Donet ovat karu uudistus.

Vaikka drone-intoilijoiden kannattaisi panna jäitä hattuun, niin dronet ovat muuttaneet sotaa erittäin paljon. Kun sanotaan että dronet ovat aina osa kokonaisuutta, niin silloin tietenkin meidän pitäisi varmaan määritellä kokonaisuus. Eli jos dronet ovat osa kokonaisuutta nimeltään asevoimat, niin silloin emme ehkä mene kovin paljon metsään. Tuolloin dronet pitää käsittää siten, että ne ovat osa jotain muuta aselajia, tai sitten ne ovat osa jotain rintaman osaa. Tai sitten ne voivat kuulua jonkun taistelu-osaston tai agenttiryhmän varustusta. Se miten paljon dronet ovat muuttaneet tilannetta sodassa on sitten jokaisen ihmisen omassa päässä. Eli dronet aiheuttavat ehkä 80% Venäjän tappioista. Ja ilman droneja Ukraina olisi varmaan jo kadonnut kartalta. 

(IS)

Mutta kuten uutisista saamme lukea, niin NATOn kohdalla taistelutavoissa on erittäin paljon korjattavaa. Eli jos jossain NATO harjoituksessa Ukraina on onnistunut murskaamaan NATO-joukot dronien avulla, niin se miten paljon dronet ovat muuttaneet sotaa tai miten niitä pitäisi jonkun teoreetikon mielestä käyttää on aivan sama. Riittää että niin sanotusti "tuli nenille", eli periaatteessa koko asevoima pitäisi remontoida niin, että dronet otetaan paremmin huomioon. Se että sotilaat eivät kykene liikkumaan vapaasti edes melko kaukana rintamasta ei varmaan ole asia, joka voidaan jättää huomiotta. Nykyaikaisimmassa sodassa ei sotilas voi kävellä hetkeäkään ulkona. Jos drone havaisee hänet, niin seurauksena on välitön tuho. 

Eli tiedusteludronen lähellä voi lennellä joku iskudrone. Tai toki FPV drone joka kuljettaa räjähteitä voi suorittaa myös kohteiden kartoitusta. Eli isku voi tulla aivan heti, kun drone ilmestyy taivaalle. Siis vaikka dronea käytetään osana jotain suurempaa ryhmää, niin kuitenkaan ne eivät tee taistelukentästä turvallista. Juuri tuo ennestään laajeneva vyöhyke, jonka kohdalla kuka vain voi joutua dronen yllättämäksi aiheuttaa sen, että sotilaat joutuvat ampumaan huomattavan määrän ammuksiaan ennen kuin he edes pääsevät asemiinsa. Asemat pitää kaivaa täysin maan sisään. 

(Verkkouutiset)

Tietenkin erilaiset verkot suojaavat jollain tavalla droneilta. Mutta ne eivät suojaa esimerkiksi dronen asennetuilta viuhkapanoksilta elli "Claymore" miinalta. Tuolloin claymoreen on kiinnitetty etälaukaisin, joka tekee siitä tehokkaan välineen. Drone lentää tuolloin kohteen lähelle, ja sitten laukaisee nuo metallikuulat kohti ajoneuvoa. Toinen vaihtoehto olisi sitten käyttää esimerkiksi kylkimiinaa. Tai sitten isompi drone voi pudottaa kranaatin tai ampua jonkun muun panoksen tuon verkon läpi. Siis kaikki eivät välttämättä ole sellaisia, että ne olisivat puhtaasti kamikaze-malleja. Ne voivat ampua kohteita esimerkiksi singoilla, ja silti olla varustettuja esimerkiksi taistelukärjillä. 

Drone on paljon kranaattia tarkempi. Se kykenee lentämään sisään pienistäkin aukoista. Joten sen takia ne vaativat uutta kykyä reagoida. 

Droneen ei voida välttämättä vaikuttaa esimerkiksi ECM laitteella, joten laseriin tai johonkin EMP-impulssiin perustuva vaikutusväline olisi varmaan sellainen, mikä olisi tarpeellista. Dronet voivat tukea myös kaikkia muita aseita. Ne voivat lentää esimerkiksi panssarivaunujen ympärillä. Eli tankkien edessä lentäisi tuolloin erilaisten lentolaitteiden parvi. Mutta oli asia miten tahansa, niin asevoimien pitää muuttua. Sen pitää kehittää myös kykyjä rakentaa esimerkiksi täysin maansisään upotettavia majoitustiloja sekä tuliasemia, joita voidaan puolustaa myös silloin, jos niitä vastaan käytetään esimerkiksi droneparvia. 

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000012008109.html

https://www.verkkouutiset.fi/a/itaraja-on-tyhja-suomalaistaistelijalta-vakava-varoitus-drooneista/#51891d32

https://www.verkkouutiset.fi/a/olemme-ajasta-jaljessa-natolla-paljastava-drooniharjoitus-latviassa/#e8dd502a

Voitto ja tappio, mitä ne ovat? Ja miten sanktiot vaikuttavat sodan kulkuun ja lopputulokseen?

 

Voitto ja tappio Ukrainan sodassa ovat retorisia asioita. Moraalinen häviäjä sodassa on Venäjä. Ja se voi vaikuttaa erittäin paljon Venäjän kauppaan länsimaiden kanssa. Vaikka sanktiot purettaisiin, niin silti esimerkiksi tuotteita, joita valmistetaan Venäjällä tai Venäjällä toimivia yhtiöitä saatetaan jatkossakin boikotoida. Samoin jos käy niin, että Ukraina joutuu luovuttamaan huomattavan osan maa-alueestaan tai Putin muuten jatkaa toimiaan, niin se saattaa aiheuttaa sen, että esimerkiksi korkean teknologian kuten kännyköiden, kannettavien tietokoneiden, mikropiirien sekä dronejen myyntiä Venäjälle rajoitetaan jatkossakin, vaikka tietenkin Venäjän asenne on se, että sitä ei voida pakotteiden avulla pakottaa polvilleen. 

