Kuinka tehdä omasta esityksestä uskottava?

https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/ 

Kimmo Huosionmaa

Oman esityksen tekeminen uskottavaksi on oikeastaan melko yksinkertaista. Pitää muistaa käyttää esimerkiksi sellaisia lähteitä, jotka ovat tunnettujen tiedemiesten tekemiä. Ja tässä sitten tietenkin mieleen tulee se, että kuka oikeastaan on tunnettu tiedemies? Esimerkiksi Albert Einstein varmasti on sellainen, mutta tietenkin hänkään ei ole mikään kovin hyvä valinta, jos halutaan tehdä sosiologinen esitys esimerkiksi jostain ihmisryhmästä. Tässä vain haluan huomauttaa, että vaikka Albert Einstein saattaa olla maailman suurin fyysikko, niin silti hän ei ole sosiologian tai arkeologian ammattilainen, ja tämän alan ihmisillä on tietenkin omat alansa. Ja niin on myös kaikilla muilla tiedemiehillä maailman eri alojen huipuilla. Hiukkasfyysikko ei ole biologi, tai biologi ei ole mikään kielitieteilijä. Eikä kukaan näistä ole insinööri tai astronomi.

Kun asioista kirjoitetaan tai niitä esitetään on hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että esityksessä käytettävät numerot eivät saa löytyä jostain kertotaulusta, koska se on ikään kuin ihmisille tuttua aluetta. Kun kirjoitetaan esitystä, niin silloin kannattaa käyttää parittomia numeroita, ja sellaisia lukuja, jotka eivät pääty numeroihin nolla tai viisi, koska se antaa kuvan siitä, että työ perustuu tutkimukseen. Seuraava dialogi on tehty nimenomaan huumorimielellä, ja mikäli tätä asiaa harrastatte, niin kannattaa katsoa, että tällaisesta ei kovin usein jää kiinni.

Nimittäin jos työtä venytetään tarpeettomasti, ja se tulee esimiehen tietoon, niin silloin saattaa edessä olla uuden työhakemuksen kirjoittaminen. Jos ajatellaan opinnäytetyötä tai työtä, joka pitää palauttaa esimerkiksi esimiehelle, niin silloin kannattaa myös ajatella, että työn tekemiseen saattaa kulua hiukan aikaa. Ja esimiehen nolaaminen ei ole myöskään työpaikalla kannattavaa toimintaa, joten silloin kannattaa työtä ikään kuin hautoa muutamia päiviä, vaikka siihen määrätyt korjaukset tai asiat olisi tehty oikeasti jo parissa tunnissa, mutta pomo onkin antanut siihen aikaa noin kaksi viikkoa.

Syy siihen, miksi esimerkiksi jotain työtä aletaan epäillä plagioinniksi on se, että sen tekemiseen ei tunnu kuluvan ollenkaan aikaa. Kuten tiedämme, niin se että opiskelijan työhön ei koskaan tule mitään korjattavaa on hyvin harvinaista. Se että henkilö on tehnyt suoraan sellaisen työn, että se voidaan hyväksyä saa aikaan sen, että tarkastaja epäilee työtä jonkun muun tekemäksi. Eli kukaan ei ole seppä syntyessään, ja mestariksi kehittyminen kestää todella pitkään.

Jokainen ihminen tarvitsee opiskellessaan ohjausta sekä opetusta. Samoin se että henkilö suhtautuu omaan työhönsä jotenkin halveksivasti tekee hänestä epäilyttävän. Vaikka tässä sitten sanon, että tuo tehtävän antaja saattaa erehtyä siitä, kuinka vaikea tai helppo hänen antamansa tehtävä on, niin tässä täytyy sitten huomauttaa, että esimerkiksi se, että tarkastaja tai esimies suhtautuu johonkin työhön ylimalkaisesti saattaa johtua siitä, että hänellä on omia huolia, kuten mahdollinen huono terveys tai muu asia, mikä painaa mieltä, ja silloin saattaa tuollainen tehtävä tuntua ylivoimaiselta. Mutta joka tapauksessa pomo saattaa kuvitella jotain työtä hyvin vaikeaksi.

Tuolloin pomoa ei kannata oikeasti lähteä nolaamaan, vaan työ kannattaa sitten pistää johonkin, missä pomo ei sitä näe, ja sitten tehdä muutokset erittäin verkkaiseen tahtiin. Joskus nimittäin vastaan tulee tilanne, missä pomo tai joku muu henkilö tulee antamaan tehtävän, johon tuntuu kuluvan vain varsin vähän aikaa. Kun tätä asiaa lähdetään miettimään tarkemmin, niin saattaa olla niin, että joku työ tuntuu itsestä helpolta, jos se sattuu sivuamaan omaa erityisosaamista. Mutta sitten jos joku muu näkee tällaisen tehtävän, niin silloin se saattaa tällaisesta ihmisestä, joka ei ole näihin asioihin erikoistunut  tuntua hyvin vaikealta.