Miksi eräiden päätösten pitkän aikavälin vaikutukset huomioidaan vasta nyt?

Kun maassamme otettiin käyttöön malli, jossa yhtiöt esittävät tilinpäätöksensä kolmen kuukauden välein, niin se tietenkin houkutteli joitakin johtajia tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä. Eli se että henkilö sai kolmen kuukauden aikana aikaan kaikkien aikojen huipputuloksen näytti hyvältä hänen CV:ssään. Mutta tuo asia sitten tietenkin sai aikaan ajatuksen, että jos tuo tulos saadaan aikaan esimerkiksi keplottelemalla laskujen maksupäivissä tai antamalla paljon vapaata omille työntekijöille samalla, kun laskutuksesta saatavat rahat päätyivät tileille, niin jos johtajalla oli mahdollisesti edessä työpaikan vaihto, niin hän saattoi sysätä tuota mallista seuraavat ongelmat seuraajansa niskoille. Eli esimerkiksi tämän tilausvahvistuksen eli tilinpäätösmallin haittavaikutuksia ei tuolloin kauan sitten tutkittu tarpeeksi, tai onko koskaan kukaan edes muistanut mainita sitä, että tuollainen malli on ylipäätään mahdollinen. 

Samoin se, että jos vielä kolme kuukautta pyöritetään samoja vanhoja koneita, niin se antaa säästöjä. Mutta samalla se tietenkin sysii vanhentuneen tuotanto-ekosysteemin aiheuttamia ongelmia vain seuraaville johtajille. Ja tuotannon uudistaminen tietenkin tarkoittaa sitä, että noihin uusiin välineisiin on investoitava. Nuo investoinnit sitten laskevat yhtiön tulosta. Eli tuolloin ei huomioida sitä, että mitä pitkäaikaisia vaikutuksia vanhentuvalla ja tehottomalla tuotanto-infrastruktuurilla on. Sen sijaan säästöjä, joita investoinnit aiheuttavat on kiitettävästi huomioiti. 

Samalla ei etätyön kohdalla myöskään huomioida kuin esimerkiksi etätyön haittavaikutuksia. Eli mitään hyvää ei etätyössä edes haluta nähdä. 

Etätyön pitkäkestoiset haittavaikutukset ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua. Näin sanoo suomalainen media. Ja siitä sitten pääsemme miettimään sitä, miten paljon lyhytjännitteisiä päätöksiä on maassamme oikeastaan tehty. Samoin voimme miettiä sitäkin, miksi noiden muiden päätösten pitkän kantaman vaikutuksia ei olla samalla tavalla käyty mediassa läpi, kuin mitä etätyön pitkäaikaisvaikutuksia on pohdittu. Kun puhutaan esimerkiksi ICT-alasta, sekä yhteen aikaan vallalla olleesta IT-palveluiden ulkoistamisboomista, niin tuolloin puhuttiin usein siitä, kuinka paljon palkkakustannuksissa "nörttien siirtäminen pois nurkista" millinkin sattui säästämään. Tuolloin tietenkin unohdettiin sellainen asia, että tuo työn ulkoistaminen suurille toimijoille saattoi tietenkin maksaa vähemmän, niin se tuo eteemme toisen ongelman. Eli emme tunne noita ihmisiä, joille annamme pääsyn tietoihimme. 

Mutta samalla tärkeämpi asia eli se, että silloin jos olemme ulkoistaneet jonkun palvelun toiselle yhtiölle, niin silloin me emme edes pääse tarkastamaan sitä, mikä tuon toisen yhtiön, eli alihankintana ICT-palveluita tarjoavan yrityksen työntekijöiden koulutus tai osaaminen sattuu olemaan. Tai sitäkään emme pääse varmaan katsomaan, että ketä muita noissa toimistoissa istuu, kuin vain ne hymyilevät työntekijät, joiden kuvia saamme ihastella päivittäin. Se että saamme jotain tietoa yrityksen periaatteista ei tarkoita sitä, että nuo periaatteet oikeasti toteutuvat. Ja vakoilun maailmassa on tärkeää myös se, mitä ei muisteta mainita. 

Ja samalla emme voi oikeastaan vaikuttaa siihen, mihin tuo yritys oikeasti varastoi tietoa. Eli jos palvelun tarjoaja istuu vakkapa Tshekin tasavallassa, niin se ei takaa sitä, että palveluntarjoajan serverit sijaitsevat oikeasti tuolla Prahan kaupungissa. Vaan ne voivat sijaita esimerkiksi Pekingissä, Shanghaissa tai Moskovassa, ja RAID-teknologia mahdollistaa datan kopioinnin esimerkiksi Moskovaan. Tuo asia varmaan ei ole tullut mieleen silloin, kun palveluita lähdettiin ulkoistamaan. Eli jos palvelut sijaitsevat pilvessä, niin joku voi sen kautta kopioida tärkeimmät tietomme jonnekin kauas paikkaan, jota emme voisi edes pahimmissa painajaisissamme kuvitella. 

