Lisää ajatuksia Seilistä

Kimmo Huosionmaa

Kun mietitään tuota Selin saarta sekä sen omituista ja mielenkiintoista historiaa, niin silloin pitää tietenkin katsoa ensin karttaa sekä saaren historiasta kerrottuja tarinoita. Tuolloin mieleen tulee sellainen asia, että koska ensin saaren tarinoissa kerrotaan sen olleen puuton, niin ehkä Ruotsin kuninkaalle näytettiin aikoinaan väärää saarta. Ja sitten kun hänen mielenkiintonsa tällaisia parantoloita kohtaan lopahti, niin silloin tämä saari siirrettiin vähin äänin nykyiselle paikalleen, missä se sijaitsee mukavasti melko helppojen yhteyksien päässä rannikosta, ja tuo sitten teki mahdolliseksi hakea saarelle apujoukkoja, jos sitten tuli ongelmia.


Ja koska saaren rannikolla oli paljon luonnonsatamia, niin silloin saattoivat salaisesti toimivat tarkkailijat soluttautua saarelle kenenkään huomaamatta, ja se sitten koski myös pyöveliä, joka ehkä kävi tekemässä jostain potilaasta tai hoitohenkilökuntaan kuuluvasta selvää, mikäli hän oli toiminut väärin. Tuo Seilin hieman syrjäinen sijainti sekä omituinen metsittyminen saattoivat tietenkin johtua siitä, että metsää kylvettiin näkösuojaksi, mutta joissakin tarinoissa Seilejä oli kaksi, ja toinen oli kauempana. Tähän ehkä hyvinkin keksittyyn tarinaan uskoneet kertovat syyksi sen, että tuo Seilin metsä antoi suojaa, jos joku halusi saarelta paeta esimerkiksi jonkun ystävän veneellä.


Jos taas mietitään sitä, että nuo naiset oli sijoitettu saareen esimerkiksi juuri lapsen murhan takia, niin se takasi varmasti sen, että kotiväki ei heihin yhteyttä enää pitänyt, ja siksi mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko tuota saarta käytetty johonkin sellaisiin ihmiskokeisiin, joita ei koskaan ole mainittu, eli tietenkin saari toimi myös Venäjän vallan aikaan, ja silloin on näihin potilaisiin saatettu kokeilla esimerkiksi taistelukaasuja. Eli tuolloin 1800-luvulla tehdyt kokeet eivät koskaan ehkä sitten ole paljastuneet, kun niitä koskevat paperit oli hävitetty vallankumouksen aikaan, ja tietenkin myös biologisia kokeita on saatettu tehdä. Noissa kokeissa ehkä on kokeiltu lepran tarttuvuutta, eli tuota tautia sairastavien oli annettu koskea esimerkiksi hoitovälineisiin, ja niitä sitten käytetty psykiatrisiin potilaisiin.


Tai ehkä näihin potilaisiin on ruiskutettu rabiesta, joka on muuttanut heidät pedoiksi. Rabies eli vesikauhu varmaan saisi aikaan sen, että potilaita pidetään hirviöinä, ja se olisi sitten oikeuttanut eristämään poliittisia vankeja, jotka olivat sanoneet jotain pahaa valtion johdosta. Kolmas vaihtoehto olisi se, että noita ihmisiä olisi käytetty genomeja käsittelevissä kokeissa, missä testataan niin sanottuja “puhtaita linjoita”.


Nämä kokeet ovat niitä, mistä on tehty kovan luokan kauhutarinoita, ja vaikka 1900-luvulla näitä asioita ei enää Suomessa olisi tehty, niin esimerkiksi USA:ssa penisiliiniä testattiin psykiatrisilla potilailla, ja tietenkin Natsit ovat kuuluisia noista painajaismaisista ihmiskokeistaan. Ja aina välillä olen ajatellut, että olisiko joku mielisairaalan lääkäri myös Suomessa luovuttanut potilaitaan Saksaan. Tuolloin potilaat olisi merkitty teloitetuiksi desanteiksi  jotta kukaan ei heitä kaipaisi, ja sitten heidät olisi siirretty Auschwitziin tai Dachauhun. Yhteen aikaan Ruotsissa velloi huhu, jonka mukaan joku ruotsalainen lääkäri olisi luovuttanut potilaitaan SS:lle rahasta ennen Toista Maailmansotaa, mutta tätä asiaa pidetään melkolailla keksittynä, ja samoja väitteitä kerrotaan myös esimerkiksi ranskalaisista, irlantilaisista, brittiläisistä sekä myös amerikkalaisista lääkäreistä, jotka sitten olisivat myyneet mustia potilaita Saksaan.


Yleensä näitä väitteitä pidetään keksittyinä, mutta kuitenkin 1930- ja 40 luku olivat hyvin rasistisia sekä myös yleinen mielipide psykiatrisista potilaista oli hyvin kielteinen. Ja tuolloin vaikutti voimakas tunne siitä, että mielisairaat olivat uhka Eurooppalaisella perimälle, mikä tietenkin kärjisti tilanteen, sekä johti muhiin sekä Saksassa että Italiassa, missä lääkärit surmasivat potilaitaan, joiden epäiltiin vaikuttavan haitallisesti ihmisten geeniperimään, ja siksi noita potilaita surmattiin säälittä, mutta myös muiden maiden lääkäreitä on tuollaisista asioista epäilty.


