Matti Kurikan aikaan ei vielä yhtään sosialistiseksi itseään väittävää hallitusta ollut vielä vallassa.

Yksi asia Matti Kurikan puolesta täytyy sanoa. Hänen eläessään ei ollut vielä ollut yhtään sosialistista tai sosialistiseksi itseään kutsuvaa hallitusta ollut vielä ollut vallassa. Vasta kaksi vuotta hänen kuolemansa jälkeen astuivat bolsevikit valtaan Venäjällä. Kun ajatellaan että utopiasosialismissa eli varsinkin kommuuneissa ei olisi selvää johtoa sekä esimerkiksi poliisia ei olisi olemassa, niin tuo malli on tietenkin paperilla sellainen, mihin meidän pitäisi ehkä pyrkiä. Mutta kyseessä on utopia, johon ei ehkä vielä ole meillä valmiuksia. 

On olemassa kaksi sosialismin tasoa. Utopiasosialismi, jota ei olla koskaan suuressa mittakaavassa edes kokeiltu. Sekä reaalisosialismi johon kuuluvat kaiken maailman salaiset poliisit ja keskiyöllä tapahtuvat pidätykset. Siis en usko että kukaan olisi koskaan seurannut Stalinia tai Leniniä, jos he olisivat voineet ennakoida esimerkiksi NKVD:n. 

Kommuuneja on aina arvosteltu ulkopuolelta käsin siitä, että niissä harjoitetaan asioita, jotka eivät ole yleisesti hyväksyttäviä. Kommuuneista ensimmäinen oli Pariisin kommuuni, jonka olemassaolo päätettiin hyvin julmassa sotilasoperaatiossa, eikä moni muukaan kommuuni ole kauan kestänyt, koska niissä on harjoitettu esimerkiksi huumekauppaa tai sitten niiden jäseniä on ollut mukana esimerkiksi väkivaltaisessa terrorismissa. 

Kuitenkin esimerkiksi Pariisin kommuunin murskaamista on usein pidetty tarpeettoman kovana, vaikka silloin oli käynnissä Preussin ja Ranskan sota, joka päättyi siihen, että Saksan valtio julistettiin Versaillesin palatsissa Ranskassa. Pariisin kommuunin jäseniä eli kommunardeja on aina pidetty pakkovallan vastustamisen symboleina, ja on surullista että heidän nimeään kantaa aate, jonka nimissä on surmattu miljoonia tai jopa miljardeja ihmisiä. Siis oliko tuo toimenpide, jossa Versaillesin armeijakunta surmasi 30 000 kommunardia kärsien itse 4000-9000 miehen tappiot aiheellinen vai ei? Sotilaat surmasivat kommuunin kukistamisen yhteydessä aseettomia siviilejä. 

Mutta tuota toimintaa, missä ei kapinallisten kanssa edes yritetty neuvotella voidaan pitää ajan hengen mukaisena. Myöhemmin esimerkiksi Karl Marx syytti kommunardeja siitä, että he olivat liian helläkätisiä kun eivät esimerkiksi ottaneet panttivankeja tai hyökänneet Versaillesin armeijakunnan kimppuun, ja sen takia Marxin lausuntoja voidaan pitää yllytyksenä terrorismiin tai avoimeen kapinaan. Samoin kommunardit sallivat valtiopankin varojen kuljettamisen pois Pariisista, ja nuo rahat voitiin käyttää Versaillesin armeijakunnan  varustamiseen. 

Syy miksi Marxia on arvosteltu näistä lausunnoista on se, että hän oli saksalainen tai siis preussilainen, ja Ranska oli sodassa Preussia vastaan 19.7.1870-10.5.1871. Kommuuni oli voimassa 18.3-30-5.1871. Eli jos kommunardit olisivat hyökänneet Versaillesin armeijakunnan päälle, niin se olisi varmaan ollut mieluisa yllätys preussilaisille. Ja syy miksi sotilaat toimivat niin suurta raakuutta osoittaen on se, että tuo kapina eli kommuunin perustaminen oli tietenkin kapinointia sodan aikaan. Silloin on voimassa kovennettu rikoslaki, mikä muka antoi legitimaation tuolle toiminnalle, missä siviilejä ammuttiin säälittä oman asevoiman toimesta. Myöhemmin kommunardeja syytettiin tietenkin Ranskan tappioista. 