Mikrotuen kohdalla tilanne on mennyt siihen, että mikrotukea annetaan paljon erityisesti verkon takaa etänä, mikä tietenkin rajoittaa mahdollisuuksia antaa ohjausta paikan päällä. Se että vieras yhtiö antaa jotain palveluita tarkoittaa sitä, että tuo palvelun tarjoaja tarjoaa sopimusta, jossa määritellään tarkasti se, että mitä tuo yhtiö tekee, ja mitä se ei tee. Joten kun jotain palveluita pyydetään, niin tuo langan päässä oleva henkilö katsoo ensin, että kuuluuko tuo pyyntö sopimuksen piiriin, ja sitten vasta hän saa luvan tehdä asioita. Ehkä tuota asiaa ei pidetä mitenkään tuottavuutta rajoittavana tekijänä, kun sopimuksessa lukee, että palveluita tarjotaan siten, että ensin katsotaan listoista, että mitä palveluita kuulu sopimuksen perushintaan, ja mistä sitten laskutetaan erikseen. Eli peruskäyttäjä ilmeisesti osaa kuvailla tarvitsemansa palvelun siten, että sen sisältö tunnistetaan välittömästi joko lisämaksulliseksi tai perushintaan kuuluvaksi. Mutta se ei ehkä ketään kiinnosta. Kun me sitten ulkoistamme erilaisia palveluita, niin se ei tarkoita, että noita palveluita ei tarvita. 

Samaan aikaan kun paasaamme siitä, että miksi me luovutamme tärkeää tietoa USAaan, niin emme edes välitä siitä, että kuka pääsee meidän vaalijärjestelmäämme. Eli siirrämme hymyssä suin oman vaalijärjestelmämme Amazonin pilvipalveluiden päälle pyörimään, koska haluamme edistää EUn ja Suomen riippumattomuutta Microsoftista. Amazon on toki upea ja tunnettu kumppani, jonka oikeusministeriömme on varmaan tarkan harkinnan perusteella valinnut yhteistyökumppaniksi. Mutta tuo järjestelmä sattuu kuulumaan yritykselle, jonka päämaja sijaitsee Seattlessa Washingtonin osavaltiossa, eli kotimaana on jälleen kerran USA. Se että haluamme ravistautua irti USAn ylivallasta ei oikein istu tähän malliin, jossa tärkeitä palveluita ostetaan USAn yhtiöiltä. Kun puhutaan esimerkiksi tuotteista, joita USAn teknoylivallasta vapautuminen vaatii, niin me emme EUssa ilmeisesti kehittele mitään sellaisia jokapäiväisiä toimistotuotteita, joiden avulla voimme edes ajatella vapautuvamme Microsoftin tuotteiden käytöstä. 

Se että ICT palveluita ulkoistetaan yksityisille yritykselle ei vapauta niitä valtiollisesta ohjauksesta. Eli jos joku tuomari nyt antaa esimerkiksi NSAlle oikeuden tarkastaa jotain tietoja, joita on noille palvelimille asetettu, niin se varmasti tarkastaa nuo tiedot. Mutta jos lähdetään Kiinaan asti, niin tuossa maassa turvallisuusviranomaisilla on rajaton oikeus tutkia esimerkiksi kovalevyjä ja palvelimia, eikä heillä tarvitse olla erikseen lupaa tuohon toimintaan. Samalla nuo viranomaiset hankkivat tietoja kansanarmeijan käyttöön. Eli pahimmassa tapauksessa me länsimaiset toimijat olemme itse antaneet kansanarmeijan uudet välineet Kiinan käyttöön. 

Tietokoneen roolin muutoksesta

Kimmo Huosionmaa

Tietokone on yhteiskuntamme näkyvin laite, joka on muuttanut itsensä tarpeelliseksi välineeksi, ja sen rooli yhteiskunnassamme on määräävä. Kyseinen laite on avainasemassa lähes kaikessa läntiseen yhteiskuntaan kuuluvassa toiminnassa, ja kuten tiedämme, niin tietokoneen toiminta on sellaista, mikä takaa lajin selviytymisen maailmassa. Kun ajatellaan sitä, että laji haluaa olla oikeutettu olemassaoloon sekä myös jatkaa olemassaoloaan, niin asia mikä tuon selviytymisen takaa, on olla tarpeellinen sille lajille, joka itseä suojelee. Joten joskus on pohdittu sellaista asiaa, että olisiko joku tekoälyä käyttävä järjestelmä muuttunut vahingossa olemassaolostaan tietoiseksi olioksi.

