Näytetään tekstit, joissa on tunniste kauppa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kauppa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. marraskuuta 2024

Oliko kauppiaan tai kauppaliikkeen linja liian tiukka?



PAMin mukaan nimeltä mainitsemattoman kauppaketjun linja on tiukentunut, koska työntekijöitä on erotettu siksi, että he ovat esimerkiksi myyneet toisilleen tuotteita 30% alennuksella ennen varsinaisen alennuksen alkamisen kellonaikaa. Tai sitten he olivat jättäneet muovipusseja lyömättä kassaan. Asia on sitten niin, että kun tällaisia asioita kommentoidaan, niin silloin pitäisi saada asiasta kaikki mahdollinen tieto. Eli mitä oikeastaan on tapahtunut? Kuinka paljon tavaroita kuten muovipusseja on sitten viety kaupasta maksamatta? Tai onko alennus lappuja isketty tuotteeseen sen tullessa keskusvarastolta. Eli onko kauppaketju muuttanut linjaansa aivan yllättäen? Vai miksi tuo irtisanominen on tullut aivan yllättäen? 

Onko joku sanonut että nuo niin sanotut "henkilökunta-alennukset" ovat sallittuja? Eikö ketään ole varoitettu siitä, että tuollaisesta toiminnasta tulee seuraamuksia? Vai onko joku perehdyttävä henkilö ehkä opettanut sitä, että tuotteita saa myydä alennuksella, vaikka alennus ei ole vielä alkanut? 

Kun puhutaan esimerkiksi henkilökunnan tekemistä myymälävarkauksista, niin jos joku henkilökuntaan kuuluva on varastanut tavaroita kaupoista, niin hän saattaa viedä todella paljon tavaraa kassojen ohitse. Joskus noita tuotteita on lyöty kassaan ja sitten rahat merkitty palautetuksi, jotta sitten on saatu hälytin poistettua. Ikävää noissa jutuissa on ollut joskus se, että tähän toimintaan syyllistynyt henkilö syyttää muita näistä teoista. Joskus syy myymälävarkauksiin on ollut se, että henkilöllä on ollut esimerkiksi huume- tai muita päihdeongelmia. 

https://yle.fi/a/74-20125250


Mikäli sitten keskustellaan esimerkiksi tilanteista, joissa kaupan kassat ovat myyneet alkoholia tai tupakkaa alaikäisille, niin meidän pitää muistaa se, että nykyään valvonta on tehokkaampaa kuin ennen. Mutta ennen jotkut kassoilla työskentelevät henkilöt tekivät ilmeisesti melko hyviä lisätienestejä sillä, että he välittivät alkoholia tai tupakkaa alaikäisille. Kun asioista kirjoitellaan, niin silloin pitäisi siitä saada kaikki mahdollinen tieto, jotta siitä muodostuu koko kuva. 

Eli onko ehkä mahdollisesti käynyt joskus aikaisemmin niin, että kesätyöntekijöitä on erotettu noiden vastaavien tekojen takia, jolloin tietenkin samaa linjaa pitäisi jatkaa myös muiden työntekijöiden kohdalla. Joissakin kaupoissa myymälävarkaudet ovat saaneet kauppiaat poistamaan itsepalvelukassat kokonaan.  Ja tietenkin nuoriso on aina ollut jostain syystä silmätikkuna varsinkin myymälävarkauksien yhteydessä. Kuitenkin tuotteet joita nuoriso varastaa ovat yleensä melko hyvin tiedossa. Eli nuoriso mikä tarkoittaa alaikäisiä varastelevat yleensä mietoa alkoholia, kuten erilaisia "limu-alkoholeja".  

Ja jos joku varastelee vaikkapa naudan sisäfileitä, niin tietenkin voi olla että joku nuori on saanut vanhemmiltaan kehotuksen hakea noita lihan paloja mutta sitten ajatellut laittaa rahat taskuunsa ja käydä vaikka hampurilaisella. Mutta jostain syystä samalla unohdetaan se, että myös vanhemmat henkilöt varastelevat. Osa noista varastelevista mummoista ja papoista on esimerkiksi muistipotilaita, jotka unohtavat maksaa. Mutta osa on sitten vähän muuta. 