Siis Ukraina ei voi miehittää Venäjää, on asia minkä me kaikki tiedämme. Mutta periaatteessa Ukraina voi kuluttaa Venäjän voimia niin paljon, että se ei kykene tehokkaaseen operaatioon. Toisaalta taas Venäjä voi kuluttaa Ukrainan voimia niin paljon, että se ei kykene enää puolustautumaan. Siis voiko kumpikaan osapuoli voittaa sotaa? Tässä tapauksessa sodan voitto tai tappio pitää jollain tavalla määritellä. Eli riittävätkö Venäjän voimat esimerkiksi koko Ukrainan miehittämiseen?  Samalla tietenkin meidän pitää muistella sitäkin, että Trump saattaa vähentää Ukrainan tukemista, mutta hän toki on sanonut tuovansa rauhan Ukrainaan 24 h sisällä virkaan astumisesta. 

Mutta jos hän sitten lähtee tuota rauhaa ja tulitaukoa rakentelemaan, niin se vaatii valmiuksia siihen, että molemmat sodan osapuolet saadaan neuvottelupöytään. Mutta sitten kun puhutaan siitä, miten Ukrainan sodasta kertovat uutiset ovat muuttuneet, niin välillä Venäjän sanotaan häviävän, mutta sitten taas Venäjä voittaa. Eli heiluri heilahtelee edestakaisin. Kuitenkin vaikka Venäjän asevoimat ottavat opikseen tappioistaan, niin se ei välttämättä heijastu suoraan tuohon Ukrainan sotaan tai sen johtoon. 

Vaikka Venäjä nyt sitten miehittäisi Ukrainan, niin tietenkin sen jälkeen voidaan aina muistella Irakia tai Afganistania. Tuolloin tappioita alkoi syntyä sodan loputtua, kun paikallinen vastarinta alkoi systemaattiset terrori-iskut miehittäjiä vastaan. Sama tilanne voi toistua myös Ukrainassa, jos Venäjä miehittää tuon maan. Mutta siis voitto ja tappio, ne ovat merkillisiä asioita. Se kuka voittaa ja millä hinnalla riippuu siitä, että miten Putin ja hänen esikuntansa ovat voiton tai oman asemansa määritelleet. Eli saattaa olla että Putinin tavoite olisi joku ikuinen sota, joka takaa ulkoisen vihollisen minkä avulla hän voi suoraan perustella sensuuria sekä yhteiskunnan sulkemista. 

*******************************************************'

Pelkkä sotakassa ei merkitse kaikkea. Sillä mitä rahalla saa on suurempi merkitys. 

Mikäli puhutaan esimerkiksi valtioiden sotakassoista, eli puolustusbudjeteista, niin pelkkä raha ei merkitse kaikkea. Myös sillä mitä rahalla saa ostettua on merkittävää. Eli kaikille valtioille ei myydä kaikkea, vaikka rahaa olisi. Pakotteiden tarkoitus on estää tiettyjä valtioita ostamasta vapaasti suuria määriä sekä aseita, että kaksikäyttötuotteita, eli tuotteita joita voidaan helposti muuttaa aseiksi. Tietenkin on mahdollista, että noita varusteita salakuljetetaan, mutta se vaatii tietenkin yhteyshenkilöitä, jotka ovat tuotteiden lähtömaan kansalaisia. Se että esimerkiksi Venäjän pankkien maksuliikennettä estetään vaikuttaa siihen, miten noita tuotteita maksellaan. 

Eli saako Venäjän kansalainen eli oligarkki ostaa tukuttain drooneja tavaratalosta käyttäen venäläistä luottokorttia? Toki esimerkiksi MC-jengien jäsenet voivat hakea noita tuotteita kaupasta. Mutta sitten Venäjän pitää antaa heille esimerkiksi aseita. Ja jos droneja ei voida kerralla ostaa tuhansia kappaleita, niin se tietenkin vaikeuttaa niiden laaja-alaista käyttöä. Samoin suurten drone- tai muiden kieltotavaramäärien kuten kannettavien tietokoneiden kuljetus Venäjälle mutkistuu. 

Niitä ei voida suoraan lastata venäläiseen kauppalaivaan, vaan lasti pitää siirtää Venäjän aavelaivoihin jossain aavalla ulapalla. Ja jos sitten tuota dronelastia ei tule perille, niin se merkitsee sitä, että tuo laiva on jäänyt kiinni. Tuo hankintapa on paljon tehottomampi kuin tilata tuotteita suoraan tukusta tai tehtailta. Ja asevoima tarvitsee paljon juuri noita kamikaze-droneja, jotka ovat kertakäyttöisiä. Siis 500-1000 kpl. noita ammus-droneja on melko pieni määrä. Eli se vastaa noin 500-1000 tykin ammusta. Ja kuinka kauan Venäjä ammuskelee 1000 kpl tykinammuksia? 

