Iran on kuin Neuvostoliitto, jonka johto halusi pitää asemansa hinnalla millä hyvänsä.

Iran on hiukan samalla linjalla kuin Neuvostoliitto oli 1980-luvulla. Kun tuon autokratian hallinto, tai siis hallintoa johtavat papit ovat määritelleet valtion ainoaksi oikeaksi laiksi sharian, sekä korottaneet itsensä ainoaksi oikeaksi "oikeauskoisten johtajaksi", niin se sitten tarkoittaa sitä, että mielenosoittajat ovat käytännössä tuomittuja kuolemaan. Iran on antanut selvästi ilmi sen, mikä on tuon hallituksen suhde ihmisoikeuksiin. Noin 2000 kuollutta ja määrä vain kasvaa kertoo tuon hallituksen arvoista. Tällä hetkellä Iranissa uhriluku on noin 2500, ja ehkä iltaan mennessä se on jo yli 3000 Ja tietenkin muutamien droonien myyminen valtiolle, joka myöskään ei välitä mitään ihmisoikeuksista varmaan on kaikkien tiedossa. 

Jos sitten muistellaan esimerkiksi Iranin ja Irakin välistä sotaa, niin tuolloin mieleen tulee erityisesti tuon valtion lapsisotilaat, jotka uhrattiin rintamalla. Tuollaisia arvoja noudattava hallinto on tietenkin omassa maailmassaan täysin laillisesti toimiva hallinto, koska kansainväliset lait eivät koske valtioiden sisäistä toimintaa. Mikäli tämä mielenosoittajien joukko onnistuu kaatamaan tuon hallituksen, niin kyseinen hallitus varmaan kiirehtii lentokoneeseen, ja matkustaa suoraan Moskovaan, jossa jo edellinen diktaattori eli Al Assad Syyriasta jo nauttiikin siitä kepabista, mitä Vladimir Putin vierailleen tarjoilee. Ja varmaan Putinilla itselläänkin on suunnitelma sen varalle, että hän joutuu luopumaan Venäjän johtajuudesta. 

Eli olisiko tämä ylväs "pelastusalus" hankittu Venäjän valtiolle siksi, että Putin haluaa varmistaa mahdollisesti oman pakomatkansa, jos hän ei enää kykene pitämään lankoja käsissään? Kuvatekstin mukaan aluksella on toissijainen rooli toimia luksusjahtina, mutta uskoisin että Putinin tuntien tuo rooli toimia luksusjahtina on itseasiassa aluksen ensisijainen käyttötarkoitus. Jos Putin haluaa paeta, niin hän voi ajella tuon aluksen jonnekin rauhalliseen poukamaan sekä sitten maalata Venäjän tunnukset piiloon. Ja sitten vain kurssi kohti Karibiaa. 

(https://www.twz.com/news-features/is-this-russian-rescue-ship-really-putins-new-yacht)

Ehkä hän aikoo paeta jonnekin Brasiliaan, jossa hän on ehkä turvassa väkijoukolta. Jos nuo Iranin johtajat jäävät kansan käsiin, niin silloin me voimme olla varmoja siitä, että he eivät ehkä pääse oikeuteen asti elävinä. No, silloin me voimme taas itkeä sen takia, että Ali Khamenei ja hänen mukavat kaverinsa ovat kohdanneet tilanteen, missä heidän ihmisoikeuksiaan on loukattu. 

 Se että valtio saa kohdella omia kansalaisiaan miten huvittaa oikeuttaa valtion johdon tekemään mitä se haluaa. Jos tuo kohtelu tapahtuu jossain Lähi-Idässä, niin ketä tuo asia kiinnostaa. Iran on tietenkin täysin erilaisessa asemassa kuin israel, jonka toimet Gazassa me kyllä tuomitsemme. Mutta mitä varten emme koe samaa tarvetta tuomita Iranin hallituksen toimia jossain mielenosoitusten yhteydessä? Onko Israelin suorittama siviilien ampuminen jotenkin enemmän tuomittavaa, kuin se että Iran tekee vastaavia tekoja? Eli missä mielenosoittajat ovat Iranin tapauksessa? 

Paljon kiinnostavampaa on se, että jos joku nyt sattuu huutamaan jotain Donald Trumpille, niin hän sitten näyttää tuolle uhoajalle keskisormea. Olisiko Trumpin ehkä pitänyt käskeä poliisia pidättämään tuon henkilöä? Vai olisiko pari iskua pampulla päähän tehnyt tuosta henkilöstä jälleen kerran osoituksen siitä, kuinka vaarallinen yhteiskunta USA on. Siis missään nimessä Suomessa ei näin olisi toimittu. Suomen presidentti ei näytä ihmisille keskisormea, vaan hänen henkivartijansa kantavat tuollaiset huutelijat suoraan putkaan. 

Näin päästään sitten seuraavaan aiheeseen, mikä on varmaan Grönlanti sekä sen liittäminen USAan. Eli näin päästään taas sitten seuraavaksi eroon siitä ikävästä uutisesta, että Iranin pappisvalta on surmannut pari- kolmetuhatta ihmistä. Eli ilmeisesti suurajatollah Ali Khamenei ja hänen käskynsä eivät ole kovin suuri uutinen. Ja iloinen uutinen tietenkin on se, että pääministeri Petteri Orpon mielestä sosiaalista mediaa ei saisi käyttää alle 15-vuotias. Se vie lapsilta ajan, joka heidän pitäisi käyttää esimerkiksi liikuntaan. 

Niin kenenkään ei tarvitse sitten vilkuilla sitä, mitä joku 15-vuotias tekee koulupäivänään. Toki maamme lainsäädäntövaltaa käyttävänä henkilönä Petteri Orpolla on oikeus säädättää lakeja mielensä mukaan. Mutta samalla meidän pitäisi muistella sitäkin asiaa, että myös Suomessa on perustuslaki. Perustuslaissa ei ole mainintaa siitä, minkä ikäisellä, värisellä tai missä sosiaalisessa asemassa oleva henkilö saa ilmaista itseään. Mutta ehkä seuraavaksi hallitus tekee esityksen, jonka mukaan sosiaalinen media kielletään. Toki meidän hallituksemme ei muusta asiasta sitten enää välitäkään, ja varmaan se että meillä saa aivan vapaasti levitellä kaiken maailman väestönvaihtoteorioita on jotenkin yllättävää. Se että joku kokee nuo teoriat jotenkin ahdistaviksi ei ole niin tärkeää. 

Kun me sitten tuijottelemme lakikirjaa, ja etsimme sieltä kaikenlaisia kohtia, joiden toivomme olevan yhtenäisiä oman näkökulmamme kanssa, niin jostain syystä ei perustuslakia tarvitse paljon vilkuilla. Toki Orpon hallitus on kunniakkaasti lisännyt epätasa-arvoa sekä ajanut entistä enemmän ihmisiä köyhyysloukkuun. Aiheuttanut sosiaalisen epätasa-arvon kautta sosiaalisten ongelmien kasaantumista, sekä tietenkin tehnyt jonkun ihmisen kotioloista kestämättömiä, mutta kun meillä pitää seurata tarkoin säästötoimia sekä lakikirjaa, niin silloin tietenkään kenenkään ei tarvitse kuulla, jos joku naapuri ryyppää tai käyttää huumeita. 

Sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus, joten varmaan suurin osa ihmisistä olisi onnellisia, jos tuo naapurin poika tai tytteli eivät jakelisi niitä turhia kuvia, jotka osoittavat miten häiriintyneitä he voivat olla. Eli kuten tiedämme, niin ihmisillä on oikeus olla ilman niitä rumia kuvia, jotka kertovat huonosta sosiaalisesta asemasta. 

Eli jotenkin se miten välinpitämättömästi meillä suhtaudutaan esimerkiksi perustuslakiin silloin, kun sen pitäisi koskea myös niitä, joilla ei ole jostain syystä täysiä kansalaisoikeuksia, ei ole aivan sitä, mitä sen pitäisi olla. Juuri nuorisolta, lapsilta sekä vajaavaltaisilta on erittäin hyvä kitkeä oikeuksia. Näin ei kenenkään tarvitse sitten nähdä sitä, kun joku yllytyshullu nousee paikalliseen radiomastoon ja putoaa kuoliaaksi. Eikä kenenkään tarvitse hävetä oman lapsen käytöstä koulun pihalla, kun hän kertoo muille siitä, miten oikeasti pitäisi pukeutua, käyttäytyä, sekä siitä mitä pitäisi harrastaa. Ne joilla nyt ei ole paria tuhatta euroa laittaa johonkin harrastukseen eivät sitten mitään muuta tarvitse, kuin sitä että he ovat kotona pilaamasta katunäkymää. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/sitten-l%C3%A4hdet%C3%A4%C3%A4n-moskovaan-ja-lujaa-iranin-tilanteesta-suora-arvio-a-studiossa/ar-AA1UbgMR?ocid=msedgdhp&pc=LCTS&cvid=518e60857120463dfd3443c8968f7e27&ei=8

https://www.twz.com/news-features/is-this-russian-rescue-ship-really-putins-new-yacht

https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20204255

https://yle.fi/a/74-20204177

https://yle.fi/a/74-20203923

https://yle.fi/a/74-20204135

Median keskittyminen yksiin käsiin on suuri ongelma.

Yllä olevat Akropolis-kukkulan rauniot Ateenassa ikään kuin kuvaavat sitä tilaa, jossa demokratia saattaa pian olla. Ateenan tuhosi sen ylpeys, eli demokratia. Eli yhtenäinen äänioikeus, joka koski vain pientä osaa ateenalaisista antoi kaiken maailman kansankiihottajille tilaa puhua nuo ihmiset puolelleen. Eli nuo henkilöt supattelivat lainsäätäjien korvaan, että "miksi te jaatte omastanne, kun laki antaa teille oikeuden tehdä mitä huvittaa". Tai "miksi teidän pitää kuunnella äänioikeudettomien kritiikkiä, kun voitte heittää heidät yli muurin".

Eli Ateena on hyvä esimerkki siitä, miten demokratia muuttuu itsensä pahimmaksi viholliseksi. Kun demokratia muuttui harvainvallaksi eli näennäisdemokratiaksi, niin se romahdutti tuon ylevän asian. Kun valta keskittyi yhä pienemmän joukon käsiin, niin demokratia muuttui aseeksi, jolla vastarinta voidaan murskata. Huonosti valmistellut lait, kuten laki siitä, että Ateenan demokratiaa uhkaavat voimat pitää teloittaa muuttuivat Ateenan johtajien oikeudeksi murhata vastustajiaan. 

Esimerkiksi kuuluisa filosofi Sokrates sai kuolemanrangaistuksen, kun hän oli pilkannut tai kyseenalaistanut Ateenan demokratiaa. Tuo laki mitä kerran suojasi Ateenaa muuttui laiksi, jolla kaikki vastarinta saatiin murskattua. Syy siihen miksi tuo laki oli niin tuhoisa on siinä, että tuossa laissa ei määritelty sitä, mikä on demokratian pilkkaamista tai kyseenalaistamista. Oli vain rangaistus. Ja tietenkin tuollainen laki mahdollisti sen, että Ateenan neuvosto saattoi määrätä kenet tahansa kuolemaan. Eli tuolloin voidaan sanoa, että sama laki mikä suojeli demokratiaa muuttui aseeksi valtaapitävien käsissä. 

Tuolloin kaikki kritiikki mikä kohdistui Ateenan neuvostoon tulkittiin hyökkäykseksi demokratiaa vastaan. Ja juuri tuohon lakiin voidaan vedota, kun vastustetaan sensuurilakeja. Mutta ongelma on se, että esimerkiksi sosiaalisen median kanavia voidaan käyttää trollaamiseen, ja toinen ongelma on se, että sensuuria varten voidaan perustaa valtiollisia lakeja, mutta sensuuri voidaan hoitaa myös sosiaalisen median ja muiden media-alustojen sisäisten käskyjen avulla. 

