Venäjän johto saattaa tarvita ulkoista vihollista. (Ja Trump saattaa haluta loistavaa diiliä)

 

Yllä: Kalustoa. IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmä. KUVA: Filip Singer (UusiSuomi)

Auttaako USA Gazpromia takaisin jaloilleen? Jos amerikkalainen yhtiö ostaa kaasun ja öljyn Venäjältä, ja sitten kuljettaa sen maailmalle ja myy sen omissa nimissään, niin se varmasti auttaa tuon öljyn sekä kaasun saattamisessa markkinoille. Siis haluaako Trump ja hänen tukijansa suoraan sanottuna diilin, jolla USA ryhtyy Putinin maakaasun sekä öljyn tukkukauppiaaksi? Tuolloin Gazpromin toiminta voisi elpyä. Ja ehkä Trump voisi perustella tätä toimintaansa sillä, että hän estää näin Venäjää joutumasta sisäiseen anarkiaan, sekä sen ydinaseiden päätymistä suoraan jonnekin toiseen USAlle vihamieliseen maahan. 

Trump haluaa diilejä, kun muut haluavat sotaa. Eli onko Trumpin ajatus pelata korttinsa niin, että esimerkiksi tuontitulleja ei aseteta Venäjältä tuleville tuotteille se, että hän tai hänen lähipiirinsä voivat ostaa Venäläistä öljyä ja kaasua amerikkalaisen yhtiön nimiin, sekä sitten kaupata tuota Siperian tuotetta edelleen ympäri maailmaa. Kun kaasu tai öljy siirtyisi amerikkalaisen yhtiön omistukseen, niin tuolloin öljy- ja kaasu olisivat juridisesti amerikkalaisia, mutta niiden alkuperä olisi Siperiassa. Tuolloin amerikkalaiset ostaisivat öljyä ja kaasua, sekä samalla myös tukisivat Venäjän sotakassaa, josta sitten jälkeen päin ostetaan lisää länsimaista elektroniikkaa, jota voidaan hyödyntää Venäjän asevoimien kehittämisessä. 

Venäjän halusta käydä sotaa NATOa tai EUta vastaan on aina keskusteltu. Siis jos ajatellaan esimerkiksi sitä, mikä on Venäjän ja Kremlin johdon etu, niin Kremlin johdon ajatus vallankahvan pitämiseen Putinin käsistä saattaa perustua siihen, että Venäjälle luodaan ulkoinen vihollinen. Tuo ulkoinen vihollinen olisi sellainen, että siihen vetoamalla voidaan venäjän kansaa pakottaa Putinin taakse. Eli ulkoiseen viholliseen vetoamalla voisi Kreml lisätä sensuuria, pidättää toisinajattelijoita sekä muutenkin pakottaa oma oppositio pois kadulta. Eli tämä ajatus ei ole niin suuren suuri, eikä myöskään ainutkertainen historiassa. 

Jokainen itsevaltias on historian aikana pelannut pelejään siten, että jos joku haluaa kysellä vaaleista, tai aloittanut mielenosoitukset hallitusta sekä hallitsijaa vastaan, niin jostain on ilmestynyt ulkoinen uhka, joka on sitten pelastanut hallitsijan, kun miehiä on tarvittu yllättäen syttyvässä sodassa. Ja tietenkin sota saa aikaan sen, että kiusallisia kysymyksiä ei saa kukaan päähänsä esittää, kun kaikki voimat pitää valjastaa sodan voittamiseksi. Kun sitten puhutaan venäläisten tavasta tiedottaa asioista, niin silloin muistetaan vain se, mikä palvelee Venäjän johdon etua. Eli Venäjän mielestä syy sodan jatkumiseen on Zelenskyissä sekä Ukrainassa. Aikoinaan tietenkin länsimaiden vaisu reaktio Krimin kriisin alkamisen yhteydessä kannusti Kremliä jatkamaan aggressiivista toimintaa. Ja esimerkiksi länsimaisten aseiden käyttökielto muualla kuin Ukrainan alueella on antanut Venäjälle etua. 

