Ihmiskauppaa on ollut olemassa koko historian ajan.

 

"Pakottava kontrolli on henkisen väkivallan äärimmäinen muoto. Siinä uhri saadaan riippuvaiseksi tekijästä ja häneltä viedään itsemääräämisoikeus. Kuva: Silja Viitala / Yle" (YLE)

Kaikki ihmiskaupan uhrit eivät ole samanlaisia. Mutta metodit ovat aina samat. Niin sanottu pakottava kontrolli estää ihmisiä puhumasta. "Pakottava kontrolli on termi, jolla kuvataan henkisen väkivallan äärimmäistä muotoa. Siinä uhri saadaan riippuvaiseksi tekijästä ja häneltä viedään itsemääräämisoikeus, kertoo oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman."(YLE)

Tiesitkö muuten että esimerkiksi monen kamppailulajin historiaan kuuluu se, että aluksi näitä otteluita on järjestetty nimenomaan alamaailman toimesta. Ihmiskauppa on oikeastaan hyvin vanha kauppamuoto. Eli esimerkiksi Rooman gladiaattorit olivat periaatteessa ihmiskaupan uhreja. He eivät olleet uhreja tavallisten ihmisten silmissä. Nimittäin heillä oli miekat. Ja juuri tuon gladiaattorin työn erityispiirre oli se, että he tekivät väkivaltaa toisilleen. Vaikka Lucius Cornelius Sullan jälkeen gladiaattorit olivat periaatteessa vapaita miehiä, niin todellisuudessa heidän herransa oli heidän omistajansa. Gladiaattorit joutuivat kustantamaan koulutuksensa, ja sitten vielä ylöspitonsa. 

Eli he maksoivat kaikki saamansa rahat herralleen, joka oli käytännössä heidän omistajansa. Tarinat vapaista miehistä saattoi olla virallinen totuus. Mutta todellisuus oli muuta. Tuo tarina kerrottiin usein siksi, että ihmiset kävisivät katsomassa Colosseumin julmia näytöksiä. Ja tilannetta pahensi se, että nuo velkojat käyttivät verkosto velkaa. Asuminen "hotelli Colosseumissa" maksoi. Ruoka maksoi, samoin lääkäri maksoi. Aseista ja varusteista piti maksaa.  Eli gladiaattorin velka koostui useista yksiköistä tai veloista, mistä mikään ei ollut kovin suuri. 

Mutta velkaa tehtiin aina enemmän. Noiden pienten velkojen takana oli usein sama henkilö. Eli tuo verkosto velka koottiin saman ihmisen kukkaroon. Gladiaattorit söivät hyvin. Kaikki oli sen takia hyvän näköistä. Ja kalterien tehtävä oli muka estää muita varastamasta gladiaattorien aseita. Heidän julmuuttaan, barbaarisuuttaan sekä muita asioita mainostettiin. Syy tähän oli se, että tavallisten ihmisten ei haluttu keskustelevan noiden barbaarien kanssa. Ruoskimista perusteltiin sillä, että se karaisi gladiaattoria. Häntä opetettiin sen kautta kestämään kipua. 

Gladiaattorit olivat kauppatavaraa. Samoin kuin toiset orjat olivat. Mutta gladiaattorin kohdalla heidän työnsä oli nimenomaan toisen vahingoittaminen. Myös esimerkiksi alamaailmassa tiedetään järjestettävän nyrkkeily ja muita kamppailu-otteluita, joissa sitten rahat panee taskuun joku muu kuin tuo kamppailija. Eli periaatteessa noissa "otteluissa" tarkoitus on nimenomaan vahingoittaa vastustajaa. Ja sitten kun tuo kamppailija ei kykene enää "kamppailemaan", niin hänet paiskataan kadulle. En tiedä että järjestetäänkö noita tappeluita vielä, mutta ennen ne olivat kuulemma melko yleisiä. Kuitenkin aina joskus kuuluu tarinoita jostain laittomista nyrkkeilysaleista, joissa ei ole sääntöjä. 

Orjuuteen eli ihmiskauppaan kuuluu kiinteästi orjien säälimätön pahoinpitely. Orjapiiskurien eli orjien joukosta nostettujen työnjohtajien työhön kuului orjien säälimätön hakkaaminen ruoskilla ja patukoilla. Tarkoitus oli siis alistaa ja tuhota orjan psyykkinen vastustuskyky. Piiskuri oli siis toinen orja. Joka tietenkin oli kohotettu muiden yläpuolelle. Juuri orjien eriarvostaminen teki kapinoista mahdottomia. Toiset orjat saivat enemmän kuin toinen. 

Kun ajatellaan orjia sekä plantaaseja, joissa orjia käytettiin. Niin tietenkin kysytään, että miten Eurooppalaiset kangastehtailijat hyväksyivät tuon toiminnan? Suurin osa noista eurooppalaisista puuvillan ostajista ei edes tiennyt mistä tuo puuvilla oli lähtöisin. Jos puuvilla oli tuotettu esimerkiksi jossain plantaaseilla, niin plantaasit sijaitsivat sisämaassa. Laivamiehet eivät nähneet olosuhteita, missä tuotanto tapahtui.  Tietenkin he saattoivat nähdä kahlittuja ihmisiä, mutta nuo asiat selitettiin sillä, että kyseiset henkilöt ovat rikollisia. Ja puuvillan kohdalla tietenkin tullipaperit voitiin vaihtaa sellaiseksi, että lasti näytti olevan peräisin maasta, jossa kasvatus ja keräys tehtiin palkkatyönä. Tietenkin oli olemassa erilaisia velkomisjärjestelyjä, joilla noita työntekijöitä voitiin kiristää. Ja työläinen ei tietenkään saanut koskaan noita velkojaan hoidettua. 

Samoin orjia käyttäneet henkilöt saattoivat valehdella. He saattoivat sanoa, että he olivat kertoneet asiakkailleen millaisissa oloissa nuo henkilöt olivat tehneet töitä. Siis puhuivatko he totta? Heillä oli sellainen taito, eli he saattoivat vetää muita mukaansa. Eli he etsivät tarkoituksellisesti sellaisia hyväuskoisia vaikutusvaltaisia miehiä, joiden avulla he uskottelivat muille, että kaikki oli kunnossa. Eli he käyttävät samoja metodeja kuin esimerkiksi edesmennyt pedofiili Epstein, joka poseerasi mielellään vaikutusvaltaisten ihmisten kanssa. 

Syyllistäminen ja häpeä estivät todistajia kertomasta asioista, jotka olivat hyvin vakavia. He saattoivat osallistua orjien kiusaamiseen tai jopa surmaamiseen. Syy tähän saattoi olla se, että esimerkiksi korruptoitunut upseeri väitti alaisilleen, että orja oli tappanut lapsia. Ja tietenkin jälkeenpäin alaisten väitettiin toimineen omin päin. Eli syyllisyys vieritettiin alaisten niskoille. 

Eli ihmiskaupan menetelmät ovat olleet käytössä jo muinaisessa Roomassa. 

Rikollisten käytössä on uusi menetelmä, jolla he voivat sulkea uhriensa suun. Tuota menetelmää kutsutaan pakottavaksi kontrolliksi. Tuon menetelmän perusajatus on se, että uhria syyllistetään jatkuvasti. Jos uhri tekee jotain, niin se tarkoittaa sitä, että toinen on sitten korjaavinaan kaikki tämän alistetun uhrin työt. Uhrin itsetunto saadaan painettua maan rakoon simputtamalla. Työnjohtaja saattaa soittaa, että hän on puoli päivää korjannut alaistensa työtä, vaikka todellisuudessa hän ei ole edes työpaikalla käynyt. Sosiaalisen kontrollin tarkoitus on yksinkertaisesti saada uhri tuntemaan häpeää. Sekä jopa uskomaan että hänen riistäjänsä ovat oikeasti hänen "kavereitaan". 

Väkivalta saattaa noissa piireissä olla niin sanottua "isällisiä avokämmeniä". Kun henkilö otetaan tuollaiseen joukkoon, niin tietenkin hänellä pitää olla tyttö tai poikaystävä. Tuo ihminen ei itse koskaan lyö tätä uhriaan, vaan lyömisen hoitaa joku muu. Jos tuo henkilö ei kerro heti kaikkea, kuten sitä, että toinen on esimerkiksi ajatellut käydä kysymässä poliisilta siitä, että saako jotain asiaa tehdä, niin se pitää heti sanoa omalle pomolle. Jos vahtikoira kadottaa toisen näkyvistä, niin se saattaa  merkitä jopa kuolemaa. Ja noissa piireissä tietenkin toinen on toista hiukan ylempi. Eli fyysisesti heikompi henkilö välittää esimerkiksi huumeet tälle parille. 

Jos uhri ei tottele, niin häntä nöyryytetään erittäin voimakkaalla tavalla. Hän ei ehkä saa huumeita. Tai sitten potkun mahaansa. 

Kyseessä on eräänlainen koirakoulu, jossa uhrille tarjotaan keppiä ja porkkanaa. Jos uhri on kiltisti, niin hän saattaa saada jotain huumetta. Jos uhri on tuhma, niin häntä saatetaan lyödä poskelle. Uhrille saatetaan opettaa erilaisia sormimerkkejä. Jos hän ei noita merkkejä tottele, niin silloin hän saattaa saada pesäpallomailasta vatsaan. Eli pahimmillaan tietty sormimerkki saa uhrin värisemään kauhusta. Ja tietenkään mitään muita kuin näiden ihmiskauppiaiden hyväksymää seuraa ei voida ajatellakaan. 

Menetelmän tarkoitus on ripustaa uhri alistajaan, eli tehdä tästä läheisriippuvainen. Sitten läheisriippuvuuden kautta henkilö johdatetaan rikosten maailmaan. Idea tuossa toiminnassa on se, että uhrin sosiaaliset suhteet katkaistaan täysin. Hän ei saa pitää yhteyttä kotiinsa eikä entisiin ystäviinsä. Eli kuten YLEn artikkelissa todetaan, niin "Keinoja on monia: puhelin ja maksuvälineet voidaan ottaa pois, uhri eristetään tutuista ihmisistä, häntä uhkaillaan tai pidetään alistettuna käyttämällä hyväksi esimerkiksi huumeriippuvuutta." (YLE). 

Ihmiskauppaa on sekä lailliselta näyttävässä liiketoiminnassa että myös rikollisessa toiminnassa. Eli ihmiskauppias saattaa pakottaa uhrejaan salakuljettamaan huumeita. Siis näissä tapauksissa yleensä kyseessä on esimerkiksi  huumeiden kuljettaminen vankilaan. Eli näillä ihmiskaupan uhreilla ei ole käytössään pikaveneitä. 

Ihmiskaupan uhri ei välttämättä ole esimerkiksi jostain kaukaa Afrikasta tai Aasiasta tullut henkilö. Hän voi olla aivan oikeasti Suomen tai jonkun muun pohjoismaan kansalainen. Ja yksi ryhmä joka helposti joutuu niin sanotusti vedätetyksi ovat rajoitetusti oikeustoimikelpoiset henkilöt. Eli perheenjäsenet tai "hyvät ystävät" saattavat teettää heillä omia töitään. Kuvio näissä asioissa on se, että "kaveri" ottaa työpaikan lehden jakajana tai siivoojana. Ja laittaa tuollaisen vajaavaltaisen tekemään nuo työt. Hän on saattanut väittää työn olevan esimerkiksi kuntouttavaa työtä, ja olevansa esimerkiksi terapeutti. 

Yleensä tuollainen ihmiskauppias saa kaiken näyttämään hyvältä. Yleensä uhrin värvärinä toimii toinen nainen tai samaa sukupuolta oleva henkilö, joka on kaiken lisäksi samanikäinen. Yleensä aluksi käytetään esimerkiksi pientä velkaa, jonka tuo joukko on tehnyt tälle uhrilleen. Eli aluksi kyseessä on pieni, 10-50 euron laina, jota sitten lähdetään maksamaan takaisin. Yleensä takaisinmaksusta puuttuu pari euroa, joita tuo ihmiskauppias sitten lähtee tuomaan uudelleen. Eli tuolla tavalla hän alkaa esittää poikaystävää tai tyttöystävää. Ja tietenkin tuo uhri kutsutaan esimerkiksi kotibileisiin. 

Tämän jälkeen joku väittää hänen hajottaneen talon omaisuutta, johon ei tietenkään ole rahaa. Huumekokeilut ovat tietenkin hyvä tapa saada ihmisten suut tukittua. Kun tuo joukkio alkaa sitten ympäröidä uhriaan, niin he saattavat olla tämän entisiä ystäviä kohtaa. He saattavat esittää esimerkiksi tukihenkilöä tai jopa poliisia. Kun uhri saadaan hallintaan, niin hänet ehkä viedään toiseen maahan. Syy miksi esimerkiksi ihmiskaupan uhria ei aina ehkä havaita, on se että nuo joukkiot jotka heitä tekevät tätä ovat tarkkoja yksityiskohdista, sekä siitä että heidän esineenä pitämä ihminen on edustava. 

Eli siksi näitä prostituutioon pakotetut naiset ja joskus miehet tietenkin puetaan merkkivaatteisiin. Eikä heissä ole esimerkiksi ainakaan näkyviä pahoinpitelyn jälkeä. Juuri tuon takia nämä uhrit Eivät uskalla tai halua kertoa mitään. Heille saatetaan kertoa, että jengillä on suhteita poliisiin. Tai että vieraan valtion viranomaiset hyväksyvät tällaisen toiminnan.  Se että esimerkiksi maksuvälineet otetaan pois on asia, jolla henkilöä estetään esimerkiksi ostamasta itselleen tärkeitä asioita. 