Kerran koulupoika kysyi median edustajalta, kuinka monta ilmavoittoa kuvitteellisella ässällä "Battler Brittonilla" on. Median edustaja sanoi, että niin paljon kuin tarinan piirtäjä haluaa niitä olevan. Samoin sanotaan, että Battler Britton on niin todellinen henkilö, kuin media hänen haluaa olevan. Siis media voi esittää propagandasyistä esimerkiksi juuri tämän mielikuvitusässän joka lentelee siltojen alitse oikeasti oikeana ihmisenä. Samoin media voi kertoa valheellisia asioita monista syistä. Ensinnäkin kaikki toimittajat ovat vain ihmisiä. Heillä saattaa olla hyvin voimakkaat mielipiteet joistakin asioista. Ja voimakkaiden mielipiteiden siirtymistä teksteihin ei voida estää. 

Samoin mediatalojen omistajat päättävät siitä, mitä kaikkea heidän omistamissaan mediataloissa julkaistaan. Toimittajia voidaan erottaa kahdella tavalla. Toimittajalle voidaan sanoa, että hänen juttunsa eivät ole linjassa mediatalon linjan kanssa. Tai sitten voidaan sanoa, että kukaan ei lue toimittajien juttuja. Ja se että erityisesti tiedonvälitys keskittyy yksiin käsiin, on uhka demokratialle. Eli media välittää vain sitä tietoa, jota se haluaa välittää. 

USAssa on menossa mediatalojen fuusio, joka vaarantaa demokratian. Mutta myös ilman fuusioita voi vapaa tiedonvälitys vaarantua. Sosiaalisen median alustoilla julkaistaan tietoa, joka on totta, valhetta tai jotain siltä väliltä. Sosiaalisen median kirjoittelun sisältöön voidaan puuttua joko lainsäädännön, tai yritysten sisäisten ohjeiden avulla. Ja yritysten sisäisten ohjeiden kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen on erittäin vaikea puuttua. 

https://yle.fi/a/74-20198910

Jos toimittaja tai muu median tuottaja jakaa väärää tietoa, niin silloin hän voi kiltisti tunnustaa tuon asian. Tai sitten hän voi sanoa, että joku muu, eli hänen käyttämänsä lähde valehteli. Eli hän voi väittää, että joku on kertonut mielikuvituslentäjä Battler Brittonin olevan todellinen henkilö. Ja kuka sitten lähtee penkomaan noita väitteitä. Tarinoista julkaistaan usein vain niitä osia, joita siitä halutaan julkaista. Syy miksi käytin mielikuvitushahmoa tässä tekstissä on se, että kukaan ei ryhdy väittämään minun kohottelevan tai laskevan jotain todellista henkilöä. 

Mikään mediatalo ei ole täysin riippumaton politiikasta. Ihmisillä on poliittisia mielipiteitä, ja ihminen joka istuu kirjoittamassa jotain mediajuttua ei ole eri henkilö kuin se, joka istuu ravintolassa työpäivän jälkeen. On toimittajan ja hänen esimiehensä asia, miten paljon he lähtevät selvittämään jonkun poliitikon taustoja. Ja vaikka he löytäisivät jotain, niin väitteet pitää voida todistaa. Jos väitteitä ei voida todistaa, niin siitä seuraa syytteitä tai jopa potkut. Lopultakin mediatalot julkaisevat vain sitä, mitä ne haluavat julkaista. 

Tiedonvälityksen keskittyminen yksiin käsiin uhkaa demokratiaa. Samoin talouselämän kasaantuminen samoihin käsiin kokonaisuutena aiheuttaa sen, että superrikkaiden eli monikansallisten yritysten tai yritysklusterien omistajien valta kasvaa yhä enemmän. Lainsäädäntö tietenkin takaa sen, että periaatteessa kartellien tai monopolien pitäminen ei olisi ehkä mahdollista. Mutta todellisuudessa kartelli- ja monopolilainsäädännön valvominen on melko vaikeaa. Eli yhtiöitä voidaan omistaa esimerkiksi yritysklusterien, eli yritysryppäiden kautta. Tuolloin riittää että henkilö perustaa yritysryppään, eli yritysklusterin. 

Tuon jälkeen jokainen noista yritysklusteriin kuuluvista yrityksistä vain ostaa haluamansa yhtiön osakkeita. Se että nuo yritykset voivat sijaita useissa maissa, tai jopa eri mantereilla aiheuttaa ongelmia, koska sama henkilö voi omistaa kaikki tuohon klusteriin kuuluvat yritykset. Ja jos nuo yritykset pidetään näennäisesti erillisinä toiminiminä. joilla on erillinen Y-tunnus, niin kukaan ei välttämättä tiedä, että tuon yritysryppään omistaa yksi ja sama henkilö. Erityisesti mediatalojen omistaminen on kannattavaa, koska sen avulla voidaan vaikuttaa poliitikkoihin, sekä erityisesti poliitikkojen tunnettavuuteen. Jos poliitikko saa paljon media-aikaa, niin silloin hän saa tunnettavuutta, joka taas takaa menestyksen vaaleissa. Samoin taloudellinen tuki tarkoittaa, että poliitikko saa keskittyä kampanjointiin. 

Mutta tietenkin taloudellisen tuen antajat odottavat vastapalveluksia. 

Mediatalot ovat tietenkin julkisia osakeyhtiöitä, joiden osakkeita saa kuka tahansa ostaa. Ja kaikissa yhtiöissä tietenkin omistajan sana on laki. Jos journalistin mielipide tai muut kirjoitukset eivät miellytä mediatalon omistajia, niin silloin toimittaja saa joko lähteä etsimään uusia työpaikkoja, tai sitten hänen kirjoituksensa tai muut tuotoksensa jätetään vain julkaisematta. Donald Trump ei ole ensimmäinen rahan avulla presidentiksi päässyt henkilö. Mutta se miten hän sotkee yksityisen liiketoiminnan, presidentin ja kongressin valtaoikeudet on ainutlaatuista. Tai oikeastaan se miten julkisesti tuo henkilö tuota valtaansa käyttää on todellisuudessa ainutlaatuista. poliitikkojen keskuudessa. 

Varsinkin uraansa aloittelevan poliitikon on vaikea saada tunnettavuutta. Ja silloin hän tarvitsee rahaa. Samoin hän tarvitsee ystäviä, jotka kutsuvat häntä esimerkiksi ohjelmiin, joita katsotaan. Ilman tunnettavuutta aloittelevan poliitikon on vaikea saada nimeään ihmisten tietoon. Ja tietenkin esimerkiksi erilaiset talk-showt varmasti ovat asioita, joilla poliitikko voi saada nimensä ja sanomansa katsojien tietoon. Tietenkin huomaavainen talk-show isäntä tai emäntä antaa haastateltaville kysymykset etukäteen, ja varsinkin jos vain toiselle haastateltavalle annetaan kysymykset, niin se antaa tälle henkilölle etulyöntiaseman, koska hän ehtii sitten valmistautua niihin paremmin. 

Tai sitten jos filmiä voidaan leikata, niin sekin antaa vielä paremman kuvan tuosta henkilöstä. Se mikä tekee tästä asiasta ongelmallisen on se, että tuota leikkaamista tai suosimista ei välttämättä kerrota vieraille. Tilannetta sitten pahentaa se, että totuus saattaa poiketa siitä, mitä yleisölle kerrotaan, Eli yksi demokratian suurimpia ongelmia on se, että suuren rahan omistajat voivat vaikuttaa vaaleihin hyvin monella eri tavalla. He voivat tukea ehdokkaita yli puoluerajojen. Tai he voivat lupaa kysymättä vääristellä ehdokkaiden sanomisia. Tai sitten he voivat valehdella, että heillä on ehdokkaan lupa tai pyyntö tästä asiasta. Se mikä tässä järjestelmässä on vaarallista on se, että noita mediataloja saattaa omistaa myös esimerkiksi Vladimir Putinin talutusnuorassa oleva henkilö. 

https://yle.fi/a/74-20198910

Pienikin aukko suojauksessa voi aiheuttaa tietoturvan romahtamisen.

 

"Baidu on Kiinan johtava hakukoneyhtiö. Kuvassa Baidun pääkonttori Pekingissä. Kuva: EPA-EFE" (https://yle.fi/a/74-20155168)

Me kaikki tiedämme että pienikin aukko esimerkiksi palomuurissa saa aikaan tietoturvan romahtamisen. Mutta usein me emme muista sitä, että se että itse olemme tietoturvan sisäistäneet ei riitä. Se että unohdamme että kaikki eivät halua tai osaa suojata itseään hakkereilta, saattaa vaarantaa aivan yhtä suuren määrän luottamuksellista tietoa kuin mitä itse käsittelemme. Se että oletamme että kaikki osaavat varoa esimerkiksi sosiaalista hakkerointia, mikä on urkinnan toinen nimi saattaa käydä kalliiksi. 

Ihmisten on tiedettävä että millään säännöillä ei ole mitään merkitystä, jos niitä sääntöjä ei noudateta. Mikäli käyttäjätunnuksia tehdään esimerkiksi mistä tahansa numerosta tulevien soittojen perusteella, niin silloin tuo asia saattaa avata koko järjestelmän hakkereille. 

Hakkerit voivat oikeasti käyttää esimerkiksi sosiaalisen hakkeroinnin menetelmiä saadakseen tietoja, joita emme ehkä edes käsitä olevan tärkeitä tai joiden kautta voidaan ihmisiltä huijata luottamuksellista tietoa. Tässä hyvänä esimerkkinä on teinityttö, joka jakoi Kiinan viranomaisille tietoja erään viestiketjun jäsenten valtion vastaisista mielipiteistä. Kyseinen tyttö on Kiinan johtavan tekoäly- ja hakukoneyhtiön Baidun johtajan tytär. 

Kiinassa viranomaiset myyvät henkilö- ja paikkatietoja melko avoimesti, joten se että Kiinassa joku asia kuten mahdollinen vaitiolo taataan, niin tuo vaitiolo ei ehkä koske oikeastaan ketään. Ja Kiinan valtio valvoo kansalaisiaan erittäin tarkasti. Valtion korruption takia myös periaatteessa kuka hyvänsä voi pyytää Kiinan viranomaisia jäljittämään henkilöitä, joilla on käytössään kiinalainen matkapuhelin. 

Kun sosiaalinen hakkeri iskee, niin hän voi yrittää etsiä henkilön perheenjäseniä tai jopa alaikäisiä lapsia sosiaalisesta mediasta. Sen jälkeen hän saattaa pyrkiä saamaan tuon henkilön käyttämään jotain esimerkiksi Kiinasta tai Venäjältä käsin operoitua sosiaalisen median sovellusta, jossa asiat eivät ole samalla tavalla kuin meillä. Noissa palveluissa saattaa olla joku ikäraja, mutta GRUn sekä Kiinan viranomaisten kanalta ne ovat yhdentekeviä. Siis nuo palvelut eivät noudata edes niiden maiden omia virallisia käytänteitä, jos niiden virallisten käytänteiden huomiotta jättäminen auttaa noiden valtioiden sekä niiden asevoimien tiedustelua niiden päätavoitteessa, mikä on vakoilu. 

Tuolloin esimerkiksi tärkeän johtajan perheenjäseniä voidaan huijata luomaan esimerkiksi uusia käyttäjiä tietojärjestelmiin, joiden avulla vakoojat pääsevät sitten seuraamaan tuotantoprosessia. Tuollaisessa huijauksessa saatetaan käyttää esimerkiksi virtuaalinäyttelijöitä, joiden avulla hakkeri saattaa uskotella olevansa esimerkiksi joku johtaja, jolla on oikeus tuohon tietoon. GRU ja muut vastaavat palvelut saattavat houkutella alaikäisiä käyttämään "itäisiä sosiaalisia medioita" salaa, Varsinkin Venäjällä sekä Kiinassa ei sosiaalisen median palveluilla ole samoja oikeuksia tai velvollisuuksia salata käyttäjiensä tietoja viranomaisilta, joihin myös tiedusteluviranomaiset kuuluvat.

https://yle.fi/a/74-20155168 

Ihannevaltion suhde mediaan on monimutkainen.