Kuitenkin kaiken maailman kommuuneja on kautta aikojen ainakin osittain aiheellisesti leimattu paheen pesiksi, ja niitä vastaan on käyty erittäin voimallisin poliisitoimin, ja syynä on usein ollut huumeisiin liittyvä toiminta. Eli jotkut kommuunien jäsenet ovat päättäneet ryhtyä rahoittamaan toimintaansa huumekaupalla. Samoin kommuuneja on kautta aikojen pidetty paikkoina, joissa ihmisiltä huijataan kaikki rahat, ja lopulta asukkaat surmataan jollain myrkyllä. Niinhän esimerkiksi Jim Joneskin teki, eli kommuunit ovat asioita, joihin liittyy aina riskejä. Ja niihin houkutellaan joskus kokemattomia nuoria, jotka antavat omaisuutensa noiden kommuunien johtajille. 

https://historianet.fi/sota/sisallissota/pariisin-kommuuni-murskattiin-kovin-ottein

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Marx

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pariisin_kommuuni

Kansalaistottelemattomuus sekä sen vaikutukset yhteiskunnalliseen toimintaan sekä myös työelämään

Kimmo Huosionmaa

Kansalaistottelemattomuus on asia, mistä aina välillä keskustellaan. Toisille ihmisille tämä asia on aivan sama kuin joku "punakapina" vuodelta 1917, eli sitä pidetään äärimmäisen tuomittavana asiana, ja toisten mielestä taas kyseessä on tapa, jolla saadaan aikaan muutos yhteiskunnassa kiinnittämällä ihmisten huomio johonkin asiaan, mihin kansalaistottelemattomuuteen syyllistyvä henkilö haluaa muutosta. Viimeksi siihen syyllistyi eräs lakimies, joka nousi seisomaan lentokoneessa, koska hän vastusti erään turvapaikanhakijan pakkopalautusta kotimaahansa.


Tuo henkilö poistettiin koneesta poliisivoimin, ja tietenkin tästä asiasta sitten on noussut kohu. Samalla tavoin aikoinaan kohua ovat nostaneet aseistakieltäytyminen sekä Kessin hakkuut, ja tietenkin tällainen asia on ollut joidenkin henkilöiden mielestä hyvin vaarallista, koska jos joku henkilö on ollut julkisesti tottelematon virkavaltaa kohtaan, niin se saattaa aiheuttaa sen, että yleinen viranomaiseen kohdistuva pelko sekä kunnioitus alkavat laskea.


Ja siksi joidenkin ihmisten mielestä kansalaistottelemattomuuteen eli "niskurointiin" on puututtava erittäin kovalla kädellä, koska sillä tavoin estetään tuollaisen toiminnan jatkuminen sekä yleistyminen. Siksi kansalaistottelemattomuuteen liittyviä oikeudenkäyntejä on seurattu median toimesta erittäin tarkasti, koska se sitten on taannut sen, että kaikki saavat tietää, mitä seurauksia niskuroinnista on tässä maassa armaassa. Kun kansalaistottelemattomuudesta aletaan keskustella, niin silloin tietenkin sen määritelmä pitää selvittää ihmisille. Jos vaikka joku henkilö tarjoaa työttömälle töitä myyntimiehenä, mutta työssä sitten tarvitaan autoa, ja työtön ei sitä halua ostaa, niin silloin voidaan kysyä, onko kyseessä myös tuolloin kansalaistottelemattomuudesta? Varsinkin jos palkka ei ole työstä varma.


Kun puhutaan ihmisen ilmaisun vapaudesta sekä laista, niin  aina silloin tällöin löytyy tapauksia, joiden mielestä esimerkiksi työnantajia pitää kohdella aina erittäin kunnioittavasti, jotta henkilö saa sitten kuulla saavansa työtä. Ja tietenkin kaiken maailman työneuvojat sitten kertovat kaiken aikaa samaa virttä, missä esimerkiksi työttömiä kehotetaan olemaan kilttejä poikia sekä tyttöjä, jotta he saavat sitten niitä kutsuja työhaastatteluun. Kuitenkin monissa tapauksissa on vastaus, mitä työnantaja on antanut ollut kaikkea muuta kuin ystävällinen, ja välillä työvalmentaja on pakottanut tai ainakin käskenyt henkilöä kirjoittamaan hakemuksia paikkoihin, joihin tuo työtön ei edes voisi päästä. Tuolloin on ikään kuin alettu opettamaan tuolle työnhakijalle kaapin paikkaa yhteiskunnassa, ja se vasta mukavalta tuntuu, kun sellainen mukava ihminen kertoo, millainen on hyvä hakemus, joka sitten pitää tehdä aina samalla tavoin kuin kaikki muutkin hakemukset, jotta niistä voi sitten valita sen parhaan, eikä myöskään tarvitse tuntea mitään omantunnon tuskia siitä, jos joku sitten saa vähän törkeitä vastauksia.


