Voiko Ukrainaan tulla rauha?

Kun USA antaa Ukrainalle luvan käyttää pitkän matkan ohjuksia myös Venäjällä olevia kohteita vastaan, niin se tietenkin vapauttaa Ukrainan kädet. Mutta ongelma on siinä, että Putin saattaa reagoida odottamattomalla tavalla. Tai sitten hän vain istuu ja odottaa. Mutta me kaikki tiedämme, että tämä lupa iskeä Venäjän lentokentille saattaa muuttaa ainakin jotain sodassa. 

Se muuttaa sen, että ainakin ukrainan rajan läheisyyteen, mutta Venäjän puolelle sijoitettuihin tukikohtiin tai joukkojen keskittymiin voidaan iskeä voi ainakin vaikuttaa joukkojen mielialaan, ja tietenkin kyseessä on psykologinen toimenpide. Samoin se saattaa vaikuttaa esimerkiksi Venäjän helikopterien kykyyn tukea toimintaa. Nuo välineet eivät lennä mistään Murmanskin tukikohdista, vaan niitä operoidaan usein melko läheltä rintamaa. 

Se miten Venäjä tähän vastaa on taas toinen kysymys. Sitä miten Putin tähän reagoi ei voida ennustaa. Mutta uskaltaako Putin vastata ydinasein? Se että Venäjä iski erittäin suurella voimalla ympäri Ukrainaa sai aikaan sen, että tuo lupa noiden aseiden käyttöön on annettu. 

USAn seuraava presidentti Donald Trump on sanonut, että hän lopettaa Ukrainan sodan 24 tunnissa, mutta miten hän sen aikoo tehdä on sitten toinen asia. Uskoisin että Bidenin hallinto ei tuota lupaa käyttää amerikkalaisia ohjuksia antanut ilman, että sen edustajat neuvottelivat asiasta Trumpin kanssa. 

Jos Trump aikoo neuvotella Ukrainan ja EUn yli Putinin kanssa, niin silloin kyseessä on sanelu rauha. Pahimmillaan kohtaamme uuden version legendaarisesta Chamberlain-Hitler sopimuksesta, eli Münchenin sopimuksesta, jossa Iso-Britannia sopi Tshekkoslovakian kohtalosta ohi Tshekkoslovakian hallituksen vuonna 1938. Tuolloin Chamberlain lupasi Sudeettialueiden liittämisestä Saksaan, mutta sitten Hitler päätti miehittää koko Tshekkoslovakian vuoden 1939 alussa. 

Eli mikä estää Putinia tekemästä samaa?

Yksi syy tuohon Ukrainan sotaan saattaa löytyä Venäjällä puhjenneista mielenosoituksista, joissa vaadittiin Putinin eroa. Nuo mielenosoitukset kukistettiin, mutta Venäjällä epävarmuus jäi kytemään, eli uusien mielenosoitusten puhkeamista alettiin pelätä sekä Kremlissä että erityisesti Putinin työhuoneessa. Putin saattoi pelätä sitä, että sisäministeriön joukot eivät enää olisi uskollisia, vaikka ne on sidottu Putinin hallintoon väkivallan avulla. Noiden joukkojen jäsenet pelkäävät aiheesta kostoa, joten heidän ainoa toivonsa on se, että Putin jatkaa mahdollisimman pitkään Venäjän presidenttinä ja myöntää alaisilleen armahduksia. Mutta liika on aina liikaa. 

