Onko Venäjän kansalaisten vastarintamieliala kohonnut, vai onko Putinin ote alkanut lipsua?

Venäjällä vastarinta kasva, mutta pystyykö Venäjän oppositio sitten kaatamaan Vladimir Putinin hallituksen tai hallinnon. Siis Putinin tapauksessa varmasti hänen hallintonsa valtarakenteet ovat tiukasti ankkuroitu yhteiskuntaan niin että niiden parista ei ainakaan Putinin lähipiirin mielestä pitäisi tulla mitään vastapuheita. Mutta sitten kuitenkin se että jotkut oligarkit ovat puhuneet Putinia vastaan eivätkä kaikki eliittijoukkojen sotilaat halua lähteä Ukrainaan kertoo jotain siitä, että Putin ei ehkä enää kykene pitämään itseään vallassa. 

Ennen oli länsimaissa sellainen futurologian haara, josta käytettiin nimeä "kremlologia". Tuon valtiotieteellisen futurologian tarkoitus oli luoda malleja siitä, mitä esimerkiksi Neuvostoliiton suljettujen ovien takana tapahtui. Silloin tutkijat seurasivat tarkoin sitä mitä esimerkiksi valtion johtajasta puhuttiin, sekä sitä miten herkästi hän puuttui siihen, mitä muut kertoivat. Siis vaikka tuo Kremlin julkinen kuva on vähän niin kuin ikonostaasi, niin kuitenkin esimerkiksi se, että joku sanoo vastaan johtajalle tai peruu hänen määräämiään kansanäänestyksistä saattoi merkitä sitä, että johtaja maassa oli vaihtumassa. 

Samoin jos johtajan puheet ovat lyhentyneet merkittävästi, niin se saattaa merkitä site, etteivät hänen voimansa tai muu jaksaminen enää ole samalla tasolla kuin ennen. Siitä joka puhui eniten taas uumoiltiin seuraavaa johtajaa tuolle maalle. eniten äänessä näyttää olevan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov. Mutta Lavrovin ongelma on se, että hän on Putinin ikäluokan mies tai oikeastaan hiukan Putinia vanhempi, eli ei hän voi kauhean kauan olla vallassa Putinin jälkeen. 

Venäjä ei voi käyttää kaikkia mahdollisia joukkojaan mihinkään sotatoimiin. Osa sen joukoista on sidottu valtion turvallisuuspalveluun FSBhen. Jokainen FSB-mies joka kuuntelee puhelimia tai valvoo oppositiota on poissa rintamalta. 

Venäjän johto tarvitsee suuren määrän sisäisen turvallisuuden joukkoja, joiden tehtävä on murskata kapinoita ja pamputtaa mielensoittajia. Toiseksi esimerkiksi sen ydinaseita pitää joidenkin henkilöiden vartioida, sekä kolmanneksi myös Kaukoidässä tarvitaan joukkoja estämään jonkun Kaukoidän maan hyökkäys Venäjää vastaan. 

Jos ajatellaan sitä että Ukrainan konflikti lähtee eskaloitumaan, niin silloin tietenkin on mahdollista, että suursota syttyy. Mutta samalla meidän pitää muistaa että Venäjän johto ei voi aina käyttää kaikkea halumaansa voimaa tai kalustoa johonkin operaatioon. Nimittäin aina on mahdollista että joku muu käyttää esimerkiksi liikekannallepanoa oman etunsa ajamiseen. Kun kaikki miehet ja joukot ovat rintamalla, niin silloin on mahdollista että joku suorittaa palatsivallankaappauksen. Tuolloin joku ehkä hyvinkin yllättävä toimija ampuu presidentin sekä sitten vain ottaa Kremlin haltuunsa. 

Putinin kaltaiset ihmiset hallitsevat pelolla. Esimerkiksi järjestelmä, missä toisen luotettavuutta testataan kaiken aikaa pakottamalla toinen kertomaan Putinin vastaisia mielipiteitä, jotka muiden on sitten kerrottava eteenpäin Putinille, koska hän on saattanut käskeä tuon asian on tietenkin tehokas, mutta samalla se herättää vihaa ja pelkoa. Jos ilmoitusta siitä että toinen on puhunut mitä on käsketty ei tule, niin silloin Putin voi antaa henkilölle potkut tai tehdä jotain vielä pahempaa. Se aiheuttaa vihaa sekä pelkoa. Ja jos ihminen pelkää tai vihaa toista tarpeeksi, niin hän voi toimia yllättävästi. 