Trumpin toiminta mediaa vastaan on erittäin ikävää. Hän aikoo haastaa median edustajia oikeuteen, estää epämiellyttävien toimittajien pääsyn Valkoiseen Taloon. Sekä tietenkin aloittaa tutkinnan niistä mediataloista, jotka eivät häntä miellytä. Trump itse on melko hyvin osannut hyödyntää mediaa, eli hänen ilosanomaansa ovat levittäneet esimerkiksi Rupert Murdochin kaltaiset mediavaikuttajat, jotka ovat suoraan ryhtyneet Trumpin mainosmiehiksi. Heidän sanomansa on ollut se, että joko olet Trumpin, eli vahvan johtajan puolella, tai olet häntä vastaan. Trump on mies joka tarjoaa tietenkin tukea myös muille kuin vain hänelle itselleen. On olemassa ihmisiä jotka ikään kuin ratsastavat Trumpilla. He saattavat kertoa kaikki asiat Trumpille, tai saattaa Trumpin tietoon jokaisen häntä vastaan sanotun sanan. Trump tarjoaa mahdollisuuden myös itsesensuuriin. Eli asioista ei tarvitse kirjoittaa tai kertoa mitään, koska Trump voi suuttua ja silloin saattaa käydä huonosti. 

Ja jos olet häntä vastaan niin silloin AR-18 kiväärillä varustautuneet Trumpin tukijat saapuvat keskustelemaan asioista sellaisten idioottien oville, jotka eivät ymmärrä että Donald Trumpin kanssa ei leikitä. Joten maalaisjärjellä ajatellen kannattaisi varmaan olla suu kiinni asioista, joita kukaan Trumpin lähipiiristä ei halua kuulla. Eli varmaan tämäkin teksti olisi pitänyt jättää julkaisematta. Kukaan ei sitä varmaan halua lukea, joten varmaan kaikki olisivat onnellisia jos kaikki vain harrastaisivat jääkiekkoa ja tekisivät sitä, mitä heidän käsketään tehdä. Pelko on asia jonka avulla itsesensuroija kykenee pitämään näppinsä erossa asioista jotka eivät hänelle kuulu tai sitten asioista, joista kukaan ei muutenkaan halua kuulla mitään. 

Platonin ihannevaltiossa valtion johtoa ei saanut koskaan arvostella. Jos joku arvosteli noita vallan pyramidin huipulla olevia filosofeja, niin se merkitsi trollausta sekä karkotusta jonnekin kauas. 

Muinaisessa Kreikassa Platon käsitteli ihannevaltiota siten, että kyseessä oli vallan pyramidi, jossa alempiarvoinen henkilö teki vain sitä mitä hänen käskettiin tehdä. Mitään oma-aloitteisuutta ei tuossa vallan pyramidissa sallittu, joten voidaan sanoa että Platonin ihannevaltio ei ollut oikein innovaatiohenkinen yhteisö. Jos satuit olemaan tuon pyramidin huipulla, niin silloin et varmaan paljon velittele kohtaloasi. Ideavaltiossa filosofit päättivät kaikesta. Ja muiden tehtävä oli totella filosofeja. 

Platonin ihannevaltiossa kaikilla on oma paikkansa. Siis oma tila josta ei kukaan saa astua ylös tai ulos. Perustasoja on vain kolme. Helootit eli persvakoduunarit, sotilaat sekä tietenkin filosofit joiden asema on joukon yläpuolella. Mutta tietenkin me unohdamme usein että alatasoja kuten heloottien työnjohtajien sekä sotilaskomentajia eivät koske ehkä aivan samat säännöt kuin rivimiehistöä. Samalla ihannevaltiota käsiteltäessä unohdetaan usein seuraava kysymys: 

Ketä varten valtio ylipäätään on olemassa? Miksi me maksamme veroja? Valtion tehtävä on suojella ihmistä, mutta kuka on se ihminen, jota valtio suojelee? Samoin kun puhutaan filosofeista, niin voidaan saman tien myös kysellä sellaista, että "Kuka on tuo filosofi"? Onko hän ehkä Solon tai Perikles, jonka paikka auringossa eli valtion johdossa takasi hänelle lähes diktatoriset oikeudet. Vai onko tuo suuri filosofi ehkä joku Putin, joka nuhteettomuudessaan on kaiken muun yläpuolella? 

Jos ihmisen tehtävä on palvella valtiota, niin ketä valtio sitten palvelee? Samoin unohdetaan kysyä, että "onko olemassa taso, jossa valtio muuttuu henkilön palvelijaksi"? 

Ihannevaltion tasot ovat ylhäältä alas:

1) Filosofit

2) Sotilaat

3) Orjat

Ihannevaltio on kuin pyramidi, jonka huipulla on valkopartaisten vanhojen miesten joukko. Tai siis siellä on valkopartaisten sekä viisaiden miesten joukko, jonka tehtävä on johtaa muita sekä tietenkin ajatella muiden puolesta. Ihannevaltiossa ihmisen paikka on se, mikä se on. Eikä omaa paikkaa ole hyvä muuttaa. Näin ajatellaan esimerkiksi Venäjällä, jossa ihmisen tehtävä on palvella koneistoa, jota kutsutaan valtioksi. Niin ihmisen tehtävä on palvella valtiota. Mutta se että miten ihminen tuota valtiota palvelee tietenkin riippuu hänen asemastaan. Alemman tason johtajalla voi olla melko lokoisat oltavat, ja kaikki ikävät tehtävät valuvat yleensä tason alimmalle toimijalle, jota myös suoritusportaaksi kutsutaan. 

Mutta samalla tietenkin unohdetaan se, että tuon pyramidi-hierarkian ylimpänä oleville ihmisille tämä asetelma on varmaan kaikkein paras mahdollinen. Mutta ehkä se ei ole aivan yhtä sopivaa niille, jotka ovat tuon pyramidin alimmilla portailla. Me kaikki olemme kuulleet tarinoita siitä, miten hyvän palkan joku duunari voi saada. Mutta oletko koskaan tehnyt oikeasti esimerkiksi putkimiehen töitä? Siinä polvet ja muut nivelet hajoavat ennen aikojaan. Eli nuo duunarien eli heloottien työt aiheuttavat reumaa, nivelten kulumista. Tai sitten kaupan kassan kaltaisissa tehtävissä saa joskus kuunnella kaiken maailman kohteliaisuuksia. Eli tuollainen työ on psyykkisesti raskasta. 

Ihannevaltio ei ollut mikään innovaatiomyönteinen yhteisö. Ja tietenkin jos vain oli rahaa, niin "vanhassa oli aina vara parempi". Joten uusien innovaatioiden kehittäjiä olisi siellä vähintään trollattu tai muuten heille olisi naurettu. Trump ei ole ainoa ihminen maailmassa joka pelottelee mediaa. Hän on ottanut sen kannan, että enemmistön ei tarvitse kuunnella vähemmistöjä. Eli miksi enemmistön täytyy tinkiä kannastaan, kun se kumminkin voi runnoa tahtonsa läpi kaikissa edustuselimissä. Mutta esimerkiksi myös Venäjällä toimittajat jotka työskentelevät Kremlin laskuun osallistuvat kollegoidensa pelotteluun, mikäli nämä eivät muista palvella Vladimir Putinin tahtoa. 

Median vapaus on tietenkin meistä kaikista erittäin tärkeä asia, koska sen tehtävänä on tuoda esimerkiksi hallinnossa tapahtuvia väärinkäytöksiä ihmisten tietoon. Mutta median ongelma on siinä, että sitä kirjoittavat ihmiset. Ihmisiin on helppo vaikuttaa. Ja esimerkiksi MC-jengit ovat menestyksekkäästi levittäneet sanomaansa tarjoilemalla toimittajille pihvejä ja kapakka-iltoja ja tällöin median edustaja on tietenkin muistanut aina kuinka mukavia nuo MC-miehet oikein ovat. Valtion tehtävä on suojella ihmisiä, ja median avulla voidaan ihmistä maalittaa sekä kiusata erittäin tehokkaasti. Mutta mikä on raja? 

Valtio on jossain vaiheessa käytettävä auktoriteettia, mutta samalla unohdetaan että valtiota johtaa ihminen. Samoin poliisi on vain ihminen. Siis jos ajatellaan että liian pitkälle menevät kirjoitukset poistetaan, niin silloin voidaan kysyä että mikä on se kirjoitus joka ylittää rajan? Jos puhutaan esimerkiksi pahoinpitelyn kuvaamisesta, tai koulukiusaamisen kuvaamisesta, niin varmaan noissakin asioissa halutaan vetää joku raja. Mutta mikä on se "joku raja"? Siis kiusaaja väittää aina, että hän on vain "leikkinyt", ja toinen on vain vähän liian herkkä. 

Noista videoista voi sitten jokainen vetää omat johtopäätökset siitä, että millaisia leikkejä siellä pihalla on leikitty. Varmaan siinä tapauksessa että itse syyllistytään noihin tekoihin joita sitten kuvaillaan "pieneksi nimittelyksi" tai "tönimiseksi" myös älypuhelimet halutaan pois oppilaiden taskusta sekä sosiaalinen media kieltoon. Siis varmaan jokainen kiusaamistapaus on tätä ennen ollut se paljon puhuttu "yksittäistapaus". 

Venäjällä media on aina ollut vallan välikappale. Venäjän median tehtävä on suojella valtiota, mikä tarkoittaa että sen toiminnan pitää olla sopusoinnussa Kremlin harjoittaman sekä hyväksymän politiikan kanssa. Median toimintaa voidaan rajoittaa sensuurilaeilla sekä estämällä esimerkiksi toimittajien toimintaa. Osassa maailman maista toimittajaksi pitää rekisteröityä, ja rekisteröinnin käsittely saattaa kestää hyvinkin pitkään, jos toimittaja ei satu olemaan valtion muuten hyväksymä. Samoin jossain maissa sellaisten julkaisuiden kotisivuille pääsy estetään tai niihin kohdennetaan sensuuria tai niiden työntekijöiden pankki- yms. kortteja kuoletetaan, jos mediatalot eivät suostu valtion talutusnuoraan.

Tuolloin tietenkin puhutaan sellaisista ihmisistä, jotka suhtautuvat kriittisesti länsimaiseen vaikutukseen. Kriittinen on siis noissa piireissä kielteisen synonyymi. Ja toimittaja joka uskaltaa vastustaa V. Putinia on siis länsimaisten vaikutteiden tuhoama ihminen. 

Samoin median työntekijöitä voidaan pidättää tai heidän elämäänsä vaikeuttaa nimeämällä heitä maanpettureiksi, syyttämällä olemattomista rikoksista tai sitten muuten levitellä heidän tietojaan. Eli periaatteessa ylinopeussakko voi antaa syyn vangitsemiseen. Tuolloin poliisi ei vain anna sakkolappua, joka sitten saa aikaan tekosyyn vangitsemiseen. Tai sitten poliisi takavarikoi henkilöllisyystodistuksen, sekä pankkikortit.  Joskus noiden henkilöiden kohdalla lakia luetaan aina ankarimman mukaan, ja pienikin tekosyy saa aikaan sen, että poliisin erikoisryhmä räjäyttää oven. 

Tai kaikkialla missä he kävelevät ollaan tekemässä ruumiintarkastuksia sekä samalla myös noita ihmisiä saatetaan leimata pedofiileiksi, huumekauppiaiksi tai muuten vain rikollisiksi. Noita ihmisiä jotka ovat jättäneet esimerkiksi pullopantin viemisen ilmoittamatta verottajalle löytyy tietenkin esimerkiksi juuri noiden persvakoduunarien joukosta. Ja koska tuo pullon palautus on jäänyt ilmoittamatta, ja lain mukaan kaikki tulot pitää ilmoittaa verottajalle, niin nuo duunarit tekevät suuren luokan rikoksen. 