Mutta toivon että tämä on vain sellaista kuvittelua, ja että olisin väärässä tämän väitteen kanssa. Kuitenkin voidaan sanoa, että maassamme asenteet juuri psyykkisesti sairaita kohtaan olivat 1940-luvulla todella jyrkät, ja jos sitten ihminen olisi vielä oman lapsensa tappanut, niin häntä ei ehkä olisi edes kaivattu. Joten ehkä joku ajattelematon lääkäri olisi voinut luovuttaa omia potilaitaan natseille miettimättä yhtään mitään seurauksia, ja olisiko kunnanlääkäri uskaltanut vastustaa SS-upseereita, jotka väittävät että heillä on Valpon antama lupa viedä potilaita mukanaan?


Noissa kokeissa sitten olisi luotu erilaisia ihmis-populaatioita, joita olisi ensin paritettu keskenään, ja sitten taas olisi noita linjoja yhdistetty. Tuolla tavoin jalostetaan myös hevosia. Ja lienee tarpeetonta sanoa, että tällaiset kokeet ovat täysin laittomia sekä lääkärin ohjeen vastaisia. Kuitenkin 1800-luvulla ei näihin psykoottisiin ihmisiin suhtauduttu niin kauhean ystävällisesti tai ymmärtävästi kuin nykyään. Ja koska heitä ei enää yhteiskunnan silmissä ollut, niin se sitten muka oikeutti lääkäreitä sekä asevoimia tekemään mitä heitä huvitti noilla ihmisillä, jotka ehkä oli merkitty kotonaan kuolleiksi. Ja nämä ajatukset ovat hyvin pelottavia.

Käynti Seilin saaressa sekä mietteitä tuosta paikasta

Seilin sairaalan pääsisäänkäynti

https://kimmontaidearvioita.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Kävin tänään Seilin saaressa katsomassa kuuluisaa mielisairaalaa, joka oli varattu niille, jotka katsottiin toivottomiksi tapauksiksi muissa psykiatrisissa sairaaloissa. Tuo saarella oleva mielisairaala oli siis sellainen, missä hoitotoimet psykiatrian osalta oli päätetty, ja nuo asukkaat, jotka olivat pääosin naisia sitten sijoitettiin tuonne Nauvon ja Rymättylän välissä olevaan saareen, mihin yhteysalus kulkee noin 30 minuuttia. Tässä siis puhun tuon saaren historiasta psykiatrisena sairaalana, joka lakkautettiin vuonna 1962. Kyseisessä saaressa olevien potilaiden kanssa oli aikoinaan myös leprapotilaita, ja sen takia tuolla saarella oli aikoinaan melko paha maine, koska lepraa pelättiin aivan aiheesta. 

Syy miksi psykiatrisia potilaita lähetettiin tuonne pahamaineiseen sairaalaan oli se, että he olivat syyllistyneet lapsen surmaan, ja siksi noilla ihmisillä ei ollut mahdollisuutta päästä enää koskaan yhteiskunnan jäseniksi, vaan heidä karkotettiin tuonne saareen lopun elämäkseen, ja mukaan nämä henkilöt saivat laudat arkkua varten. Eli silloin ei enää näihin potilaisiin “uhrattu aikaa”, vaan heidän hoitonsa päätettiin, ja sitten siirrettiin Seiliin. Seilin sairaalan erityispiirre oli se, että potilaita ikään kuin vähän liian tehokkaasti vähäteltiin, ja siksi tuon sairaalan ylilääkärin virkaa hoiti tavallinen kunnanlääkäri. 

Ja sen vuoksi joku saattoi kiinnostua hiukan liikaa tuosta parantolasta, koska ei varmaan ollut kovin yleistä, että erittäin väkivaltaisten potilaiden kanssa työskenteli ihmisiä, jotka eivät olleet koulutusta tähän tehtävään saaneet, saatikka että he työskentelivät päättävässä asemassa tällaisessa laitoksessa, missä asui ihmisiä, jotka olivat syyllistyneet erittäin vakaviin väkivaltarikoksiin. Kun mietitään sitä, miksi Seili lakkautettiin vuonna 1962, niin syynä siihen saattoi olla kasvanut mielenkiinto tuota saarta sekä sen potilaita kohtaan, ja varsinkin se kiinnosti, että miten esimerkiksi 1800-luvun lopulla nimenomaan lapsen murhasta tuomittu nainen saattoi selvitä elinkautisella, koska tuon ajan laki oli hyvin ankara nimenomaan tällaisia rikoksia tehneitä kohtaan, ja he sitten päätyivät usein pyövelin eteen. 

