USA aikoo lakkauttaa ICCn eli kansainvälisen rikostuomioistuimen.

Se että joku maa on ICCn jäsen, mutta ei luovuta rikollisia sinne, ei ole kovin hyvää mainosta ICClle. Se että ICCn päätös ei velvoita valtioita, jotka eivät ole sen jäseniä on asia, mikä pitää aina huomioida. Siis esimerkiksi Venäjä, Kiina ja moni muu valtio eivät ole ICCn jäseniä. Venäjän kohdalla taas asiat ovat niin, että tuo valtio ei luovuta kansalaisiaan ICCn tuomittaviksi. Ja esimerkiksi Salisburyn myrkkyiskut ovat osoittaneet sen, miten myös tuo valtio suhtautuu kansainväliseen oikeuteen. Joten sanotaan että USA ja Venäjä ovat periaatteessa jo vetäytyneet ICCn toiminnasta. ICC ei kykene toimimaan, jos sen päätöksiä ei noudateta. Vaikka valtio on ICCn jäsen, niin sen ei ole pakko noudattaa ICCn määräyksiä. Ja kuitenkin kansainvälistä tuomioistuinta tarvittaisiin enemmän kuin koskaan ennen. 

"Kansainvälinen rikostuomioistuin (engl. International Criminal Court, ICC) tuomitsee henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin kansainvälisiin rikoksiin. Rikostuomioistuimella on toimivalta sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Tuomioistuimen toiminta alkoi vuonna 2002, ja se toimii Haagissa, mutta perustamissääntö sallii toiminnan muuallakin." (Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin)

"Venäjä, Yhdysvallat, Israel ja Kiina, eivät kuulu tuomioistuimen 125 jäsenvaltioon. Kesäkuussa 2026 Niger jätti virallisen pyynnön erota Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun se oli ilmoittanut aikomuksestaan ​​erota. Syyskuussa 2025 Niger antoi yhdessä liittolaistensa Malin ja Burkina Fason kanssa yhteisen lausunnon, jossa ne ilmoittivat, etteivät tunnusta ICC:n auktoriteettia, ja kutsuivat sitä "uuskolonialistisen sorron välineeksi". Kolme maata ovat sotilashallinnon alaisia" (Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin) 

Samoin kartasta voimme huomata, että suuri määrä muitakin valtioita on jättäytynyt ICCn ulkopuolelle. Pohjois-Korea, Intia sekä monia muita maita on jättänyt allekirjoittamatta sopimusta. Samoin myös esimerkiksi Iran on valtio, joka on toki allekirjoittanut ICC-sopimuksen. Mutta tuo valtio ei ole sitä sopimusta ratifioinut. 

Ongelma on siinä, että esimerkiksi joidenkin suurten kansainvälisten rikollisjärjestöjen uhrimäärä on sellainen, että se vastaa jo laaja-alaista joukkotuhontaa. Eikä tuohon tuomioistuimeen olla koskaan viety esimerkiksi kansainvälisten moottoripyöräkerhojen johtajia. Samoin rikollisuutta, joka toimii valtioiden suojeluksessa ei juurikaan olla huomioitu ICCn peruskirjassa. ICC voi olla tyhjää parempi. Mutta sen pitäisi olla tuomioistuin, jonka päätökset velvoittavat myös muita kuin Suomea. ICC syntyi Jugoslavian sodan jälkeen paikkaamaan Haagin sopimuksen aukkoa. Haagin sopimus vuodelta 1899 ja 1907 käsittelevät kiellettyjä sodankäynnin muotoja. 

Haagin sopimuksen aukko oli siinä, että ei ollut olemassa mitään kansainvälistä tuomioistuinta, jonne voitiin tehdä valitus esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä. Myöhemmin esimerkiksi Nürnbergin ja Tokion oikeusistuimet joissa tuomittiin Saksan sekä Japanin sotasyyllisiä olivat nimenomaan voittajien oikeutta. Joten sen takia jo kauan ennen tuota Toisen Maailmansodan päätöstä, on puhuttu kansainvälisistä puolueettomista tuomioistuimista. Nuo tuomioistuimet eivät toimi, jos niiden päätöksiä ei voida panna toimeen. Jotkut ovat sitä mieltä että esimerkiksi eurooppalaisten siirtomaa-isäntien toimintaa Afrikassa sekä Kauko-Idässä olisi pitänyt myös tuomita. Euroopassa toki tuomittiin USAn toiminta esimerkiksi Vietnamissa, mutta samalla syy tähän oli se, että Vietnamin sota täytti TVn ja valkokankaat. Se mitä tapahtui jossain Venäjällä tai Kiinassa jäikin sitten vähemmälle huomiolle. Eli julkisuus määritteli sen, että miten tuomitsevia ihmiset olivat jossain asioissa. 

Jugoslavian tuomioistuin on siis elin, jonka tehtävä oli tuomita Jugoslavian sodan yhteydessä sotarikoksista epäiltyjä. Kaikki osapuolet ovat moittineet tuota tuomioistuinta puolueellisuudesta. Ja sanotaan että sen tuomiot ovat ruokkineet kansallismielisyyttä kaikissa entisissä Jugoslavian osatasavalloissa. Syy miksi Jugoslavian ihmisoikeusrikkomukset nousivat ihmisten silmiin ja iskivät tajuntaan johtui siitä, että nuo asiat tapahtuivat Euroopassa. Samasta syystä holokausti eli juutalaisten massamurha oli hyvin järkyttävää. Se miten nuo tapahtumat erosivat siitä, mitä tapahtui esimerkiksi Afrikassa joskus 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun oli se, että nuo Jugoslavian tapahtumat tapahtuivat keskellä Eurooppaa. 

(Wikipedia, Kansainvälinen rikostuomioistuin) 

Samoin on rumasti sanottu, että jos Birkenaun tuhoamisleiri olisi sijainnut Afrikassa, niin asiaa ei olisi ehkä katsottu kuten sitä katsottiin. Tälläkin hetkellä Aasiassa ja Afrikassa on vankiloita joiden olot ovat samanlaisia kuin Birkenaussa, ja noihin vankiloihin pääsee sillä, että uskaltaa sanoa jotain vallitsevaa järjestelmää vastaan. 

Se että Japanilaiset kohtelivat toisen Maailmansodan aikaan ottamiaan sotavankejaan erittäin julmasti on myös usein jäänyt alaviitteeksi Euroopassa julkaistuissa sotahistoriaa käsitelevissä kirjoissa. Eli noiden sotavankien kohtalosta sekä kurjista oloista ei juurikaan muisteta kirjoittaa. Syy siihen on se, että nuo tapahtumat tapahtuivat kaukana Euroopasta paikassa nimeltään Malaiji. Me muistamme mielellämme Hiroshiman ja Nagasakin, mutta emme muista esimerkiksi Japanin biologista ja kemiallista sotaa Burmassa sekä Manchurian alueella. Sanotaan että Neuvostoliitto tuomitsi joitain tuohon toimintaan liittyvän "Yksikkö 731"n jäseniä niin sanotussa Habrovskin oikeudenkäynnissä ei tarkoita sitä, että noitakaan tuomioita on pantu käytäntöön. USA lupasi tuon yksikön päällikölle aikoinaan koskemattomuuden. Ja hän kuoli kurkkusyöpään ennen kuin häntä oli edes ehditty syyttää. Mutta nuo tapaukset kertovat surullista kieltään siitä mitä "valtion etu" tarkoittaa. USA sekä Neuvostoliitto halusivat kiihkeästi saada tuon yksikön miesten ammattitaidon eli biologisen ja kemiallisen sodan asiantuntemuksen omaan käyttöönsä. Joten tuolloin suuren kiinalaisjoukon oikeudet sivuutettiin täysin. Kiina oli tuolloin sisällissodassa. Ja kaoottinen tilanne tietenkin esti tuon yksikön tietojen leviämisen ympäri maailmaa. 