Kun Venäjän johto kehittelee suunnitelmia tulevasuutta varten, niin silloin varmasti meidän pitää muistaa se, että Venäjän kalusto on vähentynyt Ukrainassa. Jos Venäjä saa aikaan tulitauon, niin se sitten antaa sille mahdollisuuden tuottaa tai ostaa uusia aseita tuhoutuneiden tilalle. Ja ehkä Venäjän johdolle riittää se paljon puhuttu sekä samalla myös pelätty tulitauko, joka jatkuu sitten seuraavat sata vuotta. Eikä tilannetta paranna sekään, että kun Venäjän konventionaalinen iskuvoima putoaa liian alas, niin sen jälkeen Kremlin johdon doktriini voi olla se, että ydinaseita käytetään nyt myös ensi-iskun antamiseen. 

https://yle.fi/a/74-20157535

Ydinaseet ovat tähän mennessä olleet väline, jolla saa maailmalta ymmärtämystä kaikille teoille. Joten tietenkin myös Putin tietää noiden aseiden antaman neuvotteluvaltin. Olemalla kova, armoton sekä röyhkeä saa aina kaiken mitä haluaa. Ja tuon viestin Putin on varmaan mielellään antamassa myös USAle sekä Ukrainalle ja lopulle EUsta. Daavidin lengon kaltaiset välineet tietenkin ovat tehokkaat konventionaalisia ohjuksia vastaan, mutta ydinaseiden kohdalla pitää huomioida se, että vaikka nuo torjuntaohjukset vaurioittaisivat ydinasetta niin ettei se laukea, niin maastoon leviää joka tapauksessa plutoniumia. 

Ukrainan sekä USAn mineraalisopimus voi tietenkin avata uusia ovia Ukrainan sekä USAn jo ongelmallisissa suhteissa. Eli tuolloin voidaan luoda kuva siitä, että Ukraina ostaa aseita USAsta, ja tuon mallin pitäisi sitten vedota Senaatin republikaaneihin, jotka jatkuvasti pohtivat sitä, miten paljon Ukrainan tukeminen USAlle maksaa. Mutta lopulta sitten aina voi tapahtua melkein mitä hyvänsä. Venäjä tietenkin haluaa alueita Ukrainalta, ja 20% maan pinta-alasta on melko suuri osa Ukrainaa. Samoin jos Venäjä haluaa vielä esimerkiksi Odessan kaupungin sekä vetää rannikkorajansa Moldovan rajalle asti, niin silloin Ukraina olisi eristetty Mustamerestä, eikä Kaukasuksen öljyä ja kaasua voida tuolloin tuoda Venäjän ohitse Eurooppaan. Ukrainan sota on Venäjän kannalta mennyt huonosti. 

Mutta toisaalta julma matematiikka merkitsee sitä, että Ukrainassa sotimassa oleva venäläinen ei ainakaan osoita mieltään Putinia vastaan. Se että Venäjä suostuu tulitaukoon sekä sen hallinnassa olevien alueiden liittämiseen Venäjään ei tarkoita, etteikö Venäjän vaatimuslista voi vielä pidentyä. Eikä Putinin seuraaja ehkä poikkea mitenkään asenteiltaan Putinista. Trumpin kannalta voidaan sanoa, että hän ei ole luovuttamassa yhtään maataan. Trump ajattelee tietenkin taloutta ja omaa kunniaansa. 

Mutta samalla hän rapauttaa puolustusta sekä vahingoittaa oman maansa etua. Mutta tuo etu ei ole ehkä sama kuin hänen oma etunsa. Vai onko kyseessä Donald Trumpin ja hänen lähipiirinsä etu? Hän saattaa ajatella mahdollisuutta hankkia tai välittää Siperian eli Putinin öljyä ja kaasua ympäri maailmaa. Eli öljy ja kaasu ostettaisiin tuolloin amerikkalaisen välitysyhtiön nimiin, kuljetetaan asiakkaille, jotka ostavat tuolloin nimellisesti amerikkalaista, mutta alkuperältään venäläistä öljyä ja kaasua. 

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/venaja-ymmarsi-jo-aikaa-sitten-tosiasian-sodasta-natoa-vastaan-sanoo-tutkija/785b3255-516e-4910-9f79-07b1d628e0ce

https://yle.fi/a/74-20010573

Oliko kauppiaan tai kauppaliikkeen linja liian tiukka?