Joten miksi nuo naiset lähetettiin Seiliin on kysymys, mihin varmaan joku voisi antaa vastauksen? Kun tuota sairaalaa katsoo läheltä, niin kyseessä ei ole mikään kamalan suuri paikka, ja se varmaan ei jostain syystä sitten kaikkia vakuuttanut, ja kun saaren historiaa ajatellaan, niin alkuun se oli puuton, mutta nuo metsät saatettiin kylvää myöhemmin ikään kuin näkösuojaksi sairaalan ja venelaiturin välille, koska ei ollut mitenkään hyvä asia, jos laivojen miehistöt näkivät potilaita. Kun mietitään sitä, että Seili valittiin tuollaiseksi mielisairaalan sijoituskohteeksi sen takia, että siellä oli moreenimaata, jonka sisään ruumiit oli helppo haudata, niin sen takia tätä asiaa hiukan mietin. 

Kun tuollainen psykiatrinen potilas aikoinaan haudattiin, niin silloin hänen identiteettinsä oli usein vaihdettu, jotta omaiset eivät saisi sen takia ikävää mainetta. Ja monet haudattiin ilman hauta merkintää, koska heidät oli julistettu valtakunnan kiroukseen, ja tuolloin ei hautakiveä saanut laittaa haudan merkiksi. Toki osa potilaista saatettiin haudata nimettöminä siksi, että henkilökunta ei joutunut vaikeuksiin, jos he olivat olleet jonkin tietyn potilaan kanssa tekemisissä. Itse ihmettelen, että miksi näitä potilaita ei tuhkattu, vaan ruumiit kaivettiin maahan, missä ne voivat saastuttaa veden, jos kyseessä on kulkutautiin tai lepraan kuollut henkilö. 

Tuhkaaminen olisi myös hävittänyt identiteetin täysin, mutta kuitenkin Seilissä haluttiin haudata ruumiit maahan. Osa Seilin haudoista on kuitenkin merkitty, ja sinne on haudattu ihmisiä vielä vuoden 2000 jälkeen, eli olisiko kyse jostain Seilin potilaan lapsesta tai vastaavasta tapauksesta. Tässä sitten mieleeni tulee kertoa sellainen asia, että aina välillä psykiatristen sairaaloiden potilaat saavat vielä nykyäänkin lapsia, ja oikeastaan kukaan ei tiedä, mitä noille lapsille tehdään. En tiedä kuinka usein tätä Suomessa tapahtuu, ja siitä ensimmäisen kerran luin Aleksandr Solzhenitsynin kirjasta “Vankileirien saaristo”, missä oli maininta synnytyksestä, joka tapahtui tuolla vankileirillä, jota kirjoittaja ei mainitse. 

Tuo teksti “gulagin pojasta” muistui mieleeni tänään Seilissä, ja sitä joskus aina olen pohtinut, että poistetaanko noiden lasten identiteetti sitten täysin, ja heidän vanhempansa merkitty kuolleiksi? Tässä nimittäin mieleen tulee se, että ainakin Seilin asukkaat olivat pontikkaa myyneet, joten mikseivät he myös muita palveluksia olisi antaneet? Ja ehkä siinä sitten tapahtui pieniä tapaturmia. Mutta kuten tiedämme, niin Seilin kaltaiset paikat herättävät ihmisissä erilaisia ajatuksia, joista osa ei ole mitenkään mukavia. 

Psykiatrisia hoitolaitoksia on aina pidetty salailun sekä kaiken pahuuden ilmentyminä, ja aina välillä mieleen muistuvat kammottavat ihmiskokeet. Eli tietenkin Seilistä puhuttiin kaikenlaista, ja aina välillä joku saattoi kehittää mielessään jotain sellaista, jota voidaan katsoa ikään kuin kauhuelokuvaa. Se että Seili oli eristynyt paikka tietenkin ruokki kaiken maailman huhuja siitä, että lääkärit olisivat tehneet sopimattomia asioita potilaiden kanssa, ja varmaan tuollaiset väitteet saavuttivat myös henkilökunnan korvat. Samoin Seilin potilaiden väitettiin kävelleen ihmisiä vastaan jopa Helsingin kaduilla, ja tuota sairaalan johtoa saatettiin epäillä päästäneen potilaita pois ilman lupaa. Eli nuo potilaat vain merkittiin papin kirjaan kuolleiksi, ja sitten vene vei heidät pois. Mutta näihin väitteisiin en mitenkään tässä ota kantaa. 

Nykyään Seili ei ole mitenkään erityisen painostava paikka. Ainakaan enää siellä ei tule mitenkään huono olo, mutta tietenkin esimerkiksi kulkua saarella rajoitetaan lehmien takia sähköpaimenilla. Mutta kuitenkin kun noita rakennuksia katselee, niin silloin mieleen tulee se, että mitä niiden seinien sisällä tai penkeillä on puhuttu, ja millaisia asioita nuo potilaat ovat tehneet tai miten he teoistaan kertoivat. Ja aina välillä mieleen tulee se, että noita potilaita ei varmaan kauheasti ollut, kun saaren sairaala on hiukan pienen oloinen, tai sitten heitä sitten lähetettiin saareen vasta melko vanhoina, kukapa näistä asioista enää selvän ottaa. 

Kuvia Seilistä

http://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/p/blog-page.html