Hakaristillä koristeltujen lippujen kieltämisestä

Kimmo Huosionmaa

Natsi-aate on todella ikävä asia, jonka nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä. Kuitenkin on henkilöitä, jotka kuitenkin yhä edelleen haluavat kantaa natsitunnuksia sekä tatuoida hakaristejä käsiinsä ja selkäänsä. Joskus toki nuo tatuoinnit on tehty esimerkiksi sammuneelle henkilölle tämän nukkuessa, tai muuten väkisin. Eli henkilöstä on pidetty kiinni, ja kaverit ovat mielestään tehneet jonkun upean sekä hauskan teon, kun ovat toisen selkään sellaisen tehneet. Mutta toisinaan henkilö oikein haluaa kaikin tavoin mainostaa olevansa natsi.

 Hakaristilippujen kieltäminen on asia, joka aina välillä puhuttaa maamme johtoa, ja jos tähän asiaan halutaan ottaa kantaa, niin silloin pitää muistaa se, että jos nämä tunnukset sekä niiden hankkiminen kielletään, niin se saattaa tehdä natsien aatteesta kiehtovan myös sellaisten nuorten sekä syrjäytyneiden piirissä, jotka eivät muuten tätä tunnusta omakseen tunnusta. Hakaristin kantaminen hihassa sekä natsismiin kuuluvien esineiden tilaaminen esimerkiksi postimyynnistä kertoo siitä, että henkilöllä on joku asia, jonka takia hän kokee halua liittyä johonkin äärijärjestöön, jonka ilona on toisten hakkaaminen sekä väkivallalla uhkaaminen.

Jos ihminen sijoittaa esimerkiksi satoja euroja johonkin natsismiin kuuluvaan rihkamaan, niin silloin on kyllä kyse erittäin vakavasti omaan aatteeseen suuntautuneesta ihmisestä, joka varmasti tarvitsee jotain keskusteluapua, jonka tarkoitus on selvittää se, että mitä oikein on tapahtunut, jos ihminen samaistuu esimerkiksi kansanmurhaajaan. Jos ihmistä on kohdeltu väärin tai hänen saamansa kohtelu on oikeudetonta, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuolloin pitää asiaa tarkastella myös tältä kannalta katsottuna. Mikäli ihminen on niin kamalan natsihenkinen, että hän haluaa sitä kaupungilla osoittaa, niin varmaan moni haluaa syn tuohon toimintaan sekä vakavuuteen selvitellä.

Syy miksi hakaristejä ei olla varsinaisesti kielletty suomessa saattaa johtua myös siitä, että jos noita tunnuksia alkaa kovin paljon näkyä esimerkiksi mielenosoituksissa sekä kaduilla, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että ihmisten asenteet ovat koventuneet. Mutta samalla asia on niin, että natsiaatteen kannatuksen nousu kertoo myös siitä, että joku asia radikalisoi ääriliikettä. Mikäli joku ihminen pitää vaikkapa Holokaustia oikeutettuna, niin silloin on kyllä jostain hyvin ikävästä joko kotikasvatukseen tai ympäristön vaikutuksesta johtuvasta asiasta, jonka takia ihminen alkaa kantaa tällaisia tunnuksia, vaikka tietää ne toet, mitkä on tehty tuon aatteen nimissä.

Samoin jos vanhemmat ovat mukana alaikäisten natsi-harrastuksessa rahoittamalla noiden varusteiden hankintaa, niin silloin varmaan asia kiinnostaa myös viranomaisia. Jos henkilö sitten kantaa hakaristiä kadulla sekä omistaa ehkä ampuma-aseita, niin tuolloin voidaan tällaiseen yhdistelmän puuttua. Tässä sitten vielä sellaisen asian kerron, että osa noista skinheadeista on oikeastaan vain tavallisia rikollisia, joiden ideana on toimia samalla tavoin kuin moottoripyöräjengit tai liivijengit joskus toimivat. Eli he suojelevat jollain alueella toimivia huumekauppiaita, ja tietenkin nuo huumekauppiaat maksavat suojelurahaa näille miehille, jotka pitävät kilpailijat poissa alueelta sekä tietenkin myös perivät noiden huumekauppiaiden velkoja.

