Eläinrääkkäys on portti ihmisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja lopulta tulee raja vastaan

Kimmo Huosionmaa

Eläinrääkkäys sekä eläimiin kohdistuva julmuus ovat asioita, joita voidaan pitää todella vakavana. Nimittäin jos ihminen pahoinpitelee luontokappaleita ilman mitään näkyvää syytä, koska se kertoo siitä, että henkilön kyky kokea empatiaa on alentunut. Mikäli ihminen hankkii eläimiä vain vahingoittaakseen tai satuttaakseen niitä, niin silloin ollaan menossa hyvin vakavalla tiellä, mikä saattaa aiheuttaa myöhemmin väkivaltaa muita ihmisiä kohtaan. Jos ihminen tekee huvikseen pahaa eläimille, niin on suuri riski, että hän siirtää tuon käytösmallin ihmisiin.


Mikäli  joku henkilö esimerkiksi eläinten pitämistä koskevan luvan epäämisen vaikka eläinrääkkäyksen jälkeen hakee vaikkapa adoptiolasta, niin silloin olisi paras lähteä hakemaan psykiatria paikalle. Tuollainen henkilö on kerran astunut kohti äärimmäisiä rikoksia kuten sarjamurhia, ja siksi on parempi jos tuohon toimintaan saadaan sitten piste sitä kautta, että henkilö lähetetään tuolloin hakemaan apua esimerkiksi Niuvanniemestä, koska hänen kohdallaan on alentunut mahdollisuus tehdä pahaa lapsille.


Jos ajatellaan esimerkiksi tunnettuja sarjamurhaajia, niin silloin pitää muistaa se, että esimerkiksi heidän toimintansa alkaa yleensä sillä, että he surmaavat eläimiä huvikseen. Yleensä tuollainen mielenvikainen ihminen kuvittelee olevansa jotenkin miellyttävä, mutta sen millainen hän oikeasti on varmasti jossain vaiheessa myös muut havaitsevat. Eli tällaisesta ihmisestä tulee usein miellyttävä ensivaikutelma, mutta sitten alkaa varmasti mieli muuttua, kun hän esittää esimerkiksi muiden tekemiä töitä ominaan.


Samoin hän saattaa tulla auttamaan vaikkapa talon töissä, mutta sitten käy niin, että päälle tulee solmio ja suorat housut, joten niitä luvattuja töitä ei sitten tehdäkään. Ainakaan tuon henkilön toimesta, vaikka hän niin väittääkin. Perheväkivalta päättyy usein siihen, että joku viedään vankilaan tai hautaan, koska päästessään täyteen mittaansa tuollainen ihminen ei tekojaan lopeta, vaan jatkaa niitä loppuun asti. Eli jos suhteen alussa kohtaa väkivaltaa, mikä johtuu vaikkapa likaisista astioista tai petaamatta jääneestä sängystä, niin silloin tuo väkivalta ei ainakaan lopu suhteen edetessä.


Kun ihminen lähtee väkivallan tielle, mikä kohdistuu esimerkiksi aviopuolisoon, niin silloin hänen suhteensa rakkauteen sekä avioliittoon on jotenkin kieroutunut. Hän saattaa uhkailla puolisoaan itsemurhalla, jos tämä lähtee. Mutta sitten taas nyrkit kohoavat, kun toinen ei tuota tekijää miellytä. Ja silloin ei muu auta kuin hakea oikeaa apua, eli psykiatri osaa noissa tapauksissa parhaiten neuvoa mitä pitää tehdä. Kuitenkin joissakin tapauksissa esimerkiksi aviopuolison asema on niin dominoiva, että hän kykenee pitämään toisen ihmisen otteessaan.