Olemme varmaan huomanneet, että Venäjää ei saada pakotteiden avulla polvilleen. Venäjän asevoimilla on käytössään laaja salakuljetusjärjestelmä. Mutta samalla  pakotteiden avulla voidaan hiukan vaikeuttaa esimerkiksi mikropiirien hankintaa. Tuolloin noita vientikiellossa olevia tuotteita ei ole niin helppoa hankkia ainakaan suurissa määrissä. Ja tuolloin pitää maksajaksi löytyä muita kuin Venäjän hallitus. Eli pakotteiden avulla voidaan tietenkin estää se, että kiellettyjä tavaroita ei suoraan lastata Venäjän juniin. Samalla voimme osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle. Samalla esimerkiksi kannettavien tietokoneiden päivittäminen on ehkä mahdotonta Venäjällä.  

*******************************************************'

Tuolloin Putin varmaan pyrkisi jähmettämään konfliktia. Mutta sitten tietenkin hänen joukkonsa etenevät, ja samalla tehdään valtavia tappioita. Mikään asevoima ei voi tehdä loputtomiin tappioita, mutta sitten varmaan me kaikki olemme huomanneet Kiinan tukevan Venäjää siten, että se toimittaa Venäjälle aseita. Samalla me kuitenkaan emme tiedä, että miten laaja-alaista tukea Putin saa Kiinalta, Pohjois-Korealta sekä Iranilta. Eli tietenkään kukaan ei tuossa kerhossa anna toiselle tukea ilmaiseksi. Eli pelkkä Putinin ystävyys ei ole mikään syy lähettää yhtään mitään Venäjälle. Kiinan halu kohota Neuvostoliiton manttelinperijäksi on myös hyvin tunnettua. Samoin Kiina varmaan haluaa päästä myös käsiksi Siperian luonnonvaroihin.  

Samoin myös Suomessa on ihmisiä joiden mielestä kauppaa Venäjän kanssa olisi harkittava. Tai olisi varauduttava siihen, että Venäjän kauppa normalisoituisi. Venäjä oli ennen Ukrainan sotaa loistava business-ympäristö, jos yrittäjällä sattui olemaan oikeita suhteita. Kauppa Venäjän kanssa tulee ehkä joskus eteen, mutta tällä hetkellä meidän on myös pohdittava sitä, että mikä on tuon kaupan hinta? Siis me suomalaiset olemme NATO-maan kansalaisia. Samalla olemme osa globaalia toimintaympäristöä, ja jos lähdemme tuomaan ja viemään tavaroita Venäjälle entiseen tapaan, niin se on ikävä kyllä imagokysymys. Eli haluammeko me tukea Putinin hallintoa? Mikäli me laskemme väärin, niin on vaarana, että tuotteemme joutuvat boikottiin. 

Se että me olemme tottuneet pitämään liike-elämän erillään politiikasta on asia, joka on tähän asti dominoinut ajatteluamme. Mutta Venäjällä kaikki asiat ovat poliittisia. Venäjää emme saa pakotteilla polvilleen. Samalla kuitenkin pakotteiden avulla voimme osoittaa, että emme hyväksy Vladimir Putinin tapaa toimia. Ja jos esimerkiksi mikropiirien vientiä Venäjälle onnistutaan rajoittamaan, niin se estää ehkä Venäjää rakentamasta kaikkein kuolettavimpia aseita. Toki Venäjän asevoimien tukena on mittava salakuljetus verkosto, mutta kuitenkin pakotteiden avulla noiden kiellettyjen tuotteiden hankintaa voidaan hiukan  vaikeuttaa. Eli tuolloin noita tuotteita ei ainakaan lastata suoraan venäjälle meneviin juniin tai laivoihin Helsingin rautatieasemalla. 

Putinin asevoimien eteneminen perustuu pitkälti siihen, että ainakaan kaikista omista miehistä ei välitetä.

Kuva: YLE

YLEn uutisissa on ollut juttu siitä, mitä kauheuksia Putinin sotilaat kohtaavat Ukrainassa, niin voidaan sanoa, että mitään uutta ei ole auringon alla. Venäjän asevoimilla on pitkät perinteet pelolla johtamisesta. Eli jo vuonna 1941 Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin ja hänen alaisena toimineet komentajat määräsivät omia miehiään hyökkäämään saksalaisten panssarivaunuja vastaan aseella uhaten. Eli jos omat sotilaat lähtivät vetäytymään, niin NKVD-joukot ampuivat vetäytyvät konekivääreillä.

Samaa taktiikkaa ja motivointia harrastaa myös nykyinen Putinin armeija. Noissa hyökkäyksissä tulee ilmi se, miten Putinin asevoimien tsaarin sekä Neuvostoliiton asevoimista peräisin oleva hierarkia muodostuu. Alimpana ovat vankiloista värvätyt rikolliset, joiden tehtävä on kerätä Ukrainan ampumia ammuksia itseensä Sen jälkeen tulevat mobilisaation kautta värvätyt miehet, ja ylimpänä ovat tietenkin ammattisotilaat. Hierarkiassa alimmat toimivat esimerkiksi miinan polkijoina, jotta ylempänä hierarkiassa olevia ei tarvitse uhrata. Samoin hierarkiassa ylempänä olevat ovat oikeutettuja esimerkiksi lääkintään ja ruokaan ennen hierarkiassa alempana olevia. 

Tuo järjestelmä on luotu ilmeisesti jo tsaarin aikana, ja sen tarkoitus on tehdä asevoimista vähemmän altis kapinoimaan. Eli jos asevoimaa johtaa vihattujen upseerien joukko, niin silloin asevoimat pysyvät uskollisena johtajalle. Tässäkin asiassa Venäjällä noudatetaan paljon puhuttua ja hyväksi todettua mallia, jonka on toiminut jo Rooman valtakunnassa, eli hajota ja hallitse on se malli, jota Putin ja hänen edeltäjänsä noudattavat Venäjän asevoimissa. 