Periaatteessa ihmiskaupan uhriksi voi päätyä myös suomalainen. Kun henkilöltä viedään maksuvälineet, niin hän joutuu tekemään ehkä velkaa jollekin jengille saadakseen pitää esimerkiksi asuntonsa. Joskus ainakin ulkomailla korruptoituneet lääkärit ovat joskus "unohtaneet" kirjoittaa sellaisia todistuksia, joilla henkilö voisi saada esimerkiksi heille kuuluvia tukia. Tuo ajaa päihteiden väärinkäyttäjän tekemään pimeitä töitä, jotta he saavat maksettua vuokraansa. Tuolloin noiden töiden teettäjä on sitten ehkä syyttänyt noita tekijöitä vaikkapa vahingonteosta. Sen jälkeen heidät pakotetaan prostituutioon. Ihmiskauppias on aina aluksi hyvin luotettavan tuntuinen. Periaatteessa he toimivat samalla tavoin kuin esimerkiksi omistushaluiset puolisot toimivat. 

He eristävät uhrinsa entisistä sosiaalisista piireistään, ja usein noissa tilanteissa käytetään huumeita jotta uhri tuntisi olonsa hyväksi. Hänet siis ripustetaan sosiaalisesti toiseen ihmiseen, eli pakotetaan tavalla tai toisella sanoutumaan irti entisistä kavereistaan. Ja riippuvuus huumeista tietenkin saa aikaan sen, että uhri ei uskalla tai halua sanoa itseään irti tuosta uudesta kaveripiiristään, joka tietenkin esittelee rahojaan ja se mikä tietenkin estää vanhempia huomaamasta mitään on se, että usein tuollaisen ihmiskaupan uhrin pukeutuminen muutetaan "tyylikkääksi". 

Varsinainen alistaminen perustuu siihen, että uhria syyllistetään kaikista asioista. Häntä haukutaan jatkuvasti tyhmäksi. Ja tietenkin selän takana kerrotaan kaiken maailman tarinoita siitä, kuinka uhri on tehnyt sitä tai tätä. Koskaan ihmiskaupan uhri ei saa käydä mitään kouluja, koska tietämättömyys kohottaa alistajan asemaa. Kun uhri ei vain tiedä oikeuksiaan tai hänen päätösvaltaansa eli oikeustoimikelpoisuuttaan on rajoitettu, niin se antaa noille ihmiskauppiaille mahdollisuuden esimerkiksi teettää omia töitään uhrillaan. 

https://yle.fi/a/74-20231606

Äärimmäinen ajattelu kiinnostaa, mutta...

Se mikä koskee äärioikeiston maskimiehiä voidaan laajentaa koskemaan kaikkia jengejä. Ja pahimmillaan väärin tehty journalismi tekee noista joukkioista houkuttelevia. Jengit houkuttelevat erityisesti epävarmoja nuoria, jotka etsivät kiinnekohtaa elämäänsä. Eli jengit tarjoavat noille ihmisille ympäristön, jossa he kokevat saavansa hyväksyntää. He kokevat saavansa jengistä auktoriteettia. Joten mikäli journalismissa ei olla tarkkoja, niin jengit muuttuvat silloin jonkun silmissä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Eli pahimmillaan uutinen muuttuu mainokseksi, jonka avulla joku "klubi" voi värvätä uusia jäseniä. 

Äärioikeisto on ollut taas pinnalla mediassa. Sen maskeja käyttäviä jäseniä esitellään julkisesti miehinä, joita ei vastustella. Se mikä unohtuu usein on se, että jos esimerkiksi jotain "fight clubia" ei virallisesti ole olemassakaan, niin sen ohjaajille ei voida tehdä mitään turvatarkastusta. Eli pahimmillaan kyseessä on jossain omakotitalon kellarissa kokoontuva ryhmä, jossa treenataan esimerkiksi anabolisten steroidien sekä amfetamiinin voimalla. Eli joku saattaa noissa piireissä mennä hiukan liian pitkälle. Eli kuka hyvänsä voi väittää olevansa tuollaisten ryhmien edustaja. Kyseisiin ryhmiin saattaa soluttautua esimerkiksi "Jammu Setä", joka raiskaa alaikäisiä. Tai sitten kellarissa vain hakataan joku uusi jäsen sairaalakuntoon. 

Eli pahimmillaan toiminta on kuin jossain MC-jengissä. Joukossa vallitsee rautainen kuri, ja jos joku sitten haluaa erota, niin hänet rusikoidaan puolikuoliaaksi tai pahempaa. Ja onko noissa ryhmissä muuten mainittu esimerkiksi hintaa, eli paljonko niiden jäsenyys maksaa. Joissain MC-piireissä eroaminen joukosta tarkoittaa vähintään moottoripyörän ottamista "maksuksi" jäsenyyden tuomista kustannuksista. Ja pahimmillaan eroava jäsen kohtaa karun lopun jonkun kuusen alla. Eli jos ryhmää ei kukaan valvo, tai sitä ei ole olemassa, niin noissa piireissä voi tapahtua ihan mitä tahansa. Ja jos maskeja käytetään jatkuvasti, niin silloin kuka vain voi soluttautua tuollaiseen ryhmään, ja lyödä toisia takaapäin. Tai tehdä ryhmän nimissä jotain, mistä voi seurata hyvin ikäviä asioita lopun elämän ajaksi. 

Pelko pitää joukon kasassa. 

Nuo maskimiehet värväävät mielellään epävarmoja ihmisiä omiin joukkioihinsa. Värväämisen yhteydessä korostetaan joukon poliittisia päämääriä, mutta pahimmillaan kyseessä on pelkkä katujengi, joka kauppaa huumeita sekä tekee muita rikoksia. Kaikki rikollisjärjestöt toimivat samalla tavalla. Aluksi jäsenkokelasta kannustetaan uhoamaan muille järjestön nimissä. Sen jälkeen nuo henkilöt sitten alkavat hakea turvaa tuosta joukosta. Aluksi toiminta on viatonta, mutta sitten se muuttuu vaakavammaksi. Eli henkilö etenee rikosten portailla kohti aina vain vakavampia tekoja, Ja lopulta jäsen tekee murhia. Tuolloin joukkion ote on niin kova, että sieltä on vaikea lähteä, ja pelko kostajista pitää joukon kurissa. Samoin jos henkilö on osallistunut "kurin palauttamiseen" eli pahimmillaan surmannut kavereitaan, niin seurauksena on tuolloin ehkä loppu elämä vankilassa. 

Taas vapun jälkeen media on ollut täynnä tarinoita esimerkiksi eräästä vappumarssien yhteydessä tapahtuneesta pahoinpitelystä, sekä Lappeenrannan yliopistolla vaikuttaneesta ryhmästä, joka käyttää takeissaan avoimesti natsisymboleja. Myös äärioikeistolaista aatemaailmaa edustava ilmeisesti kamppailulajien harrastamista tukeva verkosto on saanut taas kiitettävästi palstatilaa. On tärkeää että noista asioista puhutaan. Kun käytetään esimerkiksi natsitunnuksia jossain opiskelijajärjestössä, niin joku voi ajatella, että kyseessä on viaton pila. 

Samalla unohdetaan se, että tuo opiskelija on joskus tulevaisuudessa asemassa, jossa hän saattaa tehdä koko kansakuntaamme koskevia päätöksiä. Ja jos hän nuorena on ottanut natsiaatteen omakseen, niin hän saattaa sitten alkaa toteuttaa tuota aatettaan jossain asemassa, missä sillä on merkitystä. Siis toisin sanoen jos ihminen saa positiivista palautetta esimerkiksi karjumalla natsien taistelulauluja, niin hän saattaa muuttua natsiksi, joka kuvittelee että tuollainen aggressiivinen sekä väkivaltainen ajattelu- ja toimintatapa on hyväksyttävää. On hienoa että toimittajat raportoivat näistä ääriryhmistä. 

Mutta samalla unohdetaan se, että naamiot, itsepuolustuslajit sekä yhteenkuuluvuus ovat asioita, jotka saavat joukkion näyttämään houkuttelevalta. Varsinkin epävarma nuori saattaa kokea tuollaisen "fight clubin" hyvin houkuttelevana vaihtoehtona. Ja samalla meidän pitäisi miettiä sitä, että miten paljon noissa jutuissa puhutaan itsepuolustuslajeista. Eli osassa noista mediajutuissa on sellainen äänensävy, että niissä korostetaan noiden järjestöjen tai verkostojen kurinalaisuutta, kovuutta, sekä sitä, miten järjestäytyneitä he oikeastaan ovat. Eli sanoma on se, että "meille ei vittuilla". Myös poliisia kuvataan usein niin, että jotkut voivat ajatella poliisien olevan noiden mustiin pukeutuneiden ääri-ajattelijoiden kanssa samaa mieltä. 

Korostamalla sitä, miten vähän yliopisto tai poliisi voi tehdä noissa tapauksissa, niin silloin tietenkin kyseinen uutinen saattaa houkutella jotain hiukan epävarmaa nuorta kyseisiin ryhmiin. Mutta siis samalla kun luemme noita juttuja, joissa poliisi osoittaa kaapin paikkaa vastamielenosoittajille, tai että kun joku sattuu potkimaan jotain tyttöä päähän, niin silloin jotenkin joku saattaa ajatella, että poliisi ei edes halua ottaa noita potkijoita kiinni. 

Siis jos nuo henkilöt ovat niin varmoja asiastaan sekä sen oikeutuksesta, niin miksi he peittävät kasvonsa? 

Mutta samalla meidän pitäisi muistaa yksi asia. Jos ihminen käyttää naamiota, niin hän saattaa kokea olevansa toisen yläpuolella. "Minä tunnen sinut, mutta sinä et tunne minua" on signaali, joka saattaa antaa voimaa. Tosiasiassa maski saattaa aiheuttaa vaaran myös sen käyttäjälle. Kuka vain voi soluttautua noiden naamioitujen miesten joukkoon, ja ryhtyä potkimaan ihmisiä päähän. Toinen asia on se, että maski ja aurinkolasit peittävät ihmisten kasvot. Se tekee ihmisestä persoonattoman. Ja juuri sen takia esimerkiksi OMON käyttää aina maskeja. Sen tarkoitus on estää henkilökohtainen vaikuttaminen, mutta samalla myös unohdetaan yksi asia. 

Myös kuolemaantuomitulle asetetaan naamio ennen teloitusta. Naamion tarkoitus on peittää kuolemaan tuomitun  inhimillisyys sekä tehdä teloittajan työstä helpomman. Myös NKVDn miehet ampuivat uhrit takaapäin. Eli uhri näytti mustalta hahmolta valoa vasten. Näin uhri saatiin muuttumaan kasvottomaksi möykyksi ampujan edessä. Ampuja ei nähnyt kyyneleitä, pelkoa tai verta, kun mustiin puettu uhri tuotiin hänen eteensä. 

Mutta samasta syystä naamion käyttö tekee hakkaamisen kohteesta epäinhimillisen. Epäinhimillistäminen tekee uhrin rusikoinnista erittäin helpon. Samoin uhkaavuus saattaa kääntyä hyökkääjää vastaan, eli ihminen saattaa peloissaan toimia tavalla, jota kukaan ei osaa odottaa. Syy miksi meillä esimerkiksi kotiväkivalta ja lapsiin kohdistuva väkivalta kotona ovat kiellettyjä on siinä, että jos pahoinpitelyä eli "selkäsaunaa" käytetään jatkuvasti, niin ihminen tottuu tai turtuu tuohon toimintaan. Hän ei enää pelkää iskuja tai potkuja. Kun ihmisen käsi on kerran murtunut, niin hän ei enää tuota asiaa pelkää. 

Kyseisten ryhmien poliittisia päämääriä korostetaan loppuun asti. Mutta onko maassa mitään uutta? Muistelen tässä sitä kaukaista aikaa, kun erään kansainvälisen moottoripyöräkerhon eli Hells Angelsin osasto perustettiin Kööpenhaminaan ja myöhemmin Suomeen. 

Tuolloin noiden moottoripyöräkeholaisten asennetta "aivan tavallisina bikereina", jotka sitten vain ovat poliisin silmätikkuna korostettiin. Ja tietenkin toimittajia syötettiin ja juotettiin jatkuvasti, ja kun heidät oli sitten marinoitu sisältä ja ulkoa, niin toki näkemys noista miehistä muuttui aivan välittömästi. Kun keskustellaan esimerkiksi jostain suljetuista "fight clubeista", niin olisi varmaan hyvä kertoa myös mitä nuo jäsenyydet sitten maksavat. Tai onko tuo jäsenyys olevinaan ilmaista? 

Eli nämä kaiken maailman "fight clubit" ovat korvanneet ilmeisesti MC-miesten paikan noissa mediauutisissa. Ennen media oli täynnä uutisia, joissa korostettiin erityisesti Bandidos-jengin asemaa. Jos jengistä halusi erota, niin piti maksaa joku maksu, ja antaa moottoripyörä pois kerrottiin aikoinaan lehdistössä. Samoin lehdet olivat täynnä sitä, miten kansanedustajat ovat oleskelleet ja ottaneet osaa Bandidosin juhliin. Tai ainakin Teuvo Hakkaraisen kohdalla tuosta suhteesta muistettiin kertoa. 

Mutta suljettujen maskimiesten ryhmissä on yksi vaara. Mikäli treeniä tehostetaan hormonien, anabolisten steroidien sekä amfetamiinin voimalla, niin silloin joltain varmaan menee toiminta liian pitkälle. Ja jos kukaan ei noita ryhmiä valvo, niin silloin on suuri vaara, että niissä tapahtuu pahoja asioita.  Ne saattavat olla esimerkiksi pedofiilien ylläpitämiä klubeja, joissa ainoa asia mitä tehdään on, no se mitä pedofiilit tekevät. 