Joten Putin tarvitsi ulkopuolista vihollista, jotta hänen ei tarvinnut vastata kysymyksiin siitä, miten suuria protesteja tarvitaan, jotta hän eroaisi. Toki massiivinen propaganda leimasi nuo mielenosoittajat sekä Putinin muut vastustajat länsimaiden agenteiksi, mutta aina oli vaara siitä, että esimerkiksi Duuma vaatisi Putinin eroa. Vaikka Putinin “Yhtenäinen Venäjä puolueella” on enemmistö Duuman molemmissa kamareissa, niin kuitenkin on aina pieni mahdollisuus, että nuo edustajat voisivat äänestää “Vladimir Suuren” pois virastaan, ja silloin hän voisi joutua komentamaan asevoimat parlamenttiin. Tuossa tilanteessa voi aina käydä niin, että joku kieltäytyy tottelemasta. Joten parasta oli se, että saadaan aikaan sota, jolla ihmisten katseet saadaan käännettyä pois kiusallisista asioista. 

Putin kehitteli tietenkin upean mallin siitä, miten sotaa saadaan pitkitettyä. Hän siis vaati Ukrainan aseistariisuntaa juuri kun esimerkiksi hänen maasta polkaisemissaan tasavalloissa oli menossa kovan luokan väkivaltakierre. Eli mikään maa ei tuossa tilanteessa voi demilitarisoitua. Toki Putin varmasti noudatti Venäjän lakia, joka kieltää hyökkäyssodan.

Hänen antamastaan käskystä Mustanmeren rannalle perustettiin kolme tasavaltaa, Krim, Luhansk ja Donetsk, jotka sitten kutsuivat Putinin apuun, kun ensin oli tarpeeksi rähjätty sekä ammuskeltu  ja saman tien nuo kolme aluetta liittyvät Venäjään. Näin Putin saattoi estää öljyn ja kaasun toimitukset Eurooppaan sekä tietenkin hänen mielessään kävi ehkä myös se, että hän sitoisi Euroopan tiukemmin Venäjältä ostettuun energiaan. 

Ukrainan ongelma on siinä, että Venäjä kertoo varmaan mielellään propagandassaan tarinoita urheista miehistään, ja joka tapauksessa esimerkiksi Krimillä sekä Krimin ja Venäjän välisellä alueella kytee uuden sodan siemen. Nuo alueet kuuluvat kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainalle, mutta samaan aikaan kuitenkin Venäjä pitää niitä itselleen kuuluvina. Ja tällaisesta asetelmasta ei koskaan ole seurannut mitään hyvää. Putin varmasti haluaa revanssia, ja hänen asenteensa on se, että muuta kuin hänen esittämiään malleja ei voida hyväksyä. 

Ukrainan demilitarisointi taas luo tilanteen, jossa Putin voi miehittää maan aivan helposti. Venäjän johto on hokenut sitä, kuinka natsit hallitsevat Ukrainaa, ja juuri tällaisella kielenkäytöllä Kreml on ankkuroinut Venäjän sotaan, joka on maksanut sille todella paljon. Mutta Venäjä ei ole samanlainen valtio kuin Suomi. Se ei tule välittämään edes suurista tappioista. Ja sota tarjoaa Putinille loistavan tavan kääntää huomio pois sisäpolitiikasta sekä korruptiosta. Ja tietenkin Putinin vastaisia mielipiteitä esittäneet henkilöt on helppo tapattaa Ukrainan armeijalla. 

Mutta samalla me ehkä unohdamme sen, että Venäjällä kaikkia mahdollisia asioita kaunistellaan. Eli jos Venäjä on vallannut neliökilometrin maata Ukrainassa, niin sitä asiaa mainostetaan voittona. Tuolloin ei tietenkään mainita Venäjän joukkojen tappioita, jotka saattavat olla tähtitieteellisiä. Siis kyseessä on kulutus sota. Venäjän eteneminen on hidasta, mutta samalla se kokee tappioita, joita mikään muu asevoima ei voisi ehkä edes ajatella kokevansa.

Siis Ukrainan ongelma on siinä, että sillä on rajallinen määrä miehiä, ja tietenkin myös kotirintama vaatii joukkoja, jotka voivat varmistaa ettei esimerkiksi agentteja tai desantteja pudoteta omien linjojen taakse. Samoin pitää myös varautua esimerkiksi maahanlasku-operaatioihin. Mutta siis kun Venäjä iskee, niin sen tarkoitus lienee se, että Venäjä yrittää saada Ukrainan varusteet loppumaan, mutta samalla se menettää valtavasti omia miehiä sekä varusteita. Joten voidaan sanoa että Ukrainassa on menossa kilpailu siitä, kumpi hajottaa enemmän toisen varusteita.