Eli kiinalaisilla uhreilla ei ollut edunvalvojaa. Ja sitä miten monta ihmistä tuon yksikön toimesta kuoli ei olla selvitetty. Uhreja väitetään olevan vähintään 200 000, mutta samalla unohdetaan että tuon yksikön johto vapautti suuren määrän ruttobasilleilla tartutettuja rottia sekä muita organismeja luontoon. Ja vesistöön vapautetut mikrobit pääsivät helposti ihmisten juomaveteen. Eli Yksikkö 713n uhriluku on varmasti paljon suurempi, kuin nuo 200 000, mitkä on ilmoitettu kuolleen sen alueella. Japani myönsi tuon yksikön olemassaolon vasta vuonna 2002. 

Jugoslavian sota alkoi sisällissotana. Jonka jälkeen EU tunnusti nuo Jugoslaviasta eronneet valtiot. Silloinen Jugoslavian johto näki etniset puhdistukset eli vähemmistöjen molemmin puoliset joukkomurhat poliisitoimena. Siviiliväestöön järjestelmällisesti kohdennettu väkivalta loi tarpeen luoda ICCn kaltainen organisaatio. Mutta ICCn peruskirja ei korjannut sitä perusongelmaa, joka oli jo Haagin sopimuksessa. Eli mitä tehdään jos valtio ei joko liity ICChen tai se ei vain viitsi noudattaa ICCn määräyksiä. 

Ja juuri kansainvälistyvä, verkostoituva rikollisuus vaatisi kansainvälisesti koordinoitua poliisi- sekä oikeusviranomaisten yhteistyötä. Eli esimerkiksi pienenkin kansainvälisen joukon kohdalla pitäisi viranomaisten hakea esimerkiksi kuuntelu- ja muita valvontalupia useista maista. Ja jos ryhmä pitää kokouksiaan esimerkiksi Virossa, niin silloin Viron viranomaisten pitäisi hankkia nuo todisteet, ja luovuttaa ne Suomeen, jos varsinainen rikollinen toiminta on tapahtunut Suomessa. Eli nykyään voi käydä niin, että rikollinen toiminta tai pääosa siitä tapahtuu muualla kuin Suomessa. Ja ulkomaiset poliisit hankkivat todisteet. 

Kun esimerkiksi Cannonballin jutussa käytettiin haittaohjelmilla saastutettuja puhelimia, joiden käyttöön oli lupa Liettuan tai Latvian oikeuslaitokselta, niin suurin huomio kääntyi haittaohjelmiin sekä tiedon keruuseen. Kertaakaan ei muistettu mainita sitä, millaista toimintaa on noiden puhelimien ja valealustojen kautta hankittu. Suurin huoli oli siinä, että paria haittaohjelmalla saastutettua puhelinta oli käytetty Suomessa. Tuo "Anom"-nimellä  haittaohjelma oli ujutettu puhelimiin FBIn toimesta. Se mikä tuossa jutussa pistää silmään on se, että erityisen tarkasti ollaan vahdittu sitä, että onko tuohon kuunteluun ja "Anom" viestialustaan sekä sen käyttöön hankittu lupaa Suomen tuomioistuimesta.

 Tämän logiikan mukaan siis hankkimalla ulkomaisen puhelinliittymän voi välttyä syytteiltä, jos lupaa kuunteluun ei olla haettu molemmissa maissa, eli maassa jossa puhelinta käytetään ja maasta, josta nuo SIM-kortit on haettu. Eli onko näissä tapauksissa tärkeää se, että kuinka paljon huumeita on kaupattu, vai kuinka monta ihmistä on ammuttu. Vai se että onko tärkeämpää suojella ihmisten mainetta? Siis meistä jokainen pelkää sitä, että joku perheenjäsen ehkä viestittelee jonkun huumekauppiaan kanssa, ja jos tuollaiset asiat alkavat nousta pintaan, niin se varmasti vaikuttaa myös kaikkeen muuhun toimintaan. Mainehaitta voi noissa tapauksissa olla vakava.

 Mutta asioiden peittely ei varmaan ole myöskään asia, mikä auttaa korjaamaan mainetta. Mutta Anom juttu on asia, mikä varmasti vaatisi kansainvälistä oikeudenkäyntiä. Verkottuneiden kansainvälisten MC- ja muiden jengien toiminta perustuu pitkälti siihen, että matkustetaan toiseen maahan, ja sitten siellä keskustellaan rikoksista eli liiketoimista. Ja jos esimerkiksi virolaiset rikolliset käyvät Suomessa tekemässä rikoksia, ja suomalaiset rikolliset käyvät vastaavissa puuhissa Virossa, niin silloin kummallakaan ei ole omassa maassaan mitään epäilyttävää toimintaa. 

 ICC on laitos, jonka hampaattomuuden on jokainen meistä nähnyt. ICC on antanut pidätysmääräyksen presidentti Vladimir Putinista, sekä pääministeri Netanjahusta, joista kumpikaan ei koskaan päädy oikeuteen asti, Kuten olemme huomanneet, niin ICC voi näyttää hyvältä, mutta todellisuudessa sen kyky tuomita rikollisia on melko rajallinen. ICC ei ole syyttänyt Ali Khameneita eikä Kim Jong-unia, vaikka esimerkiksi Pohjois-Korean agentit ovat tehneet murhia muissa maissa sekä Iranin johdon määräämiä Fatwoja on toki toteutettu muualla. Mutta ICC ei nähtävästi viitsi näistä asioista nostaa syytettä. 

Jos ICC tuomitsee jonkun, niin silloin kyseessä on enemmänkin alainen eli mahdollisen sotarikoksen toimeenpanija. Eikä ICC kykene tuomitsemaan valtion päämiehiä, ja alaisiakin tuomitaan vain silloin jos valtion johto haluaa näitä alaisia lähettää tuomittaviksi. Toiseksi ICCn toimivalta ulottuu vain rikoksiin, jotka tapahtuvat valtioiden eli tunnustettujen valtioiden välisissä konflikteissa. 

Eli ICC ei kykene tuomitsemaan esimerkiksi Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia tai jotain afrikkalaista diktaattoria siksi, että nämä ihmiset ovat valtioiden päämiehiä. ICC ei myöskään kykene puuttumaan asioihin, jotka ovat valtioiden sisäisiä. Eli esimerkiksi sissiliikkeitä vastaan käydyissä sodissa tapahtuneita tekoja ei käsitellä ICCssä. ICCn katsantokanta näissä asioissa on se, että noiden valtioiden sisäiset konfliktit ovat valtioiden sisäisiä asioita. 

Seuraavaksi minut todennäköisesti lynkataan saivartelun takia. Mutta otan kuitenkin sen riskin. Koska ICC on perustettu kansainvälisiä rikoksia ajatellen, niin sen takia esimerkiksi USAn hyökkäys Iranin ydinlaitoksiin olisi rikos, jota voidaan käsitellä esimerkiksi ICCssä. Samalla tavalla Iranin johdon tapa käsitellä oppositiota taas on Iranin sisäinen asia. Eli niin kauan kuin väkivalta ei laajene Iranin kaltaisten maiden rajojen ulkopuolelle, niin kaikki on kunnossa. 

Ja jos Iranin tukema kapinallisjoukko sulkee tärkeitä meriteitä, niin silloin tietenkin se, että Iranin johto sanoo, ettei se ole moista asiaa käskenyt tarkoittaa sitä, että ICC ei voisi tuomita Iranin johtoa. ICCn toiminta perustuu siihen, että valtio kiltisti luovuttaa sotarikollisensa ICCn tuomittaviksi. Mutta tuolloin unohdettiin se, että valtion johtaja voi itse käskeä hyökkäyssodan. Putin on hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta. Hänellä on kyllä kansainvälinen pidätysmääräys päällään. Mutta kun hän sattuu olemaan valtionpäämies, niin hänellä on diplomaattinen koskemattomuus takanaan. Duuma voisi teoriassa peruuttaa nuo valtuudet. Mutta kuten olemme huomanneet, niin Putin pitää duumaa tiukasti otteessaan. 

