeri Netanjahusta, joista kumpikaan ei koskaan päädy oikeuteen asti, Kuten olemme huomanneet, niin ICC voi näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa sen kyky tuomita rikollisia on melko rajallinen. ICC ei ole syyttänyt Ali Khameneita eikä Kim Jong-unia, vaikka esimerkiksi Pohjois-Korean agentit ovat tehneet murhia muissa maissa sekä Iranin johdon määräämiä Fatwoja on toki toteutettu muualla. Mutta ICC ei nähtävästi viitsi näistä asioista nostaa syytettä. 

Jos ICC tuomitsee jonkun, niin silloin kyseessä on enemmänkin alainen eli mahdollisen sotarikoksen toimeenpanija. Eikä ICC kykene tuomitsemaan valtion päämiehiä, ja alaisiakin tuomitaan vain silloin jos valtion johto haluaa näitä alaisia lähettää tuomittaviksi. Toiseksi ICCn toimivalta ulottuu vain rikoksiin, jotka tapahtuvat valtioiden eli tunnustettujen valtioiden välisissä konflikteissa. 

Eli ICC ei kykene tuomitsemaan esimerkiksi Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia tai jotain afrikkalaista diktaattoria siksi, että nämä ihmiset ovat valtioiden päämiehiä. ICC ei myöskään kykene puuttumaan asioihin, jotka ovat valtioiden sisäisiä. Eli esimerkiksi sissiliikkeitä vastaan käydyissä sodissa tapahtuneita tekoja ei käsitellä ICCssä. ICCn katsantokanta näissä asioissa on se, että noiden valtioiden sisäiset konfliktit ovat valtioiden sisäisiä asioita. 

Seuraavaksi minut todennäköisesti lynkataan saivartelun takia. Mutta otan kuitenkin sen riskin. Koska ICC on perustettu kansainvälisiä rikoksia ajatellen, niin sen takia esimerkiksi USAn hyökkäys Iranin ydinlaitoksiin olisi rikos, jota voidaan käsitellä esimerkiksi ICCssä. Samalla tavalla Iranin johdon tapa käsitellä oppositiota taas on Iranin sisäinen asia. Eli niin kauan kuin väkivalta ei laajene Iranin kaltaisten maiden rajojen ulkopuolelle, niin kaikki on kunnossa. 

Ja jos Iranin tukema kapinallisjoukko sulkee tärkeitä meriteitä, niin silloin tietenkin se, että Iranin johto sanoo, ettei se ole moista asiaa käskenyt tarkoittaa sitä, että ICC ei voisi tuomita Iranin johtoa. ICCn toiminta perustuu siihen, että valtio kiltisti luovuttaa sotarikollisensa ICCn tuomittaviksi. Mutta tuolloin unohdettiin se, että valtion johtaja voi itse käskeä hyökkäyssodan. Putin on hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta. Hänellä on kyllä kansainvälinen pidätysmääräys päällään. Mutta kun hän sattuu olemaan valtionpäämies, niin hänellä on diplomaattinen koskemattomuus takanaan. Duuma voisi teoriassa peruuttaa nuo valtuudet. Mutta kuten olemme huomanneet, niin Putin pitää duumaa tiukasti otteessaan. 

Eikä kukaan voi häntä syyttää. Kun puhutaan valtionpäämiehistä sekä heidän oikeuksistaan, niin noita oikeuksia on tietenkin arvioitu siten, että valtionpäämies olisi ikään kuin politiikan yläpuolella oleva henkilö. Kuitenkaan valtionpäämies ei tätä ole. Valtionpäämiehellä on oma puolue- sekä muu ideologinen taustansa. Hän on ihminen siinä missä kaikki muutkin. Kun esimerkiksi Unkarin parlamentti lähti poistamaan presidenttiä, niin asiaa vastustettiin siksi, että silloin valtionpäämies erotetaan. Ja idea olisi sitten se, että valtionpäämies estäisi hallituksen suorittamat puhdistukset. 

Toki esimerkiksi Putin on suorittanut parlamentin puhdistamista oikein urakalla. Ja vaikka puhutaan siitä, että Pete Hegseth on suorittanut puhdistuksia Pentagonissa, niin nuo puhdistukset ovat kyllä presidentti Donald Trumpin hyväksymiä. Ketä upseereita Hegseth muuten on erottanut? Siis ovatko nuo upseerit pitäneet huolta koulutuksestaan, eli ovatko he hoitaneet virkaansa kuten sitä pitäisi hoitaa? Eli ovatko he ehkä huolehtineet siitä, että heillä on viimeisin käytettävissä oleva tieto toimialueestaan eli sodasta? Vai ovatko he ehkä laiminlyöneet jotain asioita? Siis erotukset ovat kuitenkin Trumpin hyväksymiä. 

 Juuri tällaista tilannetta jossa presidentti mahdollisesti estää valtion toiminnan tai romuttaa valtionsa ei olla juurikaan pohdittu. Valtionpäämiesten asema on sikäli outo, että he ovat tietenkin tärkeässä asemassa, mutta jos nuo ihmiset asettavat itsensä valtion edun edelle, niin silloin asiaan ei voida puuttua. Eikä missään muuten edelleenkään määritellä sitä, mikä on valtion etu. Tai kuka saa määritellä valtion etua? Arvopohjainen realismi on loistava pohja lähteä keskustelemaan asioista, mutta siis tuo asia on mukava vain silloin, kun tuo arvopohja on kaikilla keskustelijoilla yhtenäinen. 

https://www.hs.fi/maailma/art-2000012141666.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haagin_sopimus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia-tuomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_rikostuomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksikk%C3%B6_731

Väärentäminen on rahakasta rikollisuutta.