Jos tätä tilannetta verrataan esimerkiksi Ukrainan tilanteeseen hyökkäyksen alussa, niin silloin me unohdamme että Venäjällä oli käytössään tuolloin paljon sota-aluksia, joista ainakin risteilijä Moskva ja sukellusveneet sekä korvetit kykenivät ampumaan ohjuksin Mustanmeren rannikkoa. Mutta myöhemmin Mustanmeren laivaston toimintakyky on laskenut upotettujen alusten ja muiden tappioiden myötä. Sanotaan että Venäjä rakentaa uusia sota-aluksia jossain Murmanskissa, mutta jos noita aluksia ei saada Mustallemerelle tai niiden ohjukset eivät sinne kanna, niin noista aluksista on varsin vähän hyötyä Venäjälle. 

Samoin Mustanmeren rannikon menetys joka koskee aluetta Krimin ja Venäjän välissä laskee laivaston tehokkuutta. Kun Venäjä valloitti alueita, niin se osoitti samalla, ettei Venäjän esikunnassa välitetä omista eikä vihollisista. Kukaan ei tuolloin edes kuvitellut että Venäjä voisi käyttää sellaista taktiikkaa, missä sotilaan komennetaan hyökkäykseen, ja sitten maasto heidän takanaan miinoitetaan. Venäjän iskut esimerkiksi voima-asemia vastaan ovat osoitus siitä, miten kiivaasti Venäjä hakee ratkaisua. Sota on Kremlin johdolle tilaisuus kääntää ihmisten huomio pois jokapäiväisestä elämästä. 

Saksan vallankaappausyritys kertoo todellisesta uhasta.

  

Ääriryhmä on yrittänyt rynnätä Saksan liittoparlamenttiin ja vaikuttaa sen kautta maan sisäpolitiikkaan. En tiedä että olisiko tuo vallankaappaus oikeasti voinut onnistua, eli olisiko tuo ääriryhmä voinut sanella lakeja, ja olisiko noita lakeja sitten kukaan totellut. Mutta ongelma on siinä, että tuolla kyseisellä ääriryhmällä on yhteyksiä Venäjälle, ja tämän kaltainen isku parlamentaarista demokratiaa vastaan voidaan kyllä tulkita sen luonteen takia uhaksi yhteiskunnalle sekä vallankaappausyritykseksi. Se että ääriryhmällä on yhteyksiä Venäjälle tietenkin nostaa tuon uutisen arvoa. Ja samalla myös aiheuttaa pelon siitä, että Venäjän hallitus tai sitä lähellä oleva Wagner Group luovuttaa aseita tuollaisten ihmisten käsiin.

Tässä mielen tulee se, että voiko massiivinen julkisuus herättää kiinnostusta ääriryhmien toimintaa kohtaan. Lähes kaikki lehtijutut jotka kuvaavat ruohojuuritason poliittista toimintaa käsittelevät erilaisia ääriryhmiä. Jos mediaa on uskominen, niin silloin lähes jokainen eurooppalainen nuori kulkee naamari päässä soihtu kädessään sekä kantaa asetta, ja kannattaa äärimmäisiä toimintamalleja. Eli jokainen suomalainen olisi tämän mallin mukaan joku skinhead, ja ulkomaalaistaustainen kuuluu tietenkin johonkin jihadistien joukkoon. Kun ulkomaalainen ajaa rekan väkijoukkoon tai hyökkää puukon kanssa väkijoukkoon, niin hänellä on aina joku poliittinen päämäärä. Hän ei voi missään tapauksessa olla amfetamiinin vaikutuksen alainen. Siis kukaan suomalainen ei ole koskaan hyökännyt huumeiden, lääkkeiden sekä alkoholin aiheuttamassa sekavuustilassa kenenkään kimppuun.

