Kun ihminen surmataan, niin silloin kukaan ei halua sanoa hänestä pahaa sanaa

Kimmo Huosionmaa

Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus esitellä mitään tiettyä henkirikosta tai siihen liittyviä yksityiskohtia, vaan sitä miten murhien uhreista aina puhutaan. He ovat ihmisiä, joita muistetaan kiltteydestään sekä siitä, kuinka pidettyjä ihmisiä he oikeastaan ovat olleet, eikä kenelläkään ole mitään sanottavaa heitä vastaan. Eikä koskaan heihin kohdistuvilla henkirikoksille ole mitään järkevää selitystä, vaikka ihminen on kuollut selvästi suunnitelmallisen verityön seurauksena. Kun ihminen kuolee rikoksen uhrina, niin silloin kaikki haluavat kertoa tutkijoilla vain positiivisia asioita tuosta rikoksen uhrista, joka tietenkään ei koskaan edes pystyisi hiusta katkaisemaan toisen ihmisen päästä.


Murhaan kuitenkin on aina joku syy, ja jos kyseessä on äärimmäisen raaka sekä julma teko, niin silloin tietenkin syynä on yleensä viha sekä katkeruus. Se mikä lisää katkeruutta on tietenkin tilanne, missä petos tapahtuu erittäin hyvän ystävän toimesta, mikä tietenkin on erittäin järkyttävä sekä myös inhottava tapaus. Jos ihmisen paras ystävä tai joku sisaruksista pettää hänet, niin silloin tietenkin viha saa hyvin helposti tällaisessa tapauksessa ylivallan. Ja se sitten saattaa johtaa tilanteeseen, missä hän ei voi tai edes halua hallita itseään.


Tuollaisessa tapauksessa saattaa teko olla sellainen, että ihminen kohtaa sen elämän arkisen puolen, eli hän saattaa menettää kaikki ystävänsä, sekä sitten lopulta tuo koti saattaa muuttua hyvin tyhjäksi paikaksi, kun vaimokin lähtee pois. Tietenkin on julmaa pettää toista ihmistä, jolloin voidaan sanoa, että myös murhan uhrissa on syyta. Mutta kun sitten tuollaista juttua on lähdetty selvittämään, niin murhan uhrin paikalla on ollut enkeli, jota kukaan ei ole halunnut vahingoittaa, vaikka hän olisi saattanut toisen vararikkoon esimerkiksi siirtämällä urakoita toiselle yhtiölleen, jossa hän sitten on ollut yksin osakas, ja tietenkin olisi tutkinnan kannalta hyvä, että tällaisista asioista voidaan puhua tutkijoille vapaasti, ja ilman pelkoa, että näistä asioista mainitaan tuon esimiehen perheen kuullen.


Mutta varsinkin jos jutussa lukee niin, että henkilö on pidetty esimies, niin silloin tietenkin olisi mukavaa tähdentää sellainen väite sillä, että ovatko alaiset vai muut esimiehet tätä mieltä? Jos ajatellaan esimiehen suhtautumista alaisiin, niin tietenkin se voi olla oikeasti reilua sekä mukavaa, mutta tuolloin kannattaa hiukan miettiä, että onko tuo esimies samanlainen kaikille työläisille? Onko hän mukava sekä herttainen työnjohtaja myös esimerkiksi vuokramiehille? On olemassa sellainen sanonta, että jos työnjohtaja kumartaa jotain, niin silloin hän pyllistää jollekin toiselle. Tiedättekö miksi tästä asiasta kirjoitan? Olen joskus kohdannut pidettyjä esimiehiä, jotka ovat sitten takuulla opettaneet sen, miten asioita hoidetaan oikeassa työelämässä, missä vuokramiehet juovat raikasta hanavettä ja hakevat ruokaa supermarketista, kun vakituiset työntekijät sitten syövät työnantajan antamaa kakkua sekä ilmaista kebabbia päivittäin.