Kuva: Poliisimuseon väärennetyn taiteen näyttelystä. Kuva on hyvin tasokas, mutta se on väärennös. Eli nimekkään taiteilijan nimi on väärennetty toisen maalarin nimen paikalle. Taideväärennösten tutkiminen on tärkeää, koska se on niin sanottua rahakasta rikollisuutta. Ja tuolla ehkä jonkun mielestä hyvinkin “viattomalla” rikollisuudella voidaan peittää esimerkiksi huume, sekä asekauppaa, ja muuta hyvin vakavaa rikollisuutta.  Joskus seinällä oleva taulu on asia, jolla osoitetaan kuulumista johonkin yhteisöön. 

Väärennösten huono taso saa joskus aikaan ajatuksen siitä, että onko tuon toiminnan takana ehkä halu hankkia provenienssi-kaavakkeita haltuun. Mikäli arvioijalle toimitetaan tikku-ukkoja arvioitavaksi, niin onko tarkoitus hankkia aitoustodistusten kaavoja haltuun? Eli noiden kaavojen perusteella voidaan aitoustodistuksia eli proveniensseja tehtailla kotiateljessa. 

Samalla kun puhumme esimerkiksi rikoksen ennaltaehkäisystä, niin meidän pitää muistaa se, että rikolliset ovat joskus valmiit lähes mihin tahansa. Eli viatonta rikollisuutta ei ole. Joskus kiristämiseen on kuulunut se, että henkilö on pakotettu ostamaan jotain pullonkorkkeja. Ja jos rahaa ei ole löytynyt, niin sormet ovat katkeilleet. Viimeksi Ylen uutisen mukaan 8-vuotiaan päälle päälle on kaadettu syövyttävää nestettä. Joten onko ehkä kyseessä ollut tilanne, jossa on kieltäydytty maksamasta jostain karkkipapereista. 

Tällaisissa tapauksissa on pakko ajatella, että onko näin kovissa rikoksissa ja väkivallassa takana ehkä aikuisten kautta tulevat käskyt. Maailmalla lapsia on palkattu toimimaan jopa joidenkin jengien tappajina. Ja jos happoa jota tällaisissa tapauksissa ilmeisesti on käytetty on saatu vaikka jostain akusta, niin voiko joku lapsi oikeasti ideoida tällaista toimintaa aivan itse? Vai onko joku muu ideoinut tavan, jolla lapsi saa kunnioitusta osakseen. 

Taideväärennökset usein samaistetaan väärennettyihin tauluihin. Mutta siis kuvataiteen väärentäminen on vain yksi niistä asioista, joita väärennetään. Teksteihin ja muihin tieteellisiin tuotteisiin  kohdistuva plagiointi eli esimerkiksi runojen tai muiden tekstien esittäminen toisen työnä eli plagiointi on hyvin ikävä asia. Akateemisessa maailmassa plagiointiin puututaan, jos se voidaan osoittaa oikeaksi. Mutta suuri ja ikävä ongelma eli ilmiö ovat esimerkiksi toisten kirjoittamien rakkaus-yms. kirjeiden plagioiminen. Eli kaverin kirjoittama runo tai kirje esitetään omana tuotoksena. Tuolloin kaverin tekemä työhakemus saatetaan siirtää omiin nimiin. Ja sitten hakemuksen todellinen tekijä on saattanut jäädä ilman kesätöitä. 

Tai sitten sävellyksiä tai runoja siirretään tunnetuimpien säveltäjien tai runoilijoiden nimiin. Myös esimerkiksi tietokoneiden ohjelmistojen koodeja on varastettu sekä esitetty omana työnä

Tuollaisten omissa nimissä esitettyjen immateriaalisten asioiden varastaminen on asia, mikä sitten on erittäin vaikeaa ja työlästä osoittaa toteen. Lähes jokainen tunnettu ja menestynyt artisti kohtaa tilanteita, jossa häntä syytetään siitä, että hän on varastanut toisten töitä, eli kopioinut sävelmiä sekä tekstejä.  Samoin joissakin tapauksissa suurten maalarimestarien on väitetty vain saapuneen seisoskelemaan tuonne ateljeehen, ja oppipojat ovat sitten tehneet kaikki työt. Joskus sanotaan että suuren mestarin rooli jossain työssä on ehkä ollut signeerauksen tekeminen. Joskus noiden väitteiden takana on ollut kateellinen henkilö. Mutta toisaalta taas joskus sitten on suuri mestari käyttänyt asemaansa väärin. Ja joskus oppipoika on maalannut joko mestarin luvalla tai luvatta mestarin nimiin tauluja. 

Motivaatio voi olla tuolloin oppilaan halu näyttää olevan mestarin veroinen. Mutta joskus jotkut hämärämiehet ovat houkutelleet nuoren taiteilijan tekemään kopioita. mestarinsa työstä. Tällaiset asiat ovat vaikeita. Ja jos kyseessä on taulu, jonka mestari on tehnyt ehkä ennen kuin hänestä tuli tunnettu, niin silloin voi taulun tekijästä ja omistajuudesta syntyä erimielisyyksiä. Eli jos taulu on esimerkiksi mestarin alaikäisenä tekemä lahdo jonnekkin takkahuoneeseen, jonka hän on itse ehkä jättänyt dokumentoimatta, koska ei ole ajatellut ryhtyvänsä taiteilijaksi, niin silloin tällaisten töiden omistajuus ja arvo voivat aiheuttaa kiistoja. Toki yksi taideväärennös kauppiaiden tekniikoista perustuu siihen, että taulusta tehdään kiehtova. Siitä tehdään asia johon liittyy mielenkiintoisia käänteitä. 