Varsinkin muslimeille alkoholi sekä amfetamiini ovat uusia tuttavuuksia. Heidän kotimaassaan varsinkin alkoholi on kielletty aine. Ja saattaa olla että nuo ihmiset eivät edes ajattele, että esimerkiksi alkoholia saa Suomesta kuka hyvänsä 18-vuotta täyttänyt. Samoin amfetamiinitabletit ovat noille ihmisille aivan uusi kokemus. Ja noiden aineiden kanssa sitten pää menee varmasti hyvin sekaisin. Saattaa olla että kukaan noista maahanmuuttajien perheistä ei edes tiedä mitä amfetamiini tai "piri" oikeasti on. Ja sitten noita aineita lähdetään kokeilemaan, kun naapurin huumekauppias niitä mielellään pientä korvausta vastaan jakelee, ja kun niiden avulla jaksaa pidempään, niin silloin ei ehkä huomaa, että virta lähtee viemään hyvin pahaan suuntaan.

Siis nykyinen Saksa ei ole mikään Chile, jossa kenraali Pinochet nousi valtaan sotilasvallankaappauksen turvin, mutta voidaan sanoa että tuollainen yritys horjuttaa vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä on vakava asia. Ja tietenkin eräiden kommenttien perusteella voidaan uskoa, että esimerkiksi Venäjän yhteydet sekä mahdollisuus saada aseita haltuun ovat lisänneet eräiden ääriryhmien sekä niiden nimissä esiintyvien henkilöiden rohkeutta ilmoitella että kuinka heitä vastustavat henkilöt ovat jo valmiiksi hullujen huoneella. Eli ääriryhmän yksi tuntomerkeistä on se, että he ajattelevat kaikkien jotka ovat eri mieltä heidän kanssaan olevan jotenkin hulluja.

Ääriliikkeet käyttävät samaa argumenttia kuin Putin. Niin kauan kuin kaikki ovat hiljaa, niin ne kannattavat noita liikkeitä. Nuo liikkeet tietenkin saattavat aiheuttaa esimerkiksi poliisille ongelmia, koska heillä on tapana kertoilla poliisien "mielivallasta" jollekin lääkärille, joka sitten kirjoittaa poliisille hullun paperit. Eli tuolla tavalla sitten ääriliikkeet käyttävät myös päätään, kun he tekevät operaatioitaan.

Ääriliikkeet vetoavat aina siihen, että heidän aatteensa on jotenkin tavallisia poliittisia liikkeitä ylevämpi. He vetoavat myös siihen, että johtajuus merkitsee toisen täydellistä alistumista. Ja tietenkin vain niitä jotka ovat johtajia voidaan haastatella. Eli ääriliikkeiden agendana on vedota johtajuuteen sekä aseiden voimaan. Mikäli henkilö on eri mieltä, niin silloin hän saa kokea tuon liikkeen vihan. Eli alainen on tuollaiselle liikkeelle jokin koira, jonka tehtävä on vain totella ja tehdä mitä suurempi, parempi ja johtavaisempi henkilö sattuu sanomaan.

Mutta kuten tiedämme niin aseet kiehtovat sekä samalla myös antavat joillekin ihmisille rohkeutta. Ja varmasti myös osalla toimittajista on ollut sellainen ajatus, että mielistelemällä joitakin ääriliikkeitä, niin he voivat saada hyväksyntää sekä tilaisuuden kokeilla esimerkiksi ampuma-aseita. On myös ihmisiä joiden mielestä se, että he tukevat ääriliikkeitä sekä esimerkiksi välittävät noiden toimijoiden agendaa saavat nuo liikkeet jättämään heidät itsensä rauhaan. Eli jos ihminen katsoo muualle, eikä enää kommentoi noiden katuparlamenttiin uskovien henkilöiden sanomisia muuten kuin kertomalla että ääriliikkeen mukaan kannattaa lähteä tai tulee turpiin, niin silloin nuo henkilöt antavat vallan suoraan noiden ääriliikkeiden käsiin.