Siis tätä toimittajien elämän vaikeaksi tekemistä tapahtuu muissakin maissa kuin vain Venäjällä. Italiassa mafiasta kirjoittaneiden toimittajien roskalaatikoita on jätetty tyhjentämättä, autoja naarmuteltu sekä osoitteita ja terveystietoja on jaeltu ympäriinsä. Samoin toimittajia on myös uhkailtu esimerkiksi rikollisten toimesta, tai heidän ystäviään on lahjottu välttelemään noita toimittajia, jotka ovat uskaltaneet puhua esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta, ja sen mahdollisesta suhteesta poliitikkoihin. Näin toimitaan siis Italiassa tai jossain maissa, missä korruptio rehottaa. 

Mutta sitten kun puhutaan siitä mitä muut eivät näe, niin mediaa suitsetaan monin tavoin. Esimerkiksi lehdistönvapautta voidaan rajoittaa yksinkertaisesti vain ostamalla sanomalehtiä tai mediataloja. Sen jälkeen toimittajien kirjoittamat jutut vain jätetään julkaisematta, jos ne eivät noudata mediatalon linjaa, jonka sanelee tietenkin mediatalon omistaja. Erimielisyydet esimiesten kanssa tai sääntöjen noudattamatta jättäminen, tai työpaikan linjan vastainen toiminta ovat asioita joiden perusteella voidaan irtisanominen suorittaa milloin tahansa. 

Riittää että henkilö on toiminut vastoin sääntöjä. Tai sitten hänet voidaan palkata määrä-aikaseen työsuhteeseen. Ja jos toimittajan linja ei miellytä, niin hänet voidaan leimata laiskaksi. Eli todelliset irtisanomisen syyt voivat olla aivan eri, kuin miten niitä ilmoitetaan. Ja määrä-aikainen toimittaja voidaan irtisanoa siten, että harjoitteluaika vain päätetään, ja sitten kun jälki ei ole ollut "tasokasta", tai muuten on eteen tullut säästötarve, niin toimittajan pestiä ei vain jatketa. 

Mediassa vallan keskittyminen eli mediatalojen ajautuminen samojen omistajien käsiin aiheuttaa ongelmia. Jos samat ihmiset omistavat useita mediataloja, niin he saattavat irtisanoa toimittajia, ja pääsy takaisin alalle on ehkä hyvinkin vaikeaa. 

Hän päättää oikeastaan yksin siitä, että mitä mediatalon linjan mukaan halutaan tai saadaan julkaista. Toinen tapa on sitten haastaa toimittajia oikeuteen sillä perusteella, että he ovat julkaisseet tietoja, jotka vaarantavat jonkun ihmisen kunniallisen maineen. Oikeudenkäyntien avulla voidaan toimittajan työtä todella rajoittaa. Samoin nimettömien lähteiden käyttöä voidaan rajoittaa. Mutta tuo asia on sikäli kaksipiippuinen, että "nimetön lähde" voi oikeastaan olla toimittajan omasta päästään tekaisema asia. 

Meillä Suomessa suomettuminen sekä YYA ovat olleet asioita, joiden aikana mediaa käytettiin yksittäisten ihmisten maalittamiseen. YYA-Suomessa median suitsemista perusteltiin sillä, että Venäjä voi hyökätä maahamme, jos toimittajien mielipiteet eivät miellyttäneet Neuvostojohtoa. Myös Trumpin hallintoa on kohdeltu hiukan samalla tavalla kuin YYA-Suomessa mediaa kohdeltiin. Kun Trumpin hallinto on vaatinut, niin silloin ei auta kuin totella. Eli pelko on oikeastaan väline, jolla voidaan kovan luokan sensuuria perustella. Siis sensuuri ei tarvitse lakia, vaan se tarvitsee toteuttajan. 

Toimittajien kirjoittamia juttuja vain katoaa roskapostiin, tai heidät irtisanotaan jostain mitättömästä syystä. Syy saattaa olla vanha rikosrekisteri, eli tuolloin ei rikosrekisteriä tarvitse tietenkään mainita, vaan se riittää että on saanut jostain teosta rangaistuksen. Joten kerran rikollinen, aina rikollinen on se filosofia, jonka pohjalta noista asioista voidaan kirjoitella. Se että miten noita asioita sitten käsitellään mediassa liittyy wokeen. Eli joidenkin kohdalla pelkkä näpistys riittää siihen, että aloitetaan suurten luokan ajojahti. Toisten kohdalla edes toistuvat rattijuoppous sekä mahdollinen kotiväkivalta eivät johda mihinkään kirjoitteluun. 

Samaan aikaan ihmisten terveystietoja tai muuta vastaavaa materiaalia jaetaan surutta, tai heitä nimitetään suoraan mielisairaiksi. YYA-Suomessa kuulemma pidettiin listaa niistä professoreista joiden luennoille ei ollut hyvä mennä. Jos henkilö edes ajatteli mennä noille luennoille, niin silloin hänen autonsa tuulilasiin lensi koiran kakkaa. 

https://yle.fi/a/74-20147969

Donald Trump teki sen mitä pelättiin ja odotettiin.

Trump osoitti sen että hän osaa tehdä nopeita liikkeitä. Ja sen takia Zelenskyi ei saanut sopimusta, mitä hän tarvitsisi. Tuo mineraalisopimus oli siitä ongelmallinen, että se ei ehkä olisi tuonut yhtään työpaikkaa USAaan. Jos nuo himoitut mineraalit olisi kaivettu ylös Ukrainan maaperästä, niin ne olisi viety ilmeisesti Kiinaan jatkokäsittelyyn. Eli mitään kaivos- tai kaivostuotteiden käsittelyyn liittyviä työpaikkoja ei ehkä olisi Amerikkaan edes voitu saada. Mutta siis sopimuksen jatko on täysin avoinna. Ja sitä että miten paljon Putin ystävälleen Trumpille lupailee ei olla vieltä ainakaan julkistettu. Mutta se miten Trumpin lähipiiri suhtautuu Putiniin voi olla hyvinkin lämmin. 

Putin tuo heille rahaa eli edullisia tuotantoa ja raaka-aineita koskevia sopimuksia ja paikan missä halpatyövoimalla tehdään tuotteita. Mutta sitten amerikkalaiset tavalliset ihmiset eivät ehkä noista Putinin kanssa tehtävistä sopimuksista saa kovin paljon omaan taskuunsa. Kun tuotanto ulkoistetaan esimerkiksi Venäjälle, niin se tarkoittaa sitä, että USAn teollisuuden lakot menettävät tehonsa. Ja mitäpä joku kuljetus- tai kaupan alan lakko merkitsee esimerkiksi superrikkaille. He voivat lentää aina maahan, missä ei lakkoa ole. Samoin ulkomaille ulkoistettu tuotanto joka jaetaan useisiin maihin vie lakoilta tehon. Eli jossain voidaan tuotteita tuottaa, vaikka jossain muussa maassa on yleislakko. 

Toisaalta taas Putin ja Venäjä nähdään USAssa Neuvostoliiton jatkeena, ja se sitten rasittaa Republikaanista puoluetta. Se että valtio tekee yhteistyötä kommunistisen mannerkiinan kanssa on myös ristiriidassa Trumpin ultra-kapitalismin kanssa. Kapitalismissa ei pohjimmiltaan ole mitään vikaa, mutta siihen kuuluu sellainen lieve-ilmiö että töitä ulkoistetaan jonnekin duunareiden luvattuun maahan, jossa tuotanto ei maksa mitään. Sen takia esimerkiksi Suomessa ei ole työpaikkoja. Ongelma on siinä, että nuo duunareiden luvatut maat ovat kovan luokan diktatuureja, joissa tavalliset ihmiset eivät tee muuta kuin duunia. 

Saattaa olla että Trump toimi vanhan hyvän tavan mukaan tuossa Zelenskyin tapaamisessa. Eli jos mineraali- tai muu sopimus on itselle kiusallinen, niin silloin kannattaa ryhtyä riitelemään. Sillä tavalla saadaan kaikki asiat näyttämään hyvältä. Ja räväköillä kommenteilla sitten saadaan ihmisten päät kääntymään pois esimerkiksi työttömyydestä tai jostain muista ikävistä asioista. Samoin Trump ei ole ehkä maailmanpolitiikassa yksin. Saattaa olla että hän tarjoaa muille poliitikoille sellaisen keulakuvan, jonka taakse he voivat ryhmittyä. Eli kun Donald on kieltänyt aseiden viennin Ukrainaan, niin muutkin voivat sen takia jättää Ukrainan tukemisen, josta Kremlin mielestä ei ole muutenkaan mitään hyötyä. 

 Eli tätä on ilmeisesti luvassa vielä jatkossakin. Trump tekee mielellään shown jokaisesta asiasta, mitä hän kohtaa. Ja varmasti hän on mies, jonka voima perustuu pitkälti siihen, että hän osaa käyttää mediaa hyväkseen. Se että tämä kohtaus Valkoisessa talossa, missä Zelenskyi ja Trump ottavat miellyttää kovasti Kremlin johtoa ei varmaan ole kenellekään yllätys. Se että tämän presidenttikauden alussa Republikaanien rivit ovat tiukasti suorassa ei ole myöskään mikään yllätys. Se kauanko tämä kausi kestää on tietenkin arvailujen varassa, eli Trump voi pyydellä sitä paljon puhuttua jatkokautta, kun hän on niin hyvä presidentti. 

Mutta sitten jossain vaiheessa taas alkaa poliittinen arki tuossa USAn hiukan keskimääräistä monimutkaisemmassa politiikassa. 78 vuotias Trump voi pyytää suoraan vaikka kolme tai neljä jatkokautta, mutta jos geeniteknologiassa ei suurta läpimurtoa tapahdu, niin Trump ei siellä ehkä kovin pitkään jaksa meuhkata. Trump itse on esimerkki siitä, miten väkivalta luo legendoja. Ilman salamurhaa John F. Kennedy olisi vain tavallinen presidentti. Murha tai salamurha teki tuosta miehestä legendan. Ja me muistamme hänet lähinnä tuon tapauksen kautta. 

Eli Kennedy olisi varmaan unohtunut jo kauan sitten. Mutta sitten eräs henkilö ampui hänet ihmisten edessä Dallasissa. Samoin Trump olisi ehkä jopa hävinnyt vaalit, ellei eräs höyrypää olisi ampunut palaa hänen korvastaan ja surmannut viattomia ihmisiä Trumpin kampanjatilaisuudessa. Eli jos haluat ettei ihmistä muisteta, niin älä ainakaan murhaa häntä. 

Trumpia on kuulemma arvosteltu omiensa joukossa. Mutta siis se mitä tällä hetkellä Republikaanipuolueessa tapahtuu tietää vain republikaanien johto, jos hekään sitä tietävät. Trump on saanut Amerikan näyttämään suurelta, mutta samalla hän on myös saattanut sen asemaan, jossa liittolaiset eivät voi luottaa hänen tukeensa. Samalla tietenkin kaikkien pitää kumartaa Donald Suurta, jonka näkemykset ovat ainoa oikea tapa johtaa Republikaanista puoluetta. 

Jos Donaldia vastustetaan, niin seuraukset ovat todella rajuja, eli vastustaja lentää ulos puolueesta. Ja sen takia tuota miestä sietää pelätä ja kunnioittaa. Mutta toisaalta Donald Trump on mies joka lupaa Amerikan kansalle suurta ja vahvaa johtajuutta, ja sitten me voimme taas ryhtyä miettimään sitä, että mitä vahva johtajuus tarjoaa ihmisille? Se tarjoaa ihmisille ikään kuin oikeuden vetäytyä vahvan johtajan selän taakse. 

