Onko Mars-tukikohta tulevaisuuden utopia?
Syy miksi utopioita tutkitaan on se, että niistä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuuden Kuu ja Mars asemien rakentamisessa. Esimerkiksi Elon Musk on kampanjoinut näyttävästi Mars-asemien puolesta. Mutta jotta noita asemia voidaan ryhtyä rakentamaan, niin on paljon teknisiä ongelmia, jotka pitää ratkaista ennen kuin noita avaruussiirtokuntia voidaan rakentaa. Mutta myös sosiaaliset ongelmat vaativat käsittelyä. Nimittäin jos esimerkiksi Mars asemalla ilmenee sosiaalisia ongelmia kuten konflikteja tai väkivaltaista käyttäytymistä, niin tuonne punaiselle planeetalle ei ole aivan heti mahdollista lähettää poliisipartiota.
Jo pelkkä lento Marsiin on vaikea ja aikaa vievä prosessi. Ja tuo tehtävä kestäisi noin kahdesta kolmeen vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että miehistön pitää tulla toimeen toistensa kanssa koko tehtävän ajan. Mikä olisi tärkeää olisi se että koko miehistö pääsisi käymään painovoimakentässä. Eli lihasten rappeutuminen pitäisi jotenkin estää. Eli kävisikö koko miehistö sitten vuoron perään Marsin pinnalla, ja ehkä siellä käytetään painavia avaruuspukuja, joiden avulla saadaan lihaksisto pidettyä kunnossa.
Tai ehkä alus loisi keinotekoisen painovoiman pyörivän liikkeen avulla. Tuolloin niin sanottuja "sumo-pukuja" voidaan käyttää auttamaan lihaskunnon ylläpitämisessä myös heikossa painovoimassa. Ja heikkokin painovoima on parempi kuin ei mitään. Mutta se että kaikki pääsisivät käymään punaisen planeetan pinnalle olisi hyvä, koska sillä mallilla voidaan välttää ristiriitoja.
Mutta jos lähdetään rakentamaan tukikohtaa Marsiin, niin silloin kyseessä olisi varmasti vielä vaikeampi prosessi. Nimittäin jos ajatellaan että yllä olevan tukikohdan kaltaisen laitoksen miehistö olisi noin 50-100 henkeä, niin silloin siellä on varmasti monia erilaisia mielipiteitä kaiken maailman asioista. Ja 100 ihmisen kohdalla ristiriitoja syntyy varmasti enemmän kuin 5-10 ihmisen kohdalla.
Ja vaikka Marsissa olevassa tukikohdassa olisi selkeä komentaja, niin kapinatilanteessa Mars on melko kaukana. Joten millainen hallintomalli tuohon yhteisöön tulee? Se miten päätöksenteko tehdään tuolla kaukana punaisella planeetalla on melko varmasti jonkinlainen hybridimalli, jossa nopeasti tehtävissä päätöksissä on selkeä komentaja sekä johtaja. Mutta muuten kiireettömissä tapauksissa päätökset tehdään yhdessä, ja myös esimerkiksi hälytyksessä tapahtuva toiminta käydään läpi tarkoin tilanteen jälkeen. Ongelma on siinä, että kaikki me olemme vain ihmisiä.
Samoin ne jotka lähtevät tuonne Marsiin ovat vain ihmisiä. Aina löytyy joku joka unohtaa sulkea hammastahnatuubin. Ja silloin edessä saattaa olla konflikti. Tuolloin ei ihminen voi lähteä metsään istumaan pariksi päiväksi rauhoittumaan, ja aina jonkun nimi muistuu vähän liian usein mieleen kun tehtäviä jaetaan. Eli joku saattaa joutua tekemään liian usein pieniä tehtäviä, tai jonkun kanssa ei koskaan ehditä puhua muista kuin työtehtävistä, kun taas toisen kanssa tehdään muitakin asioita.
Mutta yksi asia mikä meiltä usein unohtuu kun vertaamme punaisen planeetan tai Kuun tukikohtia Maassa oleviin utopioihin, ja se on tietenkin se, että nuo avaruussiirtokunnat ovat niin sanottuja asiantuntijayhteisöjä, mikä sitten tietenkin tarkoittaa että niissä on jokaisella oma tehtäväkenttänsä. Ja noiden henkilöiden toiminta edellyttää aina oma-aloitteisuutta. Noissa futuristisissa yhteisöissä jokaisella on oma tehtäväkenttänsä, jonka he hoitavat mahdollisimman hyvin. Maan pinnalla utopioita ei ole kokeiltu esimerkiksi sellaisella joukolla joka koostuisi pelkästään astronomeista, biologeista sekä muista korkeasti-koulutetuista ammattilaisista kuten insinööreistä, jotka pitävät tukikohdan laitteet toiminnassa.