Eikä kukaan voi häntä syyttää. Kun puhutaan valtionpäämiehistä sekä heidän oikeuksistaan, niin noita oikeuksia on tietenkin arvioitu siten, että valtionpäämies olisi ikään kuin politiikan yläpuolella oleva henkilö. Kuitenkaan valtionpäämies ei tätä ole. Valtionpäämiehellä on oma puolue- sekä muu ideologinen taustansa. Hän on ihminen siinä missä kaikki muutkin. Kun esimerkiksi Unkarin parlamentti lähti poistamaan presidenttiä, niin asiaa vastustettiin siksi, että silloin valtionpäämies erotetaan. Ja idea olisi sitten se, että valtionpäämies estäisi hallituksen suorittamat puhdistukset. 

Toki esimerkiksi Putin on suorittanut parlamentin puhdistamista oikein urakalla. Ja vaikka puhutaan siitä, että Pete Hegseth on suorittanut puhdistuksia Pentagonissa, niin nuo puhdistukset ovat kyllä presidentti Donald Trumpin hyväksymiä. Ketä upseereita Hegseth muuten on erottanut? Siis ovatko nuo upseerit pitäneet huolta koulutuksestaan, eli ovatko he hoitaneet virkaansa kuten sitä pitäisi hoitaa? Eli ovatko he ehkä huolehtineet siitä, että heillä on viimeisin käytettävissä oleva tieto toimialueestaan eli sodasta? Vai ovatko he ehkä laiminlyöneet jotain asioita? Siis erotukset ovat kuitenkin Trumpin hyväksymiä. 

 Juuri tällaista tilannetta jossa presidentti mahdollisesti estää valtion toiminnan tai romuttaa valtionsa ei olla juurikaan pohdittu. Valtionpäämiesten asema on sikäli outo, että he ovat tietenkin tärkeässä asemassa, mutta jos nuo ihmiset asettavat itsensä valtion edun edelle, niin silloin asiaan ei voida puuttua. Eikä missään muuten edelleenkään määritellä sitä, mikä on valtion etu. Tai kuka saa määritellä valtion etua? Arvopohjainen realismi on loistava pohja lähteä keskustelemaan asioista, mutta siis tuo asia on mukava vain silloin, kun tuo arvopohja on kaikilla keskustelijoilla yhtenäinen. 

https://www.hs.fi/maailma/art-2000012141666.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haagin_sopimus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jugoslavia-tuomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen_rikostuomioistuin

https://fi.wikipedia.org/wiki/Yksikk%C3%B6_731

Mistä informaatiovaikuttamisen oikeastaan tuntee?

"Yhdysvaltojen uusi kansallinen turvallisuusstrategia on yksiselitteinen. Oikeistopopulistisia, ”isänmaallisia” puolueita pidetään Trumpin hallinnon kumppaneina Euroopassa, ja niitä tulee myös kannustaa." (YLE)

YLEn uutisissa oli juttu siitä, kuinka pieni maa, Slovenia on muuttunut Euroopan äärioikeiston hermokeskukseksi. Tiedetään että Putin tukee Euroopan äärioikeistoa, koska se hajottaa häntä vastaan suunnatun rintaman. Ja ehkä NATO jäsenyys on estänyt Viroa, Latviaa sekä Liettuaa muodostumasta samanlaiseksi informaatio-operaatioiden tukialueeksi kuin Slovenia on. Baltian alue tarjoaisi mahdollisuuden pystyttää trolli eli propaganda tai psykologisen sodankäynnin keskuksia tuolle alueelle. Baltian maat ovat pieniä, ja niitä voitaisiin helposti uhata aseellisella voimalla. 

Ja tiedämme sen, mikä olisi Trumpin kanta noiden maiden puolustamiseksi. "Koska se ei hyödytä Trumpia, Magaa, eli Trumpin lähipiiriä tai USAa, niin hän ei noita maita halua puolustaa. Ja juuri informaatiovaikuttamisen pitäisi tuoda ihmisten silmiin sen, että se että valtio ei omista tärkeitä luonnonvaroja ei tee siitä immuunia hyökkäykselle. Toki valtio voidaan ottaa hallintaan siten, että sen johdon ohimolla pidetään pistoolia. Ja sitten pakotetaan tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät vihamielistä toimijaa. Siis vihamielinen toimija voi olla sisäinen tai ulkoinen uhka, joka uhkaa valtion etua. Tuo sisäinen toimija voi suoraan muuttua vihamieliseksi eli tuhoavaksi, jos hän ajattelee niin, että hänen oma etunsa kulkee yleisen edun edellä. 

Miksi USAn johto haluaa hajottaa Euroopan? Miksi kansallismieliset puolueet eli laitaoikeisto haluaa pois NATOsta ja hajottaa EUn? Täytyy muistaa että Trump ajattelee ensisijaisesti vain itseään. Syy tähän on se, että vahva ulkoinen vihollinen ja sisältä heikko oma puoli tarjoavat tekosyyn sille, että vastapuolen vaatimuksiin myönnytään. Eli kun itse ollaan heikkoja, niin voidaan sanoa, että "isot pojat pakottivat". Tilannetta voidaan verrata siihen, että joku vie pikkuveljen päiväkirjan kouluun ja antaa sen kiusaajien käsiin. Hän tietenkin vetoaa siihen, että kiusaajat pakottivat. Mutta samalla hän kuitenkin lunastaa itselleen paikkaa kiusaajien joukossa. Ja tietenkin se että vahva vihollinen, jonka suosiosta maa on itsenäinen luottaa johonkin poliitikkoon, takaa sen, että tuo poliitikko saa paljon vaikutusvaltaa. 

Me emme usein ajattele sitä, että esimerkiksi valtion johdossa saattaa istua ihminen, joka ajattelee ensin omaa henkilökohtaista etuaan. Ja sitten vasta seuraavaksi oman valtionsa etua. Informaatiovaikuttaminen on tärkeässä roolissa esimerkiksi Putinin ulkopolitiikkaa. Eli pienikin maa sopii erittäin hyvin informaatio- eli propagandakoneiston tukikohdaksi. Tarvitaan vain toimitilat sekä pari palvelinta, ja sitten voidaan luoda kotisivuja, joissa ihmisiä leimataan siten, että esimerkiksi Putinille myönteisten toimijoiden asema ihmisten silmissä vahvistuu. 

Maailmassa kaikki asiat liittyvät toisiinsa. 

Siis miten valtion johto sekä liivijengit, ja Venäjän tiedustelu liittyvät toisiinsa? Valtion johtoon pyrkivä puolue voi palkata liivijengiläisiä uhkailemaan vastapuolta sekä tietenkin vaikuttamaan esimerkiksi tapaan, jolla tiedostusvälineet käsittelevät tiettyjä puolueita sekä vaikkapa Venäjän suhteita. Organisoidun rikollisuuden jäsenet voivat tietenkin uhkailla esimerkiksi kansanedustajia sekä toimittajia, jotta he kirjoittavat asioista, kuten nämä toimijat haluavat. Siis liivijengit sekä mafia voivat toimia esimerkiksi palkkasotureina FSBn laskuun. Eli tällöin diplomaattipeitteen turvin toimivat agentit ulkoistavat likaisen työn paikallisille rikollisille, jotka voivat vastapalvelukseksi saada aseita sekä mahdollisesti oikeuden kuljettaa huumeita Venäjän läpi. Samoin voidaan ajatella, että Venäjän kaltainen valtio tarjoaa turvapaikkoja rikollisille. 