Kaikki me tiedämme että tarinat siitä, että joku istuu viereen ja kertoo tietävänsä missä kukakin asuu saattavat tuntua hyvin pelottavilta. Mutta sitten me voimme saman tien sanoa, että pelko on noiden äärijärjestöjen tai ääripään ihmisten tapa toimia. He diskriminoivat kaiken muun paitsi sen, mikä istuu juuri sillä hetkellä heidän omaan agendaansa tai ajattelutapaansa.

Se että kaikki ovat vain hiljaa ja katsovat sivusta tukee noiden ihmisten mallia siitä, että "hiljaa olo on myöntymisen merkki". Kun esimerkiksi ääriryhmän edustajalta kysytään siitä, että onko hän ehkä kovin suosittu tai onko hänen aatteellaan paljon kannattajia, niin silloin hän saattaa vastata, että "eihän tuolta näytä kuuluvan kovin paljon vastaväitteitäkään". Eli sama malli minkä Vladimir Putin on omaksunut on eskaloitunut läpi koko poliittisen ääriliikkeiden kirjon kentän aina Nordkappista Gibraltarille. Tuo asia on se, että niin kauan kuin kukaan ei sano mitään kielteistä ääriliikkeitä vastaan, niin ihmiset hyväksyvät tuon toiminnan.

Yksi asia tietenkin pistää silmään erityisesti ääriryhmiä koskevissa uutisissa. Noita ryhmiä kutsutaan usein nimellä "kansallismieliset". Ja tietenkin noihin asioihin liittyy paljon kyseisten liikkeiden glorifiointia. 

Glorifiointi eli liikkeen ympärille rakennettava gloria on sitä, että sen toimintaa romantisoidaan. Samoin esimerkiksi liikkeen sisältä etsitään niitä positiivisia asioita ja tuon mallin tietenkin nuo järjestöt ovat kopioineet Helvetin Enkeleiltä. Eli noiden poliittisten ääriliikkeiden jäsenyyttä kaunistellaan sekä kerrotaan tarinoita siitä, kuinka upeaa on kuulua kyseiseen järjestöön. Lehtijutuissa tuon MC kerhon jäseniä sekä heidän kovuuttaan ylistetään.

Tietenkin toimittajien runsaskätinen syöttäminen sekä juottaminen ovat asioita, joilla mikä hyvänsä liike saa toimittajien sympatiat puolelleen. joten onkohan joku Helvetin Enkeleistä tai jostain muusta MC-kerhoista ollut puuhamiehenä noissa poliittisissa ääriliikkeissä. Tai poliittisina ääriliikkeinä esiintyvissä katujengeissä. Eli osa katujengeistä tietenkin korostaa omia poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriään. Mutta todellisuudessa ne eivät ole sen poliittisempia kuin joku MC-kerho.

Eli ne ovat etnisiä jengejä joiden pääasiallinen toimenkuva on huumekauppiaiden suojeleminen sekä oman reviirin valvonta sekä kilpailevien jengien pitäminen pois omalta alueeltaan. Usein nuo jengit väittävät että heillä on tuhansia nimiä sekä että kaikki maksavat heille "veroja", mikä tarkoittaa oikeasti suojelurahana tunnettua kiristyksen mallia. Mikäli kiristettävä ei mukaudu vaatimuksiin, niin hänen talonsa voi palaa tai hän voi saada pesäpallomailasta päähän.

