Älä mene halpaan, kun teet sopimuksia

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Sopimuksia tehtäessä on lähdettävä siitä, että kaikki mitä työmaille tilataan on maksullista. Eli jos työväki sekä tavara tulee työmaalle, niin siitä sitten tietenkin seuraa myös erilaisia maksuja, jotka pitää myös maksaa pois. Mikäli sitten mietitään niitä kustannuksia, mitä urakasta muodostuu, niin esimerkiksi urakkaan käytettävät tarvikkeet kuten rakennusaineet, maalit ja muut vastaavat asiat pitää maksaa liikkeeseen, sekä ne pitää myös kuljettaa työmaalle. Se mikä joskus panee epäilemään sitä, että onko joku yhtiö sitten oikeasti esittänyt kaikkia kustannuksia, kun se lähtee sopimusta tekemään johtuu siitä, että sen esittämä kustannusarvio on kamalan halpa. Jos tuntuu että kustannukset ovat jotenkin matalat, niin silloin saattaa olla niin, että esimerkiksi kuljetuksia ei ole laskettu niihin mukaan tai sitten käy niin, että elementit tai tiilet "löytyvät" omasta varastosta.

Mikäli noin on päässyt tapahtumaan, niin silloin kannattaa kyllä miettiä sitä, että miten on esimerkiksi kerrostalon vaatimat tiilet tai elementit päässeet sinne varastoon jäämään, tai että mistä ne sitten on hankittu, koska niitä sitten ei ole muka tarvinnut maksaa? Syy siihen, miksi esimerkiksi elementtejä ei olla laskutettu saattaa olla puhtaasti se, että yrittäjä ei ole kokemattomuuttaan noita asioita huomioinut, tai sitten hän on saattanut ohjata noiden elementtien kustannuksia toisille asiakkaille, mikä tarkoittaa sitä, että jos tuollaisesta toiminnasta jää kiinni, niin seurauksena on silloin varmasti syyte, mikä koskee varkautta sekä petosta.

Kun taas mietitään sitä, millä muulla tavalla saadaan kustannuksia pienennettyä on se, että hinta-arvioihin ei ole sisällytetty kuljetuksia. Tuolloin joku "kaveri" sitten ajaa kuorma-autoa tai rekkaa muka ilmaiseksi. Kuljetusyhtiö voi tietenkin veloittaa toisilta asiakkailta enemmän, ja siirtää siten toisen asiakkaan kilometrikorvaukset näiden muiden asiakkaiden maksettavaksi. Tällaista on tehty esimerkiksi silloin kun yksi asiakas on ollut jossain kovin julkisella paikalla, ja kuljetusliikkeen johtaja on halunnut oman kalustonsa näkyvän noilla työmailla. Tuolloin sitten on kustannuksia väännetty alaspäin sillä, että laskuja on siirretty muiden maksettavaksi.

Ihmismieli on kummallinen asia. Jotkut ihmiset ajattelevat, että he eivät tällaisesta toiminnasta jää kiinni. Yksi tapa tietenkin huijata urakoita on ostaa itselle työmaa, ja sitten siirtää koko työ alihankkijoille. Tuolloin yhtiö, jonka nimi komeilee kyltissä on itse asiassa vain projektin valvoja, ja koko muu projekti teetetään muilla. Eli varsinaisella urakoitsijalla on tässä tapauksessa yksi tai kaksi miestä työmaalla, jossa on satoja työntekijöitä, ja sitten loput ovat joidenkin ulkomaisten työvoimapalveluiden palkkalistoilla.

Tietenkin tuolloin varsinaisen urakoitsijan toiminta on todella hyvää ja halpaa, kun ei tarvitse työvoimaa olla ollenkaan palveluksessa. Ja koska vuokratyövoima on siitä mukavaa, että se on työvoimapalvelun palveluksessa, joka tekee työt urakkapalkalla eli laskulla, niin silloin ei tarvitse miettiä esimerkiksi sitä, että mitä sitten urakan jälkeen on edessä. Tuolloin työvoimaa tietenkään ei tarvitse koskaan irtisanoa, ja jos sitten olisi pieni työttömyys koko maassa, niin silloin olisi työvoimaa koko ajan tarjolla, ja mikä parasta, niin silloin työläiset varmasti olisivat säyseitä, eivätkä mitään sen sen suuremmin valittaisi, jos vaikka ylitöistä ei aina muisteta palkkaa maksaa.