Tai sitten varsinkin jos kyseessä on joku kellarissa kokoontuva ryhmä, niin seurauksena saattaa olla kolmekymmentä kiertopotkua päähän, ja sitten heittäminen alasti lumihankeen. Parhaimmillaan noissa piireissä lähtevät rahat ja omanarvontunto. Eli ne ovat pelkkää kiusaamista. Ja pahimmillaan noiden klubien entinen jäsen pääsee hengestään. Siis jos maskeja käytetään, niin kuka hyvänsä voi esiintyä tuollaisen klubin jäsenenä. Jos klubia ei olla rekisteröity missään, niin sen ohjaajille ei voida tehdä turvatarkastusta, mikä mahdollistaa myös sellaisten ihmisten pääsyn noihin piireihin, mitä kukaan ei halua alaikäisten lähelle. 

https://yle.fi/a/74-20224468

https://yle.fi/a/74-20224618

https://yle.fi/a/74-20224882

Edes poliisissa väkivalta ei vähene vaikenemalla

Poliisin harjoittama väkivalta on asia, mikä kertoo siitä, että kaikki ei ole hyvin. Ja kuten sisäministeri on sanonut, niin poliisin hyvinvointiin pitäisi panostaa enemmän. Siis poliisin pitäisi voida puhua pahasta olostaan sekä muista asioista ilman pelkoa siitä, että hän menettää työpaikkansa tai joutuu leimatuksi tuossa yhteisössä. Kun puhutaan poliisista laitoksena tai työpaikkana, niin kyseessä on periaatteessa hyvin hierarkkinen laitos, ja juuri hierakkisuus on asia, mikä "kannustaa" joitain esimiehiä käyttämään asemaansa hyväksi. Kun poliisilaitosta tai sen organisaatiota on rakennettu, niin se on tehty suojelemaan kansalaisia myös poliisia itseään vastaan. Mutta samalla on unohdettu poliisien oma jaksaminen. 

Poliisin erottaminen on tehty hiukan liian helpoksi. Eli "psyykkiset syyt" mikä saattaa tarkoittaa työuupumusta ovat liian usein sellaisia asioita, joilla voidaan päättää poliisin oma ura. Kun poliisi lyö 16 vuotiasta nyrkillä vatsaan, niin se varmaan kyllä sattuu sekä pelottaa. Kun tekijänä on partion johtaja, ja alaisena on joukko harjoittelijoita, niin se sitten tietenkin on asia, mikä pitää huomioida. Maassamme ilmoituksen tekeminen polisista on erittäin korkean kynnyksen takana. Samoin se että poliisi lähtee tekemään kollegastaan tai esimiehestään ilmoitusta on vielä korkeamman kynnyksen takana. Henkilö joka tekee ilmoituksen voi pelätä putoavansa pois joukosta. Tuolloin pelätään sisäänpäin lämpiävää ilmapiiriä sekä sitä, että esimies kostaa tuollaiset ilmoitukset. Samoin jossain tapauksissa saattaa mielessä liikkua sekin, että mitä jos vaikka tuo esimies tai työtoveri saa teosta aiheettomia seurauksia. 

Kun vastassa on vanhemman poliisin sana harjoittelijan sanaa vastaan, niin silloin saattaa alainen ajatella, että hänen on oman etunsa nimessä jätettävä asia siihen. Ja vanhempi poliisi sitten suoraan saattaa suoraan laittaa asioita nuoremman poliisin syyksi. Eli kun poliisi lyö kiinniotettua, niin hän saattaa suoraan vedota mielessään siihen, että nuo teot tuovat hänelle kunnioitusta kadulla. Ja jos poliisi hakkaa toisen alaisten nähden, niin kuinka monta kertaa hän on tuon teon tehnyt ennen kuin se tallentui valvontavideolle. Ja olisivatko alaiset sitten tehneet ilmoitusta, jos tuota videota ei olisi ollut? Sellainenkin kysymys nousi tässä mieleeni. Videon voitte katsoa YLEn artikkelista, joka löytyy seuraavan linkin takaa. https://yle.fi/a/74-20209349

Olisiko ilman tätä videota asiaa edes otettu käsittelyyn? Tai olisiko sitä käsitelty esimerkiksi julkisessa sanassa ollenkaan? Siis videolla näkyy miten asiakasta kohdellaan. Mutta mitä jos kameroita ei olisi ollut? Olisiko tapaus sitten vain todettu tapahtuneeksi, tai olisiko siitä tehty syyttämättä jättämispäätös sekä asia julistettu salaiseksi noin 500 vuoden ajaksi? Tuollaiset teot voivat vaikuttaa hyvinkin yksittäistapauksilta, kunnes sitten joku itse sattuu joutumaan tuollaisen "yksittäistapauksen" kohteeksi.

Tietenkin vastakkain ovat aina poliisilaitoksen hierarkkia sekä erilaiset muut asiat kuten se, että toinen on saattanut kuulua vuosien ajan "työporukkaan", eli hänet tunnetaan hyvin. Ja sitten muut ovat olleet siinä ehkä pari viikkoa tai vasta pari päivää harjoittelussa. Eikä kukaan esimies varmaan uskalla sanoa, että hän on pitänyt töissä huonoa alaista. Joten pitkään poliisissa olleen henkilön kohdalla saattaa helposti kuulua sellaisia sanoja kuten "loistava, hyvä sekä säntillinen poliisimies", mikä tietenkin rajoittaa ilmoitusten tekemistä. 

Eli varsinkin harjoittelujaksolla olevan poliisin erottaminen työstään on helpompaa kuin lähteä tekemään hänen kanssaan jotain suunnitelmia tai ratkomaan henkilökohtaisia ongelmia. Ja juuri se, että poliisijohto sitten päätyy siihen, että harjoittelija tai jopa pitkän uran tehnyt poliisimies erotetaan psyykkisten ongelmien takia saattaa "kannustaa" noiden ongelmien salaamiseen. Siis psyykkiset ongelmat tarkoittavat tässä sitten sitä, että poliisimies tai nainen saattaa kokea työuupumusta sekä turhautumista työssään. Eli aina vastassa on ihmisiä, joiden mielestä heitä on kohdeltu täysin väärin, ja sitten välillä vastaan tulee henkilöitä, jotka kohtelevat varsinkin nuoria poliiseja hyvin ikävällä tavalla, eli heidän käytöksensä saattaa olla hyvin epäkunnioittavaa sekä ärsyttävää. 

Pohjimmiltaan poliisiväkivaltaa on kahdenlaista. On olemassa väkivaltaa, jota voidaan pitää tarpeellisena. Eli puukon tai ampuma-aseen heiluva päihtynyt henkilö pitää saada rauhoittumaan. Tuollainen väkivalta on asia, mitä kutsutaan voimankäytöksi. Sitten on esimerkiksi tilanteita joita kutsutaan nimellä puhdas väkivalta. Yksi esimerkki tästä jälkimmäisestä on se, että henkilö pamputetaan putkan lattialla. 

Poliisi saattaa kohdata nimittelyä, hänen päälleen voidaan sylkeä. Tai sitten häntä voidaan vaikka lyödä. Se mitä milloinkin tapahtuu tietenkin on tapauskohtaista. Tapauskohtaisuus tarkoittaa sitä, että oikeudessa vastakkain ovat kaksi tahoa. Ja kysymys tietenkin kuuluu, että "kuka aloitti, ja kuka sitten ylireagoi"? 

Sitten kun juopunut tai huumeiden vaikutuksen alainen "Euroopan omistaja" jossain vaiheessa menee yli rajan, niin silloin tietenkin muistellaan sitä, että "sairaanhoitajan mielestä" henkilö olisi pitänyt viedä sairaalaan. Siis huumeidenkäyttäjä saattaa olla hyvin ylimielinen sekä uhkaava noissa tilanteissa, ja se saattaa sitten todella suututtaa poliiseja. Kun sitten poliisityötä käsitellään uutisissa, niin tietenkään siitä mitä epäillyt ovat itse tehneet ei juurikaan puhuta. Puhutaan siitä kuinka poliisi on sillä kerralla taas kerran rikkonut lakia, tai taas tällä kerralla poliisi ei olisi saanut käyttää esimerkiksi telelevalvontaa, koska rikos itse tapahtui pääosin jonkun toisen valtion alueella. 

Toisin sanoen jos rikolliset haluavat pitää huippukokouksia jossain Helsingin Hilton hotellissa, niin heitä ei saisi valvoa, jos he muistavat sitten viedä mahdolliset huumeet tai aseet Viron läpi. Samoin kun kansainvälinen rikollisliiga kärähti FBIn asentaman haittaohjelman avulla, niin silloin vasta älähdettiin, että USA saa noiden välineiden avulla tietoja "tavallisista kansalaisista". Eli se että joukkio on salakuljettanut huumeita, tai harjoittanut ihmiskauppaa on varmaan täysin unohdettu, ja ainoa asia mikä ketään ilmeisesti kiinnostaa on se, että poliisi on kerännyt tietoa myös Suomen kansalaisista. 

Kun poliisi sitten jostain syystä turhautuu työssään, niin sitten lähdetään suoraan viemään merkkiä. Se että poliisilta odotetaan esimerkiksi erittäin esimerkillistä käytöstä ei varmaan kuitenkaan aina ole se, miten poliisi kykenee toimimaan todellisessa tilanteessa. Jos ajatellaan että poliisi toimii peitetehtävissä, ja hänen pitäisi kehittää esimerkiksi valepukua, jonka turvin hän kykenee sitten lipumaan rikollisten parissa, niin hän varmaan jossain vaiheessa kohtaa tilanteen, jossa hänet kutsutaan gangstereiden saunailtaan, jossa sitten tarjolla on myös iltakahvit paikallisen "Virottaren" kanssa. Siinä sitten on vähän vaikeaa vastata kieltävästi, koska jos tuo peitetarina pettää, niin seurauksena voi olla elämän päätös ja ehkä sitten joskus ruumis löytyy. 

Poliisin peitetoiminta on asia, missä liikutaan laillisuuden rajoilla. Ja pohjimmiltaan poliisin työ aiheuttaa jossain tapauksissa yksinäisyyttä. Rikolliset eivät ole keskenään mitään kauhean väkivaltaisia. Ja esimerkiksi MC- ja muut vastaavat henkilöt ovat usein toisiaan selkään hakkaavia mukavia miehiä ja naisia, ja tuolloin saattaa unohtua se, että nuo samat henkilöt tappavat velallisiaan, murtavat heidän sormiaan sekä kauppaavat esimerkiksi kovia huumeita lapsille. Eli ristiriita raporttien sekä henkilöiden itsensä välillä saattaa olla hyvin suuri. Ja siinä sitten saattaa käydä niin että arvostelukyky pettää. 

Mutta tavallisen ihmisen pitää luottaa poliisiin. Ja juuri tämä asia saattaa aiheuttaa erilaisia ristiriitoja. Jopa poliisi on joskus yksinäinen. Ja siinä saattaa sitten internet haku kohdistua esimerkiksi päiväkahvi-ilmoituksiin. Samoin kun poliisi luo peitetarinaansa, niin hänellä pitää olla tuolle tarinalle tukea. Eli hän joutuu elämään rikollisten elämää. Samalla poliisi kuitenkin kohtaa tilanteita, joihin kukaan ei voi häntä valmentaa. Hän kohtaa ihmisiä joilla on rahaa kuin roskaa. Hän kohtaa huumeita sekä muita vastaavia houkutuksia. Samalla hän saattaa kohdata vartijoiden tai muiden poliisien asenteita, joissa ehkä olisi "hiukan" parantamisen varaa. Tai hän saattaa jopa joutua kollegan pahoinpitelemäksi. 

Kun henkilö käyttää väärin päihteitä, niin hän varmasti vaikuttaa uhrilta. Mutta kun hän huutelee törkeyksiä, uhkailee muita sekä samalla myös käyttäytyy ylimielisesti, niin hän ei ehkä aina vaikuta meistä sekavia puhuvista sivullisista aivan niin uhrilta kuin mitä hän tai hänen asianajajansa haluaisivat hänen muiden silmissä olevan. 

Kun puhutaan sitten poliisin sisäisestä valvonnasta, niin meidän pitää muistaa sekin asia, että kukaan ei ole koskaan automaattisesti rehellinen. Poliisi on ihminen siinä missä muutkin. Hän voi olla rahapulassa, tai hänen arvomaailmansa voi olla jotenkin kieroutunut. Jos puhutaan sitten esimerkiksi tapauksesta, jossa henkilö on jätetty yksin Sipoon korpeen, niin tietenkin me luemme että sairaanhoitaja oli sanonut hänen kuuluvan sairaalaan. Toisten mielestä tuo teko oli oikeutettu, ja perusteena käytetään joskus sitä kysymystä, että "eikö rikollinen eli mahdollisesti erittäin ärsyttävästi käyttäytynyt päihteiden vaikutuksen alaisena oleva henkilö saa yhtään pelätä"? 

https://yle.fi/a/74-20209349

https://yle.fi/a/74-20215131

https://yle.fi/a/74-20214305

https://yle.fi/a/74-20209348

Siviiliasussa toimiva poliisi on erilaisessa asemassa kuin virkapukuinen kollega. Siviiliasuinen poliisi kuten huume- tai atari (ammatti-ja taparikollisten seurantaryhmän) -poliisi kohtaa tilanteet ilman poliisin virkapuvun tuomaa suojaa. Jos joku sattuu huutelemaan siviiliasuiselle poliisille hävyttömyyksiä, niin häntä ei suojele univormu. Univormu tuo poliisille arvovaltaa, mutta ongelmia tulee sitten siitä, että rikolliset eivät tee rikoksia univormupukuisten poliisien nähden. Ja juuri virkapukuinen poliisi kohtaa usein lipevyyttä sekä nuoleskelua. Ja sitten tietenkin tietyissä tapauksissa virkapukuisen poliisin asemaa poliisina korostetaan julkisessa sanassa. Voi olla niin, että jokaisen ihmisen arvostelukyky pettää jossain vaiheessa. 

Eli on ihmisiä jotka pitävät esimerkiksi tiettyjä MC-jengejä vain "mukavina kavereina", joiden kanssa on kivaa viettää aikaa. Ja nuo MC-miehet kyllä osaavat tarjota pihvejä sekä kertoa mukavia juttuja siitä, kuinka virkavalta vain vainoaa heitä heidän elämäntyylinsä takia. Samoin jos poliisin tai jonkun muun ihmisen lähipiiriin kuuluu rikollisia, niin he saattavat oikeasti uskoa, että poliisi on lavastanut naapurin rikolliseksi, koska he ovat kateellisia. Kun "kiva setä" tai "kiva täti" paljastuu ihmiskauppiaaksi, huumeiden salakuljettajaksi tai murhaajaksi, niin tietenkin epäusko valtaa ihmiset. Ihmiset ajattelevat että "näin ei voi tapahtua". Ja sitten yllättäen naapuriin ilmestyy karhuryhmä. Saattaa olla että tuollainen päältä päin mukava ihminen kuten Ted Bundy, eli kuuluisa sarjamurhaaja kykenee vakuuttamaan että poliisi on valikoinut todisteita. 