Työhön ottajilla on aina niin kauhea kiire, että he eivät aina ehdi olla kohteliaita tai mukavia, kun niitä haastatteluja pitää voida järjestää niin, että yhtiö antaa itsestään parhaan mahdollisen kuvan sille, jolle he sitten paikan haluavat antaa. Ja tuolloin tietenkin työhön valittavasta henkilöstä on kaikkein hienointa tuntea päässeensä paikkaan, mihin on ollut vaikka 300 hakijaa. Se sitten varmaan nostaa itsetuntoa todella paljon, kun joku CEO tai vastaava kertoo heti kuinka loistava hakija on ihmisenä. Tietenkin yhtiön johto sitten haluaa valita niin sanottuja "hyviä tyyppejä" työhön, joka varmasti on tuottavaa sekä tarkoituksen mukaista, niin silloin tällöin mieleeni tulee sellainen asia, että jostain syytä esimerkiksi  vuorineuvosten lapsille sallitaan kaikkea mukavaa, ja jotkut yhtiöt ovat heitä kohtaan erittäin pitkämielisiä. Ja tietenkin huhujen mukaan tällaisille ihmisille on joskus käynyt sillä tavalla ikävästi, että hekin ovat töissä tehneet virheitä, ja tällaisen ehkä perättömän huhun mukaan joku toinen on saanut toimia sitten sijaiskärsijänä tuollaisessa tapauksessa.



Mutta tietenkin me tiedämme, että tuollainen ajattelu, missä työllistettävän kautta ajatellaan saatavan etuja kuten sijoituksia on pelkkää ajatusleikkiä. Sellainen ajatus, että työntekijän osaaminen on toissijaista ja tärkeämpää on se, millaisia sijoituksia hän yhtiöön tuo on sellaista teoriaa, joka pitää heti kitkeä työpaikalta pois, koska silloin saattaa käydä niin, että joku alkaa kohotella kulmiaan. Tai sitten jonkun työntekijän hiuspehko alkaa kasvaa hälyttävästi, joten tuo on syy siihen, että työpaikalla pitää töitä olla jatkuvasti tarjolla, ja tietenkin työntekijä voi sitten päästä vaikka vakinaiseen väkeen.Eli hänen pitäisi jokaisessa tilanteessa muistaa asemansa yhtiön alimpana miehenä, jonka tehtävänä on muiden työläisten palveleminen.  Kun puhutaan siitä, miksi kaikkien ihmisten pitäisi olla "harmaata massaaa", niin silloin tietenkin mieleen tulee se, että erottaminen on tuollaisen ihmisen kohdalla paljon helpompaa kuin sellaisen joka jää mieleen.



Ja siksi esimerkiksi armeijassa kaikkien ihmisten pitää olla samaa massaa, koska silloin alaisen uhraaminen on helpompaa. Sellainen harmaa ja hikinen mies on tietenkin joidenkin mielestä inhottava, ja tietenkin jos johtaja haluaa jonkun uhrata, niin silloin hän varmaan estää häntä esimerkiksi vaihtamasta paitaa, jotta kukaan ei tuosta ihmisestä sitten pitäisi. Eihän kukaan halua kuunnella sitä, että hän on antanut potkut mukavalle ihmiselle, jota joku voi vaikka kaivata. Tuolloin asiantunteva johtaja sitten takaa sen, että toinen haisee epämiellyttävälle, koska sitten ei tarvitse muita  huomioida. Eikä sitten kahvihuoneessa ole sellaista hikistä miestä häiritsemässä muiden taukoja.


Toki helteellä saattaa jonkun henkilön työvaatteissa alkaa hiukan hiki tuoksahtaa, ja siitä sitten näkee, onko ihminen ollut ollenkaan kentällä tekemässä yhtään mitään. Jos sitten työpäivä kuluu toimistossa tai ilmastoidussa kahvihuoneessa istuskellessa, niin silloin tietenkin on paita mukavan tuoksuinen sekä deodorantti varmaan myös kestää. Aina välillä on sitten ilmastointi liian kovalla, niin tuossa tapauksessa kannattaa laittaa fleece-pusero päälle, koska silloin ei ihminen pääse vilustumaan. Mutta 30 asteen helteessä tuollainen vaatetus sitten varmaan aiheuttaa lämpöhalvauksen. Jos joku sitten tuollaisesta asiasta vahingossa Facebookissa kirjoittaa, niin silloin saattaa joku kysellä, että miksi toisen työpäivä kuluu kahvihuoneessa istuessa, kun taas joku toinen saa hikoilla koko päivän tekemässä työtä. Mutta kai tähänkin sitten joku selitys on.