Kun ajatellaan kotona olevaa helvettiä, niin silloin tällöin mieleeni tulee tapauksia, joissa antelias sekä hyvä ihminen on joutunut esimerkiksi oman lapsensa surmaamaksi. Tällaiset teot eivät mitään kovin mukavia asioita ole, mutta sitten mieleen tulee sellainen asia, että onko tuolloin kotona oikeasti asiat niin kauhean hyvin, kuin mitä halutaan uskoa. Nimittäin esimerkiksi jos tuollainen henkirikos tapahtuu, niin silloin tutkijan pitää kysyä se, että käyttikö tuo lapsi noita rahoja yhtään mihinkään? Eli onko ne annettu vain näytiksi, jotta muut pitäisivät perhettä upeana? Ja jos sitten rahaa on hävinnyt, niin seurauksena on pahoinpitely, tai jotain muuta kamalaa.


Tässä sitten netistä etsin tietoja tällaisesta tapauksesta, ja eteen tuli juttu “kirves kalesta”, joka vaikutti aikoinaan Raumalla. Tuo mies surmasi erään hyvin anteliaan sekä hänelle hyvän myllärin, ja kaksi muuta ihmistä myöhemmin. Mutta oliko tuo raha niin pyyteettömästi annettua kuin miltä näyttää? Vai oliko kyse esimerkiksi seksuaalisesta kanssakäymisestä maksettu palkkio tai sitten joku muu asia, jota peiteltiin anteliaalla rahanjaolla. Vai miksi tuo mies tappoi kyseisen henkilön, oman isänsä sekä jonkun muun ihmisen?


Sama tietenkin koskee lähes kaikkia vastaavia tapauksia, missä lapsi on surmannut esimerkiksi kaverinsa tai lähisukulaisensa. Mutta mikä herättää sitten niin paljon vihaa lapsessa, että hän murhaa vanhempansa. Yksi asia tietenkin on selvä. Eli jos lasta nöyryytetään tarpeeksi, niin silloin saattaa käydä niin, että vihaa kerääntyy tarpeeksi, ja yksi parhaista tavoista on tietenkin surmata lapsen lemmikki.


Myös se että vanhemmat ikään kuin antavat kaikkien muiden mennä oman lapsensa ohi varmaan aiheuttaa jonkin verran vihaa sekä inhoa. Sitten lopulta käy niin, että ihminen lyö takaisin. Yleensä väkivalta johtuu siitä, että mikään ei muille riitä. Tuolloin saattaa perheessä ollut käynyt niin, että vanhemmat sisarukset ovat myös jakaneet “oikeutta”, ja pahoinpidelleet yhtä perheenjäsenistä eli nuorempaa sisarusta.

Silloin lopulta tulee seinä vastaan. Jos ihmistä nöyryytetään jatkuvasti, mutta sitten hän kerran lyö takaisin, niin silloin ikään kuin kupla puhkeaa. Seuraukset voivat tuolloin olla todella kauheat, nimittäin usein alistettua ihmistä on pidetty otteessa pelon avulla. Ja kun sitten tämä uhri huomaa, että hän pärjää alistajalle, joka on häntä nöyryyttänyt, niin silloin seuraa varmasti hyvin ikäviä asioita tuolle henkilölle. Alla kaksi linkkiä, jotka vievät tähän synkkään aiheeseen

https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=1&t=5914

https://www.youtube.com/watch?v=_eQ0LHf7r1M

Itsetuhoisesta käytöksestä sekä siitä, miten sitä voidaan ehkäistä ja hoitaa

Kimmo Huosionmaa

Itsetuhoisuus on asia, mistä ei koskaan olla keskusteltu tarpeeksi. On ihmisiä, jotka kulkevat ympäriinsä väittämässä esimerkiksi kavereidensa olevan itsetuhoisia, koska he haluavat tehdä tälle "jäynää". Samoin itsetuhoisuutta on käytetty hyväksi, kun toista ihmistä on sidottu avioliittoon sekä perheväkivaltaan. Kun ihminen on itsetuhoinen, niin silloin tietenkin läheisillä on hänestä suuri hätä, joten esimerkiksi lehdissä on esitetty, että omaiset saisivat mennä johonkin kertomaan tällaisista asioista. Itsetuhoisen ihmisen omaiset voisivat tuolloin ikään kuin purkaa paineitaan, sekä auttaa läheistään saamaan apua.