Mafian suhde päivän politiikkaan on erittäin tunnettu asia. Sitä en tiedä kuinka paljon mafia on rahoittanut eurooppalaisten poliitikkojen vaalikampanjoita. Mutta mafian etu voi olla samanlainen kuin esimerkiksi Venäjän etu. Suomalaiset rikolliset varmasti haluaisivat saada byrokraattiset rajamuodollisuudet, sekä byrokraattisen viranomaistyön Suomen ja Viron välille. Niin he voisivat sitten käydä pitämässä kokouksiaan esimerkiksi Virolaisten ravintoloiden takahuoneissa. Ja vastavuoroisesti Tallinnan mafiosot voivat matkustaa Helsinkiin ja pitää täällä kokouksiaan. Nykyaikaisten kuvankäsittelyohjelmien avulla voidaan kuvia manipuloida hyvin tehokkaasti. 

Jos henkilö istuu terassilla, niin ei tarvitse olla kovin taitava kuvankäsittely-ohjelman käyttäjä, jotta esimerkiksi "Hell's Angelsin" login voi liittää ihmisten T-paitoihin tai vaikka puvun takkiin. Samoin kansanedustajia voidaan painostaa siten, että heitä esitetään esimerkiksi jonkun MC-kerhon jäseninä. Se että antaako joku liivijengi pyynnöstä tukea, vai toimiiko se ilman esimerkiksi vaaliehdokkaan tietoa on sitten eri asia. Samoin FSB ei aina kuulemma kysele lupia tukea jotain poliittisia vaikuttajia. Tai KGB ei ainakaan tuota lupaa kysellyt. 

Kun puhutaan sitten organisoidun rikollisuuden suhteesta USAn vastaaviin toimijoihin, niin tietenkin nuo "kahden maailman kummisedät" toimivat siten, että USAn mafia "La Cosa Nostra" lähettää rahaa Eurooppaan pestäväksi. Ja Euroopan mafia taas lähettää rahaa USAn pankkeihin. Sen takia esimerkiksi mafian tai organisoidun rikollisuuden kannalta paras mahdollinen asia olisi se, että EUn ja USAn suhteet katkeavat. 

Usein kun asioista ajatellaan lyhytnäköisesti, niin silloin unohdetaan päätösten pitkäaikaiset vaikutukset. Eli kun ostimme energiaa eli maakaasua ja öljyä Euroopasta, niin silloin sidoimme oman energiansaantimme Venäjään. Se sitten tietenkin hyödyttää esimerkiksi Viktor Orbánia, joka voi aina vedota siihen, että hän nauttii Kremlin suosiota. Kun kaikki energia tulee Venäjältä, niin silloin Venäjä voi kääntää kaasuhanoja kiinni heti, jos valtion toiminta ei sitä miellytä. 

Informaatiovaikuttamisen tuntomerkki on se, että siinä asiat esitetään hyvin yksinkertaisesti. Eli kaikki asiat ikään kuin niputetaan yhteen. Puhutaan korruptiosta tai suhteesta liivijengeihin. Mutta esimerkiksi korruptiosta ei mainita mitä tällä kerralla on korruptoitu. Eli korruption tyyppi jätetään mainitsematta. Tietoja jaetaan tietenkin korkea-arvoisten poliitikkojen toimesta, eikä esimerkiksi poliisi järjestä asioista mitään tiedostusta. Siis myös valtionpäämies on poliitikko. Kaikki jotka puhuvat esimerkiksi alamaailman sekaantumisesta politiikkaan leimataan salaliittoteoreetikoiksi tai mielisairaiksi. Eli henkilö on siis todella psykootikko, jos hän sanoo mafian pesevän rahaa jossain suomalaisessa pankissa, tai FSBn jakelevan aseita jollekin rikollisjoukkiolle. 

Esimerkiksi kaksoiskansalaisuus on asia, mikä tietenkin on täysin "out". Se että ihmiset opiskelisivat tekisi heistä sellaisia, että he osaavat epäillä saamaansa informaatiota. Se mikä hyödyttää diktaattoreita on se, että ihmisten sivistystaso on alhainen. Kouluttamattomat ihmiset ovat epävarmoja sekä alttiimpia uskomaan asioita, joita heille kerrotaan puolueettoman lehdistön kautta. Kukaan ihminen ei ole kuitenkaan sellainen, että hänellä ei olisi asenteita sekä ideologiaa. Meidän kokemuksemme muovaamat käsityksiämme maailmasta sekä yhteiskunnasta. 

Jos joku tiettyyn väestönosaan eli etniseen tai sosiaaliseen ryhmään kuuluva henkilö on hakannut meidät, niin varmaan meillä on tuota ryhmää kohtaan ennakkoluuloja. Ja tietenkin ennakkoluulot altistavat ihmistä käsittelemään asioita niin, että hän yleistää kaikki tuohon ryhmään kuuluvat henkilöt samanlaisiksi. Siis hän muuttaa mielessään kaikki tuohon sosiaaliseen tai etniseen ryhmään kuuluvat samaksi stereotyypiksi. Tuolloin hän niputtaa kaikki asiat siten, että niiden kautta saadaan aikaan esimerkiksi vastauksia, joilla hän saa haluamansa tuloksen. 

Tietty tapa kysyä takaa tietyn vastauksen. 

Tuolloin kysymys voidaan esittää näin: "Pitäisikö Suomen taloudellista tilaa kohentaa, nuorille luoda työpaikkoja, itäraja avata sekä erota NATOsta, ja jokaisen suomalaisen saada 10 000 euroa puhtaana käteen"? Varmaan rasti siirtyy sinne "kyllä" kohtaan. Tietty tapa kysyä takaa tietynlaisen vastauksen.  Ja jos 90% vastaajista kannattaa jotain asiaa, niin voidaan tietysti sanoa niin, että joka kymmenes suomalainen on kuitenkin tuota asiaa vastaan. 

Informaatiovaikuttaminen on asia, mistä pitää olla huolissaan. Informaatiovaikuttamista harrastavat ainakin valtiolliset toimijat, mutta samalla myöskin organisoitu rikollisuus voi ainakin yrittää vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin, viranomaisten toimintaan sekä moniin muihin asioihin levittelemällä perättömiä syytöksiä. Perättömien syytöksien lisäksi tietenkin hoetaan  sitä, että "mitä se sinulle tai muille kuuluu", tai luodaan sellaista mielikuvaa, että "kukaan ei kuitenkaan voi tehdä mitään, joten antaa mennä vain". Tai olisi varmaan parempi oman itsen takia olla hiljaa asioista, jotka eivät muille kuulu. Kun noita mielipiteitä tarkastellaan vähän lähemmin, niin ehkä kannattaisi miettiä sitä, että mitä ne asiat sitten oikeasti aiheuttavat. 

Kun rikollinen puhuu asioista, niin hän kertoo asiat usein niin, että hän itse näyttää paremmalta kuin mitä hän on. Teko saattaa olla raaka, mutta jostain syystä teon tekijä osaa muuttaa uhrinsa syylliseksi. Kun joukolla hakataan uhri jossain nakkikioskilla, niin syynä siihen on usein muka se, että kyseinen miesjoukko puolusti omaa naisystäväänsä. Neljästä viiteen ladonkokoista mieshenkilöä siis hakkasi toisen siksi, että hän ei tarjonnut heidän tyttöystävälleen tupakkaa. Eli tyttöystävää on kohdeltu alentavasti, ja silloin tietenkin tuota pienempää pitää hiukan opettaa. Mediassa organisoitu rikollisuus voi vaikuttaa siten, että keskustellaan esimerkiksi siitä, miten tärkeää ihmisten yksityisyys on, ja samoin syyttäjiä ja poliiseja voidaan mustamaalata. Valtiollisella tasolla Putin esimerkiksi sanoo puolustavansa Venäjän kansalaisia. 