Eli uskoisin että nuo vankiloista värvätyt miehet on määrätty rangaistus osastoihin, joiden asema on sama kuin esimerkiksi “Dirlewanger”-osastojen Saksan itärintamalla Toisen Maailmansodan aikaan. Venäläiseen ajattelutapaan kuuluu se, että kun ihminen on ollut vankilassa, niin hän on “rikollinen” lopun elämänsä ajan. Saattaa olla, että tuo henkilö ei saa töitä tai henkilöllisyystodistusta. Eli jos henkilö on tehnyt kovia väkivaltarikoksia, niin silloin nuo rikokset luetellaan. Jos henkilö on ollut vankilassa poliittisista syistä, niin hän on silloin “vain rikollinen”. Tuo tarkoittaa sitä, että rikoksia ei tuossa tapauksessa luetteloida. Ja kovat väkivaltarikolliset ovat tietenkin noiden rangaistus osastojen mannekiineja. 

Heidän avullaan noiden sotilaiden huonoakin huonompi kohtelu perustellaan. Eli varsinkin “poliittisten rikollisten”, eli Venäjän johdon poliittisten vastustajien kohdalla käytetään termiä “useita rikoksia”. Noiden osastojen tehtävä on ilmeisesti surmata juuri poliittisia vankeja, sekä niitä jotka tietävät asioista liikaa. Se että jokainen vanki esitetään olevan väkivaltarikollisista koostuva tietenkin yllyttää komentajia määräämään heitä itsemurhaa muistuttaviin hyökkäyksiin. Ja se tekee noiden sotilaiden lähettämisestä kuolemaan helpompaa.

Kun puhutaan siitä, miten Venäjän asevoimat kohtelevat omia sotilaitaan, eli ainakaan entisten vankien vammoja ei ole hoidettu, eikä myöskään mitään evakuointeja ei ole tehty etulinjassa, jossa hyökkäystä jatketaan tappioista välittämättä, niin kyseiset komentajat, joiden alaisuudessa hyökkäykset tapahtuvat toimivat samanlaisella tavalla kuin Stalinin armeija toimi saksalaisten hyökätessä Neuvostoliittoon. Syy miksi Putinin asevoimat ovat edenneet johtuu nimenomaan siitä, että niissä ei välitetä tappioista. Yhtään millään muulla kuin Putinin käskyillä ei ole merkitystä. 

Putin haluaa kuolleita sankareita. Hän haluaa kertoa muille, kuinka joku on uhrannut itsensä Putinin unelmien takia. Kuolleita on helppo palkita koska he eivät palaa kotiin kertomaan siitä, miten paljon Putinin komentajat ovat heidän puolestaan tehneet. Noin ei sitten Putinin asevoimien puhtoinen kilpi likaannu. 

https://yle.fi/a/74-20120659

Asevoimien rooli on se, miksi valtion johto tuon roolin määrittää.

Me olemme NATOn jäseniä, mikä tarkoittaa sitoutumista tiettyihin asioihin. Se että me olemme osa liittoumaa tarkoittaa, että myös liittoumalla on oikeus vaatia meiltä tiettyjä asioita, aivan samalla tavalla kuin meillä on oikeus vaatia liittoumasta sitä, että se pitää osansa kahdenvälisessä sopimuksessa. Tai siis tuota sopimusta voidaan tietenkin arvioida siten, että se on niin sanottu monenkeskinen sopimus, jossa liitymme osaksi verkostoa, jossa meidän pitää noudattaa tiettyjä sääntöjä.

Samalla tietenkin meidän pitää myös muistaa se, että meidän pitää valvoa omaa etuamme tässäkin mallissa. Mikäli emme osaa sanoa mitään eli istumme tai meidän maamme edustajat istuvat tuppisuuna NATOn päämajassa, niin emme varmaan saa silloin omaa etuamme ajetuksi. Siis se että saamme oman etumme ajetuksi edellyttää sitä, että uskallamme tuoda oman kantamme asioista muiden tietoon. 

NATOa moititaan siitä, että sen malli on erityisesti aseelliseen voimaan keskittyvä puolustus- sekä muu edun ajaminen. NATOoon kuuluu useita eri valtioita, joiden kulttuuri- sekä erityisesti suhde oman asevoiman työhön sekä asevoiman julkisuuteen on eri kuin meillä. Eli meillä on perinteisesti ollut sellainen malli, jossa asevoimien eli meidän maamme tapauksessa Puolustusvoimien työtä sekä koulutusmallia ei ole ollut tapana kommentoida ainakaan oluttölkki kädessä. 

Kaikilla NATOn jäsenmailla on oma näkemys siitä, miten asevoimien toimintaa kommentoidaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 

Mutta erityisesti amerikkalaisilla on erilainen käsitys tästä asiasta. Eli sosiaalinen media on täynnä erilaisia merijalkaväen sotilaita, jotka kertovat maailmalle, miten USAssa koulutettu mies tai nainen olisi toiminut missäkin tilanteessa. Se on meille suomalaisille hieman vieras malli. Se mitä meidän pitäisi asioista käsittää on se, että emme voi olla maailman parhaita jokaisessa asiassa. Eli jokaisella NATOoon kuuluvalla maalla on omat näkemyksensä tästäkin asiasta. Ja NATO tarjoaa foorumin, jossa me voimme kehitellä yhdessä muiden kanssa erilaisia toimintamalleja, jotka liittyvät kriisien ennaltaehkäisyyn tai vihollisen lyömiseen takaisin. 