Ja jos esimerkiksi toimittajalla on jyrkät ennakkoasenteet esimerkiksi rikospoliisia kohtaan, niin hän saattaa haluta uskoa tuota henkilöä, ja sitten eskaloida tuota näkemystä joka puolelle. Samoin jos toimittajan asenne epäiltyä kohtaan on negatiivinen, niin hän ei ehkä kykene näkemään muuta kuin epäillyn syyllisenä. Eli aina on mahdollista että poliisi arvioi todisteita väärin. Poliisi saattaa pelätä oman maineensa puolesta, jos hän ei lähde toimimaan siten, kuin joku julkisen sanan edustaja tai muu julkisuuden henkilö haluaa. Ja maassamme on ihmisiä joilla on sinisilmäinen näkemys siitä että poliisi on erehtymätön. Poliisi voi olla hyvinkin asenteellinen. Tai sitten se, että henkilö tekee asioita, joita "on tapana inhota" saattaa laukaista hyvinkin vaarallisen asetelman. Eli se että henkilöä ei saada tuomittua johtuu siitä, että joku on arvioinut todisteita väärin. 

Joskus tutkijat turhautuvat. Eli tutkijoiden työtä vähätellään, koska he eivät tarjoa herkullisia hetkiä kameroille. Samoin tutkijoita esitetään joskus siten, että he toimivat "oikeiden poliisien" alaisina.  Tutkijoiden työ tapahtuu suurelta osin kulisseissa. He eivät ehkä juuri koskaan edes nouse oman kirjotuspöytänsä takaa, kun he yrittävät vertailla esimerkiksi murhien yksityiskohtia tai analysoida jotain tietokoneviruksen koodia, joka voisi paljastaa esimerkiksi sen, että tietokoneviruksen tai muun vastaavan ohjelman takana on kansainvälinen toimija. Osaa noista haittaohjelmien kirjoittajista ei juuri koskaan saada oikeuden eteen, koska he työskentelevät maissa, jotka eivät heitä luovuta. 

Ja voidaan ajatella että esimerkiksi Iranin tai jonkun muun vastaavan valtion tiedustelupalvelut luovuttavat tuollaisia haittaohjelmia vaikkapa Mafian haltuun. Noiden ohjelmien avulla voi organisoitu rikollisuus hankkia tietoja nimenomaan poliisin soluttautujista, ja samalla myös tuo vihamielinen tiedustelu voi hankkia tietoja valtiosalaisuuksista sekä teknologiasta, joka voidaan helposti muuttaa aseiksi. Tuossa kuviossa haittaohjelma asennettaan koneille esimerkiksi suomalaisten rikollisten toimesta. 

 Kun ihminen ajaa esimerkiksi ylinopeutta ratsiaan, niin hän ei varmaan ole kovin iloinen. Se että poliisi antaa hänelle sakon on tietenkin huomautus siitä, että nopeusmittaria kannattaisi katsella tarkemmin. Mutta sakko ei ole mukava asia. Ja aina löytyy ihmisiä joiden mielestä poliisille joka tuon pysäytyksen tekee voi vaikka purkaa pahaa mieltä sekä samalla tietenkin kertoa kuina monta tuomaria, isoa johtajaa sekä muita silmää tekeviä isolla Mersulla ajava henkilö sattuu tuntemaan. Eli sakoista on varmasti helppoa puhua ja sakottamista voidaan pitää pikkujuttuna, ennen kuin sellainen parin tuhannen euron pikavoitto ilmestyy omaan käteen. 

Ihmiset saattavat joskus suuttua. Saattaa olla että poliisi kohtaa työssään tilanteen, joka laukaisee väkivaltaisen reaktion. Eli hän saattaa kohdata henkilön, joka on esimerkiksi nöyryyttänyt sekä pelotellut tätä poliisia. Tiedämme siis että tilaisuus tekee varkaan. Samoin kun puhumme esimerkiksi juuri peitetehtävistä, jotka ovat tehokkaita tapoja selvittää erityisesti kansainvälisen rikollisuuden organisaatioita sekä yhteyksiä, niin silloin tietenkin poliisin joka noissa tehtävissä toimii pitäisi olla motivoitunut. Hänen pitää muistaa keitä nuo saman pöydän ympärillä olevat henkilöt ovat. Jos tuo asia unohtuu, niin seurauksena on pahimmillaan katastrofi. 

Kuitenkin nuo soluttautuvat poliisit ovat tehokkain tapa kartoittaa organisoitua rikollisuutta sekä sen yhteyksiä esimerkiksi julkiseen sanaan sekä muihin vastaaviin toimijoihin. Ja esimerkiksi Mafia voi kiristää henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vaikkapa pedofiliaan. Mafia voi myös myydä noita tietoja esimerkiksi jollekin vihamieliselle tiedustelupalvelulle. 

"Tapaus Epstein" on loistava esimerkki siitä, miten raha sekä valta saavat aikaan tilanteen, missä henkilö voi suoraan peitellä suuren luokan seksi- ja hyväksikäyttörikossarjaa. Voidaan sanoa että sellaiset pykälät joilla suojellaan lasta seksuaaliselta hyväksikäytöltä eivät ole asioita, jotka koskevat juuri Epsteinin kaltaisia miljonäärejä. He voivat helposti matkustaa maahan, jossa ei ole esimerkiksi tällaista rikollisuutta koskevia lakeja. Ja sitten harjoittaa tuota "taipumusta" täysin vapaasti. Ja juuri tällaiset henkilöt ovat tietenkin loistavia kohteita FSBn kaltaisten organisaatioiden harjoittamalle kiristykselle. 

 

Kuitenkin sanotaan että kun asioita viedään esimiesten ratkaistavaksi, niin esimies saattaa nähdä asiat toisin kuin alainen. Tai sitten esimiehelle kerrotaan asioita sillä tavalla, että alaisten toiminta näyttää puhtaalta väkivallalta. Kun sitten poliisiväkivallan kohteeksi joutuu esimerkiksi joku tunnettu toimittaja, bloggaaja tai muu julkisuuden henkilö, niin asia tietenkin saattaa muuttua siten, että se nähdään raakana tekona, ja silloin saattaa esimiehille tulla kiusaus vapauttaa alainen virasta, koska se on "kaikille" helpompi mahdollisuus. Poliisin pitää olla luotettava, jotta ihmiset uskaltavat kertoa sille esimerkiksi oudoista työtarjouksista. Yksi mätä eli lahjottu poliisi voi vaarantaa hyvin suuren ihmisjoukon turvallisuuden. Yksi kaupan työntekijä voi varastaa kaupasta tuhansien eurojen arvosta tavaraa. Ja yksi rikollinen vartija voi esimerkiksi ajaa suurenkin kaupan konkurssiin, jos hän estää asiakkaita tulemasta paikalle. 

Eikä kukaan koskaan tee omasta mielestään mitään väärää, jos hänet pidätetään. Kun henkilö pysäytetään kadulla reppu täynnä huumeita, niin silloin tietenkin pidättäjä on tehnyt jotain etnistä tai muuta profilointia. Kukaan ei koskaan ole toiminut siten, että joku toinen on ärsyyntynyt, ja jos nyt jossain penkillä sattuu istumaan joukko miehiä, jotka huutelevat kohteliaisuuksia ohikulijoille, niin silloin nuo ohikulkijat ovat tietenkin syypäitä kaikkeen, kun he olisivat voineet valita toisen reitin. Eli myös tällaiseen asenteeseen joskus voi törmätä kadulla käveltäessä. 

https://yle.fi/a/74-20209349

https://yle.fi/a/74-20209348

https://yle.fi/a/74-20214305

https://yle.fi/a/74-20215131

https://yle.fi/a/74-20214274

Iran on kuin Neuvostoliitto, jonka johto halusi pitää asemansa hinnalla millä hyvänsä.

Iran on hiukan samalla linjalla kuin Neuvostoliitto oli 1980-luvulla. Kun tuon autokratian hallinto, tai siis hallintoa johtavat papit ovat määritelleet valtion ainoaksi oikeaksi laiksi sharian, sekä korottaneet itsensä ainoaksi oikeaksi "oikeauskoisten johtajaksi", niin se sitten tarkoittaa sitä, että mielenosoittajat ovat käytännössä tuomittuja kuolemaan. Iran on antanut selvästi ilmi sen, mikä on tuon hallituksen suhde ihmisoikeuksiin. Noin 2000 kuollutta ja määrä vain kasvaa kertoo tuon hallituksen arvoista. Tällä hetkellä Iranissa uhriluku on noin 2500, ja ehkä iltaan mennessä se on jo yli 3000 Ja tietenkin muutamien droonien myyminen valtiolle, joka myöskään ei välitä mitään ihmisoikeuksista varmaan on kaikkien tiedossa. 

Jos sitten muistellaan esimerkiksi Iranin ja Irakin välistä sotaa, niin tuolloin mieleen tulee erityisesti tuon valtion lapsisotilaat, jotka uhrattiin rintamalla. Tuollaisia arvoja noudattava hallinto on tietenkin omassa maailmassaan täysin laillisesti toimiva hallinto, koska kansainväliset lait eivät koske valtioiden sisäistä toimintaa. Mikäli tämä mielenosoittajien joukko onnistuu kaatamaan tuon hallituksen, niin kyseinen hallitus varmaan kiirehtii lentokoneeseen, ja matkustaa suoraan Moskovaan, jossa jo edellinen diktaattori eli Al Assad Syyriasta jo nauttiikin siitä kepabista, mitä Vladimir Putin vierailleen tarjoilee. Ja varmaan Putinilla itselläänkin on suunnitelma sen varalle, että hän joutuu luopumaan Venäjän johtajuudesta. 

Eli olisiko tämä ylväs "pelastusalus" hankittu Venäjän valtiolle siksi, että Putin haluaa varmistaa mahdollisesti oman pakomatkansa, jos hän ei enää kykene pitämään lankoja käsissään? Kuvatekstin mukaan aluksella on toissijainen rooli toimia luksusjahtina, mutta uskoisin että Putinin tuntien tuo rooli toimia luksusjahtina on itseasiassa aluksen ensisijainen käyttötarkoitus. Jos Putin haluaa paeta, niin hän voi ajella tuon aluksen jonnekin rauhalliseen poukamaan sekä sitten maalata Venäjän tunnukset piiloon. Ja sitten vain kurssi kohti Karibiaa. 

(https://www.twz.com/news-features/is-this-russian-rescue-ship-really-putins-new-yacht)

Ehkä hän aikoo paeta jonnekin Brasiliaan, jossa hän on ehkä turvassa väkijoukolta. Jos nuo Iranin johtajat jäävät kansan käsiin, niin silloin me voimme olla varmoja siitä, että he eivät ehkä pääse oikeuteen asti elävinä. No, silloin me voimme taas itkeä sen takia, että Ali Khamenei ja hänen mukavat kaverinsa ovat kohdanneet tilanteen, missä heidän ihmisoikeuksiaan on loukattu. 

 Se että valtio saa kohdella omia kansalaisiaan miten huvittaa oikeuttaa valtion johdon tekemään mitä se haluaa. Jos tuo kohtelu tapahtuu jossain Lähi-Idässä, niin ketä tuo asia kiinnostaa. Iran on tietenkin täysin erilaisessa asemassa kuin israel, jonka toimet Gazassa me kyllä tuomitsemme. Mutta mitä varten emme koe samaa tarvetta tuomita Iranin hallituksen toimia jossain mielenosoitusten yhteydessä? Onko Israelin suorittama siviilien ampuminen jotenkin enemmän tuomittavaa, kuin se että Iran tekee vastaavia tekoja? Eli missä mielenosoittajat ovat Iranin tapauksessa? 

Paljon kiinnostavampaa on se, että jos joku nyt sattuu huutamaan jotain Donald Trumpille, niin hän sitten näyttää tuolle uhoajalle keskisormea. Olisiko Trumpin ehkä pitänyt käskeä poliisia pidättämään tuon henkilöä? Vai olisiko pari iskua pampulla päähän tehnyt tuosta henkilöstä jälleen kerran osoituksen siitä, kuinka vaarallinen yhteiskunta USA on. Siis missään nimessä Suomessa ei näin olisi toimittu. Suomen presidentti ei näytä ihmisille keskisormea, vaan hänen henkivartijansa kantavat tuollaiset huutelijat suoraan putkaan. 

Näin päästään sitten seuraavaan aiheeseen, mikä on varmaan Grönlanti sekä sen liittäminen USAan. Eli näin päästään taas sitten seuraavaksi eroon siitä ikävästä uutisesta, että Iranin pappisvalta on surmannut pari- kolmetuhatta ihmistä. Eli ilmeisesti suurajatollah Ali Khamenei ja hänen käskynsä eivät ole kovin suuri uutinen. Ja iloinen uutinen tietenkin on se, että pääministeri Petteri Orpon mielestä sosiaalista mediaa ei saisi käyttää alle 15-vuotias. Se vie lapsilta ajan, joka heidän pitäisi käyttää esimerkiksi liikuntaan. 

