Niin oliko maamme liittyminen NATOon virhe, kuten John Maersheimer väitti?

Maersheimer on erittäin arvostettu mutta samalla myös radikaali tutkija. Maersheimerin oppi perustuu Ekologisen systeemiteorian, peliteorian sekä Darwinismin yhdistelmään. Samoin hän saattaa suurelta osin myös kärjistää omia näkemyksiään jostain asioista. Eli valtioiden välinen politiikka on taistelua, jossa hitaat syödään ja vain vahvimmat selviävät. Tuolloin jokainen valtio vain maksimoi oman etunsa, eikä maailmanpolitiikassa ole tilaa esimerkiksi altruistisille ajatuksille tai empatialle sekä sympatialle. Valtioiden toiminta olisi tämän mukaan äärimmäisen egoistista. 

Eli egoistinen malli on se, missä kaikki asetetaan oman itsen ja oman edun alapuolelle. Egoistisessa mallissa tärkeää on se, että mitä enemmän joku taho on systeemin keskiössä, niin sitä enemmän hän haluaa tai saa omaa egoistista tarvettaan eskaloitua läpi koko systeemin. Tuolloin altruismi olisi siis ihmiselle vain keino edistää omia egoistisia tavoitteita. Ja mitä enemmän keskellä systeemiä toimija on, niin sitä tehokkaammin hän voi eskaloida omia ajatuksiaan ja mallejaan läpi koko systeemin. 

Tänään Iltalehti julkisti haastattelun jossa arvostettu tutkija John Maersheimer sanoi, että maamme liittyminen NATOoon oli virhe. Marsheimerin sanomisista sen verran, että mitä muut tutkijat ovat hänestä sanoneet, niin kyseessä on äärimmäinen yhteiskunta-darwinisti jonka teorioita voidaan yhdistää esimerkiksi Peliteoriaan. Siis tuon miehen malli on se, että pienemmät valtiot ovat olemassa vain siksi, että suuremmat valtiot lopulta nielaisevat ne, eli siksi Suomen ei olisi pitänyt liittyä NATOoon, koska se vain pitkittää maamme kärsimyksiä, jos Venäjä joku päivä sitten päättää, että se tarvitsee maa-aluettamme johonkin. Joten on tietenkin Venäjän ja sen naapureiden edun mukaista, että Venäjä voi voittaa sodat mahdollisimman pienillä tappioilla. 

Siis valtioiden välisten suhteiden ainoa määräävä malli olisi tämän käsityksen mukaan se, että kenellä nyt sattuu olemaan mahdollisimman paljon aseita takanaan. Se miten sitten meidän olisi suhtauduttava asiaan on se, että meidän kannattaisi suoraan painaa päämme alas, ja odottaa sitä paljon puhuttua Venäjän offensiivia, jolla se sitten ottaisi suoraan koko Euroopan hallintaansa pala palalta. Eli tietenkin Maersheimer on loistava sekä tarkka tutkija, joka mielellään vetoaa terveeseen järkeen. Kuitenkin hänen tapansa muuttaa asioita mustavalkoisiksi sekä kärjistää niitä saattavat kuitenkin aiheuttaa ikäviä väärinkäsityksiä. 

Hän varmasti saa paljon huomiota sillä, että tuo mies osaa kärjistää kaikki asiat. Ja tietenkin NATO-kriittisyys on asia, mikä sitten saa aikaan sen, että Maersheimer saa aikaan suuren huomion maamme NATO-kielteisissä eli kriittisesti NATOon suhtautuvissa tahoissa.  Mutta sitten kun ajatellaan hänen näkemyksiään esimerkiksi siitä, miten meidän Suomeemme suhtauduttiin Kylmän sodan aikana, niin voidaan sanoa, että tuo näkemys on melko kaksiulotteinen. Me olimme siis supervaltojen välillä toimiva välittäjä. Tai sitten joidenkin mielestä me olimme ehkä kynnysmatto, jonka itsenäisyys riippui täysin Venäjän tai sen edeltäjän Neuvostoliiton hyvästä tahdosta. Ja nyt olemme sitten huomanneet mitä tapahtuu, jos Venäjän hyvää tahtoa koetellaan. 