Se mikä NATOssa on meille uutta on tietenkin ydinaseet. Sekä se että sotilaallista voimaa esitellään tavalla, joka on ollut meille vierasta. Se tekikö valtiomme oikein, kun liityimme NATOoon on kysymys johon emme ehkä koskaan saa oikeaa vastausta. Venäjän harjoittama uhkailu sekä muu politiikka on ollut sellaista, että voimme olettaa että ilman NATOa kohtaisimme vielä kovempaa hybridivaikuttamista, jolla vaikutetaan koko yhteiskuntaan aina päättäjistä tavallisiin kansalaisiin. 

Mutta meidän pitää muistaa se, että asevoimat ovat väline, jonka avulla viholliset lyödään takaisin. Mutta samalla meidän pitää muistaa se, että kestävää kehitystä ei luoda yksin asevoimien avulla. Meillä pitää olla myös muita mahdollisuuksia. Kuitenkin kaikkein tärkein asia on se, että myös vastapuolella pitäisi olla valmiuksia neuvotella asioista. Näihin valmiuksiin kuuluu valitettavasti myös luottamus, ja se että valtion johtaja puhuu muuta kuin mitä tekee vie luottamuksen. 

Me lähdemme usein siitä, että neuvottelut sekä kansainväliset yhteisöt ovat niitä ensisijaisia vaikutusmahdollisuuksia tai vaikutus malleja, joita meidän pitäisi käyttää. Niin meidän pitäisi voida luottaa noihin asioihin. Ja niin me tietenkin voisimme luottaa myös Venäjän tapauksessa, jos se olisi tavallinen maa, jonka johtaja ajattelee kuten me länsimaissa olemme tottuneet. Eli länsimainen johtaja ajattelee kansalaistensa parasta, ja ajattelee saavansa mandaattinsa kansalaisilta. Samalla hän pitää sanansa kun hän sopii jotain. Eikä länsimainen johtaja vaaranna turhaan ihmishenkiä. 

Mutta me emme ehkä ole vielä huomanneet, että Putin ja Kim Jong-Un eivät ole meille tutun  mittapuun mukaan tavallisia ihmisiä. He eivät välitä mistään muusta kuin omasta asemastaan. Eli noille miehille ei ihmishenki merkitse yhtään mitään. Asevoimat on ainakin oman käsitykseni mukaan rakennettu tuollaisia miehiä vastaan. Mutta kuten tiedämme, niin sota ja aseet tuovat ihmisestä esiin pahimman mahdollisen puolen. 

Eli kaikissa sodissa on vastaan tullut ihmisiä, jotka pitävät tappamisesta tai muista vastaavista asioista. Se että sanotaan etteivät suomalaiset sotilaat tee sotarikoksia voidaan muuttaa muotoon “suomalaiset sotilaat eivät tee luvallisia sotarikoksia”. Me suomalaiset olemme ihmisiä siinä, missä muutkin. 

Myös meidän kansamme keskuudessa on ihmisiä, joille ei pitäisi aseita antaa. Ja ainakin oman käsitykseni mukaan suomalaiset esimiehet puuttuvat sotarikoksiin, jos niitä havaitaan. Mutta samalla me kohtaamme tilanteen, missä puuttuminen saattaa tulla esimerkiksi ammutun siviilin kohdalla liian myöhään. Eli kuolleita ei voida herättää henkiin missään nimessä. 

Asevoimaa voidaan ajatella välttämättömänä pahana. Eli sen tarkoitus on estää valtion valloittaminen jos valtiota vastaan hyökkää vihamielinen taho. Vastarinnan tarkoitus on näyttää maailmalle, että valtio joka kohtaa vihamielisen aggression ei ole tuota aggressiota tai puuttumista sen sisäisiin asioihin ole pyytänyt. 

Venäjän tapauksessa puhutaan tietenkin siitä, että tuon maan ydinaseita koskeva doktriini kieltää ydinaseiden käytön muuten kuin maan puolustukseen. No, Venäjällä on laki jonka mukaan esimerkiksi hyökkäyssota on kiellettyä. Joten sen takia Venäjän avulla Ukrainaan polkaistiin pystyyn kolme valtiota, jotka sitten pyysivät lupaa liittyä Venäjään. Tuo asia kertoo siitä, miten paljon laki merkitsee tuossa maassa. 

Samoin se että Venäjän johto saattaa katsoa jonkun alueen toisessa maassa Venäjän omaksi alueeksi tekee tilanteesta enemmän vaarallisen kuin ehkä osaamme arvata. Jos valtio katsoo jonkun alueen kuuluvan itselleen, niin se saattaa merkitä sitä, että sen johto katsoo että sotatoimet tuolla alueella ovat puolustuksellisia toimia. Ja sitten se saattaa antaa verukkeen myös ydinaseen käytölle. Tai sitten valtion johtaja saattaa itse päättää käyttää ydinaseita myös hyökkäyksen tukemisessa. 

Jos valtion konventionaalinen aseellinen voima on kyvytön suoriutumaan tehtävistään, jotka tietenkin riippuvat valtion johdon tahdosta, niin silloin valtion kynnys käyttää ydinaseita laskee. Varsinkin jos sota on oman itsen aloittama, mutta sota ei sitten sujukaan kuten on laskettu, niin silloin saatetaan ydinaseet kaivaa esiin. 

Samoin ydinaseiden rooli saattaa olla yhtä paljon sisä- kuin ulkopoliittinen. Epädemokraattisen valtion johto saattaa uhkailla esimerkiksi yllätys hyökkäyksellä toiseen ydinasevaltioon, jos se kokee asemansa olevan uhattu. Tuolloin seurauksena on täydellinen molemminpuolinen tuho ja miljardien ihmisten kuolema. 