Eli onko työnantajan linja kiristynyt, ja miksi se on kiristynyt, ovat kysymyksiä joihin voidaan etsiä vastausta esimerkiksi siitä, että nyt on suuri työttömyys. Työttömyyden kasvaessa työvoimaa on enemmän tarjolla. Samoin myymälävarkauksien määrä saattaa kohota, ja sen takia kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet puuttua rikkeisiin uudella tavalla. 

https://yle.fi/a/74-20125250

maanantai 18. marraskuuta 2024

Voitto ja tappio, mitä ne ovat? Ja miten sanktiot vaikuttavat sodan kulkuun ja lopputulokseen?

 

Voitto ja tappio Ukrainan sodassa ovat retorisia asioita. Moraalinen häviäjä sodassa on Venäjä. Ja se voi vaikuttaa erittäin paljon Venäjän kauppaan länsimaiden kanssa. Vaikka sanktiot purettaisiin, niin silti esimerkiksi tuotteita, joita valmistetaan Venäjällä tai Venäjällä toimivia yhtiöitä saatetaan jatkossakin boikotoida. Samoin jos käy niin, että Ukraina joutuu luovuttamaan huomattavan osan maa-alueestaan tai Putin muuten jatkaa toimiaan, niin se saattaa aiheuttaa sen, että esimerkiksi korkean teknologian kuten kännyköiden, kannettavien tietokoneiden, mikropiirien sekä dronejen myyntiä Venäjälle rajoitetaan jatkossakin, vaikka tietenkin Venäjän asenne on se, että sitä ei voida pakotteiden avulla pakottaa polvilleen. 

Siis Ukraina ei voi miehittää Venäjää, on asia minkä me kaikki tiedämme. Mutta periaatteessa Ukraina voi kuluttaa Venäjän voimia niin paljon, että se ei kykene tehokkaaseen operaatioon. Toisaalta taas Venäjä voi kuluttaa Ukrainan voimia niin paljon, että se ei kykene enää puolustautumaan. Siis voiko kumpikaan osapuoli voittaa sotaa? Tässä tapauksessa sodan voitto tai tappio pitää jollain tavalla määritellä. Eli riittävätkö Venäjän voimat esimerkiksi koko Ukrainan miehittämiseen?  Samalla tietenkin meidän pitää muistella sitäkin, että Trump saattaa vähentää Ukrainan tukemista, mutta hän toki on sanonut tuovansa rauhan Ukrainaan 24 h sisällä virkaan astumisesta. 

Mutta jos hän sitten lähtee tuota rauhaa ja tulitaukoa rakentelemaan, niin se vaatii valmiuksia siihen, että molemmat sodan osapuolet saadaan neuvottelupöytään. Mutta sitten kun puhutaan siitä, miten Ukrainan sodasta kertovat uutiset ovat muuttuneet, niin välillä Venäjän sanotaan häviävän, mutta sitten taas Venäjä voittaa. Eli heiluri heilahtelee edestakaisin. Kuitenkin vaikka Venäjän asevoimat ottavat opikseen tappioistaan, niin se ei välttämättä heijastu suoraan tuohon Ukrainan sotaan tai sen johtoon. 

Vaikka Venäjä nyt sitten miehittäisi Ukrainan, niin tietenkin sen jälkeen voidaan aina muistella Irakia tai Afganistania. Tuolloin tappioita alkoi syntyä sodan loputtua, kun paikallinen vastarinta alkoi systemaattiset terrori-iskut miehittäjiä vastaan. Sama tilanne voi toistua myös Ukrainassa, jos Venäjä miehittää tuon maan. Mutta siis voitto ja tappio, ne ovat merkillisiä asioita. Se kuka voittaa ja millä hinnalla riippuu siitä, että miten Putin ja hänen esikuntansa ovat voiton tai oman asemansa määritelleet. Eli saattaa olla että Putinin tavoite olisi joku ikuinen sota, joka takaa ulkoisen vihollisen minkä avulla hän voi suoraan perustella sensuuria sekä yhteiskunnan sulkemista. 