Rikolliset voivat palkata alaikäisiä prostituoituja iskelmään poliiseja sekä muita virkamiehiä, joiden tehtäviin kuuluu rikosten torjunta. Ja tietenkin esimerkiksi Venäjän tiedustelu varmasti on kiinnostunut näistä yhteyksistä. Rikollisten kuten liivijengien avulla voidaan kiristää esimerkiksi julkisen sanan edustajia, jotta nämä toisivat sellaisia asioita esiin, jotka hyödyttävät esimerkiksi Venäjän tiedustelua sekä Kremliä. Informaatiovaikuttamisen perusajatus on se, että ihmiset saadaan toimimaan siten, kuin ehkä hyvinkin vihamielinen taho haluaa. Erityisesti sellaiset ikuisuuspääministerit kuten Viktor Orbán ovat ovat Kremlille mieleen. 

Venäjän lakikirja on mielenkiintoinen asia. Tuossa maassa ei ole kuolemanrangaistusta. Ainakaan lakikirjassa ei tuota asiaa ole mainittu. Mutta samalla Venäjän tiedustelu kyllä ylläpitää esimerkiksi "Vympel-yksikköä" (Direktoraatti V"), joka on nimenomaan salamurhiin koulutettu yksikkö. Putinin toimintatapa on se, että FSB teloittaa hänen vastustajiaan, ja sitten tutkimukset joko estetään tai Putin armahtaa nuo henkilöt. Mutta siis lakikirja on asia, mikä tekee Venäjästä paremman näköisen kuin USAsta, jossa kuolemantuomio on virallisesti kirjoitettu lakiin. 

Se mikä sitten on rikollisille mieleen on se, että ihmiset eivät puhu heihin kohdistuvasta uhkailusta. Kun asiat salataan, niin silloin tietenkin rikolliset voivat jatkaa toimintaansa. Samoin jos ihmiset eivät itse uskalla lyödä takaisin, jos heitä lyödään, niin se tietenkin yllyttää rikollisia jatkamaan toimintaansa. Ja jos esimerkiksi sanotaan että ihmisillä pitää olla aina rahaa taskussaan tai kotonaan, niin se tietenkin antaa rikollisille mahdollisuuden esittää teon motiiviksi ryöstön. Eli tuolloin ei tarvitse sanoa että pahoinpitely tai murha johtuvat jostain mielipidekirjoittamisesta. Tai että rikolliset ovat toimineet palkkamurhaajina maksua vastaan. 

Pimeys suojelee pahantekijöitä. Ja jos pimeyteen saadaan valoa, niin nuo pahat teot alkavat paljastua. Samoin paljastuu asioita, joita varmasti niiden tekijät eivät halua julkisuuteen. Pelko on asia, mikä palvelee rikollisuutta. Se että joku maksaa kiristäjille tai vaikenee pahoinpitelyistä tekee noista asioista kannattavia. 

Se kuka vaikuttaa kehenkin on tietenkin samantekevää. Eli myös poliittiset puolueet voivat palkata tavallisia rikollisia pelottelemaan vastustajiaan. Ja tietenkin kaiken maailman korruptiosyytteet sekä syytteet lapsipornon hallussapidosta ovat välineitä, joilla sitten saadaan ihmiset seuraamaan johtajaa. Informaatiovaikuttamisen yksi ilmenemismuoto on se, että jos joku sanoo tai kirjoittaa jotain, mikä ei miellytä jotain toista, niin silloin hänet huudetaan hiljaiseksi. Siis turpiin tulee jos olet eri mieltä. 

Se että kaikki asiat ikään kuin niputetaan yhteen, laista luetaan vain sitä osaa, mikä sattuu itseä tukemaan. Ja sitten laukataan eteenpäin ilman, että yhtään mitään muuta mahdollisuutta ei ole, kuin se mikä nyt sattuu omassa päässä pyörimään kaikkein päällimmäisenä. Informaatiovaikuttamisen suurin ongelma on se, että siinä vedotaan tunteisiin. Samoin ihmisille saatetaan luvata ilmaista bensiiniä, jos he toimivat lyhytnäköisen edun ajamina. Ihmisten huomio käännetään sinne, millä ei ole mitään merkitystä. On paljon mukavampaa säätää niin sanottuja homolakeja, kuin keskustella esimerkiksi vallan kahmimisesta sekä siitä, miten poliittisia tukijoita ja muita kavereita palkitaan. Siis kun ihminen haluaa presidentiksi tai pääministeriksi, niin mitä hän tuon aseman kautta saa, on kysymys mitä ei kenenkään juurikaan kuule kysyvän. 

https://yle.fi/a/74-20218067

Median keskittyminen yksiin käsiin on suuri ongelma.

Yllä olevat Akropolis-kukkulan rauniot Ateenassa ikään kuin kuvaavat sitä tilaa, jossa demokratia saattaa pian olla. Ateenan tuhosi sen ylpeys, eli demokratia. Eli yhtenäinen äänioikeus, joka koski vain pientä osaa ateenalaisista antoi kaiken maailman kansankiihottajille tilaa puhua nuo ihmiset puolelleen. Eli nuo henkilöt supattelivat lainsäätäjien korvaan, että "miksi te jaatte omastanne, kun laki antaa teille oikeuden tehdä mitä huvittaa". Tai "miksi teidän pitää kuunnella äänioikeudettomien kritiikkiä, kun voitte heittää heidät yli muurin".

Eli Ateena on hyvä esimerkki siitä, miten demokratia muuttuu itsensä pahimmaksi viholliseksi. Kun demokratia muuttui harvainvallaksi eli näennäisdemokratiaksi, niin se romahdutti tuon ylevän asian. Kun valta keskittyi yhä pienemmän joukon käsiin, niin demokratia muuttui aseeksi, jolla vastarinta voidaan murskata. Huonosti valmistellut lait, kuten laki siitä, että Ateenan demokratiaa uhkaavat voimat pitää teloittaa muuttuivat Ateenan johtajien oikeudeksi murhata vastustajiaan. 

Esimerkiksi kuuluisa filosofi Sokrates sai kuolemanrangaistuksen, kun hän oli pilkannut tai kyseenalaistanut Ateenan demokratiaa. Tuo laki mitä kerran suojasi Ateenaa muuttui laiksi, jolla kaikki vastarinta saatiin murskattua. Syy siihen miksi tuo laki oli niin tuhoisa on siinä, että tuossa laissa ei määritelty sitä, mikä on demokratian pilkkaamista tai kyseenalaistamista. Oli vain rangaistus. Ja tietenkin tuollainen laki mahdollisti sen, että Ateenan neuvosto saattoi määrätä kenet tahansa kuolemaan. Eli tuolloin voidaan sanoa, että sama laki mikä suojeli demokratiaa muuttui aseeksi valtaapitävien käsissä. 

Tuolloin kaikki kritiikki mikä kohdistui Ateenan neuvostoon tulkittiin hyökkäykseksi demokratiaa vastaan. Ja juuri tuohon lakiin voidaan vedota, kun vastustetaan sensuurilakeja. Mutta ongelma on se, että esimerkiksi sosiaalisen median kanavia voidaan käyttää trollaamiseen, ja toinen ongelma on se, että sensuuria varten voidaan perustaa valtiollisia lakeja, mutta sensuuri voidaan hoitaa myös sosiaalisen median ja muiden media-alustojen sisäisten käskyjen avulla. 

Kerran koulupoika kysyi median edustajalta, kuinka monta ilmavoittoa kuvitteellisella ässällä "Battler Brittonilla" on. Median edustaja sanoi, että niin paljon kuin tarinan piirtäjä haluaa niitä olevan. Samoin sanotaan, että Battler Britton on niin todellinen henkilö, kuin media hänen haluaa olevan. Siis media voi esittää propagandasyistä esimerkiksi juuri tämän mielikuvitusässän joka lentelee siltojen alitse oikeasti oikeana ihmisenä. Samoin media voi kertoa valheellisia asioita monista syistä. Ensinnäkin kaikki toimittajat ovat vain ihmisiä. Heillä saattaa olla hyvin voimakkaat mielipiteet joistakin asioista. Ja voimakkaiden mielipiteiden siirtymistä teksteihin ei voida estää. 