Kirjoitelma ansioluettelon roolista työmarkkinoilla sekä työnantajan velvollisuuksista

https://travellingintimeandspace.wordpress.com/

Kimmo Huosionmaa

Työelämän kultainen sääntö on se, että koskaan mitään ei saa kysyä kilpailijoilta, koska nämä saattavat haluta tuon kysyjän paikan itselleen, ja siksi neuvoa asioita hiukan väärin, ja se saattaa sitten aiheuttaa sellaisen hyvin ikävän tilanteen, missä omat tehtävät jäävät tekemättä. Ja vaikka joku määräaikainen työläinen eli työvoimapalvelun mies sattuu listoilla olemaan työläisenä, niin silloin se ei tarkoita mitään yleistä vapaapäivää työmaalla. Tuolloin sitten pitää muiden kuitenkin tehdä omat työnsä.


Esimerkiksi rakennusta ei kukaan saa yksin tehtyä, vaan siinä pitää vähän muidenkin työhön osallistua, eikä kukaan työnantaja maksa palkkaa siitä, että työntekijät istuvat kahvilla. Joten vaikka työvoimapalvelun mies tekee työtä, niin se ei tarkoita sitä, että yhtiössä nuo vuokramiehet tekevät kaikki työt, ja vakinainen väki istuu toimettomana. Tietenkin tuollaisia näkemyksiä löytyy varmaan joka työmaalta, mutta silloin kyllä mietin, että mitä se vakituinen työläinen siellä sitten ylipäätään tekee, ja mistä he saavat palkkaa.



Tiedän että tämän kaltainen kirjoitus vaikuttaa haitallisesti työnsaantiin, mutta kuitenkin kun puhutaan esimerkiksi syrjinnästä tai kiusaamisesta, niin ei sellaisista asioista saa vaieta, ja vaikka joskus on sanottu, että tuollainen kiusattu olisi työpaikan saanut, jos olisi ollut hiljaa, niin silloin voin kyllä kyllä tiedustella, että kuinka monta kertaa tällainen henkilö on työssä ollut sitten vaikka vuoden päästä? Noissa tapauksissa on kiusattu saanut aika yksin olla työssään, ja sitten muutenkin on kaikki asiat hänen kanssaan on hoidettu ikään kuin pomon kautta. Samoin työtehtävät ovat loppuneet. 



Eikä muutenkaan mitää sen kummempaa kanssakäymistä tuon henkilön kanssa ole koskaan ollut. Eli työpaikalla ei olla sanottu tällaiselle ihmiselle sanaakaan.. Tässä muuten en puhu mistään tietystä tapauksesta, vaan siitä miten näissä kiusaamistapauksissa on yleensä käynyt. Eli henkilö on vain jätetty yksin, hänelle ei tehtäviä ole annettu, tai hänelle on annettu kaikkein ikävimmät vuorot, tai hänen autoaan on naarmutettu, mikä tekee työpaikasta todella stressaavan. Eikä sitten ole kuin vuosi kulunut, niin tuolloin on tuo ihminen jättänyt työpaikan koska työ on stressanut.


CV:n teko-ohjeita on todella paljon, ja niiden sisältö on se, että niissä ei saa ollenkaan kertoa muuta kuin pelkkiä työpaikkoja, joissa on tehnyt palkkatyötä. Tuolloin tietenkin itse olen vähän sitä mieltä, että tuollaisessa tapauksessa saattaa eteen tulla tilanne, missä esimerkiksi työntekijä tai haastateltava joutuu noloon tilanteeseen, varsinkin jos hän on hakemassa ensimmäiseen työpaikkaansa. Samoin CV:n teko-ohjeissa mainitaan se, että esimerkiksi siinä olevat aukot pitää aina voida selittää kunnolla.


Ja siinä sitten voidaan miettiä sitä, että mitä esimerkiksi sellainen ihminen sanoo, joka on ollut vankilassa tai sellaisessa laitoksessa, mitä ei kukaan halua tuoda esiin. Työhaastatteluissa kysellään jatkuvasti perhesuhteista, ja itse mietin, että miten tällaiset asiat kuten naimisissa olo tai muu yksityiselämä kuuluvat työnantajille, jotka eivät saa kuitenkaan valinnassa käyttää muuta tietoa, kuin mitä hakemuksissa on annettu. Kuitenkin jatkuvasti varoitellaan siitä, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistut kirjoitukset saattavat vaikeuttaa työuraa. Tässä sitten saattaa tuosta tekstistä löytyä sellainen ristiriita, mikä kyllä itseäni kiinnostaa.