Tai sitten ydinaseita voidaan käyttää myös omia kansalaisia vastaan. Eli ainakin osalla taktisista ydinaseista on olemassa sellainen rooli, että niitä on ajateltu käyttää esimerkiksi omalla alueella ilmenevien kapinoiden kukistamiseen. Noiden aseiden tehtävä on “hoputtaa” esimerkiksi sisäministeriön joukkoja pamputtamaan innokkaasti valtion johdon vastustajia, joita voidaan myös tapattaa jossain kaukaisella rintamalla.  

Miksi haluamme uskoa, että venäläiset kannattavat sotaa?

Heti aluksi meidän pitää muistaa se, että kaikki venäläiset ovat saman maan kansalaisia. Eli he asuvat samassa maassa Vladimir Putinin kanssa. Samoin tavallinen venäläinen lähtee sotaan Ukrainassa, ja sen takia tämä asia on hiukan erikoinen. Siis jos ajatellaan sotaa, niin se että onko sotilaan motiivina raha vai halu tukea esimerkiksi Vladimir Putinia on sodan sekä vastapuolen kannalta aivan yhdentekevää. Kun sotilas menee rintamalle ja ampuu vastustajaansa, niin silloin hän on sotilas, jonka tarkoitus ja motiivi on ampua vihollista, oli hänen tarkoituksensa tehdä vaikutus johtajaansa tai ostaa uusi auto. 

Lauri Kontron kolumnissa kysytään sitä, että miksi haluamme uskoa venäläisten kannattavan sotaa? Siis se että kannattaako esimerkiksi Venäjän asevoimien sotilas sotaa on sikäli merkityksetön, että jos hän lähtee sotaan mitä hän ei kannata, niin silloin hän kuitenkin tukee valtiotaan. Tässä vähän aikaa sitten näin erään videon, missä venäläinen sotilas sanoo, että hän lähtee sotaan siksi, että hänen perheensä tarvitsee palkkiota, joka on luvattu tuosta tehtävästä. Siis hän ei sano että hän kannattaa sotaa, mutta kuitenkin on sinne lähdössä. 

Siis kyse on hyvin monimutkaisesta sekä samalla myös absurdista asiasta. Ihminen voi vastustaa sotaa, mutta silti hän voi sinne lähteä. Kun puhutaan siitä, että miten helppoa on omalta sohvalta kommentoida asioita, joita me kaikki pidämme jotenkin itsestään selvyytenä, niin unohdamme sen eron mikä on esimerkiksi Venäjän sekä Suomen välillä. Venäjällä ihmisten mieliin on iskostunut se, että valtiovallan vastustamisesta saattaa seurata hyvin pahoja vaikeuksia. Ja siksi venäjällä ei mielellään ainakaan ennen olla uskallettu avoimesti vastustaa valtiota, joka näkee ihmiset vain järjestelmän osasina. 

Tuo tapa nähdä kansalaisten olemassaolon tarkoitus vain sellaisena, että heidän tehtävänsä on palvella valtiota poikkeaa länsimaisesta ideologiasta, missä valtio ainakin periaatteessa on olemassa siksi, että se valvoo kansalaistensa etua. Venäjälläkin valtio on toki olemassa tuota asiaa varten, mutta ensisijaisesti valtion sekä kansalaisten velvollisuus on tukea valtion johtoa. Eli tällä tarkoitan kärjistäen sitä, että naisten velvollisuus on tehdä lisää lapsia, jotta he voivat mennä armeijaan. Ja sitten miesten velvollisuus on olla valtion käytettävissä, kun valtion johto päättää että se tarvitsee aseellista voimaa. 

Venäjällä ei esimerkiksi ole olemassa mitään muuta mediaa kuin se, mikä tukee Kremlin agendaa. Samoin poliisin tehtävä ei ole ensisijaisesti tutkia rikoksia vaan turvata valtion johtoa. Eli kyseessä on periaatteessa sisäisestä armeijasta, jonka tehtävä on murskata kapinat. Ja Venäjällä kaikki mielenosoitukset ovat oikeastaan kapinan synonyymejä. Eli poliisi on oikeastaan vain osa armeijaa, ja kaikkien poliisien sekä sotilaiden pääasiallinen tehtävä on totella saamiaan käskyjä ilman mitään sen suurempia moraalisia tai eettisiä pohdintoja. 

Vladimir Putin itse on kasvatettu ajattelemaan että ihmiset ovat osa koneistoa nimeltään valtio. Valtiota johtavat Neuvostoliiton ajoilta olevan ideologian mukaan viisaat miehet, joiden päätöksiä ei tavallisen ihmisen sovi arvostella. Venäläisen ideologian mukaan kaatuminen isänmaan puolesta on suurin ja upein uhraus, jonka mies voi tehdä. 

Jos Venäjä olisi länsimaa tai edes länsimaistyyppinen demokratia ei se olisi lähtenyt hyökkäämään Ukrainaa vastaan. Eikä sen poliisivoima pamputtaisi mielenosoittajia niin mielellään. Jos Venäjä olisi länsimainen tasavalta, niin Vladimir Putin olisi ehkä jo erotettu, mutta Venäjällä asiat ovat toisin. Putin vetoaa ihmisiin, joita viehättää vahva johtajuus.

Eli Putinilla on myös tukijoita. Nimittäin Venäjällä sillä että ihminen on poliittisesti luotettava eikä koskaan kyseenalaista mitään saamiaan käskyjä pääsee helposti hyvinkin pitkälle. Hyvänä esimerkkinä tästä on puolustusministeri Shoigu, joka on koulutukseltaan rakennusmies. Hän on päässyt puolustusministeriksi, koska on totellut kuuliaisesti Putinia. Samalla tavoin tottelemalla valtion johtoa on moni muukin päässyt Venäjän asevoimissa hyvin korkeisiin asemiin. Ja se tietenkin näkyy esimerkiksi Venäjän asevoimien suorituksissa Ukrainan sodassa. 

https://yle.fi/uutiset/3-12654617

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Pystyisikö Kiina voittamaan Taiwanin sotilaallisesti?