Samoin mediatalojen omistajat päättävät siitä, mitä kaikkea heidän omistamissaan mediataloissa julkaistaan. Toimittajia voidaan erottaa kahdella tavalla. Toimittajalle voidaan sanoa, että hänen juttunsa eivät ole linjassa mediatalon linjan kanssa. Tai sitten voidaan sanoa, että kukaan ei lue toimittajien juttuja. Ja se että erityisesti tiedonvälitys keskittyy yksiin käsiin, on uhka demokratialle. Eli media välittää vain sitä tietoa, jota se haluaa välittää. 

USAssa on menossa mediatalojen fuusio, joka vaarantaa demokratian. Mutta myös ilman fuusioita voi vapaa tiedonvälitys vaarantua. Sosiaalisen median alustoilla julkaistaan tietoa, joka on totta, valhetta tai jotain siltä väliltä. Sosiaalisen median kirjoittelun sisältöön voidaan puuttua joko lainsäädännön, tai yritysten sisäisten ohjeiden avulla. Ja yritysten sisäisten ohjeiden kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen on erittäin vaikea puuttua. 

https://yle.fi/a/74-20198910

Jos toimittaja tai muu median tuottaja jakaa väärää tietoa, niin silloin hän voi kiltisti tunnustaa tuon asian. Tai sitten hän voi sanoa, että joku muu, eli hänen käyttämänsä lähde valehteli. Eli hän voi väittää, että joku on kertonut mielikuvituslentäjä Battler Brittonin olevan todellinen henkilö. Ja kuka sitten lähtee penkomaan noita väitteitä. Tarinoista julkaistaan usein vain niitä osia, joita siitä halutaan julkaista. Syy miksi käytin mielikuvitushahmoa tässä tekstissä on se, että kukaan ei ryhdy väittämään minun kohottelevan tai laskevan jotain todellista henkilöä. 

Mikään mediatalo ei ole täysin riippumaton politiikasta. Ihmisillä on poliittisia mielipiteitä, ja ihminen joka istuu kirjoittamassa jotain mediajuttua ei ole eri henkilö kuin se, joka istuu ravintolassa työpäivän jälkeen. On toimittajan ja hänen esimiehensä asia, miten paljon he lähtevät selvittämään jonkun poliitikon taustoja. Ja vaikka he löytäisivät jotain, niin väitteet pitää voida todistaa. Jos väitteitä ei voida todistaa, niin siitä seuraa syytteitä tai jopa potkut. Lopultakin mediatalot julkaisevat vain sitä, mitä ne haluavat julkaista. 

Tiedonvälityksen keskittyminen yksiin käsiin uhkaa demokratiaa. Samoin talouselämän kasaantuminen samoihin käsiin kokonaisuutena aiheuttaa sen, että superrikkaiden eli monikansallisten yritysten tai yritysklusterien omistajien valta kasvaa yhä enemmän. Lainsäädäntö tietenkin takaa sen, että periaatteessa kartellien tai monopolien pitäminen ei olisi ehkä mahdollista. Mutta todellisuudessa kartelli- ja monopolilainsäädännön valvominen on melko vaikeaa. Eli yhtiöitä voidaan omistaa esimerkiksi yritysklusterien, eli yritysryppäiden kautta. Tuolloin riittää että henkilö perustaa yritysryppään, eli yritysklusterin. 

Tuon jälkeen jokainen noista yritysklusteriin kuuluvista yrityksistä vain ostaa haluamansa yhtiön osakkeita. Se että nuo yritykset voivat sijaita useissa maissa, tai jopa eri mantereilla aiheuttaa ongelmia, koska sama henkilö voi omistaa kaikki tuohon klusteriin kuuluvat yritykset. Ja jos nuo yritykset pidetään näennäisesti erillisinä toiminiminä. joilla on erillinen Y-tunnus, niin kukaan ei välttämättä tiedä, että tuon yritysryppään omistaa yksi ja sama henkilö. Erityisesti mediatalojen omistaminen on kannattavaa, koska sen avulla voidaan vaikuttaa poliitikkoihin, sekä erityisesti poliitikkojen tunnettavuuteen. Jos poliitikko saa paljon media-aikaa, niin silloin hän saa tunnettavuutta, joka taas takaa menestyksen vaaleissa. Samoin taloudellinen tuki tarkoittaa, että poliitikko saa keskittyä kampanjointiin. 

Mutta tietenkin taloudellisen tuen antajat odottavat vastapalveluksia. 

Mediatalot ovat tietenkin julkisia osakeyhtiöitä, joiden osakkeita saa kuka tahansa ostaa. Ja kaikissa yhtiöissä tietenkin omistajan sana on laki. Jos journalistin mielipide tai muut kirjoitukset eivät miellytä mediatalon omistajia, niin silloin toimittaja saa joko lähteä etsimään uusia työpaikkoja, tai sitten hänen kirjoituksensa tai muut tuotoksensa jätetään vain julkaisematta. Donald Trump ei ole ensimmäinen rahan avulla presidentiksi päässyt henkilö. Mutta se miten hän sotkee yksityisen liiketoiminnan, presidentin ja kongressin valtaoikeudet on ainutlaatuista. Tai oikeastaan se miten julkisesti tuo henkilö tuota valtaansa käyttää on todellisuudessa ainutlaatuista. poliitikkojen keskuudessa. 

Varsinkin uraansa aloittelevan poliitikon on vaikea saada tunnettavuutta. Ja silloin hän tarvitsee rahaa. Samoin hän tarvitsee ystäviä, jotka kutsuvat häntä esimerkiksi ohjelmiin, joita katsotaan. Ilman tunnettavuutta aloittelevan poliitikon on vaikea saada nimeään ihmisten tietoon. Ja tietenkin esimerkiksi erilaiset talk-showt varmasti ovat asioita, joilla poliitikko voi saada nimensä ja sanomansa katsojien tietoon. Tietenkin huomaavainen talk-show isäntä tai emäntä antaa haastateltaville kysymykset etukäteen, ja varsinkin jos vain toiselle haastateltavalle annetaan kysymykset, niin se antaa tälle henkilölle etulyöntiaseman, koska hän ehtii sitten valmistautua niihin paremmin. 

Tai sitten jos filmiä voidaan leikata, niin sekin antaa vielä paremman kuvan tuosta henkilöstä. Se mikä tekee tästä asiasta ongelmallisen on se, että tuota leikkaamista tai suosimista ei välttämättä kerrota vieraille. Tilannetta sitten pahentaa se, että totuus saattaa poiketa siitä, mitä yleisölle kerrotaan, Eli yksi demokratian suurimpia ongelmia on se, että suuren rahan omistajat voivat vaikuttaa vaaleihin hyvin monella eri tavalla. He voivat tukea ehdokkaita yli puoluerajojen. Tai he voivat lupaa kysymättä vääristellä ehdokkaiden sanomisia. Tai sitten he voivat valehdella, että heillä on ehdokkaan lupa tai pyyntö tästä asiasta. Se mikä tässä järjestelmässä on vaarallista on se, että noita mediataloja saattaa omistaa myös esimerkiksi Vladimir Putinin talutusnuorassa oleva henkilö. 

https://yle.fi/a/74-20198910

Trumpia ja politiikkaa

Trump on sanonut, että Ukraina olisi voinut estää sodan. Siis Ukrainan olisi pitänyt tehdä yksi niistä paljon puhutuista diileistä vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin. Tai Ukrainan olisi pitänyt antaa suuri osa sen rannikkoa Venäjän käsiin. Ehkä me kaikki olemme sitä mieltä, että Venäjällä olisi kyllä lääniä, eikä sen tarvitsisi pyydellä pienemmiltä naapureilta suurta osaa niiden pinta-alasta itselleen. Siis me myös varmaan tiedämme, että suluttamalla Mustanmeren rannikon voi Venäjä estää Kaukasuksen öljyn ja kaasun toimittamisen Venääjn ohi Eurooppaan, mikä sitten vaikuttaisi Gazpromin saamaan tulokseen. Mutta siis jos ajattelemme sitä, että olisiko Venäjä jättänyt hyökkäämättä Ukrainaan, jos Zelenskyi olisi tehnyt diilin, niin me voimme sitten samalla kääntää katseemme Venäjän suuntaan. 