Niin kenenkään ei tarvitse sitten vilkuilla sitä, mitä joku 15-vuotias tekee koulupäivänään. Toki maamme lainsäädäntövaltaa käyttävänä henkilönä Petteri Orpolla on oikeus säädättää lakeja mielensä mukaan. Mutta samalla meidän pitäisi muistella sitäkin asiaa, että myös Suomessa on perustuslaki. Perustuslaissa ei ole mainintaa siitä, minkä ikäisellä, värisellä tai missä sosiaalisessa asemassa oleva henkilö saa ilmaista itseään. Mutta ehkä seuraavaksi hallitus tekee esityksen, jonka mukaan sosiaalinen media kielletään. Toki meidän hallituksemme ei muusta asiasta sitten enää välitäkään, ja varmaan se että meillä saa aivan vapaasti levitellä kaiken maailman väestönvaihtoteorioita on jotenkin yllättävää. Se että joku kokee nuo teoriat jotenkin ahdistaviksi ei ole niin tärkeää. 

Kun me sitten tuijottelemme lakikirjaa, ja etsimme sieltä kaikenlaisia kohtia, joiden toivomme olevan yhtenäisiä oman näkökulmamme kanssa, niin jostain syystä ei perustuslakia tarvitse paljon vilkuilla. Toki Orpon hallitus on kunniakkaasti lisännyt epätasa-arvoa sekä ajanut entistä enemmän ihmisiä köyhyysloukkuun. Aiheuttanut sosiaalisen epätasa-arvon kautta sosiaalisten ongelmien kasaantumista, sekä tietenkin tehnyt jonkun ihmisen kotioloista kestämättömiä, mutta kun meillä pitää seurata tarkoin säästötoimia sekä lakikirjaa, niin silloin tietenkään kenenkään ei tarvitse kuulla, jos joku naapuri ryyppää tai käyttää huumeita. 

Sosiaaliviranomaisilla on vaitiolovelvollisuus, joten varmaan suurin osa ihmisistä olisi onnellisia, jos tuo naapurin poika tai tytteli eivät jakelisi niitä turhia kuvia, jotka osoittavat miten häiriintyneitä he voivat olla. Eli kuten tiedämme, niin ihmisillä on oikeus olla ilman niitä rumia kuvia, jotka kertovat huonosta sosiaalisesta asemasta. 

Eli jotenkin se miten välinpitämättömästi meillä suhtaudutaan esimerkiksi perustuslakiin silloin, kun sen pitäisi koskea myös niitä, joilla ei ole jostain syystä täysiä kansalaisoikeuksia, ei ole aivan sitä, mitä sen pitäisi olla. Juuri nuorisolta, lapsilta sekä vajaavaltaisilta on erittäin hyvä kitkeä oikeuksia. Näin ei kenenkään tarvitse sitten nähdä sitä, kun joku yllytyshullu nousee paikalliseen radiomastoon ja putoaa kuoliaaksi. Eikä kenenkään tarvitse hävetä oman lapsen käytöstä koulun pihalla, kun hän kertoo muille siitä, miten oikeasti pitäisi pukeutua, käyttäytyä, sekä siitä mitä pitäisi harrastaa. Ne joilla nyt ei ole paria tuhatta euroa laittaa johonkin harrastukseen eivät sitten mitään muuta tarvitse, kuin sitä että he ovat kotona pilaamasta katunäkymää. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/sitten-l%C3%A4hdet%C3%A4%C3%A4n-moskovaan-ja-lujaa-iranin-tilanteesta-suora-arvio-a-studiossa/ar-AA1UbgMR?ocid=msedgdhp&pc=LCTS&cvid=518e60857120463dfd3443c8968f7e27&ei=8

https://www.twz.com/news-features/is-this-russian-rescue-ship-really-putins-new-yacht

https://yle.fi/uutiset/lyhyesti/74-20204255

https://yle.fi/a/74-20204177

https://yle.fi/a/74-20203923

https://yle.fi/a/74-20204135

Miksi murhien ja katoamisten tutkiminen on tärkeää?

"Stig Engström antoi useita haastatteluja, joissa loi itsestään kuvaa tärkeänä todistajana, joka yritti auttaa ammuttua Palmea ja ohjata poliiseja murhaajan pakoreitille. Kuva: Goran Arnback / EPA" (https://yle.fi/a/74-20164152)

Murha tai henkirikos ovat asioita, joista jää vuosien jäljet omaisille sekä uhrin ystäville. Kun keskustellaan murhien ja muiden vakavien rikosten tutkimisesta, niin tietenkin tutkimusten tarkoitus olisi ensisijaisesti saattaa murhaajat oikeuden eteen. Se että murhaaja saattaa päästä vapaaksi on aina erittäin ikävä asia. Mutta kuten tiedämme, niin ketään ei saa heiveröisin perustein laittaa vankilaan. Joten kaikki ihmiset olivat he kuinka alhaisia tahansa ansaitsevat reilun oikeudenkäynnin. Oikeudenkäynnin tarkoitus on varmistaa että syyllinen saa tuomion, mutta vain niistä rikoksista joihin hän on syyllinen. 

Ja syyttäjän on tuo syyllisyys osoitettava. Jos väärä mies tai nainen menee vankilaan, niin silloin oikea murhaaja jää kävelemään kaduille. Ja koska tuo henkilö on kerran tehnyt vakavan rikoksen, niin hän saattaa tuon rikoksen myös uusia. Tässä seuraavaksi käsittelen kahta henkirikosta, joista toinen on Pohjoismaiden tunnetuin murha, eli Ruotsin pääministerin Olof Palmen murha 28.2.1986. Tuo murha on siis asia joka edelleen vaivaa ihmisiä. Vuonna 2020 Olof Palmen murhaajaksi nimettiin eräs Stig Engström, joka oli kuollut vuonna 2000. 

Sanotaan että jos kyseessä olisi ollut tavallisen ihmisen murha, niin silloin se olisi ehkä voitu selvittää tyydyttävästi. Se että koskaan ei puhuttu siitä, että Olof Palmen leski Lisbeth Palme oli lasten psykologi saattoi johtaa tutkijoita väärille jäljille. Eli oliko kohde sittenkin Lisbeth Palme, joka oli työnsä takia ehkä hankkinut vaarallisia vihollisia. Murhasta on aikoinaan pidätetty Christer Pettersson niminen alkoholisti ja väkivaltarikollinen. 

"Christer Pettersson kotiovellaan Sollentunassa murhasyytteestä vapautumisensa jälkeen 13. lokakuuta 1989. Kuva: Anders Holmstrom / EPA" (https://yle.fi/a/74-20164152)

Mutta itse olen ehkä sitä mieltä, että lähes pelkästään sosiaalipummina itsensä elättänyt alkoholisti ei tuota murhaa ole ainakaan poliittisista syistä tehnyt. Pettersson todettiin aikoinaan syyttömäksi, Mutta jos hän olisi murhaaja, niin silloin kohde olisi ollut Lisbeth Palme, joka kuoli vuonna 2018. Eli tuollaisen rappiolla olleen miehen motiivi tuskin olisi liittynyt politiikkaan. Pettersson kuoli vuonna 2004, joten hän ei tuota murhaa enää voisi tunnustaa. 

Myöhemmin eräs, niin ikään kuollut Stig Engström nimettiin syylliseksi, ja tapaus suljettiin. Engströmin oma historia pitää sisällään kansainvälisen nuoruuden, ja usein hänen kaltaisillaan ihmisillä on hiukan korkeammalle tähtääviä tavoitteita kuin kodinkonetehtaan kokoonpanolinjalla työskentely. eli hänen väitettiin olleen Scandia-miehenä tai myöhemmin Stig Engströminä tunnettu henkilö. Eli tuolloin hän olisi työskennellyt tuossa yhtiössä. Myöhemmin Engström oli muuttanut ammattinsa Mainosgraafikoksi.  Engströmin pukeutuminen on ollut jotenkin outoa, eli hän piti mielellään ilmeisesti pukua ja solmiota, ja hänellä oli pääsy sellaiseen asuntoon, jossa hänen tuttavansa säilytti aseitaan. Eli onko Engström ehkä ollut joku alamaailman järjestysmies? 

Mutta en usko että tuolla miehellä oli ainakaan kovin paljon suhteita Ruotsin äärioikeistoon. Ja ainakaan suomalaisen laamannin mielestä Engström ei olisi syyllinen. Mutta tapaus pysyy kiinni, ja voisin vain toistaa kysymyksen, jonka äsken esitin, eli murhattiinko tuolloin 28.2.1986 väärä henkilö? Jos murhattiin niin miksi? Mutta siis murha tunnetaan nimellä Palme-murha. 

Mihin katosi Pekka Tuukkanen

Kuvat:Pekka Tuukkanen katosi Perhon ja Kinnulan rajamailla 26. heinäkuuta 2004. Kuva: Poliisi, Jesse Mäntysalo/Yle (https://yle.fi/a/74-20098614)

Toinen tapaus liittyy erään Pekka Tuukkasen katoaminen. Tuo katoaminen tapahtui Perhon ja Kinnulan kuntien välillä 26.7.2004. Tuota tapausta olen itsekin välillä kommentoinut. Ja eräs asia pistää itseäni silmään. Kyseisen tapauksen ympärillä on ollut poikkeuksellisen paljon julkisuutta. Tuolloin Tuukkanen oli lähtenyt miesporukasta, joka oli iltaa viettämässä Kinnulan kunnassa. Tuona iltana hän lähti kävelemään kohti Perhoa, jonne oli matkaa yli 40 kilometriä. 

"Viimeisen havainnon Pekka Tuukkasesta teki kuorma-autoilija, joka tunnisti Perhon ja Kinnulan rajamailla kävelleen miehen. Kello oli tuolloin noin 5.30." (https://yle.fi/a/74-20098614). Tuukkanen oli tuolloin vaeltanut yhdeksän tuntia. 

Mieleen tulee se, että poistuiko Tuukkanen tuosta talosta, jonne hän oli lähtenyt illanviettoon 25.6.2004 omasta vapaasta tahdostaan, sekä omasta aloitteestaan, vai näytettiinkö hänelle ovea? Eli kysyikö joku sen kuuluisan kysymyksen, että "kuka hänet sinne kutsui?", Vai jos Tuukkanen oli lähtenyt itse omasta aloitteestaan asunnosta, jonne hänelle oli ilmeisesti varattu yösija, niin odottiko hän jotain kyytiä? Jos hän käveli sitten kohti Perhon kuntaa, niin miksi hän ei pyytänyt kuorma-autolta kyytiä? 

Tai jos hänet oli poistettu väkisin tai ehdotettu poistumista, niin miksi Pekka Tuukkanen ei jäänyt Kinnulan keskustaan maleksimaan ja odottanut aamua? Hänellä oli vielä pitkä matka kotiinsa, joten sen takia voisi olla mahdollista, että hänellä oli ollut kyyti. Jos hänet surmattiin jonkun alkoholiin liittyvän velan takia tai hän oli kuollut tapaturmaisesti, niin miksi hänen ruumistaan ei oltu löydetty? Yleensä salaviinan kauppiaat eivät ole kovin huolellisia. Siis avain tuon oudon tapauksen ratkaisuun on ilmeisesti se, miksi Tuukkanen poistui paikasta, jossa hän vietti iltaa, ja miksi hän ei jäänyt Kinnulan keskustaan odottamaan vaikka aamun ensimmäistä bussia? 

*******************************************

Yle kertoo asiasta seuraavaa. 

Vuonna 2011 käräjäoikeus vangitsi taposta epäiltyinä kaksi kokkolalaista miestä.

Poliisin mukaan tutkinnassa varmistui, että miehet olivat olleet polttamassa harmaata Honda Accord -henkilöautoa syrjäisellä Penningintiellä Perhossa oletettavasti Pekka Tuukkasen katoamisen aikoihin.

Poliisi epäili, että Tuukkanen oli noussut kyseisen auton kyytiin ja joutunut surmatuksi.

Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuden vangitsemisasiaa koskevasta pöytäkirjasta kuitenkin ilmenee, että useat todistajat kertoivat, että Honda oli poltettu jo ennen Tuukkasen katoamista.

Käräjäoikeus piti kertomuksia luotettavana. Todistajien mukaan paikalla polttamistilanteessa oli esimerkiksi ollut eräs nainen, joka oli kuollut useita päiviä ennen Tuukkasen tapausta.

Lisäksi toinen taposta epäillyistä oli toimitettu sairaalahoitoon Kokkolaan 25. heinäkuuta 2004 puolenyön aikaan, vain muutamia tunteja ennen Tuukkasen katoamista. Käräjäoikeus ei pitänyt täten uskottavana, että epäilty olisi voinut olla osallisena tekoon.

https://yle.fi/a/74-20039773

***********************************************

Jos Tuukkanen oli noussut jonkun auton kyytiin, ja hänet oli sitten surmattu, niin miksi tuo surma olisi tapahtunut. Eli mikä mahtaa olla se paljon puhuttu motiivi? Murhia ei tehdä huvin vuoksi. Se että ruumista ei ole löytynyt tekee asiasta vakavan. Eli jos joku tekee keskellä metsää sen "suomalaisen henkirikoksen", niin mihin hän sitten ruumiin jättää? Eli jos palataan taas alkuun eli viimeiseen havaintoon, mikä Tuukkasesta on, niin mitä hän teki tuolla metsätiellä keskellä metsää klo 5.30 aamulla? Eli hän ei yrittänyt pysäyttää kuorma-autoa tai ei voinut odotella Kinnulan keskustassa ensimmäistä bussia, joten miksi hän ylipäätään poistui tuosta talosta, jossa hänen piti viettää yönsä? 

Jos ajatellaan että tappo vanhenee 20 vuodessa, niin ilmeisesti se tappo pitäisi jotenkin todistaa. Eli onko mahdollisesti katoaminen eli ruumiin mahdollinen hävittäminen sekä se, että tekijä pakenee oikeutta se asia, mikä tekee henkirikoksista tappoja. Vai pelkääkö joku jotain? Mikäli henkirikoksen tekijä itse ilmoittautuisi poliisille, niin hän voisi saada syytteen taposta. Mutta tietenkään esimerkiksi ruumiin hävittäminen ei ole asia, mikä antaa aihetta epäilyyn taposta. Mikäli henkirikokseen ei löydy järjellistä selitystä, niin silloin voidaan kyllä aiheesta epäillä sarjamurhaajaa. Mutta miksi sarjamurhaaja valitsee Pekka Tuukkasen kaltaisen henkilön uhrikseen? Siis henkirikosta ei noin vain saa päästää vanhenemaan, vaikka sen tutkimiseen menee tietysti aikaa. Toisaalta esitutkintaviranomaiset saavat palkkaa siitä, että he selvittelevät rikoksia. 

https://yle.fi/a/74-20039773

https://yle.fi/a/74-20164152

https://yle.fi/a/74-20167584

https://en.wikipedia.org/wiki/Lisbeth_Palme

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olof_Palmen_murha

Bodomin murhat puhuttavat edelleen.