Mutta yksi motiivi tuollaiselle väärentämiselle on se, että arvioija saa käsiinsä aidon taulun. Mutta taulun omistaja ei ole koskaan huomannut signeerausta. Arvioija voi kysyä, paljonko tuo omistaja ajattelee saavansa taulusta. Jos arvioija huomaa että toinen ei tiedä teoksen oikeaa arvoa, niin hän saattaa muuttua ahneeksi.  Eli hän voi tehdä vaikka välikäden kautta tarjouksen tuosta taulusta, jonka hän ostaa murto-osalla sen oikeasta arvosta. Hän saattaa aheneuden puuskassaan saada ajatuksen, että jos hän ostaa tuon työn pilkkahinnalla sen oikeasta arvosta. Niin sitten hän voi “löytää” kadonneen signeerauksen. Ja peittääkseen huijauksen teettää väärennöksen. Ja sitten hän voi joskus tulevaisuudessa löytää tuon signeerauksen vaikka teipin alta. 

Mutta peitelläänkö väärennösten kaupalla ehkä myös mahdollisia alamaailman muita maksuja? Nuo maksut voivat olla hyvinkin asioista, jotka eivät enää ole niin viattomia. Samoin väärennetyt tutkinto- yms. todistukset ovat erittäin suuri ongelma. Väärennettyjen todistusten takia henkilö ei ehkä omaa tarvittavaa ammattitaitoa, ja silloin edessä saattavat olla suuret vahingot. 

Tuo poikii induktio kysymyksen,  Eli onko esimerkiksi jostain tauluista tehtyjä printterillä tehtyjä vedoksia käytetty esimerkiksi peittämään tällaista suojelurahan perintää, jota myös kirsitykseksi kutsutaan. Linkit mainittuihin tapauksiin löytyvät tekstin lopusta. 

Mutta siis tietenkin jos esimerkiksi ammattitaidottomuus on johtanut mittaviin omaisuus tai mahdollisesti henkilövahinkoihin, niin tuolloin tietenkin joku voi kiristää henkilöä. Ja kiristyksestä maksettava maksu voidaan naamioida esimerkiksi väärennetyn taiteen ostamiseksi. Eli siellä missä on rahaa liikkuu myös kaiken maailman hämärämiehiä. Tietenkin myös esimerkiksi FSB voi kerätä maksuja pankkitililleen kauppaamalla vääriä ikoneja. Tuolloin esimerkiksi postikortteja myydään aitoina ikoneina, ja FSB voi esimerkiksi Eremitaasi museon  tilien kautta siirtää rahoja oligarkkien tililtä omalle pankkitililleen, rahastoksi, joka on tarkoitettu tuon järjestön laittomiin operaatioihin. 

Väärennösten motiiveja voidaan luetteloida sivukaupalla. Yksi tietenkin voi olla historian vääristely. Tai sitten taiteilija on ollut laiska. Eli taiteilija ei ole ehtinyt tai osannut tai halunnut tehdä jotain tilausta. Hän on ehkä tilannut taideteoksen alihankkijalta. Ja sitten hän on vain ehkä muuttanut jotain yksityiskohtia, kuten signeerauksen. Sekä myynyt työn omanaan. Eli taulusta on tehty sellainen, että se sopii jonkun maan poliittiseen ilmapiiriin. Ja sitten myyty taulu on myyty moninkertaiseen summaan, kuin se mitä taulun alkuperäinnen tekijä on siitä saanut. 

Se miten paljon rahaa varsinainen väärentäjä saa tekemästään työstä, ja miten paljon rahaa esimerkiksi noiden väärennösten kauppaajat saavat saattavat olla hiukan erilaisia. Eli voi olla että väärentjä eli taiteilija saa pari tuhatta vaivan palkaksi. Kun taas väärennösten kauppiaat saavat ehkä satoja tuhansia noista töistä, joita he sitten luukuttavat markkinoille. 

“Operaatio Fake” ja taideväärennösten tutkiminen ovat asioita, joista tietenkin pitäisi puhua enemmän. Siis Poliisimuseossa on tälläkin hetkellä taideväärennöksiä koskeva näyttely, jossa poliisin käsiin jääneitä tauluja esitellään. Se mikä tietenkin pistää noissa tapauksissa silmään on se, että miten suuria summia noista, ehkä jollain kotiprintterillä tehdystä työstä oli maksettu. Eli useiden kymmenien tuhansien tuotto alle 2000 euron sijoituksella on varmaan asia, joka on kannustanut taideväärennöksiin. Ennen KRPn Operaatio Fakea taideväärennökset ja tuon alan väärennös rikollisuus ovat olleet maassamme ikään kuin villi länsi. Taideväärennökset ovat asia, jolla tehdään vahinkoa toiselle ihmiselle.

Samoin sillä vahingoitetaan sekä luotettavien kauppiaiden että museoiden mainetta. Ja esimerkiksi se että korruptoituneet intendentit ovat antaneet myönteisen prveniensseja jostain tikku-ukon tasoisesta teoksesta  varmaan saa aikaan ajatuksia siitä, miten paljon näitä periaatteessa aitoja, mutta väärin tehtyjä proveniensseja  Kyseisiä proveniensseja eli aidolle asiapaperille, aitojen toimijoiden laatimia tekaistuja aitoustodistuksia eli maalausten keksittyjä historioita voidaan kutsua nimellä “aito väärennös”. 

