Halu peitellä menneisyyttä saattaa ajaa ihmisen hyvin erikoiselle tielle

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Meillä kaikilla on menneisyys, ja osalla siihen liittyy asioita, joista hän ei varmasti halua puhua. Yksi noista asioista, joista ihminen ei ehkä aina halua keskustella muiden kanssa saattaisi olla kuuluminen johonkin ääriliikkeeseen tai mahdollisesti johonkin muuhun rikolliseen järjestöön. Tuo sana "rikollinen järjestö" tarkoittaa tässä sitten kaikkia jengejä, joissa tehdään varkauksia sekä muita asioita, jotka laki tulkitsee rikolliseksi toiminnaksi.

Olen ajatellut, että oliko esimerkiksi joidenkin taistolais-kommunistien syynä suhtautua kritiikittömästi Neuvostoliittoon esimerkiksi se, että he olivat ennen liittymistään kommunistiseen liikkeeseen olleet jotain uusnatseja, jotka sitten peittelivät omaa menneisyyttään heiluttamalla punalippua. Tai oliko heillä sitten jotain muuta salattavaa, kun niin kauhean suuria proletariaatin aatteen kannattajia oli tuohon liikkeeseen liittynyt.

Eräissä tapauksissa esimerkiksi kuuluminen ääriliikkeeseen on aiheuttanut joukon rikoksia, ja noita tekoja on haluttu peitellä niin, että heiluri on heilahtanut ikään kuin täysin vastakkaiselle puolelle poliittista kenttää. Samoin esimerkiksi oikeita rikoksia kuten varastamista työnantajilta sekä siitä, että huonosta käytöksestä johtuvia potkuja on perusteltu kavereille sillä, että henkilö on joutunut poliittisen vainon kohteeksi työpaikallaan.

Joskus joku jengin jäsenistä saattaa ennen armeijaan menoa ryhtyä miettimään sitä, että mitä jos hän vaikka ryhtyisi upseeriksi tai poliisiksi, niin siitä saa sitten hienon työn. Ja onhan se hienoa, kun saadaan ne rikotut ikkunat laitettua kavereiden maksettaviksi, niin oppivat sitten noudattamaan lakia, joka on tietenkin tarkoitettu jokaisen ihmisen noudatettavaksi. Tällöin saattaa sitten kyseinen henkilö soittaa poliisille ja tehdä pari ilmoitusta, jolloin hän varmaan kuvittelee, että nuo kaverit ovat poissa koko maailmasta, eikä hänen heitä tarvitse koskaan kohdata.

Se mikä noissa henkilöissä on ärsyttävää, on se, että he saattavat käydä kertomassa kaikille, kuinka lakia pitää sitten maassamme noudattaa. He ovat itse olleet noiden jengien jäseniä, mutta jostain syystä he eivät näe itseään ollenkaan rikollisina, vaikka ovat esimerkiksi itse varastaneet toistuvasti omista työpaikoistaan. Tuollainen rikollinen saattaa esimerkiksi poistaa tuotteista hälyttimiä, ja sitten kaverit vievät ne pois.

Eli he ovat käyttäneet lain mukaan asemaansa hyväksi tehdessään rikoksia. Mutta sitten hankitaan paikalle pari sijaiskärsijää, joita voidaan syytellä omista teoista. Eli kavereita syytetään pakottamisesta, minkä jälkeen asia tietenkin on omasta mielestä loppuun käsitelty.  Ja tietenkin jos sattuu natsat tulemaan armeijasta, niin niitä esitellään ylpeänä koko kansalle. Joten tämän takia kannattaa miettiä sitä, että kannattaako noihin jengeihin mennä mukaan.

Mutta sitten saattaa eteen tulla ongelmia, koska esimerkiksi syyttäjien pitää todistaa kaikki teot, mistä henkilöä syytetään, koska vaikka hän olisi psykiatrinen potilas tai vajaavaltainen, niin silloinkaan ei tekoja saa suoraan laittaa hänen syykseen. Määrääminen psykiatriseen hoitoon ei tarkoita suoraan vajaavaltaiseksi toteamista, eikä myöskään se että henkilö olisi jotenkin "hullu" tarkoita sitä, että hänen päälleen saa kaataa koko Suomen rikokset.