Bodominjärven murhat voivat ratketa, jos niiden motiivi selviäisi. 

“Bodominjärven murhat ovat Suomen rikoshistorian tunnetuimpia tapauksia. Helluntaina 5. kesäkuuta 1960 espoolaisen Bodominjärven rannalla telttaretkellä olleet 15-vuotiaat Maila Irmeli Björklund ja Anja Tuulikki Mäki sekä 18-vuotias Seppo Antero Boisman surmattiin heidän nukkuessaan teltassaan murskaamalla heidän kallonsa lyömällä todennäköisesti isolla kivellä. Seurueeseen kuulunut neljäs nuori, silloin 18-vuotias Nils Gustafsson löytyi teltan päältä loukkaantuneena.”(Wikipedia, Bodominjärven murhat

“Surmatyöt jäivät tuolloin selvittämättä laajasta tutkinnasta huolimatta, ja surmaajasta esitettiin useita erilaisia teorioita. Henkiin jäänyt Gustafsson pidätettiin epäiltynä murhista vuonna 2004, mutta hän sai vapauttavan tuomion seuraavana vuonna. Bodominjärven murhien tekijää ei ole saatu selville.”(Wikipedia, Bodominjärven murhat

Jossain sosiaalisessa mediassa Bodomin murhia on kuvailtu suomen kriptisimmaksi murhaksi. Syytteessä on ollut mm. teltan päältä tajuttomana löydetty Nils Gustafsson, jonka vammat syyttäjä ainakin yritti todistaa niin pieniksi, ettei hän voinut saada niistä amnesiaa. Koko syyte vuodelta 2005 oli jotenkin huonosti valmisteltu, eikä siis syyttäjällä ollut mitään muuta todistetta, kuin teltta josta oli otettu DNAta. Eli miksi Gustafssonia lähdettiin tuolloin syyttämään? 

Tuon DNAn mukaan Gustafsson ja hänen toverinsa olivat olleet tuossa teltassa, mikä kyllä oli varmasti kaikkien tiedossa tätä ennen, koska tuo teltta oli ollut noiden nuorten majapaikkana tuona kohtalokkaana yönä 4.6.1960. Samoin poliisin mukaan heidät oli sieltä teltasta tai teltan läheltä löydetty. Jos Gustafsson olisi tuon murhan tehnyt, niin mielestäni hän ei olisi kyennyt esittämään niin kauan muistinmenetystä tai mahdollisen natrium pentothal ruiskeen jälkeen kertoa noista tapahtumista tekaistua tarinaa. 

Iltalehti kuvailee tapausta näin:  

“Tapaukseen on liitetty muutamia kestoepäiltyjä, joista (Hans) Assmanin lisäksi tunnetuin lienee kioskinpitäjä Karl Valdemar Gyllström. Gyllström pyöritti Oittaalla sijaitsevaa kioskia, ja oli paikallisten mukaan tunnettu aggressiivisuudestaan sekä siitä, että vihasi telttailijoita.” (Iltalehti, Helluntai vuonna 1960) 

Jos Gyllström oli aggressiivinen, niin miten hänen kioskilleen tuli asiakkaita? Mikäli tuo mies oli väkivaltainen ja aggressiivinen, niin miten hän sai kioskinsa tuotteita myydyksi? Jos hän ei myynyt niitä tuotteita, joista tehtiin veroilmoitus, niin mitä hän sitten myi? Myikö hän ehkä huumeita vai pornografiaa, jota Hans Assmann tuolloin ehkä salakuljetti maahamme? Kioski olisi ollut loistava peitetoimi huumekaupalle? 

"Gyllströmin kerrotaan tunnustaneen murhat humalassa naapurilleen. Gyllströmillä oli murhayölle vaimonsa antama alibi, jonka vaimo kuitenkin ilmeisesti antoi miehensä painostamana. Tunnustusta ei myöskään siksi voida Bodomin tapauksessa pitää läpimurtona, että moni julkisuutta tavoitellut on vuosien varrella ottanut teot nimiinsä. Gyllström hukuttautui Bodomjärveen vuonna 1969.” (Iltalehti, Helluntai vuonna 1960)

 Olisi mukavaa tietää tarkalleen mitä Gyllström oli naapurilleen kertonut. 

Oliko hän kertonut itse tappaneensa nuo nuoret. Vai oliko hän ehkä kertonut katsoneensa tuota rikosta? Vai oliko hän ehkä neuvonut jonkun sinne teltalle? 

********************************************************

Seuravaksi lainauksia iltalehden jutusta

Kenet Kivilahti ja Gustafsson kuvailivat?

“14-vuotias espoolainen Olavi Kivilahti oli kalastamassa Bodomjärvellä helluntaiaamuna. Noin kello kuuden aikaan aamulla Kivilahti näki juoksuvauhti etenevän miehen, jota poliisi ei koskaan onnistunut tavoittamaan. Hypnoosissa Kivilahti toisti kuvauksen tarkasti. Kivilahden kuvaus oli täysin yhtenevä sen kuvauksen kanssa, jonka Nils Gustafsson hypnoosissa tekijästä antoi.”(Iltalehti, Helluntai vuonna 1960)

“Molemmat kuvailivat tekijää seuraavalla tavalla: 20-30-vuotias, 173-174 cm, vartaloltaan tavallinen, pyöreäkasvoinen, vaaleat taaksepäin kammatut hiukset, paksut huulet, voimakas leuka, lyhyt kaula, valkoiset hampaat, paksut kädet ja isot sormet, punaiset posket, kasvoissa finnejä, ruudullinen tumma pusero jossa pienet mustat napit.” 

“Miehestä tehtiin kuvauksien perusteella piirros, mutta kyseistä henkilöä ei koskaan tavoitettu.”(Iltalehti, Helluntai vuonna 1960) 

Olavi Kivilahti oli likinäköinen. Eli kuinka läheltä hän tuon miehen oli nähnyt? Se että tuota miestä ei koskaan löydetty viittaa siihen, että hän hän saattoi lähteä ulkomaille. Tieto Kivilahden likinäköisyydestä on peräisin Wikiwandin artikkelista. 

"Miksi murhaaja ei vienyt moottoripyörää?"

“Murhaaja vei muassaan nuorille kuuluneita tavaroita, jopa vanhat kengät. Kumpikaan moottoripyöristä ei kuitenkaan kelvannut tälle. Moottoripyörä olisi taannut tekijälle vauhdikkaan paon, mutta tämä ei kuitenkaan tarttunut mahdollisuuteen. Asuiko tekijä lähistöllä, ja nopea pako oli tarpeeton?”(Iltalehti, Helluntai vuonna 1960) 

“Miksi Mäen kasvot oli peitetty?”

“Anja Mäen kasvot oli surmatyön jälkeen peitetty huovalla. Mäkeä ja Gustafssonia ei myöskään puukotettu. Kasvojen peittäminen saattaisi viitata surmaajan katumukseen, tai siihen että ensisijaisina kohteina ovat olleet Björklund sekä Boisman.” (Iltalehti, Helluntai vuonna 1960) 

Iltalehdestä otetut lainaukset ovat artikkelista. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e66e3c22-e993-4a6a-bdd0-f71ac0b520c0

Eli oliko tarkoitus tappaa vain Boisman ja Björklund, joita oli hakkaamisen lisäksi puukotettu? Onko sitten käynyt niin, että Gustafsson ja Mäki olivat tulleet “pahaan aikaan” paikalle, ja murhaaja on ehkä yrittänyt tainnuttaa heitä. Ja käyttänyt liikaa voimaa Mäen kanssa. Oliko ehkä tarkoitus ollut lavastaa Gustafsson ja mäki syyllisiksi Boismanin ja Björklundin murhiin? 

**************************************’

Viimeksi mainitussa kohdassa voidaan sanoa, että syy siihen, että murhaaja ei ottanut moottoripyörää saattoi johtua siitä, että hänellä oli auto, polkupyörä, mopo  tai moottoripyörä odottamassa jossain lähellä. Eli hän ei ehkä halunnut edes koskea näihin moottoripyöriin, ja se että hän oli kiinnostunut vanhoista vaatteista yms. saattoi merkitä sitä, että hän etsi noiden tavaroiden joukosta mahdollisesti jotain sellaista kuin filmi. 

Kuka unohti kalat rannalle?

“Tuntemattomiksi jäivät Bodominjärvellä murhayönä onkineet kaksi nuorehkoa miestä. Miehet eivät koskaan ilmoittautuneet poliisille useista pyynnöistä huolimatta. Outoa oli myös se, että miehet jättivät onkimansa ahvenet rantakiville.” (Wikpedia, Bodominjärven murhat)

Mikäli sitten ajatellaan tuota murhaa, niin erityisen mielenkiintoiselta vaikuttaa noiden mahdollisten kalamiesten tapaus. Nuo kalamiehet olivat jättäneet “saaliin” rantakalliolle, mutta en ole aivan varma siitä, että Bodom-järvessä olisi esimerkiksi ahvenia tai muutakaan sellaista kalaa, jota voidaan syödä. Eli oliko nuo kalat mahdollisesti ongittu tai ostettu muualta. Ja jos nuo kalamiehet olivat lähteneet ennen murhaa, niin miksi nuo kalat oli jätetty kalliolle? Tai jos kalamiehet olivat nähneet murhan, niin miksi he eivät menneet väliin tai miksi he eivät hälyttäneet apua? Joten oliko joku sitten vain unohtanut kalat kiireen keskellä, kun hänellä on ollut kiire hävittää todisteita? 

Kun tuota Gustafssonin aivovammaa sekä erityisesti noita kaloja ajatellaan, niin voidaan sanoa että jos henkilö on tajuttomana, niin hän ei ehkä voinut sen takia muistaa mitään. Mutta jos hän on ollut tajuttomana, niin onko tajuttomuuden ehkä aiheuttanut joku muu kuin isku? Oliko hän ehkä saanut jonkinlaisen injektion? 

Ja jos nuo paljon puhutut ja kaivatut kalamiehet olivat jättäneet muualta hankkimansa kalat jostain muualta, ja tarkoitus oli niiden avulla johdattaa poliiseja harhaan, niin se voisi merkitä sitä, että Bodomin murhat ovat suunniteltu ja julmasti toteutettu henkirikos, jonka motiivi ei ehkä ole aivan niin puhtoinen kuin me haluaisimme sen olevan. 

Eli kyseessä voi olla: 

1) Mustasukkaisuusmurha. Mutta kuka sitten sen olisi tehnyt? Oliko noiden tyttöjen molemmat poikaystävät ehkä olleet mustasukkaisia? Mikäli tekijä on “kioskimies”, eli Voldemar Gyllden, niin miksi hän oli nuo murhat tehnyt? Jos Gustafsson ja hänen kaverinsa olivat tuota koiraa heitelleet kivillä, niin miksi he sitä olivat tehneet? Voidaan kysyä suoraan sitä, että jos “kioskimies” oli niin helposti tappanut kolme nuorta, niin miksi hän jätti Gustafssonin henkiin?  

2) Oliko joku ehkä olettanut noiden kuolleiden nähneen tai saaneen selville asioita, joista ei haluttu puhua. Mutta tietenkään emme voi jättää suoraan huomiotta esimerkiksi DDRn eli Saksan Demokraattisen Tasavallan eli entisen “Itä-Saksan” omistaman mökin sijaintia. Tuon mökin sijainti ei ehkä ole merkitsevä, mutta toisaalta se voi olla hyvinkin merkittävä yksityiskohta. 

Eli liittyykö tuo mahdollinen asia, jota ei pitäisi nähdä suomalaisiin tai ehkä ulkomaalaisiin toimijoihin. Muistaakseni kirjassa “Volvo Rosvo” maineikas pankkirosvo Matti “Volvo” Markkanen kertoi että hän oli ottanut osaa salakuljetus rinkiin, joka toi savukkeita DDRstä. Joten oliko ehkä joku DDRn poliisin tai turvallisuuspoliisin eli Stasin jäsen sekaantunut ehkä mahdollisesti myös huumekauppaan. 

3) Jos Stasin jäsen olisi myynyt huumeita, niin hän olisi kiinni jäädessään voinut saada jopa kuolemantuomion. Mutta toisaalta esimerkiksi Stasi tarvitsi kipeästi länsimaista valuuttaa sen laittomiin operaatioihin, eli varsinkin Saksan Liittotasavallan alueella tapahtuvaan tiedustelutoimintaan. Ja jossain on ainakin vihjattu, että Stasi salli huumeiden kulkea rajan yli. 

4) Vai oliko joku Stasin jäsen ehkä tunnistettu entiseksi natsiksi? Jos näin oli käynyt, niin tuo henkilö oli voinut haluta surmata nuo tunnistajat. Sitä että Stasi virallisesti vainosi ja etsintäkuulutti entisiä natseja ei voida sivuuttaa. Mutta sitten eräs Dr. Horst Fischer jäi DDRssä kiinni siitä, että hän oli työskennellyt T-4 ohjelmassa, eli murhannut potilaitaan. Dr. Fischer teloitettiin vuonna 1966 Leipzigin keskusvankilassa DDRssä. 

Tuo mies oli tunnistettu hänen SS-tatuointinsa takia. 

Hän oli 20 vuotta harjoittanut lääkärin ammattia tuossa maassa, joten sen takia voidaan kysyä, että eikö Stasi ollut muka huomannut tuota tatuointia? Ja oliko Dr. Fisheriä suojeltu tuossa maassa, joka niin hartaasti vannoi kommunismin nimeen? Joten mitä olisi tapahtunut, jos Fischer olisi ymmärtänyt poistaa tuon tatuoinnin? Ja kuinka paljon hänen kaltaisensa ihmiset ovat tehneet yhteistyötä Stasin ja muiden itäblokin turvallisuuspoliisien kanssa. 