Kuitenkin aina välillä esimerkiksi itsetuhoisuuteen liittyvistä hyvin ikävistä asioista vaietaan. Itsetuhovietin eli itsemurhariskin omaavan henkilön kohdalla saattaa joku kaveri sitten käyttää tietoa tästä asiasta melko karmivalla tavalla hyväksi, ja esimerkiksi antaa olueeseen sekoitettuja lääkkeitä tai muulla tavoin saattaa tuon  itsetuhoisen henkilön avuttomaan, ja vetää hänet kaiteeseen kaulasta roikkumaan, jotta tuo teko näyttäisi itsemurhalta.

Tuolloin motiivina saattaisi olla esimerkiksi halu viedä uhrilta asunto tai vaimo, eli tuo tekijä sitten tulee esittämään leskelle ystävää sekä tukihenkilöä. Mutta toki teon takana voi olla ammattimainen rikollisuus, eli tuollaiset ammattirikolliset sitten ajattelevat laittaa omia tekojaan tuollaisen itsetuhoisen ihmisen päälle, eli väärentää tunnustuksia sekä tuoda vaikka henkirikokseen käytettyjä välineitä tämän asuntoon. Itsetuhoinen ihminen on vaaraksi myös ympäristölleen, jos hän ajaa esimerkiksi autolla vastaantulevien kaistalle, ja sillä tavoin yrittää päättää elämänsä.

Mutta samalla pitää muistaa, että itsetuho saattaa olla joissakin tapauksissa esimerkiksi narkomaanin yritys saada rahaa omaisiltaan. Kun puhutaan siitä, että joku näyttelee itsetuhoista käytöstä, niin silloin mieleen tulee sellainen kotiväkivalta, missä tekijä kerran toisensa jälkeen selittää vaimonsa hakkaamista sillä, että hän ei voi toista ikään kuin hylätä. Ja sitten tietenkin tuo itsetuhoinen henkilö kertoo uhrilleen, että hän tekee itsemurhan, jos tämä jättää avioliiton. Jos palataan vanhaan harhaluuloon, että henkilö joka puhuu itsemurhasta ei tätä muka tee, niin silloin pitää muistaa se, että tuo henkilö on astunut askeleen eteenpäin itsetuhoon vievällä tiellä, ja sen takia tuollaisesta asiasta pitää voida mainita psykiatrille tai poliisille, joka sitten ryhtyy tarvittaviin toimiin.

Kun keskustellaan siitä, miten ihmisestä tulee avoimen itsetuhoinen, eli hän alkaa uhkailla muita sellaisella asialla, mistä ei saisi puhua, niin tuolloin tilanne saattaa olla hyvin ikävä, nimittäin tuo henkilö on saattanut joskus saada esimerkiksi velkoja anteeksi, jos hän on tuollaisella asialla uhkaillut. Itsetuho on asia, mistä pitäisi voida keskustella vapaammin. Eli itsemurha ei saisi olla enää mikään tabu, vaan siitä pitäisi voida puhua niin kuin muistakin kuolemantapauksista. Vaikka puhutaan siitä, millaisen stigman joku työttömyys ihmiseen jättää, niin kuitenkin sellainen asia ei ole mikään syy ryhtyä uhkailemaan sillä, että ihminen tekee itselleen jotain. Nimittäin tuollaiset puheet saattavat sitten aiheuttaa sen, että joku käyttää tilaisuutta hyväkseen, ja lavastaa itsemurhan.

Ihmisellä saattaa olla sellaisia vihamiehiä, joita hän ei edes tiedä itsellään olevan. Jos hän on vaikka vienyt toisen tyttöystävän, niin se saattaa aiheuttaa elinikäisen vihamies-suhteen, vaikka toinen ei sitä päälle näytä. Samoin jos vaikka henkilö on todistanut oikeudessa, niin tuo todistamisen kohde saattaa hautoa kostoa. Pahimmassa tapauksessa itsemurhaa yrittänyt henkilö ohjaa henkilöauton väärälle puolelle tietä, ja sitten autossa kuolevat kaikki muut. Eli tällaisen asian takia sellainen henkilö, joka uhkailee itsemurhalla tai laajennetulla itsemurhalla pitää ilmoittaa poliisille. Näet tuo jälkimmäinen tuo lehtiin ne maamme surullisimmat uutiset, joita voi lukea surullisin mielin.