Tietenkin voidaan ajatella, että joku tietokonevirus olisi ikään kuin luonut alijärjestelmän, mikä olisi näkymätön, mutta joka olisi liittänyt maailman kaikki tietokoneet yhteen, ja sitä kautta tuo ohjelma olisi saanut sellaisen laskentatehon, että siitä olisi tullut tietoinen. Tällaisia asioita filosofit pohtivat jatkuvasti, ja ehkä tällaista ei koskaan pääse tapahtumaan. Mutta se mikä tällaisessa tekoälyssä kiehtoo ihmistä on se, että ensimmäistä kertaa voimme kohdata  lajin, mikä on meidän kanssamme samalla tasolla, ja tuo laji ei olisi mitään sellaista mitä voimme kuvitella tapaavamme.

Kuten olen kirjoittanut, niin tuolloin kohtaamme sellaisen luomuksen, mitä emme voi suoraan laittaa alempaan kastiin. Eli emme olisi enää luomamme olion herroja, ja se varmasti pelottaa ihmisiä. Eikä varmasti ole sellaista ihmistä, joka ei tätä luomusta, mitä kutsutaan kaikkiin koneisiin sekä tietojärjestelmiin soluttautunutta olentoa pelkäisi. Kyseinen olento voisi esimerkiksi kytkeä autojen ABS-jarrut niin, että se lukitsee vain toisen etupyörän täysin, ja tuolloin voi käydä hyvin ikävästi. Joten tällaisia uhkia liittyy kyseiseen järjestelmään.

Mutta vaikka näin ei koskaan eli meidän elinaikanamme pääsisi tapahtumaan, niin kuitenkin tietokoneen rooli yhteiskunnassa on muuttunut siitä mihin olemme tottuneet. Entinen tietojenkäsittelyn väline on muuttunut myös äärimmäisen tärkeäksi tietojen hakemisen sekä jakamisen välineeksi, ja tuo asia on tuonut uusia haasteita lähes kaikille yhteiskunnassa eläville ihmisille. Tietokoneen teho ei ole mitenkään ratkaisevaa, vaan nykyään se millainen kaistaleveys eli tietoverkon tiedonsiirtonopeus on käytössä ratkaisee.

Eli kuten tästä voidaan päätellä on laskentatehon vaatimus siirtynyt palvelimille, jotka sijaitsevat jossain kaukana tietoverkkojen maailmassa. Me itse emme koskaan näe noita palvelimia, mutta ne tekevät varsinaisen työn. PHP-koodin ajaminen palvelimella vapauttaa tietokoneen resurssit muuhun käyttöön, ja tietenkin se lisää esimerkiksi Chromebookin kaltaisten pitkällä akunkestolla varustettujen koneiden kysyntää. Mutta tietenkään tuollaisen koneen prosessorin teho ei ole kovin suuri, koska kaikki laskenta tai ohjelmien ajaminen tapahtuu palvelimella. Ja se sitten luo toisenlaisia uhkia, joista yksi on se, että kyseinen palvelin saastuu viruksista, jolloin suuri määrä koneita menettää toimintakykynsä.

Se että koneen akku kestää tuntikausia maksaa sen, että koneen on oltava jatkuvasti kiinni Internetissä, mikä tarkoittaa että laskentatehoa tai sen tarvetta ei voi käytännössä ohittaa. Kuitenkin tuo tarve suuritehoiseen tietokoneeseen voidaan ulkoistaa, mikä tarkoittaa sen siirtämistä palvelinsaleissa oleville super tietokoneille. Tässä tulee muuten esiin ulkoistamisen perusajatus, eli ulkoistaminen ei tee palvelusta tai ominaisuudesta kuten tässä tapauksesta suuritehoisesta prosessorista tarpeetonta, se vain siirtää tuon tarpeen toiseen paikkaan, mikä lisää koneen akun kestoa, koska suuritehoinen prosessori kuluttaa paljon virtaa, ja se näkyy mobiililaitteessa lyhyenä aikana, jonka kone voi toimia akkuvirran varassa.

Eli kaikki nykyajan tietokoneet ovat jotenkin kompromisseja, joissa joko akku kestää pitkään tai sitten prosessori on tehokas. Mikäli tietokoneessa on vähän tehoa, niin sen käyttö on nykivää mutta suuritehoinen prosessori taas saa aikaan sen, että tietokoneen akku kestää onnettoman vähän aikaa, mutta tietenkin koneeseen voidaan asentaa myös tehoakku, mikä lisää sen painoa, ja tekee koneesta sellaisen, että sitä pitää vetää rollikalla perässä, mutta tuolloin kone ei tarvitse jatkuvaa verkkoyhteyttä toimiakseen. Ja Chormebookin kohdalla ongelma on ratkaistu siirtämällä laskenta sekä ohjelmien ajaminen palvelimille eli pilveen. Mutta se taas vaatii jatkuvaa verkkoyhteyttä.