Mutta siis meistä kukaan ei varmasti saa koskaan tietää kuka tai miksi nuo kolme nuorta tapettiin? Ellei sitten löydy uusia tutkintalinjoja. 

Ja miksi Nils Gustafsson jäi eloon? Kun tuota murhaa tarkastellaan ajan läpi, niin esimerkiksi uhrien tavaroiden heittely neliökilometrin säteellä tukee sellaista ajatusta, että tekijöitä olisi enemmän kuin yksi. Tai sitten tuo tekijä oli nähnyt kovin paljon vaivaa tekonsa peittelyn kanssa. Hänen on pitänyt käyttää tuntikausia tavaroiden levittämiseen. Eli miksi ne oli levitelty pitkin metsää? 

Kun sitten puhutaan siitä, että johtiko jonkun henkilön tunnistaminen Bodomin surmaan, niin tietenkin meidän pitää muistaa, että vuonna 1960 monet natsit olivat vielä työelämässä. He saattoivat olla etsintäkuulutettuja, mutta ehkä heitä ei oltu vielä huomattu etsiä entisestä Itäblokista. Siis tässä puhutaan motiivista, joka ehkä johti Bodomin murhaan. 

Se että telttaan tai muihin noiden nuorten jälkeensä jättämistä tavaroista ei jäänyt mitään jälkiä tekijästä eikä kukaan edes huutanut apua, niin silloin mieleen tulee, että tämä asia sitten tukee kyllä mielestäni harkitun murhan teoriaa. Eli mitä varten Gustafsson ja hänen kolme kaveriaan menivät yöksi telttaretkelle tuonne espoolaisen järven rannalle? Kuka oli tuon matkan ideoinut? Oliko nuo nuoret houkuteltu paikalle, jossa kolme heistä murhattiin raa'asti? 

Ja onko noilla Bodomin veritöillä jotain tekemistä Kyllikki Saaren ja Tulilahden murhien kanssa? 

Kun tuota asiaa katsellaan tarkasti ja tutkijoilla on modernin ihmisen arvomaailma, niin tietenkin eräät tuohon tapaukseen liittyvät huhut, kuten väite siitä että murhaaja tai murhiin läheisesti sotkeutunut henkilö oli hukuttautunut kertoo ehkä siitä, että tuo henkilö on saattanut vaikka tulla katumapäälle. Mutta jos hän on oikeasti katunut tuota tekoaan, niin miksi hän ei tunnustanut sitä? Tai siis noita epäiltyjä jotka kohtasivat epäilyttävän kuoleman vuonna 1969 oli kaksi. Toinen oli Pentti Soininen (n. 1945–1969). Ja toinen oli Valdemar Gyllström (1909–1969).

Eli olisiko ollut niin, että Soininen ja Gyllström olivat mahdollisesti nähneet syylliset? Eli olivatko he ehkä nähneet koko teon. Tai luuliko mahdollinen murhaaja tai murhaajat ehkä Soinisen ja Gyllströmin nähneen hänet tai heidät? 

Kun ajatellaan noita kahta miestä, joista molemmat kuolivat oudosti oman käden kautta, tai joku on niin halunnut uskotella, niin asiat voidaan nähdä myös toisin: eli oliko Pentti Soininen todellisuudessa Gyllströmin vieraana? Eli oliko hän ehkä antanut Gyllströmille sellaisia “palveluksia”, joista olisi voinut seurata pitkä vankeustuomio.Hän oli tuolloin karannut koulukodista ja ollut Bodomin lähellä. Eli oliko hän ehkä yöpynyt Gyllströmin luona, ja oliko karkaaminen tapahtunut Gyllströmin aloitteesta? 

Olivatko Gyllden ja Soininen osallisina tai todistajina noihin Bodomin kolmeen murhaan ja yhteen törkeään pahoinpitelyyn, mutta eivät kertoneet tuosta asiasta poliisille? Eli oliko Soininen ehkä yöpynyt Gyldenin luona ja ehkä Gyllden oli pedofiili, mikä selittäisi sen, että hän ja Soininen eivät olleet ehkä uskaltaneet kertoa sitä, mitä he olivat ehkä nähneet tuona yönä? Tai sitten he olivat toimineet palkattuina toimijoina, mutta olisiko heidän roolinsa avustaja vai päätekijä. Siis tässä vain ajattelen että oliko mahdollinen teon takana oleva taho sitten murhannut nuo kaksi miestä vuonna 1969, ja lavastanut teot itsemurhaksi? 

Tai ehkä he olivat kohdanneet tuolla pimeässä metsässä kun he olivat ehkä hiipineet tuon teltan lähelle, ja aikomuksena ehkä oli katsella, mitä nuo nuoret luonnon helmassa olivat tekemässä. Mutta se ei tee heistä murhaajia, vaikka sitä ehkä jotenkin halusimme. Saattaa olla että nuo kaksi miestä näkivät murhaajan tai murhaajat. Ja sitten he eivät ehkä uskaltaneet kertoa tätä poliisille. Myöhemmin sitten Soininen tai Gyllström oli ehkä kertonut asiasta jollekin, joka sitten oli ehkä päättänyt vaientaa Gyllströmin sekä Soinisen. 

Vai toimivatko Gyllström ja Soininen ehkä mahdollisesti palkattuina murhaajina tuossa jutussa? Vai oliko tuo mahdollinen teon “aivot” ehkä jollain muulla tavalla taivutellut nuo kaksi miestä tai miehenalun sekä aikamiehen tekemään raa’an teon, jota tuo nuori Soininen ei sitten ehkä kyennyt pitämään omana tietonaan, kun alkoi omatunto soimata. Eli Soininen oli tekohetkellä 15 vuotias, ja Gyllden oli noin 50. Mutta saattaa olla että heillä oli jonkinlainen suhde. Olisi mukavaa tietää oliko Gyllden ehkä pedofiili, joka oli solminut suhteen vuonna 1945 syntyneeseen Soiniseen? Ja ehkä joku pahansuopa taho oli saanut tietää tuosta suhteesta. 

Tai ainakin nuo kaksi melko lähekkäin tapahtunutta outoa tai vähintään epäilyttävää kuolemaa panevat olettamaan. Vai miten todennäköistä on se, että kaksi sanotaan, pääepäiltyä tekee itsemurhan saman vuoden sisällä, eikä kumpikaan ole jättänyt viestiä tästä aikomuksesta. Eli houkutteleeko tuolloin kohtalokkaasta kuljetuksesta joku Soinisen pois vartijoiden näköpiiristä Toijalassa, ja sitten hirttänyt tuon miehen, joka oli aikaisemmin kehuskellut Bodomin murhilla 24-vuotiaana Kuopion lääninvankilassa. Tuota kehumista tai tunnustusta ei oltu uskottu. Eikä se käy ilmi että kuka oli nuo Soinisen tunnustukset saattanut vankilan henkilökunnan tietoon. Mutta voidaan olettaa että joku oli sitten pelästynyt ja päättänyt vaientaa Gyllströmin sekä Soinisen, kuten äsken kirjoitin. 

Wikipedia kuvailee näitä kahta miestä näin:

Pentti Soininen (n. 1945–1969)

Useista omaisuus- ja väkivaltarikoksista tuomittu laitosmies Pentti Soininen tunnusti 1960-luvun lopulla 24-vuotiaana ollessaan Kuopion lääninvankilassa tehneensä Bodominjärven veriteot. Hän oleskelikin 15-vuotiaana murhayönä lähellä Bodomia ollessaan karkuteillä koulukodista. Poliisi kuulusteli häntä, mutta hänen tunnustuksilleen ei annettu juurikaan painoarvoa. Luonteeltaan Soininen oli psykopaatti, joka saattoi toimia käsittämättömän arvoituksellisesti, varsinkin alkoholin ja lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Soinisen pitkä rikosrekisteri sisälsi varkauksia, pahoinpitelyjä ja ryöstöjä. Soininen hirttäytyi Toijalan asemalla vankikuljetuksen tauolla vuonna 1969. (Wikipedia, Bodominjärven murhat)

Valdemar Gyllström (1909–1969)

Yksi murhien kestoepäillyistä oli Oittaalla kioskia pitänyt Karl Valdemar Gyllström. Hänen tiedettiin inhonneen telttailijoita ja käyttäytyneen aggressiivisesti. ”Kioskimiehenä” tunnettu Gyllström hukkui tai hukuttautui Bodominjärveen vuonna 1969, ja hänen kerrotaan tunnustaneen murhat juovuspäissään naapurilleen ennen kuolemaansa sanoen: ”Minä ne tapoin”. Gyllströmin on kerrottu muun muassa täyttäneen kotipihansa kaivon muutama päivä murhien jälkeen, ja siksi Gyllströmin talo ja pihamaa tutkittiin perin pohjin. Mitään raskauttavaa ei kuitenkaan löytynyt. Toisaalta on mahdollista, että ryöstetyt tavarat oli kaikki hävitetty. Muun muassa kioskimiehen vävyn on kerrottu olleen varma, että murha-ase on täytetyssä kaivossa. Poliisin mukaan kioskinpitäjällä oli murhayölle alibi, jonka oli antanut Gyllströmin vaimo. Vaimo oli kertonut valvoneensa koko yön, eikä mies ollut hänen mukaansa poistunut kotoaan. Alibin antanut vaimo kertoi kuitenkin ennen kuolemaansa, että mies oli uhannut tappaa hänet, jos hän kertoo totuuden.

Espoolainen kunnallispoliitikko Ulf Johansson julkaisi vuonna 2016 kirjan Legenden om Bodom: Århundradets mordmysterium, jossa hän väittää paikallisten tienneen kioskinpitäjän olleen murhaaja (Wikipedia, Bodominjärven murhat)

Kun suoraan ajatellaan että tekijä tai tekoon läheisesti kytköksissä olleet Valdemar Gyllström sekä Pentti Soininen olivat ehkä jopa tunnustaneet nuo murhat, mutta sitten he olivat kuolleet ainakin omasta mielestäni “hiukan” epäilyttävissä olosuhteissa, eli Gyllström hukkui tai hukuttautui Bodom järvellä vuonna 1969  ja Soininen hirttäytyi vankikuljetuksessa vuonna 1969, niin mitä jos he olivat olleet yhdessä liikkeellä. Soininen oli koulukodista karattuaan ollut Bodomin lähellä ja Gyllström oli se kuuluisa “kioskimies”, ja molemmat olivat jonkun mielestä “tunnustaneet” Bodomin murhat, niin olivatko nuo kaksi miestä toimineet ehkä palkattuina tappajina? 

Tai olisiko mahdollista että he olisivat hävittäneet todisteita, eli olivatko he ehkä käyneet teltalla ja sitten vieneet tavaroita sieltä? Mutta se että he olivat molemmat tehneet itsemurhan samana vuonna saa aikaan outoja ajatuksia. Se ajatus on se että halusiko joku ehkä Gyllströmin sekä Soinisen vaikenevan? Eli oliko asia niin, että Soininen oli mahdollisesti jopa nähnyt murhan. Oliko hän ehkä käynyt tirkistelemässä tuon seurueen tekemisiä, ja sitten hän oli nähnyt asioita, joita hänen ei olisi pitänyt nähdä. Ja oliko Gyllströmillä ehkä mahdollisesti ollut myös taipumusta salakatseluun? 

Jos näin oli, niin he ehkä olivat katselemassa sitä, mitä nuo murhan uhrit olivat tehneet, ja sitten he olivat sitten päättäneet kiristää tekijöitä. Vai toimivatko Gyllden ja Soininen ehkä tuossa teossa mukana, eli joko avustajina tai palkattuina tappajina? Bodomin murhat ovat nimittäin sellaisia, että niistä on liian vähän todisteita, jotta ne olisivat hetken mielijohteesta tehtyjä. 

https://www.apu.fi/artikkelit/bodomin-pullon-salat-vapaaehtoiset-jatkavat-yha-telttamurhien-selvittamista

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e66e3c22-e993-4a6a-bdd0-f71ac0b520c0

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006516538.html

https://yle.fi/a/20-171265

https://www.wikiwand.com/fi/articles/Bodominj%C3%A4rven_murhat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bodominj%C3%A4rven_murhat

https://en.wikipedia.org/wiki/Horst_Fischer

Rikos ja rangaistus ovat aina poliittisia kysymyksiä. (Eli pitäisikö elinkautista muuttaa?)

Kuten tiedämme, niin maamme oikeuskäytäntö lähtee siitä, että henkilön pitää saada tuomio vain siitä, mitä hän on oikeasti tehnyt. Ja juuri tämä tekee esimerkiksi sarjamurhaajista ongelmallisia. Tietenkin voidaan sanoa, että sarjamurhaajat tekevät vain 0,5% kaikista henkirikoksista. Mutta toisaalta taas jokainen henkirikos on asia, mikä varmaan on jokaisen mielestä liikaa. Henkirikosten maailmassa suurin osa noista teoista on niitä paljon puhuttuja "suomalaisia henkirikoksia", joissa ensin juodaan vähän liikaa alkoholia sekä otetaan vähän pillereitä, jonka jälkeen alkaa "vintti pimetä". Mutta kuten tiedämme niin nuo varsinaiset sarjamurhaajat ovat pieni, mutta olemassa oleva joukko. Joten pitäisikö tuota pientä sekä väkivaltaista joukkoa huomioida enemmän käytännöissä, jotka koskevan rikollisen sekä erityisesti väkivaltarikoksista tuomittuja? Ja pitäisikö käytänteitä muuttaa juuri siksi, että nuo 0,5% saadaan löydettyä. 

