Oliko kauppiaan tai kauppaliikkeen linja liian tiukka?

PAMin mukaan nimeltä mainitsemattoman kauppaketjun linja on tiukentunut, koska työntekijöitä on erotettu siksi, että he ovat esimerkiksi myyneet toisilleen tuotteita 30% alennuksella ennen varsinaisen alennuksen alkamisen kellonaikaa. Tai sitten he olivat jättäneet muovipusseja lyömättä kassaan. Asia on sitten niin, että kun tällaisia asioita kommentoidaan, niin silloin pitäisi saada asiasta kaikki mahdollinen tieto. Eli mitä oikeastaan on tapahtunut? Kuinka paljon tavaroita kuten muovipusseja on sitten viety kaupasta maksamatta? Tai onko alennus lappuja isketty tuotteeseen sen tullessa keskusvarastolta. Eli onko kauppaketju muuttanut linjaansa aivan yllättäen? Vai miksi tuo irtisanominen on tullut aivan yllättäen? 

Onko joku sanonut että nuo niin sanotut "henkilökunta-alennukset" ovat sallittuja? Eikö ketään ole varoitettu siitä, että tuollaisesta toiminnasta tulee seuraamuksia? Vai onko joku perehdyttävä henkilö ehkä opettanut sitä, että tuotteita saa myydä alennuksella, vaikka alennus ei ole vielä alkanut? 

Kun puhutaan esimerkiksi henkilökunnan tekemistä myymälävarkauksista, niin jos joku henkilökuntaan kuuluva on varastanut tavaroita kaupoista, niin hän saattaa viedä todella paljon tavaraa kassojen ohitse. Joskus noita tuotteita on lyöty kassaan ja sitten rahat merkitty palautetuksi, jotta sitten on saatu hälytin poistettua. Ikävää noissa jutuissa on ollut joskus se, että tähän toimintaan syyllistynyt henkilö syyttää muita näistä teoista. Joskus syy myymälävarkauksiin on ollut se, että henkilöllä on ollut esimerkiksi huume- tai muita päihdeongelmia. 

https://yle.fi/a/74-20125250

Mikäli sitten keskustellaan esimerkiksi tilanteista, joissa kaupan kassat ovat myyneet alkoholia tai tupakkaa alaikäisille, niin meidän pitää muistaa se, että nykyään valvonta on tehokkaampaa kuin ennen. Mutta ennen jotkut kassoilla työskentelevät henkilöt tekivät ilmeisesti melko hyviä lisätienestejä sillä, että he välittivät alkoholia tai tupakkaa alaikäisille. Kun asioista kirjoitellaan, niin silloin pitäisi siitä saada kaikki mahdollinen tieto, jotta siitä muodostuu koko kuva. 

Eli onko ehkä mahdollisesti käynyt joskus aikaisemmin niin, että kesätyöntekijöitä on erotettu noiden vastaavien tekojen takia, jolloin tietenkin samaa linjaa pitäisi jatkaa myös muiden työntekijöiden kohdalla. Joissakin kaupoissa myymälävarkaudet ovat saaneet kauppiaat poistamaan itsepalvelukassat kokonaan.  Ja tietenkin nuoriso on aina ollut jostain syystä silmätikkuna varsinkin myymälävarkauksien yhteydessä. Kuitenkin tuotteet joita nuoriso varastaa ovat yleensä melko hyvin tiedossa. Eli nuoriso mikä tarkoittaa alaikäisiä varastelevat yleensä mietoa alkoholia, kuten erilaisia "limu-alkoholeja".  

Ja jos joku varastelee vaikkapa naudan sisäfileitä, niin tietenkin voi olla että joku nuori on saanut vanhemmiltaan kehotuksen hakea noita lihan paloja mutta sitten ajatellut laittaa rahat taskuunsa ja käydä vaikka hampurilaisella. Mutta jostain syystä samalla unohdetaan se, että myös vanhemmat henkilöt varastelevat. Osa noista varastelevista mummoista ja papoista on esimerkiksi muistipotilaita, jotka unohtavat maksaa. Mutta osa on sitten vähän muuta. 