*******************************************************'

Pelkkä sotakassa ei merkitse kaikkea. Sillä mitä rahalla saa on suurempi merkitys. 


Mikäli puhutaan esimerkiksi valtioiden sotakassoista, eli puolustusbudjeteista, niin pelkkä raha ei merkitse kaikkea. Myös sillä mitä rahalla saa ostettua on merkittävää. Eli kaikille valtioille ei myydä kaikkea, vaikka rahaa olisi. Pakotteiden tarkoitus on estää tiettyjä valtioita ostamasta vapaasti suuria määriä sekä aseita, että kaksikäyttötuotteita, eli tuotteita joita voidaan helposti muuttaa aseiksi. Tietenkin on mahdollista, että noita varusteita salakuljetetaan, mutta se vaatii tietenkin yhteyshenkilöitä, jotka ovat tuotteiden lähtömaan kansalaisia. Se että esimerkiksi Venäjän pankkien maksuliikennettä estetään vaikuttaa siihen, miten noita tuotteita maksellaan. 

Eli saako Venäjän kansalainen eli oligarkki ostaa tukuttain drooneja tavaratalosta käyttäen venäläistä luottokorttia? Toki esimerkiksi MC-jengien jäsenet voivat hakea noita tuotteita kaupasta. Mutta sitten Venäjän pitää antaa heille esimerkiksi aseita. Ja jos droneja ei voida kerralla ostaa tuhansia kappaleita, niin se tietenkin vaikeuttaa niiden laaja-alaista käyttöä. Samoin suurten drone- tai muiden kieltotavaramäärien kuten kannettavien tietokoneiden kuljetus Venäjälle mutkistuu. 

Niitä ei voida suoraan lastata venäläiseen kauppalaivaan, vaan lasti pitää siirtää Venäjän aavelaivoihin jossain aavalla ulapalla. Ja jos sitten tuota dronelastia ei tule perille, niin se merkitsee sitä, että tuo laiva on jäänyt kiinni. Tuo hankintapa on paljon tehottomampi kuin tilata tuotteita suoraan tukusta tai tehtailta. Ja asevoima tarvitsee paljon juuri noita kamikaze-droneja, jotka ovat kertakäyttöisiä. Siis 500-1000 kpl. noita ammus-droneja on melko pieni määrä. Eli se vastaa noin 500-1000 tykin ammusta. Ja kuinka kauan Venäjä ammuskelee 1000 kpl tykinammuksia? 

Olemme varmaan huomanneet, että Venäjää ei saada pakotteiden avulla polvilleen. Venäjän asevoimilla on käytössään laaja salakuljetusjärjestelmä. Mutta samalla  pakotteiden avulla voidaan hiukan vaikeuttaa esimerkiksi mikropiirien hankintaa. Tuolloin noita vientikiellossa olevia tuotteita ei ole niin helppoa hankkia ainakaan suurissa määrissä. Ja tuolloin pitää maksajaksi löytyä muita kuin Venäjän hallitus. Eli pakotteiden avulla voidaan tietenkin estää se, että kiellettyjä tavaroita ei suoraan lastata Venäjän juniin. Samalla voimme osoittaa solidaarisuutta Ukrainalle. Samalla esimerkiksi kannettavien tietokoneiden päivittäminen on ehkä mahdotonta Venäjällä.  

*******************************************************'

Tuolloin Putin varmaan pyrkisi jähmettämään konfliktia. Mutta sitten tietenkin hänen joukkonsa etenevät, ja samalla tehdään valtavia tappioita. Mikään asevoima ei voi tehdä loputtomiin tappioita, mutta sitten varmaan me kaikki olemme huomanneet Kiinan tukevan Venäjää siten, että se toimittaa Venäjälle aseita. Samalla me kuitenkaan emme tiedä, että miten laaja-alaista tukea Putin saa Kiinalta, Pohjois-Korealta sekä Iranilta. Eli tietenkään kukaan ei tuossa kerhossa anna toiselle tukea ilmaiseksi. Eli pelkkä Putinin ystävyys ei ole mikään syy lähettää yhtään mitään Venäjälle. Kiinan halu kohota Neuvostoliiton manttelinperijäksi on myös hyvin tunnettua. Samoin Kiina varmaan haluaa päästä myös käsiksi Siperian luonnonvaroihin.  