Siis Venäjän ongelma on siinä, että kaikkien diilien pitää aina tapahtua Venäjän ehdoilla. Se siitä retoriikasta. Mutta jos keskustellaan rauhasta, ja rauhantahdosta, niin toki valmiuksia rauhaan pitäisi löytyä vähän molemmilta puolilta. Rauhan tekeminen tilanteessa jossa toinen osapuoli on kiistänyt tai vähintään kyseenalaistanut toisen maan kansallisen itsemääräämisoikeuden ja valtiollisen olemassaolon ei ole tilanne, missä rauhaa voidaan rakentaa ainakaan niin, että siitä tulisi kovin pysyvä tila. 

Diilien avulla voidaan helposti luoda tiloja, joissa rauhaa tai näennäistä rauhaa voidaan rakentaa. Venäjän tahtotila on se, että tuo maa on voimakkaampi, ja sen takia sen ei tarvitse neuvotella muiden kanssa. Tai neuvotteluja ei käydä kuin siitä asetelmasta, että sotilaallisesti voimakkaampi Venäjä tuo pöytään omia näkemyksiään, joita toisen pitää sitten hyväksyä. Eli mitään muuta kuin Venäjän esittämiä asioita ei edes ehditä käsitellä. 

Trump on kutsunut Venäjän pöytään neuvottelemaan Ukrainan rauhasta. Ukrainaa ei olla kutsuttu mukaan. Ukrainalla on paljon strategisia luonnonvaroja, mutta samalla kuitenkin me voimme huolissamme katsella sitäkin mahdollisuutta, että Venäjä antaa samanlaisen lupauksen. Me tiedämme, että sota ei jatku ikuisesti. Eli sota voidaan määritellä aseiden aktiiviseksi käytöksi vastapuolta vastaan, mutta siis tulitauosta on pitkä matka rauhansopimukseen. Rauhansopimus taas on pelkkä paperi, jos sitä ei aiota noudattaa. 

Ja tuo asia sitten merkitsee sitä, että Euroopan yli kävellään taas vaihteeksi. Mutta mitä asialle voidaan tehdä, jos Eurooppa itse antaa näin tapahtua? Meillä on edessämme kaksi tai kolme pulmallista tilannetta. Ensinnäkin jos Ukrainaan saadaan tulitauko, ja tilanne muuttuu ehkä samanlaiseksi kuin Pohjois- ja Etelä-Korean rajalla, missä tulitauko on jatkunut 1950-luvulta lähtien, mutta rauhansopimusta noiden maiden välillä ei olla kirjoitettu. Toinen asia on se, että kun Ukrainaan saadaan tulitauko, niin Venäjältä vapautuu resursseja, jotka se voi tuoda vaikka Pietarin sotilaspiiriin. Ja kolmas asia sitten on se, että kun rauha saadaan aikaan, mikä tarkoittaa tulituksen loppumista, niin se tarkoittaa sitä, että EU-maat ja poliitikot palaavat vanhaan malliin, ja tuo asia saattaa romuttaa taas kerran hankkeet EUn yhteisestä puolustuksesta. 

Eli kaikki valtiot taas lähtevät ajamaan omia etujaan, ja sitten taas veronmaksajat voivat valita terveyskeskuksen ja puolustuksen välillä. Toki huippuluokan aseet ovat kalliita, mutta samalla tietenkin myös riski tulla ammutuksi jossain sodassa on suurta. Huippuluokan aseet ovat asia, jota maan puolustaminen vaatii, ja rauhanaikaiset yhteishankinnat tietenkin ovat asioita, joiden takia omaa puolustusta voidaan tehostaa. Mutta rauhan tultua ryhdytään jossain vaiheessa taas syyttelemään esimerkiksi varusteteollisuutta sotahulluiksi, ja Venäjän vakuutteluja halutaan uskoa. Ja hankkeet EUn omasta puolustuksesta kaatuvat "kansalliseen vastarintaan". Eli kaikki haluavat olla johtajia, eikä kukaan halua kaivaa metsässä poteroita. 

Kun USAn varapresidentti Vance tapasi AfD puolueen edustajia, niin hän oli varmaan ajatellut, että hän tai Trumpin hallinto solmivat suhteita tähän Euroopan uuteen voimatekijään, jota on lehdistössä mainostettu erittäin paljon. Ja juuri näitä signaaleja Moskova pitää esimerkkinä NATOn viidennen pykälän rapautumisesta. NATOn puolustusta vaivaa sama ongelma kuin EUn puolustusta. NATO on samoin kuin EU itsenäisten valtioiden yhteisö. 

Saksassa ajatellaan että Puola on sen ja Venäjän välissä, eli jos Venäjä hyökkää länteen, niin silloin Puola jarruttelee tuota hyökkäystä. Ja sotaa käydään silloin Puolan alueella. Suomi on Ruotsiin nähden samassa maantieteellisessä asemassa. Mutta toki ohjukset lentävät helposti myös Puolan ja Suomen ylitse. Samoin Suomen itäraja on jostain syystä varsin kaukana jostain Haagista tai Pariisista. Ja tietenkin Hollannilla ja Ranskalla on myös omia ongelmia, kuten esimerkiksi skenaario jossa joku päättää tuhota Ijsselmeer padon, ja peittää suuria alueita Hollantia meren alle. 

Taas vaihteeksi USA myös muistuttaa siitä, että sen poliitikot vastaavat omille äänestäjilleen. Ja se tarkoittaa sitä, että USA saattaa vähentää sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Ja juuri tämä on asia, minkä takia EUn pitäisi kyetä ottamaan vastuuta omasta puolustuksestaan. Tai sitten periaatteessa meidän pitää ymmärtää se, että myös kansallinen puolustuksemme pitäisi olla sillä tasolla, että voimme suoraan tuhota Venäjän mahdolliset hyökkäysjoukot. Eli me tarvitsemme välineitä joilla myös Suomi voi tuhota Venäjän asevoimia siinäkin tapauksessa, että me emme saa muilta apua. Toki USAn tukikohtaverkosto on rakennettu 1940-luvun lopulla. Ja voi olla että USAn sotilaallinen johto pelkää sitä, että noita tukikohtia vastaan tehdään ydinhyökkäys. 

Tuolloin koko tukikohta voi tuhoutua muutamassa sekunnissa. Eikä tuhotusta tukikohdasta ole ainakaan NATOlle mitään iloa. Samoin myös NATOn siirtyminen kohti itää saa aikaan tilanteen, missä NATOn pinta-ala laajenee. Ja NATOssa pelätään että Venäjä suorittaa laaja-alaisia maahanlaskuja sen selustaan. NATOn puolustus on tietenkin asia, johon pitää saada syvyyttä. Se mikä tietenkin tekee Ukrainan tilanteesta erilaisen kuin sodasta NATOa vastaan on se, että Ukrainassa tunnetaan Venäjän taktiikka. Eli Venäjän asevoimien taktiikka perustuu pitkälti Neuvostoliiton aikana luotuihin malleihin. 

Kun NATOa laajennetaan, niin silloin tietenkin sellaisia varusteita kuten ABM eli ohjusten torjuntatutkia sijoitetaan lähelle Venäjän rajaa. Noiden tutkien avulla kerätään tietoa Venäjän alueella tapahtuvasta toiminnasta, ja sodan aikana tiedot ohjusten laukaisuista lähetetään sekä Eurooppaan että NORADiin. Mutta noita varusteita pitää suojella. Eli esikoisjoukkojen isku tai hybridi-isku missä käytetään ohjuksia sekä kommandoja tai agentteja, joiden tehtävä on asentaa paikannin noihin tutkiin voi aiheuttaa aukon ilmapuolustukseen. NATO siis puolustaa alueita eikä yksitäisiä valtioita. Tilanteesta tekee oudon se, että myös Venäjä näkee NATOn kokonaisuutena vihollisena. 

