Näytetään tekstit, joissa on tunniste lainsäädäntö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lainsäädäntö. Näytä kaikki tekstit

tiistai 29. huhtikuuta 2025

Globalisaatio: eli kuinka lait kadottavat merkityksensä

 Monikansallisten yhtiöiden ongelma on siinä, että ne voivat siirtää tuotannon vaikkapa Intiaan, missä tuo tuotanto on täysin poissa EUn viranomaisten valvonnasta.  Kansallisten viranomaisten mahdollisuutta valvoa esimerkiksi tuotantoa rajoittavat kansallisvaltion rajat. Ja monikansalliset yhtiöt voivat helposti siirtää tuotannon pois EUsta. Tuolloin esimerkiksi ympäristö- ja tuotantoa koskevien turvallisuus näkökohtien huomioiminen saattaa olla täysin kiinni yhtiön johdon tahdosta sekä moraalista.  Saattaa olla että noista kolmannen maailman maista puuttuu täysin esimerkiksi ympäristöä koskeva lainsäädäntö. Ja jos lainsäädäntöä ei ole, niin silloin myöskään lakia ei voida rikkoa. 

Eli jos yhtiöllä on käytössään multikansallinen tuotantoketju, niin lait ikään kuin sulavat tuon yhtiön edessä. Jos yhtiötä halutaan syyttää esimerkiksi jostain ympäristörikoksesta, niin silloin syyte pitää lukea maassa, jossa tuo teko on tapahtunut. Jos jossain Nigeriassa 300 litraa dioksiinia pääsee Atlantin valtamereen sekä samalla ennen pitkää myös omalle lautasellemme, niin tuota asiaa ei ehkä kukaan viitsi edes raportoida. Ja vaikka raportoidaan, niin se ei johda mihinkään. Länsimaat syytävät jatkuvasti jätteitä Afrikkaan, jossa niiden käsittely on "vähemmän byrokraattista" kuin länsimaissa, eli noita Afrikkalaisia yhtiöitä eivät sido lait samalla tavalla kuin Europpalaisia yhtiöitä. 

Ja saattaa olla että vaikka esimerkiksi elektroniikkajätete luovutetaan asiallisille toimijoille, niin nuo toimijat voivat sitten Afrikassa myydä jätteet suoraan jollekin paikalliselle yhtiölle, jossa nuo levyt sitten poltetaan maakuopassa eikä kukaan työntekijä edes viitsi käyttää mitään hengityssuojaimia. Tai suojaimia ei edes ole olemassa. 

Lain kirjain on länsimaissa erittäin korkealle arvostettu asia. Me kaikki olemme tottuneet siihen, että voimme aina vedota lakiin sekä siihen, että lait on tarkoitettu noudatettaviksi. Mutta voimmeko kuvitella tilannetta, missä varsinkaan ympäristölait eivät velvoittaisi joitakin yhtiöitä tai muita toimijoita? Eli olisimme tilanteessa, missä ympäristöä koskeva lainsäädäntö sekä esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä koskevat direktiivit eivät enää merkitsisi mitään. Tuo tilanne on syntynyt globaalien tuotantoketjuiden myötä. 

Globaalien tuotantoketjuiden kautta monikansalliset yritykset ovat siirtyneet tilaan, missä niiden ei tarvitse noudattaa ilmeisesti oikeastaan kenenkään lakeja. Monikasalliset eli globaalit yhtiöt toimivat useiden valtioiden sekä valtioliittojen alueella, eli niiden toiminta-alue kattaa useita lainvalvonta alueita, joten ne voivat kohdistaa tuotantoa valtioihin joissa eivät esimerkiksi hiilidioksidi- tai muut päästönormit ole samalla tasolla kuin EUssa. 

Samoin se että työolosuhteet noissa kolmansissa maissa eivät ole samalla tasolla kuin EUssa ainakin pitäisi olla antaa noille maille kilpailuetua. Eli kun rumasti puhutaan, niin me voimme varmasti ylpeillä maailman puhtaimmalla teollisuudella, jos olemme ulkoistaneet koko tuotannon suoraan johonkin kehitysmaahan. Se että esimerkiksi EUssa ympäristödirektiivit sekä ympäristötietoisuus kasvaa, nostaa niiden maiden osakkeita, joissa ympäristöstä ei välitetä samalla tavalla kuin siitä pitäisi välittää. Tuolloin valtion alueella toimiva teollisuus saa etua siitä, että sen ei tarvitse välittää ympäristöstä eikä varsinkaan työturvallisuudesta. 

Globaalien tuotantoketjuiden valvonta on hyvin vaikeaa. Saattaa olla että vaikka EUssa päämajaansa pitävä yhtiö siirtää tuotannon johonkin kolmannen maailman maahan, ja esittelee ylpeästi tehdasta, joka täyttää kaikki normit, niin tuo kolmannen maailman alueella toimiva yhtiö saattaa perustaa aputoiminimen tai tytäryhtiön, jonka kautta sitten tuotantoa voidaan ulkoistaa vaikka johonkin toiseen maahan. Eli jos tuotanto tapahtuu aputoiminimen tai tytäryhtiön nimissä, niin saattaa käydä niin, että tuohon tuotteeseen liitetään vain tuotemerkki tuossa medialle esitellyssä tehtaassa. 