Yllä: Ilmeisesti hiljattain maalattu version “Ivironin Jumalanäiti”-ikonista.  (Wikipedia, Ivironin Jumalanäiti)

 Se onko tämä moderni ikoni  väärennös, riippuu siitä onko sitä markkinoitu alkuperäisenä, noin vuodelta 1000 peräisin olevana versiona eräästä kuuluisasta ikonista. Tai ainakin tarinan mukaan  tuon alkuperäisen ikonin ripustivat luostarin seinälle kreikkalaiset munkit vuonna 999. Alkuperäinen ikoni oli tarinan mukaan löytynyt rantahiekasta, kun joku nainen oli heittänyt sen mereen. Ikonit ovat yksi eniten väärennetyistä taiteen muodoista. Neuvostoliiton hajoaminen 1991 loi otollisen ajankohdan väärennettyjen ikonien ja väärennetyn taiteen markkinoille. 

Eli laadukkaita venäläisten taiteilijoiden töitä on varmasti kulkeutunut emigranttien mukana länteen. Ja noista usein puutteellisilla omistushistoriaa koskevilla tiedoilla  varustetuista töistä on helppoa tekaista uusia versioita. Samoin ainakin osan niistä paljon puhutuista oikeista töistä sijainti ei ole ehkä tiedossa vieläkään. Eli vallankumoukselliset veivät tauluja myös omalle seinälleen, ja osa on ehkä poltettu takassa. 

“Alkuperäinen Ivironin Jumalanäidin ikoni Athosvuorella” (Wikipedia, Ivironin Jumalanäiti)

Mutta yhteen aikaan erityisesti ikonit olivat väärentäjien suosiossa. Ja niitä salakuljetettiin länteen huomattavia määriä. Juuri se että kaikista tuollaisista ikoneista ei ollut olemassa ainakaan täydellistä omistaja luetteloa tai niitä oli käytetty esimerkiksi vakuutuspetosten välineinä. Eli ikoni merkittiin tuhoutuneeksi esimerkiksi tulipalossa. Ja sitten se kuljetettiin länteen. Todisteeksi tuhoutumisesta esitettiin hiiltynyttä väärennöstä. Tai sitten museo on voinut sijoittaa seinälleen väärennöksen, ja myydä aidot taulut ja  ikonit ulkomaille. 

Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että Eremitaasi museon työntekijät ovat kirjoittaneet vääriä aitoustodistuksia, niin he saattavat tietenkin syyttää Venäjän mafiaa. Tai sitten heillä ei ole tarvittavaa koulutusta, eli heidän omatkin todistuksensa tarvittavasta koulutuksesta voivat olla väärennettyjä. Tai sitten noiden intendenttien mieleen on noussut pelko siitä, että jos he eivät mukaudu, eli suostu kirjoittamaan näitä todistuksia, niin seurauksena on kolkko ja pimeä hauta. Venäjän mafia käyttää mielellään myös keppiä ja porkkanaa. Jos henkilö suostuu näihin ehdotuksiin, ja ottaa rahaa vastaan, niin hän saa paljon maallista hyvää. Jos hän taas ei suostu, niin seuraukset ovat karut ja kolkot. 

Eli onko väärennösten kaupassa ollut kyse “suojelurahan” tai huumerahan pesusta tai jopa palkkamurhan tilaamisesta. Toisin sanoen esimerkiksi väärennettyjen ikonien kaupalla voidaan peitellä huumerahan pesua. Tai ikoneista suoritetulla maksulla voidaan peittää esimerkiksi asekauppaa. Tai tilata palkkamurha Venäjän Mafialta. 

Mutta kuten tiedämme, niin asioilla on taipumus muuttua ja eskaloitua. Jos ajatellaan että jostain komerosta on löytynyt joku tuntematon Rembrandt, niin tuollainen asia ei ehkä ole kovin uskottava. Mutta Rembrandtin kaltaiset mestarit ovat niin sanottuja ensilinjan taiteilijoita. Heidän töistään maksetaan miljoonia. Joten noita töitä tietenkin tutkitaan erittäin tarkasti. 

Mutta esimerkiksi hieman tuntemattomampia Eero Nelimarkan sekä Picasson kaltaisten taiteilijoiden töitä väärennetään sitäkin enemmän. Taideväärentäjät sekä väärennetyn taiteen kauppaajat pelaavat usein kohteensa omatunnolla. He saavat ostajan ajattelemaan niin, että “on noloa tulla huijatuksi”. Eli he toimivat kuten muutkin huijarit. He esittelevät tilanteen, että jossain huoltoaseman edessä odottelee esimerkiksi joku Mersu, jonka takakontissa on aito Nelimarkan kadonnut työ. Tietenkin heillä on toinen ostaja, mutta kiire saada rahaa. Ja kovan kiireen avulla sitten estetään noiden väärennösten taustojen tutkiminen. 

Tai niin ehkä me kaikki haluamme uskoa. Mutta jos kaupattava taulu tikku-ukko, jota kaupitellaan Nelimarkan  ensimmäisenä työnä, niin voidaan kyllä esittää epäilys siitä, että onko tuolla asialla tarkoitus peitellä jotain muuta rikollista toimintaa, kuten huume- ase tai murhan tilaamista? 