Utopiat eli ihanneyhteiskunnat joissa ei ole hierarkiaa sekä sääntöjä ovat aina epäonnistuneet. Ja siksi sana "Utopia" mikä on alkujaan tarkoittanut ihanneyhteiskuntaa on muuttunut mahdottoman mallin synonyymiksi. Eli tähtienväliset lennot, ihmisen ja koneen saumaton yhteistoiminta sekä monet muut futuristiset mallit ovat myös asioita, joita on leimattu utopioiksi, vaikka utopia tarkoittaa oikeastaan jonkun mallin mukaista ihanneyhteiskuntaa.
Kaikki utopiat ovat epäonnistuneet, ja syynä siihen on oikeastaan ollut se, että sääntöjä ei ole. Kaikissa yhteiskunnissa sekä yhteiskunnallisissa malleissa pitää olla joitakin sellaisia asioita sekä tapoja, joita kaikkien pitää noudattaa, tai edessä on ollut erittäin ikäviä aikoja. Esimerkiksi tupakointi saattaa olla asia, joka ärsyttää muita. Siis yleensä utopioiden ongelmat ovat siinä, että koska ketään ei voitu pakottaa mihinkään, niin silloin aina joku jätti jotain tekemättä, tai tärkeitä asioita jätettiin hoitamatta. Ja jos sitten henkilö poistettiin utopioista, niin silloin ei noita tehtäviä kukaan kuitenkaan tehnyt.
Esimerkiksi suomalaisen merikapteeni Fridolf Höökistä kertovan Helsingin Sanomien jutun mukaan hänen kehittämänsä utopia oli tuomittu epäonnistumaan, koska hän perusti siirtokunnan Sahalin saarelle, ja siirtokuntalaiset eivät vaivautuneet rakentamaan taloja ennen kuin he kohtasivat Siperian hyytävän talven. Samoin ainakin näihin äärimmäisiin olosuhteisiin perustettujen utopioiden kohtalona on ollut se, että niihin muuttaneet ihmiset eivät olleet valmistautuneet näihin äärimmäisen ankariin olosuhteisiin. Utopioiden kohtalon hetki lyö viimeistään silloin kun siirtokuntalaiset saavat lapsia tai tulevat vanhoiksi.
Jos seuraavaa sukupolvea ei ole, niin utopiat näivettyvät kun ihmiset tulevat vanhoiksi, eivätkä jaksa pitää yllä tuota paikkaa, vaan muuttavat pois tai kuolevat. Siis vain jälkikasvu turvaa jatkuvuuden, ja kun lasta kasvatetaan, niin tietenkin silloin pitää hänelle olla selvät säännöt, joiden mukaan hänen on elettävä. Täysin tasa-arvoisten yhteiskuntien ongelma on ollut se, että niissä on aina joku joka on muuttunut hiukan muita tasa-arvoisemmaksi, eli hän saattaa istua jossain tuolissa ja komennella klikkinsä turvin muita. Samoin saattaa olla, että jollekin maistuu alkoholi tai joku muu päihde hiukan enemmän kuin jollekin toiselle. Ja se sitten aiheuttaa riitoja. Suurin syy utopioiden tuhoon ovat olleet sisäiset erimielisyydet.
Sisäisten konfliktien ratkaiseminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhteisö voi toimia. Kuten alussa kirjoitin, niin syy miksi utopioita tutkitaan innolla ovat tulevat Kuu ja Mars asemat. Noissa yhteisöissä sosiaaliset ongelmat ovat suuria asioita. Jos jossain Mars-siirtokunnassa puhkeaa sisäisiä levottomuuksia, niin niiden ratkaiseminen ei ehkä ole aivan niin helppoa kuin sen toivoisi olevan. Eli kaikkia kohtaan pitäisi olla tasapuolinen, mutta aina on joku joka onnistuu pääsemään esimerkiksi päällikön suosioon tai esimies vain ei pidä jostain ihmisestä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008953581.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miehitetty_Mars-lento
Kuva: Pinterest.
https://yhteisojahistoria.blogspot.com/