Venäjä on valtavan suuri alue. Sen pitää muistaa että esimerkiksi Kaukoidässä pitää myös olla joukkoja puolustamassa sitä hyökkäystä vastaan. Mutta koska Venäjä ei ole lähelläkään demokratiaa, niin se tarvitsee massiivisen poliisikoneiston pitämään mielenosoitukset kurissa. Ja jos he ovat taltuttamassa mellakoita, niin silloin he eivät voi olla rintamalla. Mutta mitä suurempi joukko ihmisiä otetaan esimerkiksi poliisiin, niin silloin myös tuossa järjestössä olevien tyytymättömien määrä kasvaa, koska kaikille ei riitä isoja virkoja. Ja alemmat poliisit sekä sotilaat saavat taas tehdä töitä raskaissa suojavarusteissa 30 asteen helteessä, kuten kuva ylhäällä kertoo. 

Venäjän viimeiset kutsunnat ovat olleet fiasko. Tuon armeijan raaka maine saa aikaan pelkoa. Ja ainakin osa valitsee mieluummin vankilan kuin sen, että menevät tuohon laitokseen. Mikäli tämä jatkuu tulevaisuudessa, niin silloin Venäjän asevoimien miesmäärä ei myöskään ole sitä, mitä sen pitäisi olla. Eli se että miehet jäävät pois kutsunnoista kertoo siitä, että Putin ei ehkä ole enää niin pelottava kuin mitä hän toivoisi olevansa. Asevoimien kannalta taas ongelmia tulee jos joukko-osastot ovat kovin alivoimaisia tai haluttomia taistelemaan. Eli Putinin ote yhteiskunnasta on ainakin jossain määrin heikkenemässä, jos näitä merkkejä eli kieltäytymistä asepalveluksesta sekä oligarkkien lausuntoja seurataan tarkasti. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mika-aaltola-venajalla-selkeita-merkkeja-kiihtyvasta-kansalaisten-vastarinnasta-venaja-voi-lisata-sabotaasejaan-eu-alueella/8492214#gs.9r7fmk

https://www.verkkouutiset.fi/a/katastrofi-kutsunnoissa-venajan-joukot-saivat-vain-pienen-osan-sotilaista/#826f5d78

Kuva: https://www.verkkouutiset.fi/a/katastrofi-kutsunnoissa-venajan-joukot-saivat-vain-pienen-osan-sotilaista/#826f5d78

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Uskonto, valta ja raha ovat monimutkainen yhdistelmä

Kimmo Huosionmaa

Uskonto sekä sen suhde valtaan ovat aina kiehtoneet minua, ja ei vähiten siksi, että tähän asiaan meillä länsimaisilla ihmisillä on ikään kuin kaksinaismoralistinen tai kaksijakoinen asenne. Eli kaikki mitä kirjoitetaan tai sanotaan pitäisi olla jotenkin tieteellisesti todistettua, ja kuitenkin itse olen sitä mieltä, että kukaan ihminen tai ainakaan kukaan sellainen, jonka voisin tavata itse kykenisi todistettavasti väittää tavanneensa Jumalan. Vai voisiko joku oikeasti sittenkin olla kohdannut tämän mahtavan mutta samalla mystisen hahmon esimerkiksi lenkkipolulla? Ja miten tämä hahmo olisi todistanut olevansa tuo Raamatussa mainittu kaikkivaltias?


Jos puhutaan vaikka siitä, että joku olisi kohdannut Jumalan tuolla lenkkipolulla, niin silloin tietenkin pitää asiaan suhtautua siten, että yrittäisimme saada selville sen, että valehteleeko tuo henkilö, ja siihen voidaan käyttää esimerkiksi valheenpaljastinta. Sitten voisimme tiedustella, että mitä tuo henkilö itse asiassa on nähnyt, eli onko hän kohdannut jonkun hologrammin, tai ilmaan heijastetun diakuvan, tai onko tuolle henkilölle ehkä annettu jotain huumeita? Kun tällaista asiaa, että joku olisi oman kertomuksensa mukaan  tavannut Jumalan, ja sitten esimerkiksi kertoisi tästä vakavalla naamalla poliisille, niin silloin saattaa tällaisten tarinoiden takana olla esimerkiksi huumepiireissä velkaantuminen.