Maersheimerin mielestä Ukrainan sota on lännen syy. Se että NATO laajentui tekee ilmeisesti hänen mielestään niin sanotun ennaltaehkäisevän sodan oikeutetuksi. Siis hän jostain syystä unohtaa sen, että jos Venäjä ei olisi käyttänyt kovaa kieltä Baltiaa vastaan, eikä voimaa Ukrainassa, niin tuota NATO-laajenemista ei olisi tapahtunut. Mutta ongelma on siinä, että ensin Putin kyseenalaisti Baltian itsenäisyyden sekä provosoi mellakoita Tallinnassa. Noissa mellakoissa Venäläiset vastustivat isänmaallisen sodan patsaan siirtämistä pois Tallinnan paraatipaikalta, ja sitten myöhemmin alettiin pelätä, että Putin provosoisi vastaavia mellakoita myös muualle. Tuolloin vuonna 2007 Venäjän politiikkaan alkoi tulla uusi kovempi äänensävy. Putin ei edes voinut ajatella muuta, kuin  sitä että hänen ortodoksi, venäläis, slaavilaiset veljiensä edut olivat kärsineet. Ja juuri tuo asia pelotti Baltian NATOon. 

Tuolloin Venäjä ilmoitti että se haluaa Tarton kaupungin itselleen, ja syynä olivat Venäläisten sijoitukset tuossa kaupungissa. Venäjä ei halunnut sitten ilmeisesti antaa mitään vastineeksi.  Ja sitten sama kuvio toistui myös Simfepolissa vuonna 2014 sekä myöhemmin kahdessa tasavallassa eli Luhanskin sekä Donetskin tasavalloissa jotka Venäjä polkaisi pystyyn Ukrainan rannikolla. Tuolloin Venäjä tuki noiden tasavaltojen eli Krimin sekä kahden muun tasavallan itsenäisyyttä, mutta myöhemmin liitti ne itseensä. Samoin samoja äänenpainoja alkoi ilmestyä Venäjän mediaan myös Suomesta. 

Tuolloin 2017 puolustusministeri Shoigu ilmoitti että Suomen itsenäisyys riippuu Venäjän tahdosta. Ja juuri nämä toimet saivat muut maat pelkäämään. Ja pelko on asia, joka ajaa valtioita sekä yksityisiä ihmisiä liittoumiin, joissa ne tai he voivat toivoa saavansa tukea. Siis mitä tämä Venäjän hybridisota olisi, jos emme olisi NATOssa? Tai olisiko ehkä joku Suomen alue halunnut muuttua itsenäiseksi, ja tuollaista kehitystä tietenkin halutaan Moskovassa tukea. Samoin pelko on olemassa pelko että joku Venäläinen turistiryhmä alkaa mellakoida, koska esimerkiksi maamme ei ole ehkä heidän mielestään tarpeeksi kunnioittanut Porkkalan Neuvostoliittolaista hautausmaata. Tuolloin Venäjän näkemys on se, että tuon turistiryhmän päälle on käyty aivan ilman syytä. Ja tuollainen ajattelutapa, missä omissa ei nähdä mitään vikaa tietenkin leimaa koko Venäjän politiikkaa. 

Maersheimerin mielestä USAn rooli on sitten tasapainottaa maailmanpolitiikkaa. Eli tarkoittaako hän ehkä sitä, että aggressiivinen suurvalta, Venäjä ottaa kaiken mitä se haluaa, eikä kukaan edes saa yrittää sitä vastustaa. 

Meidän tehtävämme tuossa tasaveroisessa suhteessa, joka ei Maersheimerin mielestä ole edes mahdollinen tai tavoiteltavissa oleva asia on siis vain nöyrästi totella Kremlin käskyjä. Jos tuota linjaa seurataan tarkasti, niin voidaan sanoa että onneksi kaikki ihmiset eivät jaa Marsheimerin käsityksiä asioista, koska silloin me olisimme jo ajat sitten menettäneet itsenäisyytemme. Jos tuota mallia mitä Marsheimer mielellään toistellaan noudatettaisiin joka tilanteessa, niin kohtaamme sitten seuraavaksi sen mallin, jossa vahvemman oikeudella voidaan toiselta ottaa mitä vain. Siis se että joku on heikompi, niin se oikeuttaa tekemään mitä hyvänsä. 