Kun Trump tai kuka tahansa tuo vahva johtaja nyt sitten onkaan tekee päätökset ihmisten puolesta, niin tavalliset ihmiset voivat ahmia hampurilaisia sekä tuijottaa apaattisina televisiota. Vahva johtajuus tietenkin saa aikaan sen, että ihmiset voivat luovuttaa omasta mielestään moraalisen vastuun vahvalle johtajalle, joka sitten tekee päätökset ihmisten puolesta. Tilanne on sama kuin tekoälyn kohdalla. Me ja USAn kansa olemme tienneet mihin suuntaan Trump on maataan viemässä. Hän on tarjonnut ihmisille shown, jonka nimi on vaalikampanja. Ja samalla kun olemme saaneet kuulla mitä ja tätä hän on sillä kerralla tehnyt, sanonut tai sitten antanut alaistensa sanoa, niin voimme sanoa että TV ja muu media ovat tarjonneet hänelle ilmaista mainosaikaa. 

Eli kriittinen käsittely sekä median tasapuolisuus ovat asioita, joilla sitten on saatu aikaan tilanne, missä Trump ja hänen kannattajansa ovat päässeet julkisuuteen kertomaan siitä, miten jokaisella jenkillä on oikeus kantaa rynnäkkökivääriä kadulla. Noita aseita Trumpin kannattajat käyttävät puolustaakseen suurta esikuvaansa. Trumpin tukena on tietenkin suuri rahan keskittymä. Eli esimerkiksi Elon Muskin kaltaiset superrikkaat jotka omistavat suuren joukon yhtiöitä voivat periaatteessa poistaa henkilön työelämästä täysin. 

Omasta mielestään, tai omien puheidensa mukaan Musk on vain neuvonantaja, mutta sitten kysymys kuuluu seuraavasti: Tekeekö Donald Trump taloutta koskevat vakautuspäätökset, eli antaa potkuja sen mukaan mitä DOGE eli liittovaltion vakautusviraston listan mukaan? Jos hän näin tekee, niin silloin hän antaa Elon Muskille päätösvallan. Jos hän korvaa virkamiehet uusilla, itselleen uskollisilla miehillä ja naisilla, niin siitä ei sitten säästöjä synny. Siis Elon Musk vain näyttää Trumpille listan miehistä ja naisista, jotka eivät mitään tee, ja sitten Trump laittaa hihat heilumaan. 

Ja tietenkin kaiken maailman Proud Boysit ovat myös ilmeisesti löytäneet tiensä median sivuille, joissa heidän kung-fu, kickboxing, MMA-lajejaan mainostetaan oikein olan takaa. Ja noiden järjestöjen järjestäytymistä sekä muuta vastaavaa toimintaa suoraan sanoen korostetaan. Ne ovat ilmeisesti perineet mediassa MC-Hell's Angelsin sekä muiden vastaavien  moottoripyöräkerhojen paikan. Eli ennen nuo MC-miehet tarjoilivat suurella sydämellä toimittajille pihvejä sekä olutta, ja sitten nuo sisältä ja ulkoa marinoidut toimittajat kertoivat tarinoita siitä, kuinka virkavalta vainoaa moottoripyöräilijöitä heidän elämäntapansa perusteella. Se että Trumpin vihollisia eli joidenkin mielestä niitä, jotka uskaltavat puhua Trumpia vastaan trollataan mediassa varmasti auttoi tuota miestä valtaan. 

Trumpille tietenkin tässä vaiheessa riittää tukea Republikaanisessa puolueessa, ja hän varmaan tietää sen. Eli kukaan ei saa asettua tuon miehen tielle, kun hän vaihtaa virkamiehet ja muut ihmiset mieleisikseen. Mutta kuten tiedämme, niin Trump ei ikuisesti missään istu. Hän on 78 vuotias, ja sen takia hän saattaa olla joidenkin mielestä hiukan etäinen. 

Kuinka nopeasti maamme linja muuttui?

Kuva: Wikipedia

Yksi asia sitten vielä on huomioitava, kun puhutaan Ukrainan sodan uutisoinnista sekä kommenteista, jotka koskevat tuota sotaa. Nimittäin asennemuutos maassamme on silmiinpistävää. Yhdessä yössä koko Eduskunta sekä ilmeisesti maamme kansan enemmistö päättivät yllättäen, että meidän tulee oman etumme nimessä liittyä NATOoon, koska se suojelee meitä Venäjää vastaan. Itse joskus olen miettinyt sitä, että oliko tuolloin poliittisen eliitin tarkoitus teettää ikävä päätös jollakin muulla? Se että NATO-äänestys oli poikkeuksellisen yksimielinen tietenkin lämmitti sydäntä. Mutta kuitenkin mieleen tulee se, että oliko alun perin ajatus NATOsta tyrmätä eduskunnassa niin, että riviedustajat olisivat sen tyrmänneet. 

Maamme lehdistöllä on ollut paha tapa kertoa osittaisia totuuksia. Eli esimerkiksi ihmisten rikosrekisteri on usein mainittu monissa kirjoituksissa. Mutta samalla ei ole koskaan mainittu mitä rikoksia henkilö on tehnyt. Samoin kun on sanottu että valtaosa ihmisistä vastustaa tai kannattaa jotain asiaa, niin esimerkiksi se ketä on haastateltu tai miten haastateltavat noihin tutkimuksiin on valittu. Eli kuka on oikeasti kannattanut esimerkiksi Kekkosta? 

Mutta samalla myös eteemme tulee sellainen muisto, mikä koskee YYA-Suomea. Aina välillä vieläkin joku on huolissaan siitä, että Putin saattaa kaatua, tai sitten ikään kuin komennetaan rivejä suoriksi. Kuitenkin esimerkiksi Venäjän haukkuminen maamme lehdistössä on noussut arvoon arvaamattomaan, ja ihmiset ovat alkaneet etääntyä tuosta vanhasta siis vuodesta 1944 peräisin olevasta mallista, missä maamme itsenäisyys on sidottu Moskovan hyvään tahtoon, mikä tietenkin on loistava osoitus realiteettien tajusta. Me emme saa siis ajatella että jonkun muun maan hyvä tahto takaa itsenäisyytemme jatkossa. Mutta jos me haluamme saada tehokkaita välineitä, jotka toimivat silloin kun niiden pitää toimia, niin meidän pitää saada asema, mikä takaa noiden välineiden toiminnan. 

Jos siis haluamme NATOn tukea eli esimerkiksi saada huoltoa ja tukea myös sodan aikaan meidän pitää liittyä NATOon. Ja jos haluamme silloin jotain saada, niin meidän pitäisi sitten myös jotain sinnepäin antaa. Siis NATO on valtioiden välinen yhteisö, jossa ei kukaan voi vain saada. Vaan jokaisen NATO-maan pitää myös antaa tuhon liittoon jotain. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin silloin Euroopan turvallisuustilanne muuttui välittömästi. Siis kansainvälinen yhteisö ei voi istua alas, ja hokea että " jotain pitäisi tehdä". 

Tietenkin Venäjä olisi voinut voittaa Ukrainan 36 tunnissa, jolloin olisi tapaus voitu kuitata, ja sanoa että emme voi ydinasevaltiolle mitään. Ja Venäläisten propagandistien agenda oli se, että valtaosa ukrainalaisista olisi halunnut liittyä Venäjään. Mutta kun vastarinta jatkui, niin se varmaan osoitti etteivät venäläiset olleet kutsusta paikalla. 

Eli täysin kritiikitön suhtautuminen Venäjään muuttui yhdessä päivässä sellaiseksi, että jokaisen isänmaallisen kansalaisen on pitänyt kilpaa todistella sitä, että hän ei ollut tai ainakaan enää ole Putinin talutusnuorassa. Kun me teimme NATOa koskevan hakemuksen, niin silloin tietenkin me teimme sen itsenäisenä valtiona, joka on jo valmiiksi sovittanut asevoimansa NATOon. Mutta yksi asia tässä tietenkin nostaa päätään, ja se on vaara siitä, että maamme muuttuu YYA-NATOksi. Tuolloin NATO ottaa sen paikan, mikä Moskovalla sekä Venäjällä on ollut. Eli alamme suhtautua NATOoon samalla tavalla kuin olemme suhtautuneet Neuvostoliittoon sekä Venäjään. NATO varmaan on maallemme aivan hyväksi. Eli itse olen NATOn kannalla, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole tarjolla. 

Mutta sitten jostain syystä olemme taas siinä tilanteessa, että emme osaa mennä mihinkään itsenäisesti. Miksi meidän pitää aina lähteä kulkemaan jonkun muun maan kanssa kahdestaan, eli NATOoon ei sitten mennäkään ilman Ruotsia, koska se saa aikaan jonkun juovan maidemme välisiin suhteisiin. Siis Suomi on valtio jolla on vähän yli tuhannen kilometrin maaraja Venäjän kanssa. Samoin maamme on valtio joka on Ruotsin ja Venäjän välissä. Kolmanneksi Suomi on valtio jonka pankeissa on valtavat määrät venäläistä rahaa, ja suuri osa läntiseen Eurooppaan menevästä maakaasusta sekä venäläisestä valuutasta on mennyt Suomen läpi. Venäjän luonnonvarojen sekä muiden taloudellisten syiden takia olemme antaneet Venäjän vetää itseämme harhaan. Kun tarjolla on paljon rahaa, niin silloin se tietenkin auttaa hyväksymään jonkun valtion toimet, jotka kohdistuvat sen omaan väestöön sekä myös tuon valtion naapurimaihin. 

Meidän poliitikkomme tekivät virhearvion V. Putinin kohdalla. Mutta myös muut Euroopan sekä maailman poliitikot ovat tuon virheen tehneet. Meidän poliitikkomme eivät ole ainoita, joiden arvostelukyky on pettänyt Putinin kohdalla. Eli se että virhe on tehty on asia, mikä meidän kaikkien on vain nyt sitten myönnettävä. Ei se että me vain lähdemme häpeämään asioita, sekä samalla myös peittelemään niitä varmaan ainakaan niistä parempaa tee. Jos olemme tulleet huijatuiksi, niin silloin tietenkin asiaa voidaan käsitellä siten, että se ottaa aivoon. Mutta se että joku asia on tullut tehdyksi merkitsee sitä, että siitä voidaan ottaa opiksi. Se ei ketään auta, jos vain istumme alas sekä tuijotamme jonnekin menneisyyteen. 

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Median neutraliteettista sekä parista muusta asiasta

Mediaa koskeva laatuvaatimus on neutraliteetti. Eli toimittajien pitäisi käyttää tasapuolisesti kaikkia saatavissa olevia lähteitä. Mutta sitten kun puhutaan lähteiden käytöstä, niin unohdetaan että on valtioita joissa median tehtävä on toimia valtion johdon äänitorvena. Siis me lännessä olemme tottuneet median puolueettomuuteen, mutta mitä jos sitten valtion valvoma media on muutettu koneistoksi, jonka avulla ihmisiä leimataan valtion vihollisiksi. 

Me olemme myös tottuneet poliitikkoihin, jotka antavat rakentavia lausuntoja. Mutta sitten me kohtaamme tilanteen, missä valtion johtaja uhkailee muita sodalla, ja toimii muutenkin vastoin kansainvälistä lakia, niin me olemme täysin uuden tilanteen edessä. Mitä jos toinen osapuoli rikkoo kansainvälistä lakia ensin törkeästi esimerkiksi hyökkäämällä itsenäiseen valtioon? 