 

Chengdu J-20 

Kiina on viimeaikoina suorittanut erilaisia taistelusimulaatioita Taiwanin läheisyydessä, ja Kiina-asiantuntijan mukaan Kiina ei ehkä halua vallata Taiwania, vaan valmistautuu omaan sisäpoliittiseen tilaisuuteensa eli puoluekokoukseen. Saattaa olla että Ukraina on opettanut, ettei pelkkä suuri mies- ja kalustoylivoima riitä ainakaan helpon voiton saamiseen. Siis onko Kiinan asevoima sellaisessa iskussa, että se kykenee hyökkäämään Taiwaniin? Paperilla Kiinan Kansanarmeija on hyvin ylivoimainen, mutta sitten jos taas mietitään esimerkiksi sen uusimpia DF-17, DF-21 sekä DF-26 ohjuksia, joissa ilmeisesti on ainakin Kiinan kansantasavallan hallituksen mukaan hypersoonisia taistelukärkiä, joilla Kiina kykenee tuhoamaan USA:n lentotukialukset. 

Mutta sitten jos taas ajatellaan että esimerkiksi täysosuma lentotukialukseen ohjuksella jonka nopeus on Mach 9 on erittäin tuhoisa, niin tietenkin tähän pitää lisätä se, että tuon ohjuksen tarkkuuden pitää olla erinomainen, jotta se voisi räjäyttää suuren sotalaivan. Näistä aseista DF-17 käyttää hypersoonista liitokärkeä, ja muiden DF-ohjusten hypersooniset liitokärjet, (Hypersonic Glide Vehicle eli HGV) olisivat samoja kuin mitä nuo DF-17 ohjukset käyttävät, mutta riittääkö noiden ohjusten tarkkuus lentotukialuksen tuhoamiseen. Siis Kiinan jo operationaalisessa käytössä jo olevat hypersooniset aseet ovat vähemmän dramaattisia kuin Zircon sekä BrahMos. Oikeastaan DF-ohjusten kohdalla on kyseessä vain uudella tavalla muotoiltu kärki, eikä scramjet-moottoria käyttävä risteilyohjus. 

Sitten tietenkin meidän pitää muistaa, että kaikki Kiinalaiset sotilaat eivät ole mitään huippuluokan kommandoja tai kaikki kiinalaiset eivät pääse käyttämään tuon maan kaikkein uusinta kalustoa. Myös esimerkiksi se että Kiinan hyökätessä Taiwanille sen pitää varata suuri joukko omia sotilaitaan sisäisen turvallisuuden tehtäviin. Nimittäin aina on vaarana se, että syntyy kapinoita, ja noita kapinoita pitää jonkun kukistaa. Ja kuinka hyvä Kiinan kansanarmeija sitten oikeastaan on? 

Siis onko sen muilla kuin erikoisjoukoilla sekä kaikkein poliittisesti luotettavimmilla joukoilla käytössään sellaisia aseita, että ne voisivat haastaa Taiwanin? Kuten olemme huomanneet Ukrainassa, niin kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Kiinalaisten televisio tietenkin näyttää esimerkiksi asevoimat sellaisena, että niillä on käytössään vain uusimpia ohjuksia, hävittäjiä ja kalustoa. 

Joten jos Kiinan mediaa on uskominen, niin jokaisella sen niemellä on vähintään pari hypersoonista ohjusta käyttövalmiina, ja ilmavoimien pääkalusto on joku J-20 stealth hävittäjä, joka on ollut palveluksessa noin 11 vuotta. Noita koneita on valmistettu noin 50 kappaletta. 

Uskoisin että Kiinan asevoimien koko kalusto ei vieläkään koostu hypersoonisia ohjuksia ampuvista stealth hävittäjistä, vaikka kyseessä onkin melko tehokas väline. Jos tilannetta verrataan Ukrainaan, niin meidän pitää muistaa, että paperilla Venäjän asevoimien olisi pitänyt voittaa Ukraina aivan helposti. Mutta jostain syystä kaikki asiat eivät ole menneet kuten Moskovassa on ajateltu. Ja yksi syy siihen on ollut se, että Venäjän välineet ja  miehet eivät ole olleet sillä tasolla, kuin mitä niiden olisi pitänyt olla. 

Samoin Kiinassa voi käydä niin, että sen laitteet eivät ole sitä mitä pitäisi. Siis onko esimerkiksi J-20 hävittäjän testaus tehty länsimaisten standardien mukaan? Ja onko esimerkiksi testauksessa mahdollisesti ilmenneistä vioista informoitu Kiinan asevoimien johtoa. On nimittäin mahdollista, että paperilla hyvältä näyttävä kone tai muu väline ei toimikaan käytännössä. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kiina-asiantuntija-peking-ei-halua-sotaa-taiwanin-kanssa-vaan-keskittyy-tulevaan-puoluekokoukseen/8484146#gs.8migkr

https://en.wikipedia.org/wiki/3M22_Zircon

https://en.wikipedia.org/wiki/Boost-glide

https://en.wikipedia.org/wiki/BrahMos

https://en.wikipedia.org/wiki/Chengdu_J-20

https://en.wikipedia.org/wiki/DF-17

https://en.wikipedia.org/wiki/DF-21

https://en.wikipedia.org/wiki/DF-26

https://en.wikipedia.org/wiki/Hypersonic_flight

Kuva:) https://en.wikipedia.org/wiki/Chengdu_J-20

https://yhteisojahistoria.blogspot.com/

Saako varusmies jatkossa tarpeeksi proteiinia voidakseen hoitaa tehtävänsä täydellä teholla?