Eli onko työnantajan linja kiristynyt, ja miksi se on kiristynyt, ovat kysymyksiä joihin voidaan etsiä vastausta esimerkiksi siitä, että nyt on suuri työttömyys. Työttömyyden kasvaessa työvoimaa on enemmän tarjolla. Samoin myymälävarkauksien määrä saattaa kohota, ja sen takia kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet puuttua rikkeisiin uudella tavalla. 

https://yle.fi/a/74-20125250

Miten tuottavuus pitäisi mitata?

 

Onko yhtiön päätuote mahdollisesti markkinointi?

Kun puhutaan tuottavuudesta, niin usein kohtaamme sellaisia malleja kuten sen, kuinka paljon rahaa joku yhtiö tai osasto tekee tietyssä aikayksikössä. Mutta sitten tietenkin meidän pitää muistaa sekin, että se kuinka suuren rahallisen tuoton yhtiö tekee ei välttämättä liity oman yhtiön tai osaston toimialaan tai toimenkuvaan. Jonkun myyntitiimin tai sijoitusyhtiön tuottavuus voidaan mitata suoraan sillä, että kuinka monta tuotetta se myy vaikkapa viikossa. Tai tuotantoyhtiön tuottavuus voidaan mitata sillä, että montako maalipurkkia esimerkiksi maalitehdas tuottaa liukuhihnalta. 

Mutta onko pelkkä tuotannon määrä sitten oikea tapa mitata tuottavuutta? Siis mitä jos tuotanto menee suoraan kaatopaikalle, niin onko se sitä paljon puhuttua tuottavuutta? Tuotannon määrä ei ole yksin asia, mikä ratkaisee tuottavuuden. Mutta tuottavuuden mittana voidaan käyttää monia muitakin asioita. Siis onko säveltäjän tai laulun tekijän tuottavuus sitä, että hän tekee muutamia kymmeniä rivejä kappaleita päivittäin, vai onko niin että hän on tuottava silloin jos hän saa yhden kappaleensa levytettyä ja myyntiin jossain verkkopalvelussa? 

Onko esimerkiksi myyntyö tai joku markkinointi sitä ICT- tai vaikkapa lakialan yhtiön ydinsaamista? Siis onko yhtiön pääasiallinen tuote joku puhelinmyynti? Siis yhtiön pääasiallinen tuote on se, mitä kauppaamalla markkinointiyhtiö kauppaa. Markkinointiyhtiön pääasiallinen tuote on markkinointi, mutta ne tuotteet kuten mahdolliset verkkokaupat tai muut vastaavat asiat pitää saattaa kuntoon ennen markkinointikampanjan aloittamista. 

Markkinointiyhtiö voi määritellä tuottavuutensa tehtyinä kauppoina. Mutta miten muut yhtiöt sitten mahtavat määritellä oman tuottavuutensa? Niiden tuotteet saattavat olla esimerkiksi kotisivupalvelut tai sitten verkkokaupat, joiden käyttöliittymät ne valmistavat. Miten ne määrittelevät oman tuottavuutensa? Onko se ehkä sitten myyntivoitto, mutta me taas kuljemme asian ympäri. Eli miten tuotetta valmistava koodarien ryhmä määrittelee tuottavuutensa? Onko se ehkä hyväksyttyjen koodirivien määrä vuorokaudessa? 

Jos markkinointiryhmä määrittää tuottavuuden solmittujen sopimusten määrällä ja arvolle, niin miten sitten tuottavuus mitataan esimerkiksi ICT-alan yhtiössä? Tai miten sen koodaustiimissä tuo sana määritellään?  Onko se ehkä se miten monta ohjelmistolisenssiä yhtiön markkinointiosasto myy jossain verkossa? Mutta onko tuolla asialla sitten mitään tekemistä tuottavan ohjelmistotuotannon kanssa? 