Yksi ylimääräinen rivi CV:ssä merkitsee ilmeisesti sellaista viittä sekuntia tuon työhönottajan ajasta, mutta sitten tietenkin hänellä on aikaa tutkailla kaikki sosiaaliset mediat läpi, ja vielä soitella suosittelijoille, jotka varmaan ovat töissä kilpailevassa yrityksessä. Tiedättekö että työlainsäädännön mukaan kenenkään ei tarvitse edistää kilpailijan liiketoimintaa, joten siksi kilpailevan yrityksen työntekijöiden ei noita suosituksia tarvitse antaa. Ja voihan sitten tietenkin tuollainen kilpailija suositella vaikka alkoholistia toisen työmaalle, jotta tämän liiketoiminta vaarantuu. Tuolloin he voivat väittää, että ongelma on puhjennut heiltä lähdön jälkeen, eli tässä tapauksessa kyseessä on sabotaasi, joka varmasti vaikuttaa liiketoimintaan. Tämän takia kilpailijoita ei kannata koskaan uskoa, mutta kuitenkin CV:n ohjeistajilla on sellainen vankka käsitys, että suosituksia kannattaa lähteä jakamaan joka paikassa.


Eli tällainen asia voidaan kyllä katsoa sellaiseksi, että siinä urkitaan tietoa, mikä ei työnantajalle kuulu. Väärän tiedon jakamisesta sekä siitä, että tietyissä tapauksissa totta ei tarvitse puhua, niin itseasiassa työpaikkakiusaaminen olisi varmaan sellainen asia, että sitä ei tarvitse koskaan sietää. Jos puhutaan työpaikkojen valehtelusta, niin tietenkin sellainen, että antaa väärää tietoa itsestä on rumaa, mutta joskus olisi varmaan mukavaa laittaa esimerkiksi Facebookiin sellainen tieto, missä itse on muka saanut työpaikan yhtiöstä, missä itseä on kohdeltu huonosti tai missä itse on ollut joku määräaikainen työntekijä.


Tuolloin saattaa sitten hiukan keskusteluja aiheuttaa se, että tuossa paikassa alkaa sitten liikkua villejä huhuja siitä, että työntekijä, jolle ollaan oltu aivan oikeasti ikäviä ihmisiä onkin saanut työpaikan tuosta yhtiöstä. Se tietenkin saattaa tuntua jostain ihmisestä hiukan pahalta, kun hän on juuri kuullut sellaisen asian, että yhtiössä on kaksi linjaa työhönotossa. Toinen on se, missä ovat määräaikaiset ja toinen taas ovat vakinaiset. Tuolloin tietysti katsotaan sitä, että jos työmaalta on joskus tullut potkut, niin silloin ei takaisin tarvitse tulla, eli tuolloin voidaan kyllä sanoa, että mikään Facebookissa mainittu työpaikka ei ole ehkä henkilön virallinen työnantaja. Mutta tietenkin tällainen asia voi aiheuttaa esimerkiksi käsityksen, että kyseessä on yhtiön yleinen vapaapäivä. Ja tuolloin saattavat työt siirtyä tämän virtuaalisen työntekijän hoidettavaksi.


Mutta jos ajatellaan, että joku kaveri vinkkaa vihamiehen olevan työssä jossain paikassa, ja se muka oikeuttaa sitten toisia jättämään työt tekemättä, niin silloin nämä saavat ihan itse siitä seuraukset kärsiä. Ja millainen mies tuollaista puhetta uskoo, kas siinä vasta pulma. Ja mitä sitten kilpaileva yhtiö sanoo, jos joku soittaa sieltä mitä silloin tehdään jos vaikka sellainen vuokramies sattuu tulemaan paikalle? He saattavat sanoa, että toinen voi vaikka lähteä kotiin, jotta sitten saavat nuo sopimukset haltuunsa. Eli koskaan ei saa kilpailijalta kysyä yhtään mitään.