https://yle.fi/uutiset/3-10545089

YouTuben sekä muun median suhde ääriryhmiin on monimutkainen juttu

Kimmo Huosionmaa

YouTube on julkaisualustana erittäin mielenkiintoinen sekä hyvä tapa saada näkyvyyttä, mutta sitten tietenkin voidaan samalla miettiä sitä, että myös esimerkiksi muusikon pitää saada tuotteestaan tuloja, mikä taas liittyy tekijänoikeuksiin. Mutta kuitenkin myös esimerkiksi se, että YouTube toimii alustana kaiken maailman ääriliikkeille, jotka pilottitakki päällä esittelevät sitä, mikä on heidän mallinsa toimia.

Jos sitten ajatellaan sitä, että tällaisten ääriliikkeiden tavoitteena on esimerkiksi pelotella ihmisiä esiintymällä vaikkapa poliisin suojeluksessa toimivana järjestönä, niin silloin kyllä mennään vähän liian pitkälle, ja tuollainen video pitää kyllä poistaa. Samoin jos puhutaan esimerkiksi nuorison radikalisoitumisesta, niin silloin tietenkin voidaan huomioida, että eräiden henkilöiden harrastuksessa varmasti ovat heidän vanhempansa mukana.

Nimittäin en itse oikein usko, että esimerkiksi joihinkin maihinnousukenkiin tai vastaaviin tuotteisiin on aivan jokaisella 15-vuotiaalla varaa, tai ainakin silloin saa kyllä aika paljon jakaa mainoksia. Skinheadien tapauksessa esimerkiksi turha julkisuus on tuonut tuolle ryhmälle huomiota, ja koska he itse esittelevät mielellään toimintansa poliittisia päämääriä, niin se sitten on lisännyt myös esimerkiksi huumekauppiaiden sekä heidän heidän “perintätoimistojen” eli huumevelkojen perijöinä toimivien henkilöiden halua esiintyä esimerkiksi juuri skinien vaatteissa.

Se mikä tietenkin tekee tuosta “isänmaallisesta” rikollisuudesta ikävää katsottavaa, on se, että nämä henkilöt sitten esiintyvät avoimesti esimerkiksi viranomaisina. Se että näillä henkilöillä sattuu olemaan vuokra-auto alla, ei tee heistä muuten mitään erityisen vaarallisia, vaikka he tulevat joskus katujen varsille autoihin istumaan sekä näyttämään pilottitakkia, ja muuten tuota toimintamallia noudattivat nämä samanlaisiin asuihin pukeutuneet miehet myös Saksassa sekä Ruotsissa. Eli kadun varteen tuli sitten vuokrattu auto, jossa istui kaksi miestä, ja sitten nämä henkilöt odottivat, että joku soittaa poliisin paikalle.

Tuon jälkeen taas lähdettiin hymyssä suin ajelemaan eteenpäin, ja muistutettiin siitä, mitä jokamiehenoikeudet takaavat myös siinä maassa. Ideana oli ilmeisesti se, että noista asioista “turhaa melua” pitävät lehtimiehet sekä muut henkilöt saadaan samalla tavoin ajettua vainoharhojen partaalle. Kun sitten tätä virkavallan sekä skinien suhdetta lähdettiin analysoimaan, niin silti esimerkiksi Stern-lehti, jonka päälle oli turhankin usein laitettu daavidin tähti kuitenkin julkaisi näitä artikkeleita, vaikka noiden lehtikioskien pitäjät oli tietenkin leimattu jo epäisänmaallisiksi toimijoiksi, ja heihin suhtauduttiin samalla “kriittisesti”, mikä ei varmasti kovin mukavalta tuntunut. Kadulla kiviä heittelevät skinheadit tarjosivat yhteen aikaan jokailtaista “viihdettä” uutisiin. Ja suomeen tietenkin odotettiin samanlaisia toimijoita, joten tänne perustettiin esimerkiksi mellakkapoliisi.