Kimmo Huosionmaa

Kasvisruoka on saapunut perinteiseen lihansyöjän paratiisiin eli puolustusvoimiin, ja sinne on puuhattu kahta kasvisruokapäivää. Seurauksena on ollut se, että proteiinin tarvetta perustellen puolustusministeri on lähettänyt asiaa koskevan selvityspyynnön. Ja tässä sitten tietenkin on edessä keskustelu siitä, miten paljon proteiinia nuo nuoret miehet päivittäin tarvitsevat. Samoin on mietittävä sitä, että saako varusmies tarpeeksi vitamiineja, jotta hän ei saa keripukkia eli haavaumia suun ympäristöön? Keripukki on tauti, joka johtuu C-vitamiinin puutteesta, eli siinä ei mikään muu auta, kuin C-vitamiinin saanti, ja sen takia esimerkiksi Britannian laivasto otti 1700-luvulla käyttöön tuoremehu-annoksen, jonka tehtävänä on estää tuon taudin esiintyminen. Joten kai sitten varusmiehet ovat tätä ennen saaneet salaattia tai tuoremehua saadakseen tarpeeksi vitamiineja, jotta ei niitä ikäviä haavaumia pääse muodostumaan. Tai sitten tietenkin vaihtoehtona on se, että tuo C-vitamiini saadaan pillereistä, joita on mukava popsia.

Mutta kuitenkin voisin joskus väittää, että ainakin joidenkin ihmisten ravintoloissa käymien ilmeisesti mielikuvitukseen perustuvien keskustelujen mukaan noihin vitamiinipillereiden sekaan olisi joskus laitettu jotain huumaavia lääkkeitä. Tällaiset tarinat voidaan kuitenkin varmaan sivuuttaa täysin mielikuvituksen tuotteena, koska monilla nuorilla on tapana kertoilla asioita, jotka eivät ole mitenkään totta.  En kuitenkaan aivan usko jokaista tarinaa, mitä tuosta paikasta on puhuttu, ja varmaan siellä on huumeseula erittäin tiukka, mutta tietenkin proteiini on miehelle erittäin tärkeä osa ravintoa. Ja siksi hiukan ihmettelen, että miksi lihan syönti on niin kauhean tärkeää? Toki siellä on perunoita tarjolla, ja lihan voi silloin jättää pois, mutta kuitenkin se, mikä minua tässä sitten ihmetyttää on se, miksi maamme asevoimat on niin kamalan muutosvastarintainen organisaatio?

Jos sitten pitää jokaisesta asiasta tehdä numeroa, niin silloin varmaan taas muistetaan, että siviilien ei tällaisesta asiasta sovi sanoa mitään. Mutta tietenkin on hienoa, kun muistetaan se, kuinka varusmiesten pitää saada tarpeeksi proteiinia ruokaansa, jotta lihakset saisivat tarpeeksi ravintoa kehittyäkseen. Ja varmaan ministeri Niinistö itsekin kaiholla niitä armeija-aikojaan muistelee, kun sai grillata sitä makkaraa avotulen äärellä metsässä vietetyn mukavan viikon jälkeen. Metsässä maistui erittäin hyvältä se Italianpata, tai mikä sen ruuan nimi nyt olikaan, joka syötiin homeisesta pakista upeiden revontulten alla. Silloin revontulia oli poikkeuksellisen etelässä, ja sen muistan vallan hyvin.

Siinä vasta upea olo oli, kun saunan jälkeen istuttiin pimeässä metsässä pimenevässä metsässä, ja mietittiin sitä, kuinka rentoa onkaan kun armeijan saa ottaa huumorilla. No ne ajat ovat takana päin, ja silloin tällöin olen katsonut kaiken maailman uudistuksia, mitä siellä sitten tapahtuu. Ja uusin uudistus on se kasvisruoka, joka varmaan olisi meille sitten aivan uusi tuttavuus. Silloin kauan sitten oli makkarakastike sitä jotain, ja kaikenmaailman miehekkäitä vitsejä jostain amfetamiinista sekä muista asioista kerrottiin tuossa paikassa, missä ei vielä muualla kuin YK-joukoissa ollut naisia. Sitten Elisabeth Rehn päästi naiset asepalvelukseen, ja paikka on kuulemma alkanut muistuttaa jotain koulua tai muuta vastaavaa.

Ja kun naiset siellä ovat niin hyvin olleet, että heistä tehdään lähes poikkeuksetta esimiehiä, niin miksi Niinistö niin kauhean paljon haluaa tuon vapaaehtoisen asepalveluksen lopettaa naisten osalta? Jos he niin loistavia ovat, että kaikki pääsevät vähintään aliupseereiksi, niin silloin pitäisi naisille lähettää myös kutsuntakirjeet, jotta he voivat tulla kaikki katsomaan, millaista siellä oikeassa armeijassa sitten oikeastaan on. Eli silloin varmaan esiintyy paras puoli tuosta miesten koulusta, josta he ovat kuulleet vain kaukaisia tarinoita jostain metsä-reissuista, joissa miehet sitten mittaavat taitojaan erilaisten maanpuolustuksellisten asioiden parissa. Ja jos siellä oikein hyvin on, niin silloin edessä on maanpuolustus-esimiehen tavoiteltu tutkinto, joka varmaan on hieno asia esitellä jossain ravintolassa tai työhaastattelussa.