PAMin mukaan nimeltä mainitsemattoman kauppaketjun linja on tiukentunut, koska työntekijöitä on erotettu siksi, että he ovat esimerkiksi myyneet toisilleen tuotteita 30% alennuksella ennen varsinaisen alennuksen alkamisen kellonaikaa. Tai sitten he olivat jättäneet muovipusseja lyömättä kassaan. Asia on sitten niin, että kun tällaisia asioita kommentoidaan, niin silloin pitäisi saada asiasta kaikki mahdollinen tieto. Eli mitä oikeastaan on tapahtunut? Kuinka paljon tavaroita kuten muovipusseja on sitten viety kaupasta maksamatta? Tai onko alennus lappuja isketty tuotteeseen sen tullessa keskusvarastolta. Eli onko kauppaketju muuttanut linjaansa aivan yllättäen? Vai miksi tuo irtisanominen on tullut aivan yllättäen? 

Onko joku sanonut että nuo niin sanotut "henkilökunta-alennukset" ovat sallittuja? Eikö ketään ole varoitettu siitä, että tuollaisesta toiminnasta tulee seuraamuksia? Vai onko joku perehdyttävä henkilö ehkä opettanut sitä, että tuotteita saa myydä alennuksella, vaikka alennus ei ole vielä alkanut? 

Kun puhutaan esimerkiksi henkilökunnan tekemistä myymälävarkauksista, niin jos joku henkilökuntaan kuuluva on varastanut tavaroita kaupoista, niin hän saattaa viedä todella paljon tavaraa kassojen ohitse. Joskus noita tuotteita on lyöty kassaan ja sitten rahat merkitty palautetuksi, jotta sitten on saatu hälytin poistettua. Ikävää noissa jutuissa on ollut joskus se, että tähän toimintaan syyllistynyt henkilö syyttää muita näistä teoista. Joskus syy myymälävarkauksiin on ollut se, että henkilöllä on ollut esimerkiksi huume- tai muita päihdeongelmia. 

https://yle.fi/a/74-20125250

Mikäli sitten keskustellaan esimerkiksi tilanteista, joissa kaupan kassat ovat myyneet alkoholia tai tupakkaa alaikäisille, niin meidän pitää muistaa se, että nykyään valvonta on tehokkaampaa kuin ennen. Mutta ennen jotkut kassoilla työskentelevät henkilöt tekivät ilmeisesti melko hyviä lisätienestejä sillä, että he välittivät alkoholia tai tupakkaa alaikäisille. Kun asioista kirjoitellaan, niin silloin pitäisi siitä saada kaikki mahdollinen tieto, jotta siitä muodostuu koko kuva. 

Eli onko ehkä mahdollisesti käynyt joskus aikaisemmin niin, että kesätyöntekijöitä on erotettu noiden vastaavien tekojen takia, jolloin tietenkin samaa linjaa pitäisi jatkaa myös muiden työntekijöiden kohdalla. Joissakin kaupoissa myymälävarkaudet ovat saaneet kauppiaat poistamaan itsepalvelukassat kokonaan.  Ja tietenkin nuoriso on aina ollut jostain syystä silmätikkuna varsinkin myymälävarkauksien yhteydessä. Kuitenkin tuotteet joita nuoriso varastaa ovat yleensä melko hyvin tiedossa. Eli nuoriso mikä tarkoittaa alaikäisiä varastelevat yleensä mietoa alkoholia, kuten erilaisia "limu-alkoholeja".  

Ja jos joku varastelee vaikkapa naudan sisäfileitä, niin tietenkin voi olla että joku nuori on saanut vanhemmiltaan kehotuksen hakea noita lihan paloja mutta sitten ajatellut laittaa rahat taskuunsa ja käydä vaikka hampurilaisella. Mutta jostain syystä samalla unohdetaan se, että myös vanhemmat henkilöt varastelevat. Osa noista varastelevista mummoista ja papoista on esimerkiksi muistipotilaita, jotka unohtavat maksaa. Mutta osa on sitten vähän muuta. 

Eli onko työnantajan linja kiristynyt, ja miksi se on kiristynyt, ovat kysymyksiä joihin voidaan etsiä vastausta esimerkiksi siitä, että nyt on suuri työttömyys. Työttömyyden kasvaessa työvoimaa on enemmän tarjolla. Samoin myymälävarkauksien määrä saattaa kohota, ja sen takia kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet puuttua rikkeisiin uudella tavalla. 

https://yle.fi/a/74-20125250

Miten tuottavuus pitäisi mitata?

