Perhonen joka kuvitteli olevansa Zuangzi.

"Zhuangzi uneksii olevansa perhonen" (Wikipedia, Zuangzi)

Taolaisten filosofien listassa on mielenkiintoinen nimi tai aihe nimeltään Zuangzi. Yllä olevan kuvan nimi on Zuangzi uneksii olevansa perhonen, vai kuvitteleeko perhonen olevansa Zuangzi? Siinä vasta kysymys, eli koko Zuangzin filosofian ajatus tai yksi pääajatuksista on siinä, että kaikki maailman roolit voidaan kääntää ympäri. Voin siis kysyä että kuvitteleeko perhonen olevansa Zuangzi, vai kuvitteleeko tai uneksiiko Zuangzi olevansa perhonen? Tai ehkä emme tiedä mitä kalat meistä ajattelevat, mutta tietävätkö kalat mitä me niistä ajattelemme? 

Tuosta yllä olevasta kuvasta on saatettu vetää monenlaisia johtopäätöksiä ja sille on saatettu kehittää mitä ylevimpiä tai muuten erikoisia selityksiä Yksi niistä on se, että Zuangzi sai käyttöönsä FPV-dronen ja sitten sen ja virtuaalitodellisuuslasien kautta sai kokea osittain sen, miltä tuntuisi olla perhonen. Ehkä joku alien olisi sen voinut Zuangzille antaa kokeiltavaksi, tai sitten jossain nykykiinassa asuu poika tai mies nimeltään Zuangzi. 

Tai sitten tuolle maalaukselle voidaan antaa myös sellainen sisältö, että Zuangzin olisi kannattanut jossain vaiheessa varoa hiukan mitä hän sanoo. Eli jos mestari Zuangzi on unissaan tai vasta herättyään soperrellut asioita, joita hän ei ehkä ole toivonut muiden saavan tietää, niin se että hän on nuo ajatukset esittänyt voi olla kiusallista. Siis kuvasta voidaan ajatella että mestarin parta on kuin joki. Jos hän sanoo jotain, niin silloin hänen ajatuksensa valuvat kohti alempia toimijoita. Eli hänen oppilaansa tai henkilöt jotka ovat olleet hänen lähellään tuon uneksimisen ajan voivat levittää noita sanoja jonnekin, ja ne saattavat aiheuttaa ongelmia ainakin niille, jotka asioita eteenpäin välittävät. 

Kiinalaisessa filosofiassa on hyvin tärkeää kenen oppilas on kyseessä. Noita filosofien ajatuksia jotka ovat lähtöisin joltain tunnetulta mestarilta työstetään sukupolvien ajan. Siis mestari on henkilö joka panee ajatusketjun alulle, kirjoittaa ajatuksensa muistiin. Ja sen jälkeen hänen oppilaansa ottaa nuo kirjoitukset käsiteltäväkseen, ja kehittää niissä olevia ajatuksia eteenpäin. Siis filosofiassa ylipäätään oppilaan ja opettajan eli mestarin välinen suhde ei ole sellainen kuin mitä me ehkä käsitämme meille tutun oppilas- ja opettajasuhteen olevan. 

Filosofiassa oppilaan ja opettajan välillä voi olla sukupolvien väli. Kun opettaja eli mestari on kirjoittanut ajatuksensa muistiin, niin hän sitten asettaa nuo ajatuksensa eli muistiinpanonsa jonnekin. Ja sitten ehkä satojen vuosien päästä oppilas ottaa nuo tekstit tarkasteltavakseen. Hän tarkastelee niitä, poimii asioita omiin muistiinpanoihinsa sekä teksteihinsä. Ja sitten muokkaa noita ajatuksia uudelleen, ja tuo muokkaus tekee hänestä uuden mestarin. 

Idea on siinä että ei ole olemassa mitään absoluuttista totuutta. Tai ei ole olemassa puhdasta valhetta. Kaikki mitä näemme, kuulemme tai haistamme sekä maistamme on itseasiassa oman kokemuksemme kautta tulevaa informaatiota. Se pidämmekö siitä mitä aistimme tuovat meille riippuu siitä miten tulkitsemme havaintojamme. Me näemme kuvia joissa on ihmisiä, jotka tekevät asioita. Me näemme asiat oman kokemusmaailmamme ja ajattelumme kautta. Siis me voimme aivan hyvin ajatella ihan itse mitä näemme kuvissa. 

Tai voimme kysyä kaverilta sitä mitä hän näkee kuvassa. Sen jälkeen voimme myötäillä ystäväämme tehdäksemme häneen hyvän vaikutuksen. Eli sen kautta sitten voimme välttää riitoja, ja voimme lähteä hänen kanssaan elokuviin. Hän voi sitten kertoa sen, mitä elokuvaa hän haluaa katsoa, ja sitä kautta voimme siirtää oman mielipiteemme sekä ajattelumme kaverille. Tai voimme lukea jostain lapusta kuinka joku maalari on kuvaillut työtään. Tai ehkä voimme pyytää tekoälyä tekemään noita asioita. Eli tuolloin voimme näyttää tekoälylle kuvaa, ja se sitten kertoo kuvan nimen. Tuolloin tietenkin saamme tietää sen, mitä tuo kone tai maalauksen tekijä on maailmalle kertonut kuvasta. 

 https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Zhuangzi

Tietokoneen roolin muutoksesta

Kimmo Huosionmaa

Tietokone on yhteiskuntamme näkyvin laite, joka on muuttanut itsensä tarpeelliseksi välineeksi, ja sen rooli yhteiskunnassamme on määräävä. Kyseinen laite on avainasemassa lähes kaikessa läntiseen yhteiskuntaan kuuluvassa toiminnassa, ja kuten tiedämme, niin tietokoneen toiminta on sellaista, mikä takaa lajin selviytymisen maailmassa. Kun ajatellaan sitä, että laji haluaa olla oikeutettu olemassaoloon sekä myös jatkaa olemassaoloaan, niin asia mikä tuon selviytymisen takaa, on olla tarpeellinen sille lajille, joka itseä suojelee. Joten joskus on pohdittu sellaista asiaa, että olisiko joku tekoälyä käyttävä järjestelmä muuttunut vahingossa olemassaolostaan tietoiseksi olioksi.