Me liityimme NATOn kesken sen suurinta kriisiä. Tai ehkä me liityimme NATOoon hetkellä jolloin tiedot sen sisäisistä ongelmista tulivat ihmisten tai suuren yleisön tietoon. NATO ei ole mikään Varsovan liitto, jossa johtavan valtion kanssa ei saa olla eri mieltä. NATOn viides artikla ei koskaan välttämättä toteudu, vaikka joku hyökkäisi Suomeen. Eli aseveljeys mitataan vasta todellisessa tilanteessa. Se mitä joskus on sovittu ei välttämättä sitten pidäkään enää paikkaansa, kun toinen uhkailee ydinaseilla. NATO ei ole siis paikka, josta joku vain saa jotain, vaan kaikki NATO-maat myös tuovat NATOoon jotain omaa. Kukaan ei vain menetä tai saa jotain, vaan kaikki menettävät ja saavat jotain. 

Se mitä on tehty on tehty. Venäjä ei tule maatamme armahtamaan yhtään enempää kuin muitakaan maita, jotka ovat auttaneet Ukrainaa. Mieleen vain tulee se, että Marsheimerin mielestä Ukrainaa ei ehkä olisi pitänyt tukea ollenkaan. Joten silloin varmasti Ukrainan sota olisi nopea ja kivuton operaatio, jonka jälkeen Kreml olisi voinut vaikka kääntää aseensa vaikkapa Baltiaan ja Suomeen. Ja ehkä me sitten vain odottaisimme sitä, että pääsemme muuttamaan jonnekin Siperian onnelaan, kun meidän ja balttien tilalle asutetaan venäläisiä. 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/35d91afd-188f-48df-8983-04ac8e45575b

Maersheimerin oppi

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/216c49a1-3f5a-4723-b066-acf4bb7b0b2b

https://yle.fi/a/74-20155683

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_systeemiteoria

https://fi.wikipedia.org/wiki/Peliteoria

Muuta asiaan liittyvää 

2008 uutinen Tallinnan mellakoista. 

https://yle.fi/a/3-5784567#:~:text=Mellakoissa%20on%20kuollut%20yksi%20ihminen%20ja%20loukkaantunut%20153,Lauantaina%20iltap%C3%A4iv%C3%A4ll%C3%A4%20ja%20illalla%20Tallinnassa%20on%20ollut%20rauhallista.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Altruismi

https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Ukrainan_sota

https://fi.wikipedia.org/wiki/Donetskin_kansantasavalta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Krimin_tasavalta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luhanskin_kansantasavalta

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n%E2%80%93Ukrainan_sota

Miksi Kiina ja muut ei-demokraattiset maat ovat niitä, joiden taloudessa menee lujaa?

 

Kiina on tyypillinen yksipuoluejärjestelmä tai diktatuuri, kuten me eurooppalaiset sanoisimme. Noissa maissa on erittäin helppoa tehdä päätöksiä, koska lakeja ja käytänteitä voidaan muuttaa miten hallitsijaa huvittaa. Samoin totuus on noissa maissa subjektiivinen asia. Ja vaikka diktatuurit vaikuttavat byrokratian linnakkeita, niin niissä päätökset on helppo viedä läpi, jos ne vain palvelevat johtajan tai johtajien etua. Tuon edun määrittelee noissa maissa valtion johto itse. Eli vain valtion johto tietää mikä sille ja valtiolle on parasta. 

Samoin noissa maissa kaikkien tiedotusvälineiden tulee palvella valtion etua. Kiinan kohdalla valtion itselleen katsoma etu tarkoittaa sitä, että valtio saa länsimaisten yritysten kautta hankittua länsimaista elektroniikkaa sekä muuta tietotaitoa, jotka edistävät Kiinan kansantasavallan johdon etua. Sen takia voidaan sanoa että voimakas talouskasvu saattaa olla osittain propagandistinen houkutin, jolla houkutellaan länsimaisia korkean teknologian toimijoita tuomaan osaamistaan Kiinaan. 

Kiinan talous on oikeastaan erikoistapaus, koska tuo maa on niin valtavan väkirikas. Tuloerot ovat siellä suuret, ja samoin maaseudulla koulutusaste on matala. Sen takia Kiina on vastakohtien maa. Mutta suurin syy tuohon talouden kovaan kasvuun on se, että Kiina on ensinnäkin maa, jossa ainakin osa infrastruktuurista on ollut kehittymätöntä. Se tarkoittaa että varsinkin mobiililaitteet kuten matkapuhelimet sekä monet muut huokeat median toistamiseen tarkoitetut välineet menevät varmasti kaupaksi. Mutta myös länsimaisten yritysten tapa investoida Kiinaan aiheuttaa talouden kasvamista. 