Mutta samoin Venäjä hyökkäisi alueille. Eli se ei välttämättä välittäisi mistään puolueettomista valtioista, jos sen panssarit saisivat etua siitä, että ne koukkaavat tuon alueen läpi. Tai Venäjä voi käyttää puolueetonta maata tukikohtana, josta se kohdentaa hybridivaikuttamista tai jopa aseita muihin valtioihin. Se että Venäjä osaa vakuuttaa rauhantahtoaan ei ole mitään uutta. Mutta samalla meidän pitää muistaa, että Suomi ja Ruotsi olivat ennen NATO-jäsenyyttään NATOn ja Venäjän välissä. Pahimmillaan taistelut olisivat joka tapauksessa ulottuneet Suomeen ja Ruotsiin, jos Venäjän asevoimien johto olisi ajatellut hyökätä Pohjois-Norjaan Suomen ja Ruotsin lapin kautta. Eli historia toistaa itseään. Samoin sodan alettua Venäjä olisi voinut vaatia liittolaisuutta. Tuolloin Suomen olisi joko tuettava Venäjää, eli päästettävä Venäjän joukkoja alueelleen, sekä samalla myös säädettävä lakeja joika tukevat Venäjää, ja samoin Venäjä olisi ehkä vaatinut saada omia tukijoitaan maamme hallitukseen. NATO saattaa olla heikko, koska NATO-maat ovat periaatteessa demokraattisia valtioita. Mutta samalla meidän pitää muistaa, että diktaattorit ovat aina vahvoilla sodassa. 

Jo Ruotsin vallan aikana sodat joita Ruotsi kävi käytiin pääasiassa Suomen puolella, ja esimerkiksi Tsaaritar Katariina Suuri esitti Suomen itsenäisyyttä perustellen tätä asiaa sillä, että Ruotsin ja Venäjän väliin saadaan näin puskurivaltio. Ja jos jompikumpi valtio hyökkää toiseen, niin silloin tuo puskurivaltio antaa toiselle aikaa koota armeija. 

USA on ollut tähän asti riippuvainen Euroopan suhteistaan ainakin tiedustelun osalta. UKUSA yhteistyö sekä esimerkiksi Pohjois-Norjassa olevat NSAn kuuntelu, ja tutka-asemat välittävät Pentagoniin tietoja Venäjän joukkojen liikkeistä sekä Venäjän viestiliikenteestä. Tietenkin nuo asemat voitaisiin osittain korvata satelliiteilla sekä stratosfäärisatelliiteilla, jotka ovat erittäin korkealla leijuviin ilmapalloihin tai ilmalaivoihin asennettuja vakoilulaitteita. Mutta Pohjois-Norja on kuitenkin kustannustehokas alue noille välineille, ja se tarjoaa myös alustan josta voidaan tarvittaessa vaikuttaa esimerkiksi Murmanskin alueen laivastoon, johon on sijoitettu pääosa Venäjän ydinsukellusveneistä. 

Meneekö YouTube kiinni Euroopassa? Eli tällaisen joululahjan varmaan kaikki haluavat

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

YouTuben kiinni laittaminen sekä tietenkin esimerkiksi tekijänoikeudellisen materiaalin lataamisen estäminen Euroopassa voi olla todella hieno asia, koska sillä saadaan kaikki ikävät ihmiset pois verkosta, ja samalla myös muistetaan se, että täällä ei kaikenlaisia tonttuja hyvällä katsella. Tällainen asia sitten tietenkin voi aiheuttaa myös vastareaktion, eli saattaa syntyä palveluita, jotka tarjoavat maksusta pääsyä YouTubeen esimerkiksi ketjutettujen IP-osoitteiden avulla, jotka mahdollistavat tuon eston kiertämisen.

Tai sitten jos ajatellaan tilannetta, missä YouTube esimerkiksi vain alkaa kiltisti pulittaa niitä maksuja, joita sille määrätään, niin silloin tätä samaa lain tulkintaa voidaan soveltaa myös muissa vastaavissa palveluissa, ja tuolloin eteen tulee tilanne, missä Googlen asema entisestään kasvaa. Tuo johtuu siitä, että kenelläkään ei ole sellaisia tuloja tai omaisuutta, että ne voivat kilpailla Googlen kanssa sillä, että kenellä on sitten eniten rahaa jäljellä.

Se mikä tietenkin tuolloin saattaa unohtua on se, että että jossain vaiheessa sitten pystyssä on se, joka osaa reivata oman liiketoimintansa sellaiseen muotoon, että se kykenee jakamaan enemmän tai vähemmän laadukasta sisältöä Internetiin, niin että käyttäjät löytäisivät tuon kanavan. Mutta kun puhutaan siitä, että mitä sitten jos Google lopettaa tämän kanavan, jossa saatetaan jakaa myös sellaista sisältöä, minkä saisi kyllä jättää pois. Nimittäin YouTube sitten tietenkin jäisi unholaan, mutta samalla syntyisi aukko, joka vain odottaa täyttäjää.

YouTube on oikeastaan samanlainen asia kuin MTV eli Music Television. Tämä kanava oli ainakin minun muistikuvani mukaan aikaisemmin HTV:n tilaajille ilmainen, joten sen takia se saavutti melko suuren suosion. Ja sama konsepti sillä höystettynä, että ihmiset voivat ladata omia tuotoksiaan Internetiin takaa suosion siksi, että kanava on ilmainen sekä sisällöltään monipuolinen.

Mutta sitten tietenkin voidaan tuo YouTube lopettaa siksi, että se rikkoo niitä tekijänoikeuksia. Ja eiköhän sillä saada myös ne kotimaiset Rap- yms. videot pois netistä, jotta kaikki voivat sitten Stockmannilta lähteä ostamaan musiikkia, jota nyt myydään jonkun pahvisen tarran muodossa kuten myydään esimerkiksi MS-Office 360:aa. Tai sitten uusien musiikkivideoiden jakelu siirtyy jollekin aikuisviihdesivustolle, jossa sitä tuttuakin tutumpaa "tavaraa" voidaan sitten katsella ihan koko ajan, joten tietenkin tällainenkin vaihtoehto on olemassa.

Kun levyn ostaja näpyttelee sitten tuon numeron jollekin kotisivulle, saa hän sitten kuunnella ostamaansa levyä niin paljon kun huvittaa. Se että olisiko kukaan ostanut tuolloin esimerkiksi yhtään Anna Abreun, Sini Sabotagen, Portion Boysin JVG:n tai minkään muun suomalaisen artistin levyä on sitten tietenkin eri asia. Sama koskee tietenkin Korealaisia tai Japanilaisia rap- artisteja. Tietenkin tässä pitää sanoa, että rap on tietenkin ääriryhmien musiikkia, ja sitten tuon aineiston markkinointi voidaan YouTuben lopetettua toimintansa Euroopassa vaikka pornografiaa sisältävien kotisivujen alustalle, missä kaikki näytetään estoitta sekä ilman sensuuria.

Tuolloin tietenkin uusien artistien on vaikeaa saada tuotteitaan myydyksi, kun ei ole mitään missä kukaan saisi kuunnella sitä artistin tekelettä ennalta. Joten ehkä tämä YouTuben pimeneminen Euroopassa aiheuttaisi sitten sen, että musiikin tekeminen keskittyisi yhä enemmän amerikkalaisten levy-yhtiöiden käsiin. Ja siitä sitten saamme taas lisää amerikkalaista musiikkia, kun heillä on valmiiksi hyvät levy-yhtiöt sekä niin sanottuja takuu-artisteja, joiden siivellä nostetaan uusia artisteja ihmisten tietoisuuteen.

Lähde:

https://yle.fi/uutiset/3-10530632