Kun tämä Suomi sitten täytti sata vuotta, niin tuloksena oli tilanne, missä odotettuja levottomuuksia ei kuitenkaan sattunut. Se sitten varmaan näkyy myös siinä, miten poliiseja palkataan jatkossa töihin, eli perinteistä poliisityötä tietenkin tullaan tekemään jatkossa, mutta kuitenkin esimerkiksi siviiliasuisia partioita sekä tiedustelutyötä lisätään, koska se ennaltaehkäisee mellakointia. Jos nuo polttopullot sekä aseet saadaan kerättyä pois ajoissa, niin silloin tietenkin jäävät vahingot pienemmiksi. Samoin infrapuna-kameroiden avulla voidaan autojen rikkojat tunnistaa tarkemmin, ja heidät saadaan sitten vastuuseen teoistaan eli korvaamaan vahinkoja, joita ovat aiheuttaneet.

Kun ajatellaan median mutkikasta suhdetta väkivaltaan, niin silloin pitää muistaa se, että väkivalta sekä pelko ovat asioita, joiden avulla voidaan tuotetta myydä. Skinheadit ovat samalla tavoin ainakin osittain median tuote, kuin mitä esimerkiksi anarkistit aikoinaan olivat. Parilla polttopullolla saatiin luotua kuva siitä, että poliisi perääntyy noiden ihmisten edessä, ja samoin toimittajat mielellään julkaisivat kuvaa mellakoista, joissa kyynelkaasu sitten lainehtii ja joku lippu palaa. Tuolla tavoin niille järjestöille saadaan julkisuutta. Kun sitten varsinaisia väkivaltaan turvaavia tai väkivallan avulla asiaansa ajavia järjestöjä lähdetään tutkimaan, niin niissä saattaa olla vain muutamia kymmeniä jäseniä, joiden toiminta tietenkin on hyvin näyttävää, kun pakolaiskeskukseen heitetään pari polttopulloa. Sillä tavoin saadaan poliisi vaatimaan lisää resursseja.

Näissä lehtijutuissa mitkä käsittelevät esimerkiksi pahoinpitelyitä sekä raiskauksia, jotka ovat hyvin vakavia rikoksia on sellainen asia havaittavissa, että niissä on toimittajien “liipasinsormi” kovin herkällä, kun lähdetään kirjoittamaan asioista, joissa tekijänä on ulkomaalainen. Eli eivätkö kotimaiset miehet sitten tee ollenkaan enää rikoksia, kun jokainen asia, minkä ulkomaalainen tekee pitää aina laittaa lehteen.

Tuo toiminta palvelee myös islamistien ääriryhmiä, jotka kulkevat esimerkiksi ostoskeskuksissa värväämässä uusia jäseniä verkostoon, joka saattaa olla lähinnä huumeiden jakelua varten perustettu organisaatio. Tuolloin  nämäkin henkilöt korostavat sitä, että heillä on poliittisia päämääriä, ja esittelevät mielellään esimerkiksi työnantajansa olevan joku Isis, ja tuolloin aseiden kuvia esitellään kaikille kavereille, samoin tietenkin jokainen rattijuoppo joka ajaa väkijoukkoon voidaan esittää terroristina, joka on kuollut “suuren islamin” puolesta. Syy miksi muuten vähemmistöön kuuluvat ajautuva usein esimerkiksi rikosten pariin johtuu syrjäytymisestä.

Eli vähemmistöön kuuluvien on jostain syystä vaikeaa tai ainakin vaikeampaa kuin valtaväestöön kuuluvien saada työtä, koska heitä ei koeta ikään kuin “hyviksi työntekijöiksi”. Joskus työnantajat ikään kuin pelkäävät, että heidän verkostonsa jäsenet eivät muka heistä sitten pidä, jos he palkkaavat vaikkapa romaneja. Mutta kun puhutaan eristämisestä sekä siitä, että työnantajat eivät muka uskalla palkata vähemmistöjen edustajia, koska he pelkäävät, etteivät saa silloin tilauksia, niin tuolloin kyllä on kyse jonkinlaisesta kartelloinnista, jossa työntekijän etninen tausta sidotaan siihen, että tilataanko yhtiöltä tuotteita. Ja tuo asia tietenkin pitää silloin viranomaisten tutkia.