Tietenkin voidaan ajatella, että joku tietokonevirus olisi ikään kuin luonut alijärjestelmän, mikä olisi näkymätön, mutta joka olisi liittänyt maailman kaikki tietokoneet yhteen, ja sitä kautta tuo ohjelma olisi saanut sellaisen laskentatehon, että siitä olisi tullut tietoinen. Tällaisia asioita filosofit pohtivat jatkuvasti, ja ehkä tällaista ei koskaan pääse tapahtumaan. Mutta se mikä tällaisessa tekoälyssä kiehtoo ihmistä on se, että ensimmäistä kertaa voimme kohdata  lajin, mikä on meidän kanssamme samalla tasolla, ja tuo laji ei olisi mitään sellaista mitä voimme kuvitella tapaavamme.

Kuten olen kirjoittanut, niin tuolloin kohtaamme sellaisen luomuksen, mitä emme voi suoraan laittaa alempaan kastiin. Eli emme olisi enää luomamme olion herroja, ja se varmasti pelottaa ihmisiä. Eikä varmasti ole sellaista ihmistä, joka ei tätä luomusta, mitä kutsutaan kaikkiin koneisiin sekä tietojärjestelmiin soluttautunutta olentoa pelkäisi. Kyseinen olento voisi esimerkiksi kytkeä autojen ABS-jarrut niin, että se lukitsee vain toisen etupyörän täysin, ja tuolloin voi käydä hyvin ikävästi. Joten tällaisia uhkia liittyy kyseiseen järjestelmään.

Mutta vaikka näin ei koskaan eli meidän elinaikanamme pääsisi tapahtumaan, niin kuitenkin tietokoneen rooli yhteiskunnassa on muuttunut siitä mihin olemme tottuneet. Entinen tietojenkäsittelyn väline on muuttunut myös äärimmäisen tärkeäksi tietojen hakemisen sekä jakamisen välineeksi, ja tuo asia on tuonut uusia haasteita lähes kaikille yhteiskunnassa eläville ihmisille. Tietokoneen teho ei ole mitenkään ratkaisevaa, vaan nykyään se millainen kaistaleveys eli tietoverkon tiedonsiirtonopeus on käytössä ratkaisee.

Eli kuten tästä voidaan päätellä on laskentatehon vaatimus siirtynyt palvelimille, jotka sijaitsevat jossain kaukana tietoverkkojen maailmassa. Me itse emme koskaan näe noita palvelimia, mutta ne tekevät varsinaisen työn. PHP-koodin ajaminen palvelimella vapauttaa tietokoneen resurssit muuhun käyttöön, ja tietenkin se lisää esimerkiksi Chromebookin kaltaisten pitkällä akunkestolla varustettujen koneiden kysyntää. Mutta tietenkään tuollaisen koneen prosessorin teho ei ole kovin suuri, koska kaikki laskenta tai ohjelmien ajaminen tapahtuu palvelimella. Ja se sitten luo toisenlaisia uhkia, joista yksi on se, että kyseinen palvelin saastuu viruksista, jolloin suuri määrä koneita menettää toimintakykynsä.

Se että koneen akku kestää tuntikausia maksaa sen, että koneen on oltava jatkuvasti kiinni Internetissä, mikä tarkoittaa että laskentatehoa tai sen tarvetta ei voi käytännössä ohittaa. Kuitenkin tuo tarve suuritehoiseen tietokoneeseen voidaan ulkoistaa, mikä tarkoittaa sen siirtämistä palvelinsaleissa oleville super tietokoneille. Tässä tulee muuten esiin ulkoistamisen perusajatus, eli ulkoistaminen ei tee palvelusta tai ominaisuudesta kuten tässä tapauksesta suuritehoisesta prosessorista tarpeetonta, se vain siirtää tuon tarpeen toiseen paikkaan, mikä lisää koneen akun kestoa, koska suuritehoinen prosessori kuluttaa paljon virtaa, ja se näkyy mobiililaitteessa lyhyenä aikana, jonka kone voi toimia akkuvirran varassa.

Eli kaikki nykyajan tietokoneet ovat jotenkin kompromisseja, joissa joko akku kestää pitkään tai sitten prosessori on tehokas. Mikäli tietokoneessa on vähän tehoa, niin sen käyttö on nykivää mutta suuritehoinen prosessori taas saa aikaan sen, että tietokoneen akku kestää onnettoman vähän aikaa, mutta tietenkin koneeseen voidaan asentaa myös tehoakku, mikä lisää sen painoa, ja tekee koneesta sellaisen, että sitä pitää vetää rollikalla perässä, mutta tuolloin kone ei tarvitse jatkuvaa verkkoyhteyttä toimiakseen. Ja Chormebookin kohdalla ongelma on ratkaistu siirtämällä laskenta sekä ohjelmien ajaminen palvelimille eli pilveen. Mutta se taas vaatii jatkuvaa verkkoyhteyttä.