Miten joku ehkä kokenut keräilijä on mennyt ostamaan jonkun tulostimen avulla tehdyn sutaisun? Eikö kiire, kauppiaiden mahdollinen olemus sekä erittäin halpa hinta ole yhtään aiheuttanut ihmetystä? Eikö työtä olla epäilty varastetuksi? Pimeästi ostettuun taiteeseen liittyy aina mahdollisuus siihen, että joku muu väittää väittää olevansa taulun tai muun taide-esineen oikeita omistajia. Ja jos maksut on sitten maksettu ilman kuittia, niin seuraukset voivat olla vakavia. Eli noita keräilijöitä voidaan syyttää varkaudesta. Ja saattaa olla että tuollaiset huijarit ovat tehneet tämän asian monille muillekin.  

Joskus väärennetyn taiteen avulla on esimerkiksi yritetty huijata vakuutusyhtiöitä. Eli aito työ otetaan pois seinältä. Sen jälkeen tuo väärennös varastetaan. Vakuutusyhtiö on tietenkin maksanut korvaukset. Ja sitten tuo aito työ on “palautettu postipaketissa”. Tai sitten jonkun työntekijän on saatettu väittää olleen vastuussa  jonkun taulun vahingoittumisesta. Ja häneltä on peritty korvauksia. Kun korvaukset on sitten maksettu. On “korjattu” alkuperäinen työ palautettu vähin äänin seinälle. 

Mutta kuten tiedämme, niin joskus mieleen tulee se, että mitä jos henkilö on tiennyt ostavansa väärennettyä taidetta? Eli jos kyseessä on esimerkiksi kopio jonkun museon seinällä roikkuvasta työstä, niin onko ehkä tarkoitus vaihtaa tämä töherrys siihen aitoon työhön? Vai onko kyseessä joku muu paljon synkempi asia? 

Eli periaatteessa taideväärennöksen kautta voidaan maksaa esimerkiksi jollekin mafia-jengille palkkamurhista. Tai suojelurahaa voidaan tietenkin naamioida taideväärennösten muotoon. Henkilölle muka myydään väärennettyä taidetta. Joka on ehkä tehty printterillä, ja jos ei rahaa tule, niin silloin väännetään sormi poikki. Mutta siis noita hyvinkin arvottomia esineitä kuten printterillä tehtyjä tauluja voidaan toki antaa vastineeksi esimerkiksi palkkamurhan järjestämisestä. Mutta jos esimerkiksi joku ihminen salaa menneisyyyteensä kuuluvia asioita, niin häntä voidaan kyllä kiristää tällaisten näennäisesti eli kaukaa katsottuna hyvinkin aidon näköisten töiden avulla. 

Ja lopuksi pakollinen salaliittoteoria…

Tietenkin nykyinen DNA tutkimus tekee mahdolliseksi sen, että jonkun arvostetun mestarin kuten Leonardo da Vincin DNAta voitaisiin eristää hänen maalaamastaan taulusta. Ja sitten periaatteessa tuo mies voidaan vaikka kloonata. Tässä vain muistelen sitä, että tiedemiehet ovat valmistaneet keinotekoisen solun, joten ehkä he voisivat joku päivä myös yrittää kloonata Leonardo da Vincin kaltaisia miehiä, jotka sitten voisivat palvella jossain kehitysprojekteissa. 

https://yle.fi/a/74-20080108

8-vuotiaan tapaus: 

https://yle.fi/a/74-20236439

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ivironin_Jumalan%C3%A4iti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Provenienssi

Se että Putin pysyy vallassa riittää presidentti Putinille.

 

Yllä: FSBn päämaja Moskovassa. Kyseisen järjestön asema Putin valtakoneiston keskiössä on erittäin suuri. FSBn eli turvallisuuspalvelun tehtävä on tukahduttaa mielenosoitukset, vainota kaikkia jotka uskaltavat olla eri mieltä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Sekä tuoda Putinin tietoon kaikki kuvitteelliset ja todelliset juonittelut häntä itseään vastaan. FSB myös valvoo lehdistöä sekä kaikkea tietoa, jota Venäjällä jaetaan. Ja juuri sen takia esimerkiksi Venäjän taloustilanteen arviointi on erittäin vaikeaa. 

Presidentti Vladimir Putinille ihmiset ovat shakkinappuloita. Mikä tahansa nappi voidaan tuossa shakissa uhrata, jos Putin katsoo sen hyödyttävän itseään. Se mikä Putinin tapauksessa pitää ymmärtää on se, että Putin on sama asia kuin Venäjä. Putinin henkilökohtainen etu menee siis Venäjän valtion edun edelle. Ja se tekee asioista hyvin ikäviä.  Putinia verrataan usein Josif Staliniin. Stalin oli vallassa niin kauan kun hän kykeni puolustamaan sekä suojelemaan lähipiiriään. Stalinin lähipiiri oli hänelle lojaali siksi, että he olivat kaikki tehneet niin sanotun "tunnusteon", jonka kautta Stalin oli heidät sitonut omaan valtaansa. 

Saattaa olla että samanlaiset "tunnusteot" sitovat Putinin lähipiiriä häneen itseensä. Tuo tunnusteko lienee väkivalta sekä muut hyvin alhaiset teot, jotka sitten tekevät Putinin lähipiiristä sellaisia, että he eivät kykene tai uskalla syrjäyttää Putinia vallasta. Noita tekoja ovat esimerkiksi omien perheenjäsenten ilmiantaminen. Noiden ilmiantojen kautta Putin pelaa ihmisiä toisiaan vastaan. 