Se pitäisikö vankeustuomioita jatkaa sen jälkeen, kun tuomio on lain mukaan päättynyt, mikäli vanki on yhteiskunnalle vaarallinen on tietenkin ongelmallinen kysymys. 0,5 prosenttia on hyvin pieni luku, mutta jos sitten omalle kohdalle sattuu tuohon 0,5% kuuluva henkilö, niin kyseessä ei ole mikään pikku juttu. Se että todennäköisyys on pieni, ei tee siitä olematonta. Jos ihminen on 20 vuotias tehdessään ensimmäisen henkirikoksen, ja hän istuu tuota tuomiota 14 vuotta, niin silloin hän on 34 vuotias vapautuessaan. Jos hän nauttii teoistaan, niin siinä sitten ehtii kyllä tehdä paljon pahaa ennen luonnollista kuolemaa. Joten pitäisikö käytänteitä muuttaa? 

*************************************************************'

Sarjamurhaaja

Ylen selvityksessä sarjamurhaajan määritelmänä käytetään Yhdysvaltain liittovaltion poliisin (FBI) vuonna 2005 käyttöön ottamaa määritelmää, joka on yleisesti käytössä myös muualla maailmassa.

FBI:n mukaan sarjamurhassa sama tekijä surmaa laittomasti vähintään kaksi henkilöä erillisillä kerroilla. Sarjamurhaajan motiivi voi olla mikä tahansa.

Sarjamurhaaja on yleistermi, eikä se edellytä sitä, että henkilö olisi tuomittu murhista. Myös tapoista tuomittua henkilöä voi nimittää sarjamurhaajaksi.

https://yle.fi/a/74-20156583

2000-luvun sarjamurhaajat

Ylen selvityksessä keskityttiin henkirikoksentekijöihin, jotka ovat surmanneet vähintään kolme ihmistä ainakin kahtena eri kertana ja joiden henkirikoksista ainakin yksi on tapahtunut 2000-luvun puolella.

Selvityksessä sivuutettiin yhden joukkosurman tehneet henkilöt tai sarjamurhaajat, jotka ovat tehneet kaikki rikoksensa ennen vuotta 2000.

Selvityksessä hyödynnettiin Oikeusrekisterikeskuksesta saatuja diaaritietoja ja sanomalehtiarkistoja. Mukaan otettiin vain ne surmaajat, joiden jokainen henkirikos pystyttiin tarkistamaan viiden hovioikeuden ja 20 käräjäoikeuden arkistoista. Selvitys on kattava mutta ei aukoton. Henkirikoksentekijöiden rikoshistoriaa on hyvin vaikea jäljittää 1990-lukua edeltäneisiin vuosikymmeniin.

https://yle.fi/a/74-20156583

*************************************************************'

Ei kai kukaan oikeasti kuvittele, että joku tappaa toisen 10 euron takia? Eli tällä vain viittaan tapauksiin, joissa henkilö on puukolla uhaten ryöstetty, ja sitten pistetty puukolla vatsaan, ja rosvo on saanut sitten jonkun kympin rahaa? Tuolloin vähäinen rahasumma saattaa toimia mekanismina, joka laukaisee väkivaltaisen reaktion. Eli onko hyökkääjän tarkoitus tuolloin oikeastaan vain surmata tai vahingoittaa uhria hengenvaarallisesti on asia, mikä pitää selvittää. Tuollaisissa tapauksissa missä naurettavan pienestä summasta lähtee henki pitäisi aina epäillä sarjamurhaajaa. 

Sitä että tekeekö henkirikosmies tai nainen uuden henkirikoksen, kun hän pääsee vankilasta on arvailujen varassa. Se että uusiiko henkirikoksen tehnyt tekoaan selviää vasta sitten kun hän palaa vankilaan tai kuolee vapaudessa ilman rikoksen uusintaa. Kun henkirikoksen tehnyt vapautuu, niin suurin osa varmaan on sillä kerralla ottanut opikseen eikä enää uusi tekoaan. Mutta sitten kun tuollainen hyvin ikävä poikkeus sattuu kohdalle, niin silloin tietenkin mielessä käy sekin, että olisiko tuollainen teko voitu kuitenkin estää. Jokainen sarjamurhaaja surmaa joskus ensimmäisen kerran. Eli kun hän tekee sen tekonsa, niin hän astuu silloin tietyn rajan ylitse. 

Kun ihminen on kerran tehnyt henkirikoksen, niin joidenkin kohdalla se tuo mieleen uuden ja pelottavan tavan käyttää auktoriteettia. Eli henkilö ottaa henkirikoksen sekä väkivallan ikään kuin sosiaalisen kanssakäymisen sekä auktoriteetin käytön välineeksi. Jos tuo tapahtuu oikeasti, niin silloin edessä on hyvin vaarallinen henkilö, joka ajattelee ehkä pitävänsä "kuria" uhrilleen, joka sitten hänen itsensä mielestä tietenkin ansaitsee kohtalonsa. Tuolloin kohtaamme tilanteen, missä henkilö ikään kuin työntää syyn omaan tekoonsa uhrinsa niskoille. 

0,5% on melko pieneltä kuulostava luku. Tietenkään lainsäätäjä ei voi ottaa kaikkia mahdollisia asioita huomioon, mutta kuitenkin jotain pitäisi voida tehdä, jos henkilö selvästi osoittaa sen, että hän aikoo jatkossakin käyttää kuolettavaa voimaa sosiaalisen asemansa kohottamiseen. Tietenkin sarjamurhaaja voi muuttaa tapojaan. Siis jos motiivina on esimerkiksi kosto, niin silloin hän saattaa oikeasti katua tekojaan, mutta jos hän on niin sanottu klassinen sosiopaatti, niin silloin katumusta ei kyllä ole luvassa, ja juuri tämä on se kaikkein vaarallisin persoonallisuushäiriö. 

https://yle.fi/a/74-20156583

Haluavatko Ukrainan sekä Lännen kenraalit voittoa enemmän kuin Kreml?

Venäjän valtio on yhtä kuin Vladimir Putin. 

Sodassa on olemassa yksi sääntö, se on se että sodassa ei ole logiikkaa. Tai toisaalta toisen osapuolen logiikka saattaa poiketa hyvinkin paljon siitä, mihin me olemme tottuneet. Me emme uskoneet sitä, että Josif Stalin voisi tapattaa satoja tuhansia poliittisia vastustajiaan Talvisodassa. Eli hän lähetti tahallaan miehiä kuolemaan suomalaisten luodeista.  Mikäli ajattelemme Josif Stalinia ja hänen hengenheimolaisiaan, niin me usein kuvittelemme että he ovat meidän kannaltamme katsottuna normaaleja ihmisiä. Me olemme olettaneet että Putin on samanlainen ihminen kuin me muut, niin silloin olemme pitkällä ruohikolla. 

Jos haluamme lähteä miettimään Vladimir Putinin ajattelutapaa, niin meidän pitää tunnustaa itsellemme yksi asia. Jos Venäjällä kansan etu Venäjän valtion etu sekä Vladimir Putinin henkilökohtainen etu menevät ristiin, niin silloin Vladimir Putinin henkilökohtainen etu on se, minkä mukaan mennään. Eli Putinin motto voisi olla se paljon puhuttu "valtio olen minä". Tuo tarkoittaa sitä, että Venäjän valtio on tässä ajatusmallissa yhtä kuin Putin. 

Liikekannallepano voi olla kiertoilmaus massapidätyksille. 

Yksi syy hyökkäyssotaan Ukrainassa saattavat olla häntä vastustavat mielenosoitukset, joita Venäjällä tapahtui ennen hyökkäystä. Tuolloin OMON sekä kansalliskaarti kukistivat nuo mielenosoitukset, joihin osallistui suuri joukko ihmisiä. Tuon ihmismäärän pidättäminen ei olisi ollut kovin tyylikäs suoritus, joten Ukrainan sodan sekä liikekannallepanon avulla voidaan tietenkin peitellä massapidätyksiä. Eli henkilö viedään varuskuntaan, hänelle annetaan ruosteinen Kalashnikov käteen ja sitten suunta kohti Ukrainan rintamaa. 

Putin toki on kohdannut yhä enemmän kritiikkiä myös omien sylinallejensa taholta. Tuo kertoo siitä että "häviäjillä ei ole ystäviä". Putin on ankkuroinut itsensä valtaan väkivallan avulla. Ja tietenkin Ukrainan sota on antanut hänelle mahdollisuuden poistaa poliittisia vastustajiaan eli mielenosoituksiin osallistuneita henkilöitä rintamalle. Eli käytännössä massapidätykset voidaan naamioida liikekannallepanoksi, jonka yhteydessä henkilön kännykkä ja sosiaalinen media otetaan "valtion hallintaan". Kuten tiedämme, niin Putin on ehkä muuttunut niin sanotuksi "bunkkeripapaksi", joka yhä enemmän ja enemmän eristäytyy muusta yhteiskunnasta. 

Putin osaa miellyttää mutta hän on samalla hyvin pettävä. 

Putin osaa olla miellyttävä. Hän osaa käyttää kaikessa hyväkseen ulkomuotoaan. Hän osaa lahjoa oikeita ihmisiä nostamaan esiin asioita, jotka tukevat hänen mallejaan. Ja erityisesti Putin osaa myös lahjoa ihmisiä. Eli "jos olet Putinin kaveri, niin silloin saat mitä haluat". Putin tietää median merkityksen joten hän mielellään lahjoo toimittajia, ja auta armias jos et ole hänen kanssaan samaa mieltä. Jos edes ajattelet arvostelevasti tuota miestä, niin silloin koet karun kohtalon. 

Putin on mies joka on koulutettu valehtelemaan. Hän ei kuitenkaan ole samanlainen valehtelija kuin muut. Hän on valehtelija joka johtaa valtiota. Tai tarkemmin hän on valehtelija, joka johtaa ydinasevaltiota. Hän tietää että yksi asia mikä rajoittaa Lännen tukea Ukrainalle on ydinaseet. Putin tietää että lännessä pelätään Venäjän ydinaseiden kohtaloa, jos tuo valtio Putinin jälkeen romahtaa. 

Eli jos haluamme siirtää itsevaltiuden mallia Stalinista esimerkiksi BRICS-maiden johtajiin, niin me emme saa ajatella niin, että joku BRICS johtaja noudattaa samaa toimintamallia tai omaa saman arvomaailman kuin ne johtajat joihin olemme lännessä tottuneet. Samoin meidän pitää muistaa se, että Putin ei ole edes BRICS maiden johtajien joukossa aivan normaali tapaus. Normaali BRICS johtaja ei ole entinen turvallisuuspalvelun päällikkö, joka valehtelee työkseen. Putin ei ole normaali valtiopäämies. Hän saattaa allekirjoittaa sopimuksia, joita sitten ei edes aiota noudattaa. Joten pääsemme sitten pääkysymykseen, joka kuuluu näin: Haluavatko Ukrainan sekä Lännen kenraalit voittoa enemmän kuin Kreml? 

Valesota saattaa palvella Putinin henkilökohtaista etua paremmin kuin sotatoimien päättäminen. 

Vastaus saattaa olla toinen kuin mitä me olemme toivoneet tai edes uskoneet. Putinin väitetään lyöneen vetoa "ikuisen sodan puolesta". Se tarkoittaa sitä, että Putinin logiikan mukaan ikuinen sota, eli samanlainen tilanne mikä vallitsee esimerkiksi Koreoiden rajalla tai mikä vallitsi Toisen Maailmansodan alussa vuonna 1939 niin sanotun "valesodan" aikaan eli ennen Hitlerin hyökkäystä Tanskaan sekä Norjaan palvelisi hänen asiaansa paremmin kuin tilanne missä saadaan aikaan rauhansopimus. 

"Valesota" olisi tilanne, jossa Putin voisi komentaa poliittisia vastustajiaan rintamalle, ja sitten teloittaa heidät. Tuolloin sitten saadaan syy kuolemasta vieritettyä ukrainalaisten tarkka-ampujien niskoille. Ja sitten tietenkin sota antaa Putinille mahdollisuuden pönkittää valtaansa. Eli sodan varjolla voi Putin pitää yllä sotatilaa, sekä samalla määrätä ihmisiä armeijaan, mikä voi tarkoittaa sitä, että henkilö on käytännössä vangittuna varuskunnaksi nimitetyssä vankileirissä. 

Rikoksen logiikka saattaa olla hyvin erilainen kuin mitä edes voimme uskoa. 

Rikoksen logiikka saattaa olla toinen kuin mitä me edes uskallamme ajatella. Eli onko esimerkiksi Ukrainan siviileihin kohdistettu väkivalta oikeasti tarkoitettu pitämään venäläiset erossa Ukrainalaisista siviileistä? Samoin pidentynyt sota saattaa olla asia, jolla on helppo perustella asevoimien johtoon kohdistetut puhdistukset. Tuolloin kenraaleita sekä amiraaleja voidaan syyttää pätemättömiksi, ja samalla myös esimerkiksi sotarikoksia voidaan käyttää keppihevosina siihen, että epämieluisa eli "poliittisesti epäluotettava" kenraali saadaan erotettua. Samoin raiskaukset ja siviilien ampuminen ovat asioita, jotka varmasti hävettävät. Tuolla tavoin saadaan myös omien sotilaiden suut tukittua, jotta he eivät paljasta mitään mitä Putinin hallinto eli viimekädessä Putin itse ei halua muiden tietävän. 

Eli oliko Putinin edes tarkoitus voittaa Ukrainaa? Vai oliko hänen tarkoituksensa vain aiheuttaa tilanne, jossa hän voi suorittaa liikekannallepanon varjolla massapidätyksiä. Jos ajatellaan Ukrainan siviilien kokemaa kärsimystä sekä erityisesti joukkomurhia, joita Ukrainassa on tapahtunut, niin noiden murhien logiikka voisi olla sama kuin Einsatzgruppen toimintaryhmillä oli Toisen Maailmansodan aikaan. Eli tarkoitus on luoda rajaa sotilaiden sekä siviilien väliin. Tuollaisen rikoksen logiikka on siinä, että jos vihollinen on vihattu, niin silloin omat miehet eivät uskalla esimerkiksi antautua, koska he pelkäävät kostotoimia.