Me syytämme mielellämme USAaa siitä, että se hyökkäsi Irakiin. No Irak ensin hyökkäsi Kuwaitiin, joka on myös itsenäinen valtio. Vaikka Kuwaitin parlamentti teki päätöksen liittymisestä Irakiin, niin tuo päätös tehtiin varmasti pakon edessä. Siis pitääkö pakolla tehtyä päätöstä kunnioittaa? Kas siinä vasta loistava kysymys. Myöhemmin YK sitten asetti Irakiin lentokieltoalueet sekä väärin tulkittu tiedustelutieto sai aikaan oletuksen, jonka mukaan Irak kehitteli massatuhoaseita. Sen jälkeen USA hyökkäsi tuohon maahan, ja syrjäytti Saddam Husseinin.

No, ehkä osasyy tähän hyökkäykseen oli se, että Irakin johto vitkasteli kaikkien sille asetettujen ehtojen täyttämisessä, kohteli uskonnollisia vähemmistöjään melko ankarasti tai jopa mielivaltaisesti. Sekä tietenkin esteli asetarkastajien työtä kaikin tavoin. Vaikka Irakilaisia sotilaita ei osallistunut mielenilmauksiin, jotka kohdistettiin esimerkiksi IAEA:n tarkastajiin, niin niiden takana ilmeisesti oli Baath-puolue tai sen puolisotilaallinen haara, mistä voidaan vetää linja ainakin Saddamin lähipiiriin. Ja Irakin johtajan käytös tietenkin vuoden 2001 Terrori-iskujen kanssa kiihdytti halua syrjäyttää Saddam Hussein. 

Siis ainakaan Saddam ei kauheasti tehnyt mitään sellaista, minkä avulla esimerkiksi biologisten tai kemiallisten aseiden valmistaminen voitiin suoraan todistaa loppuneen. Siis Irakissa ydinaseen kehittäminen loppui kun Israel tuhosi sen osiris reaktorin, mutta myöhemmin Saddam kehitteli tai valmisti suuren määrän sekä konventionaalisia fosgeeni- tai muita myrkkykaasuja kuten sinappikaasua, sekä hermokaasuja. Siis Irakin massatuhoaseet olivat lähinnä kemiallisia aseita, joita se oli ennen käyttänyt mm. omaa kurdivähemmistöään vastaan.

Venäjä aikoinaan sääti lain, jonka mukaan hyökkäyssota on kielletty. Sen takia tuota maata kiiteltiin YKssa. Mutta sitten kun katsomme esimerkiksi tuota Ukrainan tilannetta, niin Venäjä lähti tukemaan separatisteja, jotka julistivat Krimin, Luhanskin sekä Donetskin kansantasavallat itsenäisiksi. Ja sitten vain pyytämään Venäjää apuun. Sen jälkeen alueen johto julisti kansanäänestyksen, jonka mukaan nuo tasavallat liittyivät Venäjään. Ja sitten tietenkään Venäläisen näkökulman mukaan kyseessä ei ole muuta kuin oman alueen puolustaminen. 

Kun puhutaan Venäjästä, niin silloin varmasti mieleen tulevat gallupit, joiden perusteella 60-90% venäläisistä on Vladimir Putinin takana. Tässä sitten varmasti myös muistellaan sitä, kuinka esimerkiksi Venäjän kansa yhdistyy lippunsa taakse. Mutta mitä tapahtuu, jos Venäjän kansalainen oikeasti sanoo jotain tuota Putinin sotaa vastaan? Se saattaa aiheuttaa hyvin ahdistavan tilanteen, kun sisäministeriön joukot potkaisevat kello 12 yöllä oven auki, ja konepistooli painetaan päätä vasten. 

On asioita, joista me emme ehkä pääse koskaan eroon, ja sen asian nimi on YYA-Suomi. Tuolloin kauan sitten meillä oli media, jonka toiminta oli todella erikoista. Median neutraliteetti oli tuolloin sellaista, että ulkopoliittiset suhteet sekä varsinkin idänsuhteet olivat kaikki kaikessa. Jos ihminen sanoi jotain, joka ei miellyttänyt esimerkiksi tasavallan presidenttiä, niin hän joutui välittömästi hyvin ikävään mediatulituksen kohteeksi. 

YYA n aikaan maassamme oli tietenkin oikeus olla kriittinen, mutta mitään mitä Neuvostoliitto sattui tekemään ei saanut tietenkään arvostella. Oli tapana että jos Neuvostoliitto jäi kiinni jostain ikävistä asioista, niin silloin myös länsimaiden ongelmista piti tehdä juttu, jossa kerrottiin kuinka epädemokraattinen länsimaa X sattui olemaan. YYA suomessa esimerkiksi rauhanmarsseissa vain USAn "Pershing"-ohjuksia sai vastustaa, Neuvostoliittolaisten SS-20 ohjusten kuvien näyttäminen rauhanmarsseilla oli kiellettyä. 

Siis vaikka maassamme ei ollut sensuuria eikä myöskään esimerkiksi viranomaisilla ollut virallista oikeutta tehdä poliittisia pidätyksiä, niin kuitenkin väärät mielipiteet saattoivat aiheuttaa hyvin suuria vaikeuksia ihmisille. Eli heidät ikään kuin poistettiin yhteiskunnasta länsimaiden myötäilijöinä. Vaikka virallisesti ei ollut kysymys poliittisesta pidätyksestä, niin YYA Suomessa vääränlaiset kirjoitukset veivät henkilön suoraan hyllylle. Sotarikokset ovat aina hyvin ikäviä asioita, mutta kun esimerkiksi ajatellaan Neuvostoliiton hyökkäystä Afganistaniin vuonna 1978, niin olisiko sitten sieltä jäänyt jotain mahdollisesti putkissa tapahtunutta toimintaa raportoimatta? 

Amnesty International on syyttänyt Ukrainaa siitä, että se sijoittaa joukkojaan kouluihin keskelle asutuskeskuksia. Irak sijoitti samalla tavoin joukkojaan asutuskeskuksiin, ja jos noihin joukkoihin isketään, niin se tietenkin vaarantaa siviilejä. Mutta samalla meidän pitää muistaa se, että jos joukot ovat erillään jossain pellolla, niin niiden tuhoaminen käy käden käänteessä. Amnesty syyttää myös vuonna 2014 Ukrainan sisällissodan osapuolia sotarikoksista, mutta kuten olen Twitterissä kirjoittanut, niin miksi nämä asiat ovat nyt tulleet mieleen? 

Ukrainan tilanne on siitä mielenkiintoinen, että mitä olisikaan tapahtunut jos hyökkääjä olisi ollut USA? Miten suuria mielenosoituksia silloin olisi saatu aikaan? Tai ehkä Venäjää tai sen liittolaisia arvioidaan vähän eri kriteerien pohjalta kuin länsimaisia toimijoita. Nimittäin Israel ei ole ainoa maa maailmassa, missä palestiinalaisten asema on huono. Se on huono lähes kaikkialla. Mutta palataan taas aiheeseen, mikä liittyy hyökkäyssotaan. Milloin vieraan valtion kansalaisen saa oikeastaan mestata? 

Mitä jos joku ihminen vain huutaa täyttä kurkkua kuolemaa kaikille länsimaille sekä julkisesti puolustaa terroria? Pitääkö länsimaiden vain katsella sivusta, jos joku hyväksyy terrorin, sekä tarjoaa terroristeille tukikohtia? Tai mitä jos valtion toiminta on sellaista, että pelkkä sana valtion johtoa vastaan tarkoittaa pidätystä sekä mahdollista kidutusta ja kuolemaa? Siis pitääkö meidän siis katsoa sivusta, jos joku valtio päättää että siellä saa tehdä mitä hyvänsä, jos sattuu kuulumaan poliisivoimiin, jos kohteena on henkilö, joka lähettää pari twiittiä, joissa arvostellaan valtion johdon tapaa toimia. 

Siis tässäpä hyvä kysymys, koska myös sota joka kohdennetaan siviileihin on terroria. Jos tuhansia jonkun valtion kansalaisia tapetaan, niin valtion velvollisuus on puolustaa kansalaisiaan. Ja jos sitten puhutaan puhtaasti esimerkiksi terroristien tukijaksi ilmoittautuneen henkilön surmaamisesta salamurhassa, niin olisiko sitten vaihtoehtona oleva täysimittainen sota parempi? 

Putinin masinoimat vakoojalait ovat laeista vaarallisimpia. Niiden perusteella henkilö voidaan tuomita sakkoihin, tai hänet voidaan leimata vakoojaksi, mikä tuo sitten vaikeuksia lähes jokaisella elämän alueella. Ja miten esimerkiksi työtön venäläinen maksaa 5000 euron sakkoja? Ja vaarana aina on se, että joku avaa esimerkiksi sosiaaliseen mediaan tilin toisen nimiin, ja lähettää muutamia kriittisiä arvioita esimerkiksi viranomaistyöstä. 

Vaikka ehkä ketään ei ole vielä tuomittu noiden lakien perusteella, niin jos laki on olemassa, niin silloin varmasti myös tuomioita voidaan sen perusteella jakaa. Ja jos esimerkiksi oikeudenkäyntikulut ovat kovin suuret, niin silloin niiden maksamisesta voi tulla vaikeuksia. Ja sitten voidaan tuo henkilö pidättää esimerkiksi sakkomuunnon perusteella. Eli koska henkilö ei maksa sakkoja, niin hänet haetaan kotoa, ja pannaan vankilaan. Tuo asia on tietenkin helpommin perusteltavissa kuin esimerkiksi pelkkä poliittinen pidätys.

Kuva:) https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2020/03/moskova-nakyma.jpg

Voiko media olla koskaan täysin neutraali?

Voidaanko esimerkiksi YLEä verrata Venäjän mediaan. Mutta Venäjän valtiollisen median asettuminen Kremlin äänitorveksi, eli huutotorveksi jossa Venäjän johtajat huutavat kerran toisensa jälkeen asioita, jotka eivät ole totta, ja joita käsitellään täysin ilman kritiikkiä tuo mieleen YYA-Suomen. Valtiollisen median ongelma Venäjällä on se, että sitä ei saa mitenkään kritisoida. Siis Venäjällä media on muuttunut aseeksi, jolla lyödään niitä, jotka uskaltavat puhua Putinin hallintoa vastaan. Mutta kun puhutaan esimerkiksi YLEn neutraliteetista, niin mieleen tulevat esimerkiksi ne vanhat upeat YYA-ajat, jolloin YLE  että muu media eivät uskaltaneet sanoa sanaakaan esimerkiksi Kekkosta vastaan. Tuolloin tietenkään Suomessa ei ollut sensuuria, mutta samalla kuitenkin päätoimittajat vetivät viivoja juttujen päälle, jotka ovat olleet "ulkopoliittisen linjan vastaisia". 

Median itselleen asettama tehtävä on tuoda ihmisten tietoon esimerkiksi päätöksen tekoon liittyviä asioita. Mutta tuo asia ei ole aivan niin itsestään selvää kaikissa maissa. Venäjällä esimerkiksi median itselleen asettama tehtävä on toimia valtiovallan äänitorvena jolla se painostaa vastustajiaan. Kun ajatellaan sitä onko media aina kriittinen, niin silloin meidän pitäisi ehkä muistella korona-epidemiaa, jossa koko maa pantiin kiinni, koska meneillään on COVID-19 pandemia. Tuolloin karanteenisäännöt olivat sellaisia, että niillä ei voitu virusta edes pysäyttää. Eli virus tarttuu maitokaupassa, se tarttuu herättäjäjuhlissa, yhteismajoituksessa sekä kaikissa muissakin tilaisuuksissa. Eikä se että koulut pannaan kiinni vain yksinkertaisesti riitä estämään epidemioita. 