Putin hallitsee mielellään pelolla. Jos ihminen ei ole lojaali, eli hän ei esimerkiksi ilmianna välittömästi tovereitaan, jotka juonittelevat valtion johtajaa vastaan, niin se merkitsee sitä, että tuo epälojaalius tulkitaan välittömästi petturuudeksi. Mikäli henkilö ei noudata Putinin kehotuksia käyttää valtion varoja väärin, eli omaksi hyödykseen, niin Putin tulkitsee asian siten, että henkilö yrittää hankkia henkilökohtaista suosiota. Ja se voi merkitä kuolemaa. Putinin lähipiirin tehtävä on olla epäsuosittu. Ja suosion pitää valua Putinin syliin. Alaiset ovat siis tyhmiä, ja Putin on viisas. 

Siis onko ilmiannettu tehnyt asioista, joista häntä epäillään? Se on Putinin kohdalla aivan sama asia. Stalinin filosofia väärien ilmiantojen kohdalla oli se, että väärä ilmianto sai aikaan teloituksen. Ja sitten myöhemmin tuota ilmiantoa voidaan käyttää myös ilmiantajaa itseään vastaan. Kyseessä oli mahdollisuus lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Toki monet Stalinin murhaamat ihmiset on rehabilitoitu, eli heidän maineensa on palautettu. Tuomioiden on myönnetty perustuneen väärän ilmiantoon. Mutta se ei varmaan noita nimettömiin hautoihin päätyneitä ihmisiä sitten ollenkaan lohduttanut. Ja kun tuomari, sekä muut asiaan osallistuneet ovat kuolleet, niin silloin tietenkään ketään ei voitu rangaista. 

Mikäli ihminen menee Venäjän armeijaan, niin ensimmäinen asia, mitä tarkastetaan on korvattavuus. Jokainen tuon järjestelmän jäsenistä on oltava korvattavissa. Mitään henkilökohtaisia eroavaisuuksia ei voida tuossa järjestelmässä sallia. Ja joidenkin ihmisten mielestä Venäjällä saattaa olla käytössä pisteytysjärjestelmä. Eli lähisukulaisen ilmiantaminen on osoitus äärimmäisestä lojaalisuudesta. Ja se tietenkin tuo paremman aseman tuossa järjestelmässä, jossa pienikin esimiesasema voi merkitä paljon. Putinin valta takaa sen, että esimerkiksi simputtajat pääsevät kuin koira veräjästä. Ja jos heidän uhrinsa ovat kuolleet, niin silloin tietenkin nuo asiat pysyvät poissa omaisten tiedosta. Varuskunnassa simputukseen kuollut voidaan myös merkitä kaatuneeksi Ukrainassa. 

Eli hänen tukijansa ovat siis periaatteessa sellaisia, että heitä suojelee Putinin armahdusoikeus sekä se, että niin kauan kuin he ovat hänelle lojaaleja, niin kauan he voivat nauttia tuon miehen suojelua. Mutta kuten esimerkiksi Putinin raivokas tukija Dmitri Medvedev ja monet muut ovat saaneet huomata, niin suosio on häilyväistä. Ja jos Putin katsoo että lähipiirin miehen uhraaminen on hänelle hyödyksi, niin Putin uhraa tuon miehen ilman mitään varoitusta. Sodan jatkuminen on siis Putinin henkilökohtainen etu. Hänen kykynsä improvisoida tekee asioista hyvin hankalia. Jos Putin epäonnistuu tai laskee väärin, niin hän kykenee improvisoimaan asioita niin, että hän näyttää saavuttavan etua tuosta toiminnasta. Ja tällöin tietenkin voidaan kysyä sitä, että miten pitkälle Putinin improvisaatio oikeastaan menee?

Onko kyseessä ehkä itsesuggestio, jonka avulla Putin kykenee muuttamaan kaikki tappiot ja muut epäonnistumiset suoraan hänen henkilökohtaisiksi voitoikseen. Siis muuttaako Putin päässään esimerkiksi tappiot suoraan sellaiseksi, että "tuota minä juuri tarkoitin", tai "komentaja on uhrannut epälojaaleja aineksia"- tyyppiseksi malliksi. Eli valtavat tappiot muuttuvat tuolloin tarkoitukselliseksi uhraamiseksi. Mutta miksi alaiset eivät hänen toimintaansa puutu? Ehkä siksi että Putin on ympäröinyt itsensä "jees miehillä", joiden lojaalius mitataan siten, että he tottelevat kaikessa Putinin tahtoa. Tuota kutsutaan poliittiseksi luotettavuudeksi, eli ajatusmallin mukaan komentajan pitää tuoda kunniaa ja mainetta Venäjälle, joka on siis sama asia kuin Vladimir Putin. Alaisten tehtävä on myös tukea Putinin valtaa. Ja juuri tuo malli on se, joka sitten suoraan sanottuna aiheuttaa valtavia tappioita. Nimittäin Putinin kohdalla suosittu ja pätevä komentaja saattaa muodostaa uhan hänelle itselleen. 

Sen takia Putinin komentajien pitää olla epäsuosittuja. Joten jos joukot jätetään rintamalla oman onnensa varaan, niin silloin tietenkin tuollainen asia voidaan kääntää siten, että komentaja ei ole tukea antanut. Jos mies kuolee rintamalla, niin hän ei sitten enää kerro ikävistä asioista kotona. Ja kuoltuaan tuollainen mies sitten palvelee edelleen Putinin propagandaa. Kuollut mies voi saada mitalin, ja näin palvella Putinin luomaa mielikuvaa Venäjän asevoimien lojaaliudesta sekä uhrivalmiudesta. Samoin valtavat tappiot tietenkin aiheuttavat sen, että nuo komentajat antavat aseen Putinin käsiin. Tuon aseen avulla heidät voidaan pidättää ja asettaa syytteeseen siitä, että he ovat murhanneet omia miehiään. Tietenkään kukaan ei voi tuolloin edes ajatella, että Putin on käskenyt alaistaan toimia tuolla tavoin. Saattaa olla että Venäjän kansalliskaartilaisia sekä tiettyjen erikoisjoukkojen miehiä ei edes haluta takaisin kertomaan asioista, jotka voivat olla kiusallisia Putinille. 