Talouskasvu on houkutin, jolla Kiina houkuttelee länsimaisia korkean teknologian tuotteiden tuottajia Kiinaan. Eli onko talouskasvu todellista vai ei? Kiinassa lehdistön pitää tukea valtion etua. Ja valtion etu on se, että korkean teknologian yritykset panostavat Kiinassa tapahtuvaan tuotantoon. 

Kiina on autoritaarinen valtio, jossa valtion etu menee aina jopa lain kirjaimen ohitse. Länsimaissa on totuttu siihen, että meillä on vallan kolmijako-oppi, jossa eduskunta tai parlamentti säätää lakeja, jotka pannaan toimeen lakeja toimeenpanevan valtion viranomaisten toimesta. Ja riippumaton oikeusistuin valvoo lakien noudattamista sekä määrää rangaistuksen lakien rikkojalle. Samoin riippumaton lehdistö valvoo lain noudattamista sekä sitä, että lakeja rikkonut henkilö joutuu vastuuseen. Riippumattoman lehdistön tehtävä on saattaa rikkomukset yleiseen tietoon, ja arvostella valtiota, ja tuoda myös epäkohtia ihmisten ja valtion päättäjien tietoon. Mutta Kiinassa lehdistön asema on sama kuin Venäjällä sekä kommunistisessa maailmassa yleensäkin. 

Lehdistö on Kiinassa osa valtiovaltaa, ja sen ainoa tehtävä on tiedottaa siitä mitä esimerkiksi valtion johto on päättänyt. Sekä samalla myös tukea valtiota sekä sen edustajia kuten poliisia. Samalla lehdistö osallistuu valtion vihollisekseen määrittämien tahojen mustamaalaamiseen. Valtion valvoma lehdistö on mahtava väline, ja ehkä osa tuosta tarunhohtoisesta talouskasvusta on pelkkää propagandaa, joka johtuu tilastojen tarkoituksellisesta vääristelystä.Toisaalta taas voidaan sanoa että tilastot ja niiden tulkinta riippuu siitä, miten niitä halutaan kerätä ja tulkita. Jos tilastoja kerätään siten, että vain ne asiat jotka tukevat kommunistisen puolueen kantaa asioihin, niin silloin ne varmaan osoittavat jotain asioita vääriksi. 

Kiinassa on erittäin helppoa panna viranomaisten määräyksiä toimeen. Valtion turvallisuus lait ovat sellaisia, että niiden avulla voidaan melkein kuka vain pidättää melkein mistä vain. Valtion viranomaisten tehtävä on tukea Kiinan kansan puolustusta, joten Kiinan oikeusistuin on vain kumileimasin. Se että länsimaisten teollisuuslaitosten kautta Kiina saa länsimaista teknologiaa tekee näistä tehtaista Kiinan kannalta valtion etua edistäviä toimijoita. Ja Kiinan viranomaisten eli erityisesti Kiinan kansanarmeijan etu ajaa lain edelle. Kiinassa on helppoa panna viranomaisten käskyjä toimeen, koska siellä vallan kolmijako toimii siten, että se mikä on hyväksi armeijalle on hyväksi valtiolle. Joten Kiinassa voidaan turvallisuus lakiin vedoten panna toimeen mitä suurisuuntaisimpia projekteja. 

Eli valtion etu ja sen turvallisuus ovat asioita, jotka ovat aina etusijalla tuon maan politiikassa. Ja sen takia Kiinassa himoitaan länsimaisia mikropiirejä, joiden avulla sen ohjuksia voidaan suunnata kohteisiin. Samoin Kiinassa ollaan tietenkin kiinnostuneita tekoälyn luomista valvonta mahdollisuuksista. Tekoälyn avulla voidaan nettiä valvoa vielä entistä tehokkaammin. Samoin esimerkiksi opiskelijoiden piireistä voidaan seuloa ne, jotka ovat ehdottoman luotettavia. 

Siis onko talouskasvu todellista? Siinä vasta kysymys. Kiinan valtion sekä erityisesti kansanarmeijan etu on se, että länsimaat sijoittavat erityisesti korkean teknologian tuotantoa tuohon maahan. Voidaan sanoa että esimerkiksi talouskasvu on väline, jolla Kiina voi houkutella haluamiaan tuottajia tuohon maahan valmistamaan tuotteita, joiden avulla se voi kehittää oman valtionsa valvonta- sekä sotilaallista teknologiaa.