Suomen Sisu 20 vuotta

Kimmo Huosionmaa

Suomen Sisu on täyttänyt 20-vuotta, ja sitä tietysti juhlitaan MTV3:n kotisivuilla. Tuon liikkeen tarkoitus on ollut tehdä kansallismielisestä toiminnasta salonkikelpoista, ja vaikka SUPO on ilmoittanut liikkeessä olevan uusnatseja  jäseninä, niin tämä jäsenistö kuitenkin on ilmeisesti melko pieni osa Suomen Sisun toimintaa. Kansallismielisyyteen kuuluu aina jostain syystä sellainen asia, kuin skinheadit sekä se, että kaikki kansallismielisyys koetaan jostain syystä kovin ahdistavana.

Tietenkin kansallismielisyys on joidenkin ihmisten mielestä sellaista negatiivista toimintaa, missä heitellään pulloja ja hakataan ulkomaalaisia pesäpallomailoilla, niin kuitenkin kansallismielisyyden nousun syynä on "teennäiseksi liberalismiksi" kutsuttu asia, jonka syntyä en tunne. Tuo termi voisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi koulumaailmassa lähdetään sille tielle, että kaikki mitä ulkomaalaiset tekevät on oikein, ja liberaalin ajattelun nimessä kielletään esimerkiksi koulujen joulujuhlat. Samoin se, että ulkomaalaisten vaatimusten ja huonon käytöksen edessä on pitänyt jostain syystä antaa periksi. Eli jos ulkomaisten kanssa on tullut vaikka tappelu, niin silloin on ensin etsitty syytä rasismista, ja missään nimessä huonoa sekä epäystävällistä käytöstä ei olla tuomittu.

Mikäli ulkomaalainen tulee Suomeen, niin silloin olettaisi, että hän noudattaa maamme lakeja, ja jos hän sattuisi olemaan pakolainen, niin silloin en kyllä ymmärrä, miksi hän vierailee lähtömaassaan? Ja onko tuo lähtömaa sitten parempi paikka hänen lapsilleen, kun niin mielellään sinne omia lapsia lähetetään saamaan koraanin oppia. Kun ihminen tulee toisesta kulttuurista, niin hänelle pitää kyllä tehdä selväksi se, että esimerkiksi vartijan puku ei ole Suomessa mikään valtiollisen poliisin tai katujen tuomarin virkapuku. Eli tuollaisella vartijalla tiemmä on jotain omiakin työtehtäviä kun ohjata vessojen siivoamista. Mutta sitten tietenkin voimme tässä lähteä pohtimaan sitä, että millainen suhde maamme lehdistöllä on noihin kansallismielisinä ryhminä esitettyihin järjestöihin.

Kun puhutaan skinheadeista, niin tuollaisia ehkä hiukan syrjäytyneitä miehiä voidaan tietenkin käyttää ikään kuin tekosyynä sille, että ääriryhmiä pitää muka helliä. Monet toimittajat ovat kirjoitelleet hyväksyvästi esimerkiksi moottoripyöräkerhoista, joiden kanssa on mielellään ajeltu pitkin Eurooppaa, ja tietenkin esimerkiksi Helvetin Enkelit ovat noita toimittajia hyödyntäneet propagandassaan, sekä tarjoilleet saunailtoja sekä virvokkeita avokätisesti erilaisille lehtimiehille. Mutta kun puhutaan esimerkiksi skinheadeista, niin silloin joissakin lehtikirjoitteluissa puhutaan monikansallisesta järjestäytyneestä joukosta, jota tuetaan nimenomaan Venäjältä.