Mutta Putin ei ole siis yksin Venäjän hallinto. Tuossa hallinnossa on paljon ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia Putinista. Osa noista ihmisistä on saattanut esimerkiksi antaa itsekin niin sanottuja tappokäskyjä, ja ehkä he ovat tehneet tuota Putinin nimissä. Siis onko Putin ehkä antanut luvan tuollaiseen toimintaan? Uskoisin että hän ei ole ainakaan ollut huoneessa, tai asioista on puhuttu esimerkiksi vain FSBn päällikön kuullen, eikä mitään muistiinpanoja ole tehty. Ja sitten kun alainen on tuota lupaa käyttänyt, niin hän on samalla antanut Putinille "kahvan", eli tehnyt rikoksia Putinin nimissä. Siis missään nimessä Putin ei tuollaista valtuutusta myönnä. Ja korruptio on sitten asia, jonka avulla presidentti Putin kykenee pidättämään henkilön. Ja siirtämään hänet jonnekin kauas Siperiaan, jossa hän kuolee unohdettuna. Eli korruptio on erittäin hyvä tekosyy ihmisten pidättämiseen. Ja se että valtionpäämies antaa luvan esimerkiksi käyttää valtion kassaa omiin tarkoituksiin ei tarkoita sitä, että hän sitten muistaa antaneensa tuota lupaa. Tai jos hän antaa jotain käskyjä, niin nuo käskyt ovat usein unohtuneet, jos alainen muuttuu painolastiksi. 

https://yle.fi/a/74-20236258

Kuka on voittaja? Olisiko se Venäjä vai Putin?

 

Sotatieteilijä IImari Käihköä siteeraten: "Hyvällä strategialla pienempi voi voittaa, huonolla suurempi hävitä". Venäjän taktiikka Ukrainassa on sitä mitä se on. Eli se ei ole kovin edistynyttä, ja siksi voi olla, että Venäjältä loppuvat koulutetut sotilaat. Mutta toisaalta kuka on voittaja? Onko voittaja sittenkin joka tapauksessa Vladimir Putin? Jos Putin jää valtaan, niin Ukrainan sota on hänelle suuri henkilökohtainen menestys. Eli Putinin maailmassa vain hänellä itsellään on merkitystä, ja ehkä hän on ajatellut käyttää Ukrainaa samaan, kuin Stalin hyväksikäytti Suomea vuonna 1939. Hän ajatteli surmata muutamia tuhansia ukrainan sekä muutaman muun neuvostotasavallan kansalaista, mutta hän ei sitten halunnut teettää tätä työtä omilla NKVD miehillään. Vaan hän valitsi työkalukseen Suomen armeijan. 

Eli mitä nuo mahdollisesti tarkoituksellisesti kuolemaan lähetettävät miehet tiesivät? He tiesivät siitä, mitä Venäjän viranomaiset olivat tehneet esimerkiksi Ukrainan nälkäkapinan verisen kukistamisen aikaan vuonna 1933. Stalin piti tietenkin noiden ihmisten tietoja kiusallisina, varsinkin kun miliisi oli takavarikoinut siemenviljan edellisenä vuotena. Tuolloin Stalin laittoi kaiken Aleksei Rykovin ja erityisesti Lev Kamenevin sekä muiden puolueen oikeisto-opposition jäsenten niskoille. Eli tietenkin Ukrainan nälänhätä on yleisesti tunnettu asia. Tuolloin tuosta asiasta tietenkin tiedettiin myös Neuvostoliitossa. Mutta tietenkin asia esitettiin niin, että määräykset, joita silloin annettiin, ja jotka johtivat hätätilaan. Olivat Stalinin vihamiesten antamia. Eli todellinen nälänhädän arkkitehti oli Lazar Kaganovitš. Tuo mies kuoli vuonna 1991. 

Wikipedian mukaan. 

"Nälänhädän taustalla oli Neuvostoliiton johtajan Josif Stalinin päätös maatalouden kollektivisoinnista vuonna 1929. Kommunistisen puolueen agitaattorit pakottivat maaseudulla talonpojat luopumaan maastaan, henkilökohtaisesta omaisuudestaan ja jopa asunnoistaan sekä luovuttamaan ne kolhoositiloille. Niin sanotut kulakit eli varakkaammat talonpojat ja kollektivisointia vastustaneet talonpojat karkotettiin. Kollektivisointi johti tuotannon laskuun, maaseutuelinkeinon sekaannukseen ja elintarvikepulaan. Se sai myös aikaan useita talonpoikaiskapinoita ja joissakin osissa Ukrainaa myös aseellisia kansannousuja."(Wikipedia, Holomodor)

"Nämä kapinat huolestuttivat Stalinia, sillä ne tapahtuivat alueilla, jotka olivat taistelleet Venäjän sisällissodassa Puna-armeijaa vastaan. Myös Ukrainan kommunistisen puolueen piirissä esiintynyt Neuvostoliiton maatalouspolitiikan vastustus huolestutti Stalinia. Stalin kirjoitti elokuussa 1932 politbyroon sihteeri Lazar Kaganovitšille:""»Jos emme nyt toimi parantaaksemme Ukrainan tilannetta, voimme menettää Ukrainan" (Wikipedia, Holomodor)

