Mitä Castrén kirjoitti rahoitushakemukseen kun lähti Uralille tutkimaan kansamme alkuperää? (M.A Castrén osa II)

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Kun ajatellaan suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta, niin siinä suurta roolia on näytellyt mien nimeltään Castrén, josta olen vähän aikaa sitten kirjoittanut. Itse olen sitä mieltä, että hänen toimintaansa liittyy sellainen arvoitus, että sitä voisi vähän miettiä tarkemmin. Kun ajatellaan Casténin aikaa, niin silloin eivät ihmisten asenteet esimerkiksi etnisiä vähemmistöjä kohtaan olleet ainakaan yhtään liberaalimpia kuin nykyään. Tuon takia olen joskus miettinyt, että mitä varten Castrénille myönnettiin määrärahat noihin matkoihinsa Uralin taakse?

Mikäli tuon ajan politiikkaa ajatellaan vähän tarkemmin, niin silloin Venäjän johdossa oli Tsaari, ja hänen mallinsa hallita tuota maata ei ollut mikään kovin liberaali. Tsaarin asenne vähemmistöjä kohtaan oli erittäin jyrkkä, ja se mikä Suomen pelasti monta kertaa oli se, että Venäläiset eivät ymmärtäneet meidän kieltämme. Suomi on erikoinen kieli, koska siinä ei ole artikkeleita, ja se että olemme etnisesti omaleimainen kansa johtuu siitä, että olemme saaneet asua kahden suurvallan välissä, kuitenkin alueella joka on poissa Euroopan mullistusten keskeltä.

Samoin esimerkiksi Pähkinäsaaren rauhan raja yhdessä maamme omaleimaisen ilmaston ja tiheän metsän kanssa ovat taanneet sen, että esimerkiksi Ruotsin kuningas ei ole kovin usein käynyt maassamme, koska täällä on hiukan vaikea liikkua. Eikä esimerkiksi syksyllä tai keväällä metsään voinut tehdä nuotiota koska kosteuden takia ei puu palanut. Joten kuninkaan seurueen oli vaikea majoittua leiriin, koska maamme kylien pienen koon takia tuota seuruetta ei voitu ruokkia, koska tulisijojen kapasiteetti ei riittänyt siihen, että ruokaa olisi voitu valmistaa kaikille.

Samoin esimerkiksi 30-vuotinen sota takasi sen, että kuningas oli ikään kuin työmatkalla jossain muualla, eikä hän kovin paljoa ollut kotonaan johtamassa valtiotaan. Mutta kun tätä asiaa tarkastellaan Castrénin kannalta, niin silloin pitää muistaa se, että hänen kyllä piti silti perustella se, että miksi hänelle kannatti lähteä antamaan valtion rahaa tuollaista tutkimusmatkaa varten. Eli mitä hän lähti sitten hakemaan on jäänyt hiukan hämärän peittoon.

Kirjoittiko hän hakemukseensa haluavansa tutkia jonkun metsässä asuvan vähemmistökansan kieltä, ja löytää mahdollisesti tuon kansan suuren historian? Tai ehkä hän jopa kertoi hakemuksessaan, että jopa Venäjän yksinvaltiaalla suuriruhtinaalla saattoi olla tuon metsäkansan verta suonissaan, josta tsaarin rahakirstun vartija ojensi hänelle hymyillen rahat näihin matkoihin. Se mikä tuon miehen toiminnassa tai hänen kohtalossaan on erikoista on se, että olisi mukava tietää, oliko hänellä keuhkosyöpä vai tuberkuloosi? Jos hänellä oli tuberkuloosi, niin silloin olisi pitäny mies laittaa karanteeniin, jotta hän ei voisi tartuttaa muita tähän tautiin.

Ennen antibiootteja tuberkuloosi oli tappava tauti, eikä myöskään keuhkosyövästä voinut parantua. Mutta usein metsässä ei tuota tautia ole, joten mistä Castrén sen oli saanut on hiukan hämärän peitossa. Tai ehkä hänellä oli syöpä, mutta kovassa kunnossa hän oli, kun työtään kykeni metsässä verta sylkien tekemään. Joten tässä sitten se arvoitus vielä kerran. Mitä Castrén sitten lähti hakemaan, kun hän tuonne kauas Siperiaan lähti etsimään suomalaisuuden juuria? Tai miksi hän kiinnostui juuri meidän kielestä, joka on hyvin erikoinen sekä kiehtova?

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/2018/10/ma-castren-seka-suomen-kansan-historia.html