Työturvallisuuden valvonta voi jäädä noissa tapauksissa esimerkiksi turistien varaan, eli jos joku turisti sitten ottaa valokuvia jostain tehtaasta, niin niiden perusteella voidaan tuo mahdollisesti hyvinkin moraaliton toiminta paljastaa medialle. Muuta ei tuossa tapauksessa voida ilmeisesti tehdä, kuin paljastaa asia sekä toivoa boikottia. Tuolloin tietenkin tehtaassa pitäisi olla esimerkiksi EUn alueella pämajaansa pitävän yhtiön logo tai tuo tehdas pitää muuten voida yhdistää EUssa toimivaan tuotemerkin haltijaan. 


keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Ensimmäiset geenimuunnellut lapset ovat syntyneet, mutta miten lainsäädäntö suhtautuu tähän asiaan?



https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Tekniikka ja talous lehdessä on artikkeli, missä kerrotaan, että lapsi voi saada nykyään esimerkiksi Iso-Britanniassa kolme vanhempaa, jos hänelle on annettu esimerkiksi mitokondrio-hoitoa. Ja tämä asia tietenkin aiheuttaa keskustelua kaikkialla maailmassa. Kun keskustellaan lainsäädännöstä, niin silloin pitää muistaa sellainen asia, että tiede, tekniikka sekä lainsäädäntö ovat kolme täysin erilaista asiaa, ja maailmasta löytyy aina valtioita, joiden viranomaiset eivät edes välitä lakeja valvoa. Oletteko muuten itse ajatelleet soitella paikalliselle poliisiasemalle, ja kertoa että joku vaikkapa kloonaa ihmisiä?

Mitähän tuossa paikassa sitten tehdään, eli lähteekö partio heti paikalle, kun joku tuollaisen ilmiannon sattuu tekemään? Ihmisen toteaminen klooniksi vaatii biometristen tunnisteiden eli sormenjälkien sekä DNA:n testaamista. Tuolloin ensin etsitään henkilön identtinen kaksoisolento, ja sen jälkeen katsotaan sormenjäljet, että ne ovat vastaavia kuin toisen identtisen henkilön, ja sitten asia varmennetaan DNA:n avulla. Mutta asiaan liittyy sellainen piirre, mitä varmaan moni ei ole ajatellut ainakaan kovin usein, ja se on se, että biometrinen tunniste kuten sormenjälki sekä kasvot voidaan muotoilla uudelleen.

Pelkkä ihottuma käsissä estää biometrisen tunnisteen eli sormen- tai kämmenen jäljen ottamisen, ja kasvojen muoto voi muuttua esimerkiksi pahoinpitelyn tai onnettomuuden seurauksena. Se tarkoittaa sitä, että identtisen kaksoisolennon löytäminen on tuolloin vaikeaa, ja samasta syystä esimerkiksi kännyköissä ei ole pelkkää biometristä tunnistusta, vaan tunniste varmennetaan salasanalla. Nimittäin jos sormenpäähän tulee ihottuma, niin silloin tuo tunniste menee piloille.

Hammaskartan avulla tapahtuva henkilön tunnistaminen on helppoa, mutta kun sitten lähdetään etsimään identtistä kaksoisolentoa tuon tunnisteen avulla, niin tämä ei ole kuitenkaan paras mahdollinen tapa toimia. Nimittäin hammaskartta on oikeastaan aina yksilöllinen. Hampaiden kuluminen sekä paikkaaminen ovat aina yksilöllisiä asioita, ja esimerkiksi ruokavalio sekä hampaiden harjaamistiheys ja tietenkin elinympäristö tekee ihmisen hampaista joka tapauksessa uniikkeja. Eli jos vaikka toisen henkilön käyttämässä juomavedessä on paljon karies-bakteereja tai hänen hampaansa kuluvat vaikkapa mekaanisen rasituksen takia nopeasti, niin silloin käy niin, että kahdella ihmisellä olisi joka tapauksessa niin paljon ero, että heitä ei tämän asian avulla voisi todeta edes sukulaisiksi.

Lähteet:

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/luonnontiede/lapsella-on-kolme-vanhempaa-menetelmaa-hyodynnettiin-ensimmaista-kertaa-hedelmattomyyshoidossa-6616857

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/maailman-ensimmaiset-geenimuokatut-lapset-syntyivat

Kuka räjäytti Nord-Stream 2n?

https://yle.fi/a/74-20237886 Kenttätason  toimijoina  oli joukko ukrainalaisia. Ja kuten YLEn jutusta ilmenee, niin tuon kaasuputken räjäytt...