Tuolloin saattaa ihmisen vallata sellainen ylimaallinen tunne siitä, että hän olisi vähintään keskustellut herran enkelien kanssa, koska kun ihminen velkaantuu, niin silloin seurauksena on noissa piireissä erittäin ikävä asia, koska nuo huumekauppiaat eivät mitään kovin anteeksi antavia ole. Sama koskee tietenkin myös salakuljettajaa, jos hän on kadottanut huumelastin. Tuolloin saattaa mielessä käydä sellainen asia, että mitä jos vaikka lähtisi mielisairaalassa käymään, ja miettimään tulevaisuutta aivan uudelta kannalta. Mutta sitten tietenkin voidaan miettiä sitä, että moni muukin saattaa haluta tuollaiseen laitokseen siksi, että he tietävät jostain asiasta liikaa. Ja kun otetaan sellainen asia huomioon, että jos joku olisi vaikka keskiajalla nähnyt papin lainaavan rahaa juutalaiselta, niin silloin olisi kannattanut ryhtyä hulluksi, koska tuollaisista asioista seurasi usein hyvin ikäviä tapahtumia.


Sama koskee tietenkin kaikkia ihmisiä, joilla on jotain salattavaa. Ja kun ajatellaan tätä papin ottamaa lainaa nykyajan näkökulmasta, niin silloin sitä voisi verrata tilanteeseen, missä esimerkiksi jonkun huumekauppiaan pomo tapailee vaikkapa jotain tuomaria tai poliisiylijohtajaa jossain hämärällä parkkipaikalla tai hänet kuvataan  linnan juhlista itsenäisyyspäivänä. Kyseisessä tapauksessa saattaa joku alainen saada kammottavia psykoosin oireita, ja lähteä kertomaan hilpeitä juttuja kohtaamisesta vaikkapa arkkienkelien kanssa.


Mutta tässä sitten vähän eksyin aiheesta, joten palataan siihen, miten uskontoa käytetään vallan välineenä. Ennen kuin kirkosta tuli valtion osa, niin tuo järjestö toimi ilmiantoa varten tehtynä koneistona, jonka tehtäviin kuului kuninkaan vastaisten salaliittojen sekä valtion vastaisen toiminnan paljastaminen. Tuolloin valtion henkilöitymä oli kuningas, jonka asema perustui jumalalliseen varjelukseen. Kuningas oli oikeastaan yksi papeista, ja hänelle kerrottiin kaikki mahdolliset salaisuudet. Ja mikäli kuninkaan kuolema oli mainittu keskusteluissa, niin silloin seurauksena oli syyte jumalanpilkasta sekä kuolemantuomio. Esimerkiksi Henrik VIII jakoi tällaisia tuomioita melko kevein perustein, ja hänen kohdallaan riitti se, että joku ilmiantoi tällaisen keskustelun, ja tuolloin sai vielä ilmiantaja mennä mestauslavalle, koska hän oli maininnut kuninkaan kuoleman.


Mutta Henrik VIII saattoi olla erään aineenvaihduntasairauden uhri, joten hänen despoottinen käytöksensä saattoi johtua sairaudesta, joka muutti hänen käytöksensä hyvin arvaamattomaksi. Ja runsas alkoholin käyttö vain pahensi tuota tilannetta. Kyseinen mies on loistava esimerkki siitä, että miksi valtionpäämiehen olisi hyvä toimittaa aika ajoin lääkärintodistus terveydentilastaan. Syy siihen, miksi Henrik VIII:tä muuten pidetään uskomattoman kovana hallitsijana johtuu siitä, että hän mestasi kolme kuudesta vaimostaan, eikä siksi, että hän hallitsi maataan melko kovalla otteella.


Syy miksi muuten monet suuret maailman uskonnot ovat niin kamalan patriarkaalisia johtuu siitä, että miehet ovat fyysisesti naista vahvempia. Tuolloin noiden uskontojen perustajat ovat ajatelleet, että jos he saisivat miehet kääntymään oman aatteensa kannalle, niin silloin tietenkin myös naiset seuraavat perässä. Siksi esimerkiksi Koraani korostaa miehen asemaa perheen sekä kaikkien muiden asioiden päällikkönä. Tuo seikka lienee peräisin joko Itä-Roomasta tai alkukirkosta, jossa mies ja nainen kohotetaan perheen kuninkaallisiksi, kun he menevät naimisiin.


En tiedä olivatko ensimmäiset, joille tämä seremonia tehtiin oikeasti olleet Justianus sekä Theodora, jotka olivat Bysantin hallitsijoita 483-565 jKr. Se miten paljon noita Bysantin seremonioita on kopioitu Koraaniin tai muihin vastaaviin kirjoihin on jäänyt historian hämärään. Ja kun profeetta Muhammed perusti uuden uskonnon, niin tietenkin hän jotain tapoja otti sen ajan Arabiassa vaikuttaneesta Itä-Rooman tai Bysantin keisarikunnasta, koska hän ei aivan kaikkea voinut itse keksiä.