Tuollainen asia tietenkin pelottaa ihmisiä, ja samalla korostetaan skinheadien väkivaltaisuutta. Eli toimittajat mielellään kertovat tarinoita skinheadien katupartioista, jotka sitten kulkevat kadulla herättämässä pelkoa ja kauhua, mutta samalla unohdetaan se, että pesäpallomailan omistaminen ei tee kenestäkään suorastaan väkivaltaista. Tai oikeastaan on eri asia esitellä pesäpallomailaa kavereille kotona, kuin lähteä sen kanssa pitämään järjestystä. Samoin on eri asia heitellä polttopulloja, kun keuhkota kotona ulkomaalaisia vastaan. Jos tuollaisista asioista jää kiinni, niin silloin saattaa poliisi perua aseenkantoluvan.

Kansallismielisten järjestöjen tarrojen liimaaminen on hiukan eri asia kuin pahoinpitely. Sen tehtävän voi antaa vaikka jollekin kahdeksanvuotiaalle, joka ei asioista mitään ymmärrä. Eli ei noissa tarroissa lue, että ne ovat jonkun ääriryhmän kannattajien merkkejä. Mutta kun äärioikeistoa  lähdetään pohtimaan tarkasti, niin tietenkin kiinnostaa se, että missä noiden järjestöjen rekvisiitta on oikeastaan tehty? Nuo tarrat on joku kyllä painanut, joten se sitten hiukan kiinnostaa varmaan myös SUPO:a. Kun ajatellaan sitä, että äärioikeiston toiminta on jotenkin pelottavaa, niin se palvelee samalla myös muslimien ääriryhmien asiaa.

Tuollainen toiminta saa ulkomaalaiset eristäytymään, sekä myös lähettämään lapsiaan terroristien koulutusleirille. Mutta aina välillä mieleen tulee sellaisia kommentteja, missä esimerkiksi lehtimiehen tai tutkijan sukulaiseen tai tuttavaan on otettu yhteyttä jonkun ääriryhmän taholta, jotta hän lopettaisi työnsä. Tuolloin olisi mukava tietää, millainen kommunikea oli kyseessä? Eli oliko se kirje tai sähköposti, vai tuliko pari pilottia käyttävää miestä juttelemaan "hyvässä hengessä"? Ja jos tuollainen kommunikea on tapahtunut, niin silloin tietenkin olisi hyvä kertoa kaikki tapauksesta. Eli oliko tuota tapausta edeltänyt joku sanaharkka, tai sitten olisiko siinä esimerkiksi uhkauksen kohde liittynyt tahallaan joidenkin skinien mukaan, esimerkiksi menemällä samaan taksiin heidän kanssaan.

Kansallismieliset ryhmät ovat sellainen asia, että niitä ei suorastaan voi sanoa aina natseiksi. Mutta kun ajatellaan sellaista tilannetta, missä poliittinen päättäjä tai poliittiseksi johtajaksi haluava henkilö ikään kuin pelaa kahta linjaa. Toinen tukee äärioikeistoa ja toinen vastustaa sitä, niin silloin tuo kahden linjan vetäminen takaa sen, että vastaväittäjällä ei ole mitään mahdollisuutta olla oikeassa. Samaa tekniikkaa käyttää nimenomaan populisti, joka pelaa jossain asiassa kahta kenttää. Silloin hän etsii sen kannan, joka saa eniten kannattajia, ja sitten vain asettuu tuon ryhmän kannalle. Ihmiset pelkäävät ääriryhmiä, ja noiden ryhmien avulla on helppo perustella esimerkiksi kovan luokan poliisitoimia sekä kaiken maailman asehankintoja. Joten näitäkin asioita kannattaa miettiä, kun puhutaan äärimmäistä ajattelua edustavia ryhmistä olivat ne uskonnollisia tai poliittisia. Ja väkivalta palvelee aina noita ryhmiä, jotka värväävät jäseniään juuri syrjäytyneiden ihmisten joukosta tarjoamalla mahdollisuutta kuulua ryhmään, joka antaa sisältöä elämään.