Suomi on nimittäin oikeusvaltio, jossa jokainen ihminen saa kärsiä vain niitä rangaistuksia, jotka johtuvat omista teoista. Sillä estetään se, että esimerkiksi joku toinen laittaa omia tekojaan toisen syyksi, ja siksi meillä Suomessa on syyttäjällä velvollisuus osoittaa syyte todeksi sekä syytetty pitää tietenkin osittaa syylliseksi niitä menetelmiä käyttäen, jotka ovat oikeudessa hyväksyttyjä.

Joskus joku onnistuu kuitenkin luovimaan esimerkiksi vahingonteoista tai muita rikoksia koskevista syytteistä pois, vaikka kaikki hänen toverinsa ovat jääneet kiinni. Eräissä tapauksissa kyseinen henkilö on saattanut esimerkiksi virittää kavereilleen ansan, eli laukaista murtohälyttimen tai vastaavan, ja kaasuttaa pois paikalta, ja jättänyt kaverit johonkin kauppaan. Mutta tietenkin tällainen asia, missä kaverit istuvat vankilassa hermostuttaa kyseistä henkilöä.

Silloin saattaa käydä niin, että tällainen henkilö yrittää peittää menneisyytensä muuttumalla oikeaksi "anti crime" persoonaksi. Näissä tapauksissa saattaa jonkun henkilön koko päivä kulua siinä, että hän vahtii jossain pullon palautus automaatilla sitä, että kuka sinne palauttaa pulloja, ja sitten soittelee näistä asioista verottajalle, että onko tuo pullojen palauttaja muistanut sitten ilmoittaa tämän asian verottajalle, jotta ei verot jää maksamatta. Tuollainen henkilö saattaa suhtautua myös kaikkeen muuhun viranomaistoimintaan kritiikittömästi, mikä tarkoittaa sitä, että hänen mielestään esimerkiksi aiheeton sakkolappu pitää aina maksaa, että pysäköinninvalvoja tai poliisi eivät saa siitä ongelmia. Eli kaikki mitä poliisi tekee on tuollaisen henkilön mielestä oikein.

Sisällissodan kaikki väkivalta on poliittista

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Olen aina miettinyt sitä, että miksi jotkut ihmiset ikään kuin erottavat eri sisällissotia toisistaa. Niissä tapahtuva väkivalta on aina käsitettävissä poliittiseksi väkivallaksi, vaikka syy olisi joku muu. Ja nimenomaan etninen väkivalta on asia, joka kannattaa huomioida sekä kuitenkin sen syy kannattaa aina muuttaa poliittiseksi. Poliittinen väkivalta on siis usein myös etnistä, koska esimerkiksi epäsuosittu hallitus saattaa laittaa syitä omaan toimintaansa esimerkiksi jonkin etnisen ryhmän niskoille väittäen näiden varastavan tai muuten käyttävän luottamusta väärin. Sillä tavoin saadaan ihmiset uskomaan, että  kaikkeen on olemassa yksinkertaisia ratkaisuja, mikä ei koskaan kuitenkaan pidä paikkaansa. Eli samat asiat mitkä tekivät Suomen sisällissodasta traumaattisen on tehnyt myös muista vastaavista tapauksista traumaattisia.

Se mitä tämä asia tarkoittaa esimerkiksi silloin kun sisällissota on loppumassa, niin kyseessä on sellainen asia, että tuolloin saatetaan ryhtyä tekemään sellaisia tekoja, joita myöhemmin saatetaan sitten katua. Eli kostotoimet hävinnyttä kohtaan ovat joskus kääntyneet vallanpitäjää vastaan, ja saaneet aikaan hyvin pitkiä väkivallan jaksoja. Kuitenkin esimerkiksi tuomioistuinten toimintaan vaikuttaa se, että saavatko ne oikeaa tietoa asioista mitä on tapahtunut. Ja saako tuo tuomioistuin sellaista tietoa, että sen avulla voidaan esimerkiksi siviilien tai aseettomien ampumisesta sekä muista rikoksista epäillyt erottaa muusta joukosta.

Jos taas ryhdytään jakamaan kollektiivisia kuolemantuomioita, niin silloin se saattaa tehdä vastustajasta vielä fanaattisemman, ja kannustaa sitä taistelemaan loppuun asti. Demokratia on kuitenkin toimivan sekä oikeudenmukaiseen lakiin sekä juridiikkaan perustuvan ja myös normaalien ihmisten silmissä luotettavan oikeuslaitoksen edellytys. Mikäli oikeuslaitos antaa tuomion, niin sen on kyettävä perustelemaan tuo tuomio myös muille ihmisille. Ja jos puhutaan lain suhteesta tuomioistuimeen, niin silloin on hyvä muistaa se, että vain oikeudenmukainen laki takaa sen, että tuomioistuin toimii niin, että se on luotettava kansalaisten silmissä. Myös tuomioiden linjan pitää olla yhteneväinen, niin että samanlaisista teoista saa saman tuomion. Eikä kukaan saa olla tuomittu ennen käsittelyä.