Mutta kun keskustellaan rakentavasti asioista, niin silloin pitää tietenkin muistaa sellainen asia, että yhteiskunnan on muututtava sellaiseksi, että täällä saa myös epäonnistua. Eli työttömyyteen tai liiketoiminnan loppumiseen sekä uupumukseen ei enää saa suhtautua sillä tavoin, että ne ovat jotenkin leimaavia asioita. Sama koskee myös avioliittoja sekä niiden päättymistä. Pitkän seurustelun päättyminen voi kirpaista samalla tavoin kuin avioliiton päättyminen, mutta kuitenkin elämä jatkuu aina eteenpäin. Ja jos esimerkiksi juuri työttömän tai avioeroprosessin käyneen ihmisen aika alkaa kulua liikaa pullon parissa, niin silloin pitäisi olla käytettävissä niin sanottuja "matalan kynnyksen palveluita". Tällä tarkoitan, että esimerkiksi psykiatrilla käymisen pitäisi jo 2000-luvulla olla sellainen asia, mihin suhtaudutaan kuin tavalliseen lääkärissä käyntiin.

Ihmisellä saa olla myös psykiatrisia ongelmia ilman, että niitä sen enempää demonisoidaan. Luulisi jo nykyään olevan tiedossa, että ainakaan Lucifer ei psykiatrisia sairauksia aiheuta, ellei hän satu olemaan huumekauppiaan salanimi. Psykiatrin vastaanotolla käynnin ei pitäisi olla sen kummemmin leimaavaa kuin muidenkaan lääkärien huoneissa käynti. Ja ne potilaat jotka ovat käyneet hoidossa sekä ottaneet lääkkeensä kuten ohjeissa lukee, eivät ole mitenkään vaarallisia, mutta ongelmia tulee sitten siitä, kun joku ei käy hoidossa tai ottaa lääkkeitä esimerkiksi alkoholin kanssa. Tuolloin saattaa sitten seurauksena olla hyvin vakava depressio tai väkivaltainen käytös muita kohtaan, kuten olemme saaneet muutamista uutisista lukea.

Eli itsetuho on asia, josta pitäisi voida puhua kaikessa rauhassa ammattilaisten kanssa, mutta samalla sitten pitää muistaa, että esimerkiksi kateelliset kaverit saattavat runoilla tuollaisen itsetuhoisen käytöksen, jotta saavat tuollaisen henkilön raivattua tieltään. Kyseinen käytösmalli on kuulemma melko yleistä nimenomaan alkoholistien parissa. Kun tuollaisen jengin jäsen menee töihin, niin silloin mieleen alkaa tulla yhtä ja toista, mitä kyseinen ihminen on toiselle tehnyt. Tuohon toimintaan syynä on monesti ollut puhdas kateus. Kun toinen on päässyt elämässään eteenpäin positiivisella tavalla, niin silloin alkaa muilta hermot mennä.


Ja silloin tietenkin mennään joukolla kertomaan jollekin lääkärille, kun toinen pitää saada laitokseen. Tällaisen mahdollisuuden huomioiminen on tärkeää joka kerran kun ajatellaan sitä, että joku tulee nimeämään toista vaaralliseksi. Ja aina pitää lääkärin katsoa myös tuollaisen ilmiantajan ulkoasua sekä muuta käytöstä, koska tuolla henkilöllä saattaa olla mielessä esimerkiksi juuri toisen työuran tuhoaminen, mikä ei kovin mukava asia ole. Eli kaikilla asioilla on aina myös kääntöpuolensa, ja myös matalan kynnykse psykiatrisia palveluita kuten muitakin viranomaispalveluita voi käyttää väärin, mikä on tietenkin rikos, josta seuraa rangaistus.