Ääriryhmien ongelma on se, että ne ovat yhden asian liikkeitä. Ja siksi kaikki pienet puolueet ovat jossain määrin jonkinlaisia ääriliikkeitä. Rävähtävillä sekä kovilla mielipiteillä saadaan paljon yleisöä. Sen kautta puolue saa huomiota, mutta kun puolueesta tulee parlamentissa sellainen vakavasti otettava voima, niin silloin puolueen eteen tulee tilanne, missä sen pitää oikeasti tehdä päätöksiä sekä kantaa vastuu päätöksistä, niin silloin tietenkin on edessä kysymys, että mistä sitten haetaan rahat uusiin toimintamalleihin?

Varmaan moni ääriryhmä tai ääriryhmän jäsen ajattelee että ulkomaalaiset pois Suomesta, otetaan oma valuutta käyttöön ja palkataan pari tuhatta uutta poliisia tai rajavartijaa sekä pannaan eurovirkamiehet suoraan metsätöihin. Mutta ongelmia tulee sitten siinä, että mistä sitten nuo miehet ja ehkä myös naiset itse hakevat työtä, jos he saavat tuon vaatimuksensa läpi? Ehkä heistä tulee sitten ryhmänjohtajia johonkin rajavartiostoon tai poliisiin, ja ehkä me sitten alamme panostaa idänkauppaan sekä liittyä Venäjään. Mutta tietenkin jos ajatellaan hallitusta, niin varmaan myös hallitusten pitää olla silloin sellaisia, että niillä on enemmistö parlamentissa. Hallituksen muodostamiseen tarvitaan tietenkin enemmistö parlamentissa, ja silloin pitää tuo enemmistö voida jotenkin muodostaa. Mikäli puolueella itsellään on enemmistö, niin silloin se voi muodostaa itse tuon hallituksen. Tai sitten sen pitää ryhtyä yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa. Ja silloin pitää myös muista puolueista löytyä sellaista mielenkiintoa hallituksen muodostamista sekä hallitusyhteistyötä kohtaan, että ne tulevat tuollaisen kansallismielisen ryhmittymän mukaan.

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/dw-vallankaappauksen-suunnittelusta-epailty-saksalaisryhma-oli-yhteydessa-venajalle/76c72eba-2fb1-4ba8-b431-800391178bc6

https://historiaajapolitiikkaa.wordpress.com/2022/12/07/saksan-vallankaappausyritys-kertoo-todellisesta-uhasta/

Radikaalien ainesten mielenosoituksen reitin ilmoittamisesta

Kimmo Huosionmaa

Aina välillä puhutaan siitä, että miksi esimerkiksi ääriainesten mielenosoitusten reitti kerrotaan julkisissa tiedotusvälineissä, sekä sitä asiaa arvostellaan, että miksi  jonkun mielenosoituksen yhteydessä mainitaan juuri äärimmäisesti ajattelevien henkilöiden sekä heidän aatteensa tunnusten olevan paikalla, koska tuon uutisoinnin väitetään toimivan kuin mainos, joka vetää paikalle juuri ääriainesten kannattajia, jotka tällä tavoin saavat äänensä kuuluviin. Ja se sitten tietenkin myös auttaa ihmisten tunnistamisessa. Toki maassamme on sanan ja kokoontumisen vapaus, mutta jos siellä aletaan lakia rikkoa, niin tuolloin poliisin pitää puuttua tilanteeseen. Ja tuolloin ei naamioituminen esimerkiksi villaisella huivilla tai  nailonista valmistetulla sukalla, koska nykytekniikka saa kasvot näkymään keveiden naamioiden alta.

Poliisi voi infrapunakameran avulla selvittää myös naamioituneiden mielenosoittajien henkilöllisyydet melko helposti. Samoin voidaan kartoittaa sitä, miten suuri suosio tuollaisella ääriryhmällä oikeastaan on, ja kuinka suuri halu tällä ryhmällä on oikeasti lähteä tappelemaan poliisin kanssa tai vahingoittamaan jotain ihmistä. Kun keskustellaan siitä, kuinka konkreettisen uhan nuo järjestöt muodostavat, niin silloin puhutaan samanlaisesta toiminnasta, kuin mitä esimerkiksi Helvetin Enkelit ovat tehneet.