Kun puhutaan oikeudenkäytöstä sisällissodan aikana sekä sen jälkeen tapahtuvista toimista, niin yksi asia on monelta oikeus oppineelta jäänyt huomioimatta, kun he kirjoittavat esimerkiksi siitä, miten Suomessa jaettiin oikeutta vuoden 1918 syksyllä, kun oli perustettu niin sanotut valtiorikosoikeudet. Noiden oikeuksien jäseninä oli kaksi lakimiestä, kaksi maallikkoa sekä upseeri, ja noiden tuomioistuinten tehtävänä oli tuomita punakaartilaisia sisällissodan jälkeen. Valtiorikosoikeuksia oli 140 osastoa, sekä valtiorikosylioikeus, jonka tehtävänä oli tarkistaa annetut tuomiot.

Tuo tuomioistuin langetti 500 kuolemantuomiota, joista pantiin toimeen noin 140. Mutta kuitenkin esimerkiksi kenttäoikeudet olivat panneet toimeen paljon enemmän noita tuomioita, ja tässä en nyt viitsi lähteä spekuloimaan sitä, että millainen oli oikeasti tuo kuolemantuomioiden määrä maassamme tuolloin sisällissodan jälkeen, jolloin tietenkin pitää huomioida se, että vaikka Mannerheim oli käskyn antanut siitä, että vankeja ei enää saanut ampua kiinnioton jälkeen, niin saattoi olla niin, että kenttäväki ei tietoa tuollaisesta ampumisesta esimiehilleen kertonut, tai sitten esimies ei tietoa ampumisesta välittänyt valkoisten päämajaan.

Valtiorikosoikeuden käsittelemistä 75575 tapausta, joista 90 prosenttia oli päätynyt rangaistukseen, joka ei ollut aina kuitenkaan kuolemantuomio. Ja tästä 90 prosentin langettavien tuomioiden osuudesta voidaan päätellä, että tuo tuomioistuin oli periaatteessa poliittinen tuomioistuin. Tämä tuomioistuin on kuitenkin sellainen, että sitä ei voida pitää kovin demokraattisena, vaikka punaiset olivat kapinoineet laillista yhteiskuntaa vastaan, tai aika antoi ikään kuin oikeutuksen punaisten vainoamiseen, mikä saattoi johtaa siihen, että kaikkia asioita, mitä tuossa tuomioistuimessa tapahtui ei ehkä kerrottu valtiorikosylioikeudelle.

Jos puhutaan siitä, että joku valitus on saatettu jättää toimittamatta, tai sitten joku teloitettiin ikään kuin ilman todisteita, niin silloin tuo asia on saatettu jättää kertomatta valtiorikosylioikeudelle. Tuolloin tietenkään mitään tarkastusta ei voitu suorittaa, koska asiaa ei ollut esitelty tuomarien esimiehille. Tai heille kerrottiin sellaista tietoa, mikä ei ollut totuuden mukaista. Ja mitä väliä sillä muutenkaan oli, koska tuolloin punaisia vihattiin oikeasti. Ne jotka eivät punaisia vihanneet tai vaativat muuta kuin tuomioita, saivat osakseen vihaisia katseita.

Tuolloin yleinen mielipide oli punaisia vastaan. Joten aika oli otollinen myös mielivallan käyttöön. Vaikka toki punavankeja myös puolustettiin, ja tämä tuomioistuin saattoi myös olla rakentava elementti kun maastamme alettiin rakentaa demokratiaa sekä oikeusvaltiota. Kuitenkaan tuo vuoden 1918 valtiorikosoikeus ei välttämättä ole mikään kovin oikeudenmukainen, eikä nykyinen oikeuslaitos varmasti hyväksyisi kaikkia sen antamia tuomioita. Mutta se, että nämä tuomioistuimet perustettiin oli merkki siitä, että maamme johto otti laillisuus-linjan, eli se sanoutui irti oman käden oikeudesta, ja takasi jonkinlaisen oikeudenkäynnin noille syytetyille.

Lähde:

http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Valtiorikosoikeudet_ja_valtiorikosylioikeus#Valtiorikosoikeuksien_tuomioluetteloiden_etsiminen