Lisää ajatuksia Seilistä

Kimmo Huosionmaa

Kun mietitään tuota Selin saarta sekä sen omituista ja mielenkiintoista historiaa, niin silloin pitää tietenkin katsoa ensin karttaa sekä saaren historiasta kerrottuja tarinoita. Tuolloin mieleen tulee sellainen asia, että koska ensin saaren tarinoissa kerrotaan sen olleen puuton, niin ehkä Ruotsin kuninkaalle näytettiin aikoinaan väärää saarta. Ja sitten kun hänen mielenkiintonsa tällaisia parantoloita kohtaan lopahti, niin silloin tämä saari siirrettiin vähin äänin nykyiselle paikalleen, missä se sijaitsee mukavasti melko helppojen yhteyksien päässä rannikosta, ja tuo sitten teki mahdolliseksi hakea saarelle apujoukkoja, jos sitten tuli ongelmia.


Ja koska saaren rannikolla oli paljon luonnonsatamia, niin silloin saattoivat salaisesti toimivat tarkkailijat soluttautua saarelle kenenkään huomaamatta, ja se sitten koski myös pyöveliä, joka ehkä kävi tekemässä jostain potilaasta tai hoitohenkilökuntaan kuuluvasta selvää, mikäli hän oli toiminut väärin. Tuo Seilin hieman syrjäinen sijainti sekä omituinen metsittyminen saattoivat tietenkin johtua siitä, että metsää kylvettiin näkösuojaksi, mutta joissakin tarinoissa Seilejä oli kaksi, ja toinen oli kauempana. Tähän ehkä hyvinkin keksittyyn tarinaan uskoneet kertovat syyksi sen, että tuo Seilin metsä antoi suojaa, jos joku halusi saarelta paeta esimerkiksi jonkun ystävän veneellä.


Jos taas mietitään sitä, että nuo naiset oli sijoitettu saareen esimerkiksi juuri lapsen murhan takia, niin se takasi varmasti sen, että kotiväki ei heihin yhteyttä enää pitänyt, ja siksi mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko tuota saarta käytetty johonkin sellaisiin ihmiskokeisiin, joita ei koskaan ole mainittu, eli tietenkin saari toimi myös Venäjän vallan aikaan, ja silloin on näihin potilaisiin saatettu kokeilla esimerkiksi taistelukaasuja. Eli tuolloin 1800-luvulla tehdyt kokeet eivät koskaan ehkä sitten ole paljastuneet, kun niitä koskevat paperit oli hävitetty vallankumouksen aikaan, ja tietenkin myös biologisia kokeita on saatettu tehdä. Noissa kokeissa ehkä on kokeiltu lepran tarttuvuutta, eli tuota tautia sairastavien oli annettu koskea esimerkiksi hoitovälineisiin, ja niitä sitten käytetty psykiatrisiin potilaisiin.


Tai ehkä näihin potilaisiin on ruiskutettu rabiesta, joka on muuttanut heidät pedoiksi. Rabies eli vesikauhu varmaan saisi aikaan sen, että potilaita pidetään hirviöinä, ja se olisi sitten oikeuttanut eristämään poliittisia vankeja, jotka olivat sanoneet jotain pahaa valtion johdosta. Kolmas vaihtoehto olisi se, että noita ihmisiä olisi käytetty genomeja käsittelevissä kokeissa, missä testataan niin sanottuja “puhtaita linjoita”.


Nämä kokeet ovat niitä, mistä on tehty kovan luokan kauhutarinoita, ja vaikka 1900-luvulla näitä asioita ei enää Suomessa olisi tehty, niin esimerkiksi USA:ssa penisiliiniä testattiin psykiatrisilla potilailla, ja tietenkin Natsit ovat kuuluisia noista painajaismaisista ihmiskokeistaan. Ja aina välillä olen ajatellut, että olisiko joku mielisairaalan lääkäri myös Suomessa luovuttanut potilaitaan Saksaan. Tuolloin potilaat olisi merkitty teloitetuiksi desanteiksi  jotta kukaan ei heitä kaipaisi, ja sitten heidät olisi siirretty Auschwitziin tai Dachauhun. Yhteen aikaan Ruotsissa velloi huhu, jonka mukaan joku ruotsalainen lääkäri olisi luovuttanut potilaitaan SS:lle rahasta ennen Toista Maailmansotaa, mutta tätä asiaa pidetään melkolailla keksittynä, ja samoja väitteitä kerrotaan myös esimerkiksi ranskalaisista, irlantilaisista, brittiläisistä sekä myös amerikkalaisista lääkäreistä, jotka sitten olisivat myyneet mustia potilaita Saksaan.


Yleensä näitä väitteitä pidetään keksittyinä, mutta kuitenkin 1930- ja 40 luku olivat hyvin rasistisia sekä myös yleinen mielipide psykiatrisista potilaista oli hyvin kielteinen. Ja tuolloin vaikutti voimakas tunne siitä, että mielisairaat olivat uhka Eurooppalaisella perimälle, mikä tietenkin kärjisti tilanteen, sekä johti muhiin sekä Saksassa että Italiassa, missä lääkärit surmasivat potilaitaan, joiden epäiltiin vaikuttavan haitallisesti ihmisten geeniperimään, ja siksi noita potilaita surmattiin säälittä, mutta myös muiden maiden lääkäreitä on tuollaisista asioista epäilty.


Mutta toivon että tämä on vain sellaista kuvittelua, ja että olisin väärässä tämän väitteen kanssa. Kuitenkin voidaan sanoa, että maassamme asenteet juuri psyykkisesti sairaita kohtaan olivat 1940-luvulla todella jyrkät, ja jos sitten ihminen olisi vielä oman lapsensa tappanut, niin häntä ei ehkä olisi edes kaivattu. Joten ehkä joku ajattelematon lääkäri olisi voinut luovuttaa omia potilaitaan natseille miettimättä yhtään mitään seurauksia, ja olisiko kunnanlääkäri uskaltanut vastustaa SS-upseereita, jotka väittävät että heillä on Valpon antama lupa viedä potilaita mukanaan?


Noissa kokeissa sitten olisi luotu erilaisia ihmis-populaatioita, joita olisi ensin paritettu keskenään, ja sitten taas olisi noita linjoja yhdistetty. Tuolla tavoin jalostetaan myös hevosia. Ja lienee tarpeetonta sanoa, että tällaiset kokeet ovat täysin laittomia sekä lääkärin ohjeen vastaisia. Kuitenkin 1800-luvulla ei näihin psykoottisiin ihmisiin suhtauduttu niin kauhean ystävällisesti tai ymmärtävästi kuin nykyään. Ja koska heitä ei enää yhteiskunnan silmissä ollut, niin se sitten muka oikeutti lääkäreitä sekä asevoimia tekemään mitä heitä huvitti noilla ihmisillä, jotka ehkä oli merkitty kotonaan kuolleiksi. Ja nämä ajatukset ovat hyvin pelottavia.