Samoin myös Suomessa on ihmisiä joiden mielestä kauppaa Venäjän kanssa olisi harkittava. Tai olisi varauduttava siihen, että Venäjän kauppa normalisoituisi. Venäjä oli ennen Ukrainan sotaa loistava business-ympäristö, jos yrittäjällä sattui olemaan oikeita suhteita. Kauppa Venäjän kanssa tulee ehkä joskus eteen, mutta tällä hetkellä meidän on myös pohdittava sitä, että mikä on tuon kaupan hinta? Siis me suomalaiset olemme NATO-maan kansalaisia. Samalla olemme osa globaalia toimintaympäristöä, ja jos lähdemme tuomaan ja viemään tavaroita Venäjälle entiseen tapaan, niin se on ikävä kyllä imagokysymys. Eli haluammeko me tukea Putinin hallintoa? Mikäli me laskemme väärin, niin on vaarana, että tuotteemme joutuvat boikottiin. 

Se että me olemme tottuneet pitämään liike-elämän erillään politiikasta on asia, joka on tähän asti dominoinut ajatteluamme. Mutta Venäjällä kaikki asiat ovat poliittisia. Venäjää emme saa pakotteilla polvilleen. Samalla kuitenkin pakotteiden avulla voimme osoittaa, että emme hyväksy Vladimir Putinin tapaa toimia. Ja jos esimerkiksi mikropiirien vientiä Venäjälle onnistutaan rajoittamaan, niin se estää ehkä Venäjää rakentamasta kaikkein kuolettavimpia aseita. Toki Venäjän asevoimien tukena on mittava salakuljetus verkosto, mutta kuitenkin pakotteiden avulla noiden kiellettyjen tuotteiden hankintaa voidaan hiukan  vaikeuttaa. Eli tuolloin noita tuotteita ei ainakaan lastata suoraan venäjälle meneviin juniin tai laivoihin Helsingin rautatieasemalla. 


lauantai 1. joulukuuta 2018

Voiko joku tasapainottaa EU:n päätöksentekoa, niin että isoilla mailla ei niin paljon valtaa olisi?


https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Tässä kirjoituksessa otan kantaa myös Britannian Brexit-ongelmaan, mikä tarkoittaa sitä, että jos tuo valtio ei saa aikaan sopimusta EU:n kanssa, niin silloin sen  itsensä valmistamat sekä tuon maan kautta tulevat tuotteet saavat samanlaisen kohtelun, kuin USA:sta tai kaukoidästä tuotavat tuotteet, mikä tarkoittaa tietenkin suurempia tullimaksuja. Ja tuolloin nuo samat tavarat tuodaan joko EU:hun Rotterdamin kautta, tai sitten Britannian pitää jättää kauttakulku-tullit perimättä. Tuon takia saattaa valtion talous alkaa mennä todella voimakkaasti alaspäin. Brexit sai aikanaan erittäin paljon kannatusta, koska sen uskottiin parantavan tavallisten brittien tulotasoa, sekä tuovan heille automaattisesti uusia työpaikkoja.

Otsikoista voisi varmaan päätellä sen, että kirjoitus koskee sitä, että EU:ssa isojen jäsenmaiden ongelma on niiden dominoiva asema tämän liiton toiminnassa. Se että EU:hun on nyt muodostumassa pienten maiden liitto tuo tervetullutta lisää sen päätöksentekoon, joka on monien mielestä liiaksi isojen maiden valvonnassa. Vaikka EU:n jäsenyys tarkoittaa sitä, että valtio on jonkun liiton jäsen, niin kuitenkin ainakin vielä toistaiseksi EU on itsenäisistä valtioista koostuva kokonaisuus, jota ainakin  toivon mukaan kehitetään sellaiseksi, että myös tavallisten ihmisten ääntä kuullaan tuolla Brysselin sekä Strasbourgin kabineteissa.