Kuitenkin se että Suomen kansalainen pääsee Suomeen vaikka yskisi keuhkot pihalle ei takuulla pysäytä mitään epidemiaa. Samoin koronauutisissa on kiitettävästi huomioitu ihmisiä, jotka eivät voi syystä tai toisesta hakea rokotetta. Olisi muuten hyvä, jos muihinkin vähemmistöihin suhtauduttaisiin yhtä sallivasti, kuin noihin koronavirusrokotteista kieltäytyviin ihmisiin. Samoin unohdetaan mainita se, että onko koronaan kuolleella ehkä mahdollisesti joku keuhkosyöpä tai edes sitä ei ole muistettu merkitä ylös, että onko koronaan kuollut ehkä ollut mahdollisesti saattohoidossa. Eli koronakuolematilastoihin pääsee sillä, että kuollessa on ollut koronavirusta veressä. 

Ukrainan sota on nostanut Venäjän vastaisia mielialoja. Se että sota on kestänyt näinkin kauan saa aikaan sen, että länsimaat eivät enää voi antaa asioiden kehittyä niin kuin Venäjä niitä haluaa kehittää. Siis Putinin ajatus lienee ollut se, että hän murskaa Ukrainan asevoimat muutamassa tunnissa, ja sitten kaikki vain levittelevät käsiään, ja toteavat että "mitään ei ole enää tehtävissä". Mutta esimerkiksi Ukrainan sodan alussa puhuttiin siitä, että "Ukrainan armeijan sotarikoksiin" pitäisi puuttua. Nyt olemme nähneet sen, että myös Venäjä osaa noita sotarikoksia tehdä. Ja sitten tuleekin tässä mieleen se, että kuinka monta sotarikosta Venäjä on tehnyt esimerkiksi Afganistanissa silloin kauan sitten?  

Siis tässä vain mieleen tulee se, että kuinka usein esimerkiksi päätoimittaja oli oikeasti vetänyt viivoja juttujen päälle, ja kuinka usein esimerkiksi Neuvostoliittoa koskevia juttuja on kirjoitettu vodkan ja kaviaarin ääressä tovereiden avustuksella? Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen YYAn väitetään kuolleen, mutta aina silloin tällöin tulee mediasta raikas tuulahdus tupakansavua sieltä historiasta. Sanotaan että YYA ei ole kuollut. Niin kauan kuin ne jotka aikoinaan rakensivat itsesensuuria ovat töissä, niin YYA nostaa aina välillä päätään. Venäjältä saa halpaa bensiiniä ja vodkaa, ja sen takia tuo maa saa jostain syystä aina jotain ystäviä. 

Viimeksi esimerkiksi NATO-keskustelun yhteydessä presidenttiä pyydettiin puuttumaan keskusteluun, ja myös ainakin alussa Ukraina-uutisissa oli havaittavissa sellaista "YYA-mallista ryhtiliikettä", jossa puhuttiin "presidentti Putinista". Samoin Valko-Venäjän mielenosoitusten kukistamisen yhteydessä puhuttiin "järjestyksen palauttamisesta maahan", jotta saadaan jääkiekon MM-kisat pelattua.  Esimerkiksi myös EU- sekä NATO kriittisyys ovat asioita, joiden yhteydessä sana "kriittisyys" on muuttunut kielteisen synonyymiksi. Noita uutisia lukiessani mieleen tulevat liituraitapuvut, öljytyt hiukset sekä jaffa-pullot ja tupakansavu. 

Samoin esimerkiksi se, että kansanryhmää vastaan kohdistuvasta kiihottamisesta halutaan tehdä laillista varmaan kuulostaa hyvältä. Mutta todellisuudessa kansanryhmää vastaan kiihottaminen on asia, mikä ruokkii erilaisia ääriliikkeitä. Populismi on politiikan ikävä malli. Siinä haalitaan ääniä esimerkiksi etniseltä enemmistöltä siten, että vähemmistöjen oikeusturvaa kavennetaan. 

Saattaa olla että vähemmistöön kuuluvat joutuvat tekemään paljon enemmän töitä, jotta he voivat päästä johonkin työhön tai virkaan. Esimerkiksi Putinin armeijassa työt jaetaan siten, että Venäläiset ovat komentajina, ja alaiset taas kuuluvat johonkin vähemmistökansoihin. Eli kyseessä on tyylipuhdas versio syrjinnästä. Tai sitten vähemmistöön kuuluvien on vaikeaa saada työtä, kun tehdään selväksi että jos "tuo tulee teille töihin, niin me etsimme uuden kumppanin".

Venäjän johdon etuna on se, että sen ei tarvitse välittää kritiikistä eikä myöskään mistään muusta. Siksi tuo maa on esimerkiksi luonnonvarojen hyödyntämisessä niin sanottu "villi itä", jossa ei paljon tarvitse välittää työturvallisuudesta eikä ainakaan luontoarvoista. 

Käsitys siitä, että kaikki jotka haluavat rajoittaa hiilidioksidipäästöjä leimataan ilmastofanaatikoiksi tai hysteerikoiksi palvelee nimenomaan niiden maiden etuja, jotka myyvät fossiilisia polttoaineita. Jokainen kilowatti, joka tuotetaan ilman kaasua ja öljyä on pois esimerkiksi Venäjän kassasta. Ja esimerkiksi niin kauan kuin käytetään fossiilisia polttoaineita, niin Venäjän johto voi laskea niin, että sen kaasu ja öljy menevät kaupaksi. Jos noita tuotteita ei voida suoraan myydä, niin silloin tietenkin ne voidaan kuljettaa markkinoille huomaamattomasti kolmannen maan kautta. 

Trumpin ja Le Penin näkemys ilmastofanaatikoista varmaan miellyttää myös V. Putinia, joka myy mielellään öljyä ja kaasua länteen, ja sitä vastaan sitten hankkii kaiken maailman mobiililaitteita. Samoin Putinia ilmeisesti miellyttää myös Le Penin sekä Trumpin näkemys siitä, että oma maa ensin. Sillä tavoin hän voisi hajottaa NATOa sekä EUta, ja tehdä lopun pakotteista. 

Jos ajatellaan että esimerkiksi YLE on laitos, jota ylläpidetään verovaroin, niin silloin tietenkin halutaan taata kansalaisten mahdollisuus saada neutraalia sekä varmennettua tietoa. Ajatellaan että kaupallisen median kohdalla esimerkiksi uutisia valitaan siten, että niistä myyvimmät tai ne jotka palvelevat kaupallisen kanavan omistajan etua pääsevät julkaistujen juttujen listoille. Mutta sitten tulemme siihen kysymykseen, että miten neutraali verorahoin maksettu media voi olla. Siis sen pitäisi olla neutraali, mutta meillä on kaikista asioista oma mielipiteemme. Eli emme voi koskaan olla täysin neutraaleja. 

Siis myös valtion rahoittamalla medialla on omistajansa, joka on valtio. YLEä johtaa johtokunta, jonka jäsenet edustavat omaa poliittista liikettään, ja periaatteessa he päättävät siitä, että mitä YLEltä tulee ulos, ja mitä sieltä ei tule ulos. Kaiken maailman johtokuntia on tietenkin helppoa syyttää politisoitumisesta, mutta samalla me unohdamme että esimerkiksi myös toimittajilla itsellään on mielipiteitä asioista. Meillä kaikilla ihmisillä on mielipiteitä sekä asenteita, ja voimme tiedostamatta olla hyvinkin asenteellisia. 

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Tapaus Nokiasta taas vaihteeksi

Kimmo Huosionmaa

Tässä taas illan ratoksi ajattelin pohtia hiukan Nokiaa, ja sitä miten taloutemme veturi ajettiin amerikkalaisten käsiin. Koko tapausta katsellessa pitää huomioida sellainen asia, että miksi Nokian hallintoneuvosto ei puuttunut Elopin toimintaan, ja sitä kautta yhtiön pörssiarvo putosi erittäin alas. Samoin tuolloin Nokian johto päätti, että se antaa ikään kuin signaalin pörssille, että Nokian suhteen ei mitään ole tehtävissä, ja tuo signaali oli sellainen, että yhtiö paikkasi tulostaan sillä, että sen johto myi kiinteistöjään sekä patenttejaan ulkopuolisille toimijoille, jotka sitten pääsivät hyötymään tuon yhtiön tuotekehityksestä. Kun ajatellaan tilannetta, missä esimerkiksi jatkuvilla lausunnoilla ensi vuonna tulevista paremmista puhelimista, niin silloin tietenkin on asia, joka yhtiön johdon pitäisi tehdä.


Eli tuollaisten puheiden avulla ei ainakaan asiakkaita yhtiön tuotteille saada, ja jos sitten halutaan tehdä sellaisia toimenpiteitä, että yhtiön asiakkaat vaihtavat puhelimensa toisiin merkkeihin, niin siitä sitten kannattaa myös muistuttaa jokaisen puhelimen olevan oikeastaan vain välimalli, ja sitten tuoda markkinoille puhelimia, joihin ei ehkä ole olemassa mitään sovelluksia. Tietenkin tässä tapauksessa ihmiset eivät ehkä tuollaista “puhumiseen tarkoitettua mallia” aivan kovin mielellään lähde ostamaan. Mutta kun Elop kerran oli saatu palkattua, niin silloin häntä täytyi koko ajan tukea. Se mikä yhtiön johtajilta on välillä unohtunut on se, että tietenkin johtaminen on hauskaa, mutta kuitenkin yhtiön johtajilla on vastuu työstään.


Jos joku yhtiössä tekee asioita väärin, niin silloin tietenkin on hänet erotettava. Nokian kohdalla voisi joku petoksia tutkivan ryhmän poliisi kysyä, että “miten näin huono sopimus on mennyt läpi?”. Ja miten jatkuvasti väärin tehty tiedotus ei ole aiheuttanut mitään reaktioita yhtiön johdossa, joka oli vakaasti päättänyt hankkia seuraavan johtajan Nokian pahimman kilpailijan eli Microsoftin riveistä, eikä kukaan edes ajatellut sitä, että hän saattaisi ajaa yhtiön Microsoftin syliin. Kun ajatellaan sitä, että yhtiö järjestelmällisesti ikään kuin alas ajettiin, niin silloin tietenkin pitää huomioida se, että Nokian osakkeet ikään kuin annettiin ilmaiseksi sen pahimmalle kilpailijalle, ja siitä tuli osakkeenomistajille tappioita melko paljon.



Tällainen teko aiheuttaa varmasti katkeruutta, ja jos voidaan todistaa, että Nokian johto olisi neuvotellut Microsoftin johtajien kanssa mahdollisista uusista työpaikoista, niin silloin voidaan juttu heitä vastaan aloittaa. Juristien tehtävänä on puolustaa päämiehensä etua, ja jos esimerkiksi voidaan jokun sähköpostin tai tapaamista esittävien valokuvien kautta esittää, että jotain on salattu, niin silloin voidaan tapausta lähteä selvittämään oikeudessa tai jopa poliisin tutkimukset voidaan käynnistää, jos voidaan todistaa kyseessä olleen yhtiön tahallinen alasajo, jotta siitä ei tarvitse maksaa mitään.


Se mikä muuten tapaus “Nokiassa” hiukan ihmetyttää liittyen yhtiön aikaisempiin toimiin on sen muutos yhdestä maailman innovatiivisimmista yhtiöstä ikään kuin sellaiseksi työpaikaksi, että sitä ikään kuin jotenkin arvostettiin hyvin vähän, vaikka kyseessä oli sentään talouden veturi. Oli muka jotenkin alentavaa olla insinööri, joka kehittää puhelimia, ja sitten muutenkin Nokia alkoi jotenkin oireilla sillä tavoin, että yhtiössä olisi pitänyt tehdä jotain ilmapiirin parantamiseksi.


Yhtiön kasvaessa siihen tuli tietenkin kaiken maailman keskijohtoa, ja sitten sen innovaatio alkoi hiipua, mikä näkyi kaikessa sen tuotannossa. IT-ala on yksi maailman innovatiivisimmista sekä nopeimmin muuttuvista toimialoista, jossa ei yksinkertaisesti voi jäädä makaamaan paikoilleen. Tämän asian ovat monet yhtiöt sekä niiden johtajat saaneet kokea. Eli kun yhtiö on saanut loistavan tuotteen markkinoille, niin seuraavassa kuussa tuo tuote ei sitten enää edes kelpaa ilmaislataukeksi.