Maassamme on vaikea saada aseenkantolupaa muuhun kuin vakavasti otettavaan harrastukseen, ja tuon aseen saadakseen pitää ihmisellä olla ampuma-aseen hankkimiseen kahden aseen omistajan suositus, sekä tietenkin myös ampuma- tai metsästysseuran jäsenyys. Mikäli henkilö lähtee nujakoimaan poliisin kanssa käy usein niin, että aseet lähtevät takavarikkoon, ja samoin henkilö saa usein tällöin vielä rikosrekisterin, joka estää esimerkiksi upseeriksi pääsemisen. Myös väkivaltaiseen tai  muuta rikollista toimintaa järjestöön kuuluminen aiheuttaa ampuma-aseluvan perumisen.

Jos ihminen sattuu asumaan esimerkiksi varuskunta-alueella ja saa rikosrekisterin, niin silloin hän saattaa joutua muuttamaan pois. Myös liiketoiminta lupa voidaan tuolloin perua lopun iäksi, koska henkilö ei tuolloin kykene hoitamaan tällaisia asioita, koska hän on toiminut mukana rikollisessa organisaatiossa, ja esimerkiksi polttopullojen heittelystä tulee helposti murhapolttoa koskeva syyte, mikä ei tietenkään ole mikään kovin mukava asia, ja jos siitä jää kiinni, niin silloin edessä on hyvin pitkä vankeustuomio.

Mutta tässä sitten vielä pitää todeta, että Suomessa on monia asioita jäänyt mediasta pois. Yksi niistä on se, että tietenkin kun johonkin radikaaliin ryhmään kuulutaan, niin siellä sitten talon takana puhutaan kaikenlaista esimerkiksi siitä, mitä pitää tehdä ihmisille, jotka eivät miellytä. Mutta sitten kun päätöksen toimeenpano lähestyy, niin silloin ei enää ryhmässä olekaan niin paljon ihmisiä kuin aluksi. Eli metsässä tai jossain asunnossa on helppo uhota erilaisista asioista, mutta sitten kun pitää lähteä tekemään jotain konkreettista, niin silloin alkaa väki vähetä.

Näet kukaan ei halua henkirikosta eli murhaa tai pahoinpitelyä nimiinsä. Pahimmassa tapauksessa henkilön katsotaan olevan yllytyshullu, joka tuomitaan mielisairaalaan. Tuolloin perusteena käytetään sitä, että henkilö on täysin muiden ohjailtavissa, jos hän muita miellyttääkseen lähtee tekemään rikoksia riippumatta niiden laadusta. Tällaisessa tapauksessa missä on teon takana puhdas käsky, joutuu tekijä usein vankilan sijasta psykiatriseen sairaalaan, koska katsotaan, että hän ei kykene vastaamaan teoistaan, ja on täysin muiden ohjailtavissa. Tuolloin henkilö joutuu usein myös holhoukseen, koska hän ei kykene esittämään "järkevää syytä" teolleen, jolloin tuomari katsoo henkilön olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään.

Näet jos ihminen tottelee toisten käskyjä tehdäkseen ryhmään vakuutuksen, niin hänen katsotaan olevan yllytyshullu, joka antaa toisten käyttää itseään hyväksi. Ja hänen pitäisi tietää mikä on oikein ja mikä väärin ilman sen suurempia lain lukuja. Jos sitten joku käyt tekemässä rikoksen tuon ryhmän nimissä, niin silloin saa koko ryhmä kuulla tästä asiasta kotietsintöjen muodossa. Samoin tuolloin saattaa itselle avautua vankilan ovi, koska tuolloin toiminta voidaan katsoa rikokseen yllyttämiseksi, ja siitä sitten seuraa hyvin ikävä tuomio, jos joku menee tekemään jotain tyhmää.