"Kaganovitš ehdotti Stalinille maatalouden kollektivisoinnin ja ukrainalaisten kansanmurhan yhdistämistä, jotta paikallisten kommunismin vastustus saataisiin murskattua. Kaganovitš oli itse syntynyt Ukrainassa." (Wikipedia, Holomodor)

"Syksyllä 1932 Neuvostoliiton politbyroo teki joukon päätöksiä, jotka laajensivat ja syvensivät nälänhätää Ukrainan maaseudulla. Ukrainan maatilat, kylät ja kokonaiset kaupungit asetettiin mustille listoille ja niiden elintarvikkeiden saanti estettiin. Talonpoikia kiellettiin poistumasta Ukrainan neuvostotasavallasta. Kasvavasta nälänhädästä huolimatta elintarvikkeiden pakkolunastuksia lisättiin, eikä alueelle toimitettu apua riittävästi. Lisäksi talvella 1932–1933 viranomaiset ja kommunistipuolueen virkailijoiden järjestäytyneet iskuryhmät pakkolunastivat talonpoikien ruokaa ja vähäisiä viljavaroja."(Wikipedia, Holomodor)

Stalin ei tietenkään voinut käskeä surmata kaikkia ukrainalaisia, joten hän sitten lähetti heidät Suomeen kuolemaan. 

Siis kuten varmaan tiedämme, niin sota on erittäin hyvä tapa selvittää välit omien vihamiesten kanssa. Vihollisen asevoimia voidaan syyttää kaikista tapoista, ja jos ruumiit sitten jäävät rintamalle, niin kukaan ei ehkä saa tietää, että mies kaatui omien luodeista. Venäjällä sana "Venäjä" korvaa usein valtion johtajan nimen. Stalin oli aikoinaan Neuvostoliiton synonyymi. Joten jos ajatellaan surkeaa taktiikkaa, niin se tietenkin voi tuota ajatusta vastaan nousta ajatus, että suuret tappiot palvelevat Putinin henkilökohtaista etua. Se saattaa olla eri kuin muiden venäläisten tai Venäjän valtion etu. Samoin kuin Stalinia palvelivat aikoinaan suuren luokan tappiot, mitä hänen asevoimansa tekivät sekä Saksaa että Suomea vastaan. Noiden tappioiden mukaan saatettiin laittaa esimerkiksi NKVDn teloittamia toisinajattelijoita, jotka sitten vielä saivat kotiinsa mitalin. Eli mies palvelee paremmin kuolleena kuin elävänä. 

Kuollut mies ei koskaan kerro, miten häntä kohdeltiin asevoimissa. Asevoimien upseeriston harjoittama huono kohtelu taas tekee heistä itsestään loistavia työkaluja. Mikäli upseerista halutaan eroon, niin silloin täytyy vain kaivaa esiin tuollainen mahdollisesti alaiseen kohdistunut kuolemaan johtanut laiminlyönti, ja seuraavaksi sitten upseeri siirretään mukavasti salaisen poliisin vankilaan. Siis se että onko kuoleman aiheuttanut upseerin tai salaisen poliisin pistoolin luoti on saman tekevää. Se että upseeri pidätetään ja poistetaan elävien kirjoista riittää. Venäjän asevoimissa on samanlainen järjestelmä kuin esimerkiksi Neuvostoliiton tai Natsi-Saksan asevoimissa. Jokaisen upseerin tulee olla lojaali isänmaalleen, sekä tietenkin muutenkin luotettava sekä sopiva tehtäviinsä. 

Natsi-Saksassa valtakunnan turvallisuuden päävirasto eli RSHA sekä Gestapo kirjoittivat luotettavuuslausunnon upseerista. Eli kaikki upseerit olivat SS-miesten valitsemia. Neuvostoliiton tai Venäjän tapauksessa luotettavuuslausunnon kirjoittaa KGB tai nykyään FSB. Noissa maissa valtion johtaja on sama kuin valtio. Hitler ja Natsit olivat yhtä kuin Saksa. Ja idässä kommunistinen puolue ja Stalin sekä nykyään Putin on yhtä kuin valtio. Upseereiden tehtävä on olla vihattuja. Näin estetään kapinat. Samoin upseereiden tyly käytös tekee miehille helpommaksi kertoa salaisuuksiaan turvallisuuspalvelulle. Ja tietenkin noiden miesten rooli on näytellä syytettyjä oikeudenkäynneissä, joissa tuomio on ennestään selvä. Putinin pitää olla suosittu. Hänen alaistensa pitää taas olla vihattuja, niin he eivät kykene nousemaan Putinia vastaan. 

Miehet palvelevat kuoltuaankin propagandaa. Heidän kohotetaan lähes taivaalliselle tasolle, kun heidän mitaleitaan luetellaan. Kuolleen miehen uskollisuutta ja uhrivalmiutta on tietenkin korostettu. Eikä kuollut puhu asioista, jotka ovat ehkä kiusallisia myös Putinille itselleen. Ja tietenkin meidän pitää muistaa se, että Putin on taitava improvisaattori. Hän saattaa kehitellä uusia päämääriä, jos edelliseen päämäärään pääseminen on liian työlästä tai se vaarantaa hänen oman asemansa. Siis se mikä on hyvää taktiikkaa riippuu siitä, mikä on sodan tarkoitus. Jos sodan tarkoitus on saada ihmisten huomio pois Putinin hallinnon korruptiosta, niin silloin pitkä ja kuluttava sota olisi se, mikä ajaisi parhaiten Putinin itsensä asemaa. 

https://yle.fi/a/74-20165620

https://fi.wikipedia.org/wiki/Holodomor