Jos esimerkiksi ajatellaan että koodarit tekevät töitä 24/7 parantaakseen tuotetta, niin silloin tietenkin mitä täydellisempi tuote on, niin sitä enemmän tuotekehitysprosessi hidastuu, koska silloin pitää tehdä erittäin tarkkaa työtä, tai tuote eli ohjelmisto hajoaa käsiin. Mutta jos tuottavuus on koodin valmistamista, niin tietenkään koodia ei kukaan valmista huvikseen. Koodarien pitää saada palkkaa työstään. Joten turhan työn teettäminen maksaa rahaa. Eli jos koodia tuotetaan roskiin, niin se aiheuttaa tappioita koko yhtiölle ainakin palkkamenojen osalta, mikä ei ole hyvä asia ainakaan liikevoittoa ajatellen. 

Kun palvelua myydään, niin luulisi että lupaukset voidaan myös täyttää

Kimmo Huosionmaa


Espoossa on merkillinen toimintakulttuuri, kun puhutaan esimerkiksi jostain kaupungin yksityisiltä ostamasta palvelusta. Jos joku palvelu ei esimerkiksi toimi, niin silloin tietysti olisi syytä keskustella palvelun toimittajan vaihtamisesta. Eli jos ei yhtiön resurssit riitä sen lupaaman palvelun hoitamiseen, niin silloin olisi syytä hiukan miettiä niitä lupauksia, mitä neuvottelupöydässä annetaan hiukan tarkemmin.


Mikäli joku palvelu luvataan antaa, niin silloin pitäisi yhtiön eli palvelun tarjoajan varmistaa, että sillä on osaamista sekä kalustoa tuon palvelun antamiseen, niin sitten ei tarvitse ryhtyä asiaa selittelemään missään. Tässä puhutaan kaikesta palvelusta, vaikka tämän tekstin lopussa on linkki erääseen juttuun, joka liittyy lasten koulukyyteihin.


Nimittäin on olemassa sääntö, joka liittyy kaikkeen tarjottavaan palveluun tai tuotteeseen, ja se on että “älä mene halpaan”. Jos mietitään esimerkiksi koulukyytejä tai muuta työtä, missä autoja tai muita koneita käytetään, niin silloin pitää aina muistaa se, että kaikki polttonesteet sekä työläisten palkat on aina maksettava, ja tietenkin tuohon menee sitten jonkin verran myös rahaa. Eli jos yhtiöllä tuntuu olevan hiukan liian halpaa palvelua, niin silloin tietenkin tulee mieleen, että eikö sillä ole kalustoa ollenkaan, koska esimerkiksi takseissa on vakuutukset ja muut maksut, joita pitää kattaa saadulla myyntivoitolla.


Kun puhutaan koulumatkasta, niin Espoossa on maksuttomaan joukkoliikenteen matkakorttiin oikeus 1-2 luokkalaisella, jonka koulumatka on pituudeltaan yli 3 kilometriä, mutta tuota etuutta pitää anoa. Ja taksia pitää ilmeisesti anoa erikseen erillisellä kaavakkeella. Mutta se että navigaattorissa ei ole osoitetta hiukan ihmetyttää. Siitä mitä tässä sitten on oikeastaan käynyt on vähän vaikea sanoa, eli miksi tuo osoite ei löydy navigaattorista on hiukan ihmeellinen asia.


Tässä tapauksessa kuski olisi voinut sen omasta kännykästään katsoa. Eli yleensä kaikki navigaattorit löytävät osoitteen, mutta jostain syystä se ei ole ilmaantunut taksin GPS:ään. Ja luulisi että henkilökunta olisi perehdytetty näiden laitteiden käyttöön. Eikä neljän kilometrin matkaan pitäisi tuntia mennä, joten mikä sitten on ongelma, kun ei mikään toimi, kuten on luvattu?



https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ekaluokkalaisen-hillan-jarkyttava-taksimatka-ajelutettiin-40-kilometria-ympari-espoota-ja-auto-kolaroitiin-tyttoa-oli-pelottanut/7037008#gs.zWB=atE

https://www.espoo.fi/fi-FI/Kasvatus_ja_opetus/Perusopetus/Opiskelu_peruskoulussa/Kouluruokailu_kuljetukset_ja_vakuutukset/Suomenkielisen_perusopetuksen_koulumatka(140469)