Joten jos jossain työpaikassa on ihminen, joka rakastaa päällikköä, niin sieltä löytyy silloin myös ihminen, joka ei ehkä päälliköstä pidä. Ja on tilanteita sekä toimintamalleja, joissa ihmiseen sitten kertyy harvinaisen paljon vihaa. Kukaan ei toista huvikseen murhaa, on sellainen asia, mikä pitää aina muistaa, jos kyseessä on esimerkiksi juuri yksittäinen murha. Ja tässä sitten huomautan, että myös sarjamurha voi olla viharikos. Eli tuolloin henkilö murhaa vaikka entise luokkansa kostoksi kiusaamisesta. Kyseinen asia saattaa olla kyseessä silloin, jos rikollinen aloittaa sarjamurhan, missä hän toimii tietyllä tavalla, ja sitten tämä sarja yksinkertaisesti vain loppuu kuin seinään. Eli jos sarjamurhaaja lopettaa yllättäen, niin se saattaa tarkoittaa sitä, että hänen motiivinsa kauhistuttaviin tekoihin on kosto.


Kun ihminen surmaa toisen vihassaan, on silloin kyse jostain asiasta, mikä on häntä loukannut syvästi. Se asia, mikä aivan erityisesti vetää ihmisen päähän urea-pitoista nestettä on tilanne, missä vain yhtä työntekijää työpaikalla kiusataan tai häntä ikään kuin alistetaan työyhteisössä teettämällä vain sellaisia tehtäviä, joita pidetään jotenkin ala-arvoisina. Jos ihminen kokee sellaisen tilanteen yksin, missä häntä alistetaan sekä oikeuksia poljetaan, niin silloin hän varmasti silloin ikään kuin pumppautuu vihaa täyteen. Yleensä kaikki oikeuksien polkeminen tuntuu helpommalta kestää, jos se kohdistuu ryhmään, mutta jos vain yksi henkilö kokee työpaikkakiusaamista tai eristämistä, niin silloin se saattaa aiheuttaa epätoivon, joka saattaa purkautua väkivaltaisena käytöksenä.


Työpaikoilla on joskus sellainen ongelma, että vain esimerkiksi vuokramiehet tekevät niissä töitä, ja muut sitten saavat istuskella päivät pitkät taukohuoneissa. Joissakin tapauksissa sitten esimerkiksi esimies saattaa ikään kuin uhrata yhden alaisistaan, koska silloin hän saa pitää enemmistön puolellaan, ja tietenkin jos oikein "mukava kaveri" sattuu eteen tulemaan, niin silloin edessä saattaa olla sellainen tilanne, että alainen ei edes tajua, että hänen oikeuksiaan poljetaan. Työpaikan esimiestä harvoin koskaan vastustetaan, koska vastustajalla on silloin "oikeus lähteä etsimään uutta työtä", jos sitten sattuu sukset menemään ristiin työnjohtajan kanssa, niin silloin kassa odottaa.


Kun sitten puhutaan työntekijän vaitiolovelvollisuudesta, niin tietenkin kaikki oikeat johtajat sitten vaativat tällaista paperia, mutta kuitenkin jos työntekijä kirjoittaa sosiaaliseen mediaan siitä, että häntä on kohdeltu väärin, niin vaikka kuinka olisi sovittu, että työpaikalla ei sosiaalista mediaa käytetä, niin silloin tietenkin häntä voidaan syyttää, mutta kuitenkaan kaltoin kohtelusta ei tarvitse vaieta. Jos sitten poliisin epäillään käyttäneen valheenpaljastinta tai natrium pentathlon-nimistä ainetta tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi, niin asiasta ei varmaan tarvitse olla hiljaa. Ja jos joku kirjoittelu häiritsee viranomaisten työtä, niin tuon kirjoittajan saattaminen oikeuteen on sitten tietenkin viranomaisten asia.