Se että alkoholi on muslimilta kielletty viittaa siihen, että Muhammed on saattanut olla alkoholistin poika, ja se selittäisi sitten hänen kielteisen suhtautumisensa tuohon meille tavalliseen nautintoaineeseen. Ja koska Muhammed oli taitava sotilas, niin se tuo mieleen sen, että olisiko Bysantti sitten hänet kouluttanut tuohon tehtävään, Joten olisiko tuon miehen tausta ollut Bysantissa?


Mutta tämä asia on tietenkin yhdentekevä, ja nykyään Islam on erittäin suuri valtatekijä maailmalla, koska juuri arabeilla on todella paljon rahaa, jonka he voivat sijoittaa eri kohteisiin. Joten tällainen asia tietenkin tekee suhteet islamilaiseen maailmaan mutkikkaiksi. Öljysheikkien rahat kelpaavat kyllä kaikkialla, ja siksi Islamia ei voi enää suorastaan tuomita, koska se saattaisi viedä nuo rahat johonkin muuhun kohteeseen kuin esimerkiksi New Yorkilaisen tai Berliiniläisen pilvenpiirtäjän työmaalle. Ja tietenkin kaikki muu paikat kuin se, mikä juuri sen nimenomaisen New Yorkissa tai Berliinissä pilvenpiirtäjää rakentavan yhtiön työmaa on, ovat poissa tuon yhtiön kassasta.

Työpaikasta sekä työnteosta eli elämä on raakaa

https://luonnonihmeitakaikillamausteilla.wordpress.com/

Kimmo Huosionmaa

Työpaikka on sellainen asia, että siellä ihminen viettää suurimman osan niin sanotuista parhaista vuosistaan, joten tietysti hyvä työpaikka on sellainen, jonka jokainen meistä haluaisi saada. Kun työtä halutaan, niin silloin usein työntekijältä jää monia asioita selvittämättä, mitkä voivat olla sellaisia, jotka vaikuttavat työviihtyvyyteen. Eli kukaan itseään kunnioittava työläinen ei koskaan kysy mitään esimerkiksi sosiaalisista tiloista tai siitä, että kuuluuko työpaikkaan ilmainen kahvi. Kukaan ei koskaan tule työpaikkaan viettämään taukoja, ja nuo asiat tietenkään eivät koskaan ole sellaisia, joita edes kehotetaan kysymään työhaastattelussa.


Kukaan työntekijä ei koskaan kysy, millaisia työvaatteita tuossa paikassa käytetään. Kuitenkin työhyvinvointi on asia, joka auttaa jaksamaan työpaikassa, ja tuolloin on hyvä miettiä sitä miten esimerkiksi tauot aikoo viettää. Virkistäytyminen on osa työviihtyvyyttä sekä tietenkin myös suihku sekä muut vastaavat asiat varmaan jossain vaiheessa tulevat eteen, jos työ on kovin pölyistä sekä muuten likaista. Työhyvinvointi sekä viihtyvyys työpaikalla on yksi osa sitä, mikä tekee työpäivästä mukavan. Ja tietenkin jos työpäivä on kovin yksinäinen, niin silloin työuupumus voi tulla eteen, ja pahimmillaan henkilö ei vain jaksa tehdä työtä, vaikka palkka olisikin melko hyvä, ja tuolloin saattaa edessä olla työsopimuksen purku.


Työpaikka on sellainen asia, että siellä tehdään työtä oikeasti, ja kukaan työläinen ei halua olla se, jolle ei työtehtäviä tule, koska se saattaa merkitä suoraan sanottuna potkuja. Kukaan ei istu työpaikalla ilman työtehtäviä, koska ketään ei turhan takia palkata, ja sitten tietenkin muistuu mieleen sellainen vanha viisaus, että jos työpaikalla ei työtä ole, niin silloin väki tietenkin jossain vaiheessa alkaa turhautua. Ja jos töitä ei ole, niin silloin eivät harjoittelijat, jotka tulevat esimerkiksi ammattioppilaitoksesta saa oppia ammattia oikeassa ympäristössä, mikä on työharjoittelun tarkoitus.


Kaikki ihmiset haluavat työssä olla hyödyksi, koska se sitten takaa sen, että työnantaja ei tuolle henkilölle maksa turhasta. Ja aina välillä sitten turha työntekijä saa kokea sen, että henkilöstön vähennystarve kohdistuu häneen. Kyseinen hetki voi olla kaiken loppu, mutta se on myös uuden tien alku. Nuoren kannattaa tuolloin satsata niihin taitoihin, mitä hänellä on. Se että aloittaa uuden elämän tarkoittaa sitä, että kannattaa kouluttautua jollekin muulle alalle, jos tuo henkilö sitten kokee, että työt loppuvat. Jos ura ei löydy jostain tekniseltä alalta, niin tuolloin voi ryhtyä vaikka kirjailijaksi tai ainakin yrittää teatterikouluun, jos sieltä sitten töitä löytyisi.