 

Onko yhtiön päätuote mahdollisesti markkinointi?

Kun puhutaan tuottavuudesta, niin usein kohtaamme sellaisia malleja kuten sen, kuinka paljon rahaa joku yhtiö tai osasto tekee tietyssä aikayksikössä. Mutta sitten tietenkin meidän pitää muistaa sekin, että se kuinka suuren rahallisen tuoton yhtiö tekee ei välttämättä liity oman yhtiön tai osaston toimialaan tai toimenkuvaan. Jonkun myyntitiimin tai sijoitusyhtiön tuottavuus voidaan mitata suoraan sillä, että kuinka monta tuotetta se myy vaikkapa viikossa. Tai tuotantoyhtiön tuottavuus voidaan mitata sillä, että montako maalipurkkia esimerkiksi maalitehdas tuottaa liukuhihnalta. 

Mutta onko pelkkä tuotannon määrä sitten oikea tapa mitata tuottavuutta? Siis mitä jos tuotanto menee suoraan kaatopaikalle, niin onko se sitä paljon puhuttua tuottavuutta? Tuotannon määrä ei ole yksin asia, mikä ratkaisee tuottavuuden. Mutta tuottavuuden mittana voidaan käyttää monia muitakin asioita. Siis onko säveltäjän tai laulun tekijän tuottavuus sitä, että hän tekee muutamia kymmeniä rivejä kappaleita päivittäin, vai onko niin että hän on tuottava silloin jos hän saa yhden kappaleensa levytettyä ja myyntiin jossain verkkopalvelussa? 

Onko esimerkiksi myyntyö tai joku markkinointi sitä ICT- tai vaikkapa lakialan yhtiön ydinsaamista? Siis onko yhtiön pääasiallinen tuote joku puhelinmyynti? Siis yhtiön pääasiallinen tuote on se, mitä kauppaamalla markkinointiyhtiö kauppaa. Markkinointiyhtiön pääasiallinen tuote on markkinointi, mutta ne tuotteet kuten mahdolliset verkkokaupat tai muut vastaavat asiat pitää saattaa kuntoon ennen markkinointikampanjan aloittamista. 

Markkinointiyhtiö voi määritellä tuottavuutensa tehtyinä kauppoina. Mutta miten muut yhtiöt sitten mahtavat määritellä oman tuottavuutensa? Niiden tuotteet saattavat olla esimerkiksi kotisivupalvelut tai sitten verkkokaupat, joiden käyttöliittymät ne valmistavat. Miten ne määrittelevät oman tuottavuutensa? Onko se ehkä sitten myyntivoitto, mutta me taas kuljemme asian ympäri. Eli miten tuotetta valmistava koodarien ryhmä määrittelee tuottavuutensa? Onko se ehkä hyväksyttyjen koodirivien määrä vuorokaudessa? 

Jos markkinointiryhmä määrittää tuottavuuden solmittujen sopimusten määrällä ja arvolle, niin miten sitten tuottavuus mitataan esimerkiksi ICT-alan yhtiössä? Tai miten sen koodaustiimissä tuo sana määritellään?  Onko se ehkä se miten monta ohjelmistolisenssiä yhtiön markkinointiosasto myy jossain verkossa? Mutta onko tuolla asialla sitten mitään tekemistä tuottavan ohjelmistotuotannon kanssa? 

Jos esimerkiksi ajatellaan että koodarit tekevät töitä 24/7 parantaakseen tuotetta, niin silloin tietenkin mitä täydellisempi tuote on, niin sitä enemmän tuotekehitysprosessi hidastuu, koska silloin pitää tehdä erittäin tarkkaa työtä, tai tuote eli ohjelmisto hajoaa käsiin. Mutta jos tuottavuus on koodin valmistamista, niin tietenkään koodia ei kukaan valmista huvikseen. Koodarien pitää saada palkkaa työstään. Joten turhan työn teettäminen maksaa rahaa. Eli jos koodia tuotetaan roskiin, niin se aiheuttaa tappioita koko yhtiölle ainakin palkkamenojen osalta, mikä ei ole hyvä asia ainakaan liikevoittoa ajatellen.