Ja maksullisten pelien kohdalla taas ongelma on siinä, että lataaja on alaikäinen, joten sen takia näiden ohjelmien lataamista pitää aina valvoa. Lapsille kohdennettu markkinointi on aina todella vaativaa työtä, koska siinä pitää muistaa aina lapsen oikeudet, sekä se, että aikuisten pitää aina valvoa noita latauksia, ja vanhemmilla pitää aina olla oikeus estää maksullisten ohjelmien tai palveluiden lataaminen puhelimeen sekä perua lapsensa hankkima palvelu, jos se on vahingollista tai aiheuttaa kuluja liittymän haltijalle.


Kun puhutaan esimerkiksi kännykkään tarkoitetuista peleistä, niin tietenkin niiden kohderyhmä ovat lapset sekä nuoret, joten noita pelejä kannattaisi tehdä niin, että ne ovat optimoituja hiukan vanhemmille laitteille, mutta niiden markkinointi sitten on vaikeaa. Eli kukaan ei halua, että lapset laittavat puhelimiinsa netistä tuhansien eurojen edestä maksullisia ohjelmia, ja siksi lapsille tehty markkinointi on hieman arveluttavaa, eikä myöskään ole asiallista kaupata näitä tuotteita ihmiselle, joka ei käsitä tuotteen voivan aiheuttaa heille lisäkustannuksia


Kuitenkin kun ajatellaan Nokiaa yhtiönä, niin sen eteen tehtiin kaikki mahdollinen valtion puolesta. Eli säädettiin niin sanottu “Lex Nokia”, jonka toivottiin suojaavan Nokian patentteja sekä tuotekehitystä. Mutta kuitenkin kävi aivan toisin. Nimittäin jos esimerkiksi yhtiön työntekijä ei saa rahallista hyötyä kehittämästään innovaatiosta, niin silloin tuo ei kyllä paljoa innosta siihen, että kukaan omia ajatuksiaan mihinkään palaveriin tuo. Samoin yhtiöllä alkoi olla huono maine esimerkiksi sen kautta, että sen logon kehittäjää ei kuulemma ole mitenkään palkittu tuosta teostaan. Myös Nokian johtokunnan suhtautuminen Elopin edeltäjään Kallasvuohon oli omituista.


Se että hän ei saanut edes yrittää varmaan sai aikaan Nokian osakkeen heilumista. Nokian johtajan asemassa olevan miehen luulisi saavan hiukan tukea johtokunnasta, mutta kuitenkin jostain syystä hän ei tuota tukea saanut, ja esimerkiksi toisarvoiset seikat saivat kohtuuttoman paljon huomiota. Ja sitten tuo johtokunta päätyi Elopiin, joka ajoi sitten tuon yhtiön alas noiden johtokunnan jäsenten mitenkään puuttumatta tilanteeseen. Mutta se varmaan kuului jotenkin maamme yritysten kulttuuriin ja infrastruktuuriin, että oletetaan automaattisesti kaikkien antavan toisia mahdollisuuksia, jos sattuu sitten joku tekemään virheitä. Sitten kävi niin, että tällä kertaa ei toista mahdollisuutta tullut, ja virheitä ei saatu tekemättömäksi. Johtokunnan pitää puuttua sellaiseen toimintaan, mikä vahingoittaa yhtiön toimintaa sekä mainetta. Mikäli johtokunta ei toimintaan puutu, niin silloin sen jäsenet saattavat joutua jopa vankilaan, jos katsotaan heidän ajaneen tällaisessa tapauksessa omaa etuaan eli ottaneen lahjuksia kilpailijalta tai estäneen osakkaita saamasta oleellista tietoa yhtiön tilasta.


Joten se antoi tuolloin signaalin, että Nokialla ei kannata mitään ryhtyä kehittämään, koska mitään korvausta ei siitä ole luvassa. Tuon asian takia sitten lähdettiin ajamaan sitä linjaa, että yhtiön johto saa tehdä mitä hyvänsä, eikä se muille kuulu. Kuitenkin jos tuota asennetta ajatellaan siltä kannalta, että yhtiön johto saattaa toimia väärin, niin silloin tietenkin tuo tilanne saattaa johtaa erittäin suuriin vahinkoihin. Jos taas mietitään sitä, että jos Elop olisi ollut vaikkapa “Microsoftin agentti”, niin silloin hän olisi varmasti toiminut juuri näin. “Agent provocateur” tarkoittaa provokaattoria tai propaganda-agenttia, jonka tehtävänä on tuottaa aineistoa, jolla jotain tahoa mustamaalataan.


Tämä toimija ei välttämättä ole valtion palveluksessa, vaan myös yksityiset yhtiöt voivat tuollaisen henkilön palkata palvelukseensa. Hän saattaa olla mainosmies, joka tekee huonoja tai tuotetta mustamaalaavia mainoksia, joissa korostetaan esimerkiksi sitä, että yhtiö ei riko koskaan lakia, mutta valmistaa kaikki tuotteensa Bangladeshissa, missä ei ilmeisesti ole kovin paksua lakikirjaa. Ja jos vaikka ympäristölainsäädäntöä ei ole olemassakaan, niin silloin lakia on hiukan vaikeaa rikkoa. Tuolloin toki myrkyt saattavat joutua myös suomalaisen ruokailijan lautaselle, jos vaikka kalapuikot on valmistettu Bangladeshin edustalta pyydetystä kalasta.


Toinen tapa on korostaa sitä, että joku yhtiö ei palkkaa ollenkaan sen maan kansalaisia, jotka ovat kotoisin yhtiön kotimaasta. Nokia ei ainakaan mitenkään erityisen positiivisesti ollut suhtautunut esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden työharjoitteluihin, ja tietenkin työharjoittelua tai muuta työtä haettaessa olivat kaikki kaavakkeet englanniksi. Se että yhtiö joka väitti itseään suomalaiseksi ikään kuin häpesi suomalaisuuttaan ei ollut kenestäkään hyvä merkki. Ikään kuin maamme olisi ollut sellainen, että täällä ei voisi elää, koska me puhumme jotain vähän erilaista kieltä kuin muut kansat. Ja samaan aikaan media alkoi sitten kehittää kuitenkin “Fixit”-ohjelmaa, eli sitä kuinka maamme seuraa Britannian perässä pois EU:sta,


Mutta kuitenkin tuolloin unohdetaan, että “Fixit” olisi varmasti mahdollinen, jos maamme sattuisi sijaitsemaan  Britannian kohdalla maailman kartalla, mutta jostain syystä en usko että britit vaihtavat Suomalaisten kanssa maata. Nimittäin se että maamme talous perustui ennen transit-liikenteeseen, sekä siihen, että meillä oli hyvät suhteet Venäjään sekä länteen ei toimi enää. Tai tämä asia voidaan sanoa toisin. “Miksi kukaan ajaa Suomen kautta viemään tavaraa Venäjälle?”. Britannia saa sitä vastoin tuloja siitä, että laivat tuovat tavaraa Skotlannin sekä valtion muiden satamien kautta EU:n markkinoille, joten sen takia biteillä on niin paljon paremmat taloudelliset edellytykset erota EU:sta kuin Suomella.


Eikä myöskään esimerkiksi henkilövalintojen joukossa ollut enää yhtään suomalaista nimeä, vaan kaikki pomot olivat jotain ulkomaalaisia. Joten tietenkin yhtiö tällä osoitti, että se ei enää Suomessa aikonut pysyä, vaan lehdistössä spekuloitiin sen muuttavan jonnekin muuhun maahan. Joten silloin tietenkin pitää muistaa, että ne verorahat mitä yhtiö on tuonut olisivat kuitenkin menneet jonkun toisen valtion kassaan. Ja maassamme tietenkin oli tapana uskoa mediaa, joka jatkuvasti ikään kuin ajoi maamme talouden veturia ulos maasta. Samoin maamme lehdistö uskoi varmaan loppuun asti siihen, että Nokia osakkeet vain annetaan sen osakkaille takaisin. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut, eikä kauppaa sitten purettu, vaikka sitä mediassa toivottiin.

Tässä on yksi asia mikä unohtui, nimittäin syy erotukseen

https://travellingintimeandspace.wordpress.com/

Kimmo Huosionmaa

Alla olevassa jutussa Espoon kaupungin palveluksessa ollut rehtori, joka on saanut potkut on ilmoittanut olevansa tuohtunut tapauksen johdosta. Lehtijutusta, joka on liitteenä ilmenee henkilön nimi, joten sitä en tähän kirjoita. Jutussa kerrotaan, että koulutoimen johtaja on kertonut rehtorille, on kerrottu täsmällisesti syy erottamiseen. Tässä sitten tietenkin olisi hyvä lukea nuo perustelut myös niin, että kaikki muutkin saavat ne tietää, jotta asiasta voidaan tehdä mitään päätelmiä. 


Tällaisia juttuja voidaan kyllä pitää hiukan puolueelisina, koska niissä ei mainita aivan kaikkia asioita, kuten potkujen syytä. Joten tuloksena on sellainen uusi versio tästä kuuluisasta Aarnion jutusta, missä tietoa jaetaan pisara kerrallaan, jotta kukaan ei varmasti osaa siitä mitään kirjoittaa. Kun ajatellaan tapausta juridisesti, niin noita tietoja luottamuksellisista arkistoista jaetaan vain sellaisille henkilöille, joilla on juristin muodollinen pätevyys, ja niitä ei saa muille antaa.


Tietenkin olisi hienoa, jos asiasta kerrotaan kaikki mahdollinen tieto kerralla, jotta ei tarvitse sitten lähteä kommentoimaan mitään sellaista, mistä voisi joutua heikoille jäille. Eli jos tällainen tieto sitten annetaan, että kaikki mahdolliset tahot ovat olleet tyytyväisiä jonkun ihmisen toimintaan, ja tuon henkilön nimi lukee jutussa, niin silloin olisi hyvä tietää syy siihen, miksi potkut annetaan.


Joten jos kyseessä on ollut joku vainoaminen, tai vastaava esimiehen taholta tullut teko, joka voidaan tulkita puolueellisesti käsitellyksi, niin silloin tietenkin olisi paras pyytää oikeuden päätöstä asian kohdalla. Se miksi tätä juttua tässä kommentoin, johtuu siitä, että tuo irtisanomisen syytä ei tässä mainita. Eli se sitten unohtui. Se mitä tässä sitten muuten tapauksen tiimoilta tiedän perustuu puhtaasti näihin kahteen juttuun. Toisin sanoen näistä jutuista ei näy ilmi oleellinen asia, eli potkujen syy.


Maailmassa on monta niin ihmeellistä asiaa. Ja yksi niistä ovat tällaiset potkut jostain työstä. Se miksi näitä potkuja kommentoidaan suurilla kirjaimilla ei poista sitä, että kyseessä on asia, mistä ei oikeastaan kuitenkaan kerrota yhtään mitään. Ainoastaan se, että vanhemmat ja kollegat ovat tästä asiasta nyreissään on kerrottu julkisuuteen. Eli tässä sitten taas näemme sen, mitä lehdet tapauksista kirjoittavat. Jos tarkastaja tulee kouluun tai muuhun työpaikkaan, on hänen velvollisuutensa etsiä virheitä. Eikä kaikkia maailman tarkastuksia edes saa ilmoitella tarkastuksen kohteelle etukäteen.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nyt-puhuu-pikapotkut-saanut-rehtori-henkilot-joista-olin-esittanyt-kysymyksia-saivat-oikeudet-irtisanomiseeni-koulun-toiminnasta-etsittiin-virheita/7057394#gs.BvWY=Qw

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/saunalahden-koulun-rehtorin-akkipotkut-allistytti-opettajat-ja-vanhemmat-ajojahti/7055392#gs.puVv8NA