Eli tässä vain mietin, kuinka paljon kaikenlaisia vaihtoehtoja ihmisellä on maailmassa. Ja jos yksi tie nousee pystyyn, niin aina voi kokeilla jotain uutta ja mielenkiintoista. Koulutuksessa tärkeää ei ole se, että muut pitävät jotain ammattia tai siihen kuuluvia tehtäviä mielenkiintoisina.


Tärkeää on se, että ihminen itse pitää omista tehtävistään, ja tuolloin pitää olla aidosti itsekeskeinen. Me elämme vain kerran, sanovat melkein kaikki ihmiset jossain elämänsä vaiheessa. Ja siksi pitää juhlia kunnolla. Mutta joku ajattelee välillä toisin. Elämä on elinikäistä oppimista sekä opiskelua sanovat dominikaanimunkit, jotka ovat tunnettuja oppineisuudestaan. Mutta kukaan meistä ei saa opiskella muiden asioiden kuin itsemme takia, ja jos joku meidän työstämme huomauttaa sanoen, että se näyttää tylsältä, niin silloin vastaisin, että itse olen työni valinnut. En ehkä ole täydellinen tai  kaikkitietävä, mutta kuitenkin sen verran sanon, että kaikki se mitä teen on itseni tekemää.


Ja voinhan aina lohduttautua sillä, että myös kaikki suuret johtajat maailmassa saavat palkkaa tuijottamalla tietokoneen ruutua, eikä myöskään tuossa työssä ole ulospäin mitään mielenkiintoista. Kuitenkaan kukaan ei tule tuollaiselle pomolle sanomaan, että hän tekee tylsää työtä. Samoin ostoskeskusten vartijoiden työtä pidetään yleensä valtavan mielenkiintoisena, koska siinä kävellään ympäriinsä reisitaskuhousut jalassa. Aina välillä mieleeni tulee kuitenkin se, että ei kai kukaan noille vartijoille mistään turhasta maksa.


Aina välillä kohtaa työnantaja sellaisen valittajan, joka valittaa vain asioista, jotka johtavat irtisanomiseen. Eli tuolloin tietenkin voidaan puhua “täsmä-valittajasta”, mikä tarkoittaa sitä, että valituksia tehdään vain asioista, jotka ovat vakavia. Tuolloin voidaan jossain tapauksessa puhua esimerkiksi siitä, että valitukset saattavat olla sellaisia, joiden tarkoitus on vain työpaikan saaminen.


Paras versio siitä on se, että työntekijä saa yllättäen potkut työpaikastaan, ja tuolloin tulee työnantajalle eteen tilanne, jossa joudutaan ehkä rekrytoimaan varamies hyvinkin pienellä varoitusajalla, niin silloin tietenkin on hyvä, jos sattuu seisomaan työpaikan ulkopuolella aamulla. Sekä osaa tarjota itseään tuohon paikkaan.


Tuolloin voi sitten käydä niin, että työpaikkaan tulee henkilö, joka varastelee, tai koulun ympäristöstä puhuttaessa on vaikka pedofiili. Joskus pedofiilit ovat järjestäneet esimerkiksi koulujen vahtimestareille potkuja syyttämällä tätä lasten ahdistelusta, ja sitten on tämä pedofiili päässyt töihin lasten keskelle. Samoin varas tai muihin rikoksiin taipuvainen henkilö on yrittänyt saada kiinteistötyöntekijän paikan, jotta pääsee asuntoihin, mistä hän sitten kantaa irtaimiston ulos tai tekee jotain pahempaa.


Tuon takia kannattaa kaikkiin ilmiantoihin suhtautua epäillen. Ja muistaa, että on ihmisiä, jotka yrittävät niiden avulla peittää omaa osaamattomuuttaan. Tuolloin toisen ihmisen käytökseen tai muihin asioihin kiinnitetään huomiota, jotta omasta työstä ei olisi mitään puhumista. Ja tietenkin esimerkiksi toisen käytöksestä voi kertoa aina omalle esimiehelle, jotta epämiellyttävä ihminen voidaan korvata jollain omalla kaverilla. Joten aina kun toinen tekee ilmiannon, niin silloin hänen motiivejaan kannattaa ryhtyä epäilemään.