Ja itse olen sitä mieltä, että pienten valtioiden pitäisi kehittää yhteistyötään EU:ssa, sekä samalla myös Strasbourgissa sijaitsevan EU:n parlamentin asemaan pitäisi tuossa järjestössä olla samalla tasolla kuin Eduskunnan tai Parlamentin sen jäsenmaissa. Kun mietitään sitä, miten Britannian Brexit, eli ero EU:sta on vaikuttanut tuon valtion tilaan, niin ainakaan itse en usko siitä olevan oikeastaan mitään hyvää, vaikka tietenkin Britannia on hiukan toisessa eli paremmassa asemassa Suomeen nähden. Sen maantieteellinen sijainti on sellainen, että tavaraa voidaan ikään kuin luonnollisesti tuoda sen läpi.

Mutta jos tätä sijaintia verrataan vaikkapa Suomeen, niin me olemme täällä vähän sivussa, ja esimerkiksi EU:n tuotteita voidaan viedä suoraan Venäjälle tai tuotteita tuoda EU:hun, niin että ne viedään suoraan Keski-Eurooppaan, koska nyt ei eletä ainakaan vielä Kylmän Sodan aikaa, jolloin Suomi oli sellainen maa, joka saattoi toimia välittäjänä idän ja lännen kaupankäynnissä, ja jolloin tietenkin meidän valtiomme sekä itään että länteen kohdistuvien hyvien suhteiden takia maamme läpi kulki paljon tuotteita tuonne itään. Tuolloin suoraan esimerkiksi NATO-maasta oli vaikeaa viedä tavaraa suoraan Neuvostoliittoon, ja se että maamme läpi voitiin tuoda tavaraa toi maallemme valtavasti tuloja. Kuitenkin Suomen läpi tapahtuva liikenne vaatii esimerkiksi keski-eurooppalaiselta toimijalta erittäin pitkän koukkauksen, ja siksi maamme läpi ei enää kulje niin paljoa tavaraa kuin ennen.

Tällä tarkoitan sitä, että ainakin osa EU:hun tuotavista tavaroista tuodaan varmaan maahan Britannian kautta., koska se on ikään kuin luonnollisessa paikassa tuota transito liikennettä ajatellen, mutta tietenkin Britannia on sellaisessa maantieteellisessä paikassa, että sen ohi tuodaan paljon tavaraa. Sana "ohi" on muuten ratkaiseva, nimittäin jos tavaraa lähdetään ajamaan suoraan Rotterdamiin, niin silloin edessä on tietenkin transitoliikenteen päättyminen, sekä se, että Britannia menettää todella paljon, koska nuo rahat menevät silloin muiden taskuun.

Samoin Britannian kieli eli englanti on maailman käytetyin kieli, jos ajatellaan asiaa maantieteellisesti. Kuitenkin Britannian asema maailmantaloudessa on pienentynyt siksi, että missään nimessä ei ole mitään takeita siitä, että transitoliikenne maan läpi jatkuu, jos EU:n kanssa ei päästä sopimukseen. Ja jos mitään sopimuksia ei saada aikaan, niin varmasti silloin tapahtuu se, että Britannian talous lähtee jyrkempään alamäkeen, koska EU:n ja Britannian väliin tulee silloin samanlaiset tullit, kuin mitä on USA:n ja EU:n välillä. Mutta kuten tiedämme, niin Brexit oli asia, joka oli tarjottu kansalle ikään kuin taikatempun omaisena tapana saada oma talous kuntoon, mikä tietenkin oli tarkoittanut ihmisten silmissä työpaikkoja sekä yksityisten kansalaisten elintason nousemista.

https://yle.fi/uutiset/3-10527503

Kuka räjäytti Nord-Stream 2n?

https://yle.fi/a/74-20237886 Kenttätason  toimijoina  oli joukko ukrainalaisia. Ja kuten YLEn jutusta ilmenee, niin tuon kaasuputken räjäytt...