Miksi kiusaamisen kanssa pitää olla varovainen?

https://travellingintimeandspace.wordpress.com/

Kimmo Huosionmaa

Kuten olemme tässä alla olevasta jutusta saaneet lukea, niin kiusaaminen on hyvin vaikea asia. Ketään ei saa näissä tapauksissa uskoa ilman todisteita, koska kiusaaminen sekä siitä ilmoittaminen  on sellainen juttu, mitä käytetään myös kammottavalla tavalla väärin. Jos vaikka joku lapsi on ollut esimerkiksi metsässä leikkimässä, ja siellä on sitten takki tai housut revenneet, niin silloin on ehkä käynyt mielessä syyttää jotain muuta ihmistä tällaisesta tapahtumasta. Varsinkin jos lapsi tai nuori on mennyt sellaiseen paikkaan, mihin hänellä ei ole lupaa mennä, saattaa rangaistuksen pelko saada tuon nuoren henkilön kertomaan valheita tapahtuneesta.  On ihmisiä, jotka mielellään haluavat uskoa kaikenlaista pahaa jostain oppilaasta.


Jos toinen pukeutuu provosoivasti, sekä käyttäytyy muuten aggressiivisesti, niin häntä mielellään uskotaan myös koulukiusaajaksi. Tuolloin saattaa opettaja joko sanoin tai muuten ajattelemattomasti toimimalla kannustaa muita oppilaita kertomaan ikäviä valheita jostain oppilaasta, jonka toivoisi siirtyvän toiseen kouluun. Kiusaamiselle kouluissa pitää olla nollatoleranssi, eli sitä ei saa missään nimessä suvaita. Mutta hutkia ei saa koskaan tutkimatta asiaa tarkoin, koska väärä tai väärin perustein annettu rangaistus varmasti ei tilannetta paranna. Eli tuo sitten lisää kaunoja sekä vihaa. Mutta jos väärän ilmiannon tehnyt henkilö on muuten siisti ja hyvätapainen, niin silloin saattaa seurata yliampuva rangaistus.


Kaikki me tiedämme, että mielellään kaikenlaisia kiusaamista koskevia ilmoituksia uskoisi jokainen, mutta noita ilmoituksia tehdään joskus täysin ilman syytä. Ja joissakin tapauksissa esimerkiksi oma kiltti ulkoasu kannustaa oppilasta tekemään aiheettomia ilmoituksia kiusaamisesta, koska hän haluaa vain löytää ulkopuolisen syyllisen esimerkiksi huonoon koulumenestykseen. Eli se että kokeissa menee huonosti voidaan vierittää mukavasti jonkun toise päälle, jota sitten voi syytellä kiusaamisesta tai pahoinpitelystä.


Mikäli toinen ihminen on silmälasien käyttäjä, ja muuten siististi pukeutuva, niin häntä mielellään uskoisi, jos tuollainen henkilö tulee kertomaan siitä, kuinka häntä on käytävällä hakattu tai tönitty. Ja jos ulkoasu on siisti, niin silloin tietenkin toisesta uskoo mielellään, että hän on samalla myös hyvä koulussa. Todellisuudessa henkilö saattaa olla aivan surkea, ja silloin surkean koulumenestyksen syy voidaan työntää toisten päälle syyttämällä heitä kiusaamisesta.


Eikä kiltti ulkoasu myöskään tee kenestäkään kyvytöntä kiusaajaksi. Eli vaikka toinen voi ulospäin vaikuttaa hyvin miellyttävältä ihmiseltä, niin hän saattaa takana päin olla hyvin ikävä persoona. Pahimmassa tapauksessa tuollainen henkilö saattaa olla aivan kiusaajien kärkikaartia, ja silloin sitten tulee varmasti eteen tilanne, missä hän saattaa yrittää jopa kiusattujen tukiryhmään istumaan. Ja aina silloin tällöin kiusaaja väittää kiusatun olevan hiukan liian herkkähipiäinen heidän joukkoonsa tai käymään tavallista koulua. Mutta tässä sanoisin niin, että silloin on menty liian pitkälle, jos toinen rupeaa itkemään tai valittaa muuten kohtelustaan. Me kaikki olemme yksilöitä, ja joidenkin mielestä esimerkiksi töniminen tai taklaaminen koulun käytävillä ei ole ollenkaan mukavaa, vaikka sitä tehdään kaikille muille.


Ja näissä tapauksissa sitten on parempi myös kysyä sitä, että kenelle muulle niitä juttuja koulussa sitten oikein tehdään? Jos puhutaan siitä, että joku muka kokee positiivisena sen, että hänen päänsä painetaan vessanpönttöön, ja tulee tätä palvelua oikein kysymään, niin silloin kyllä rikostutkija kysyy tarkentavan kysymyksen, että mikä on seuraus, jos tätä tekoa ei suvaitse. Eli tällöin tämä henkilö sitten kieltäytyy koulukasteena tunnetusta traditiosta. Samoin kehotan kaikkia muitakin näin toimimaan, ja vaikka olen pohjimmiltaan väkivaltaa vastaan, ja mielestäni kaikki asiat pitäisi selvittää puhumalla, niin kuitenkin jos joku sitten käy päälle, niin silloin saa kyllä lyödä takaisin.


Eikä kadulla ole kyse mistään MMA:sta, jossa on säännöt, vaan noissa kaduilla tapahtuvissa tappeluissa saa toista vaikka purra tai potkaista vastustajaa haarojen väliin. Kouluissa vastuu kurinpidosta on ensisijaisesti opettajilla, eli nämä asiat eivät kuulu millekään oppilaista kootulle järjestyspartiolle. Eikä opettajan tehtävä ole valvoa maahanmuuttoa tai muita ulkomaalaisasioita, Niitä varten on olemassa aivan toiset viranomaiset. Eli koulujen seinien sisälle ei tarvitse maassamme muodostaa mitään anti-islamistista solua, vaan tällaiset asiat kuuluvat poliisille sekä muille viranomaisille.


Joissakin tapauksissa koulukiusaaja tai jotkut tuon kiusaamista harjoittaneen ryhmän jäsenet ovat yrittäneet päästä kiusattujen tukiryhmään, koska siellä he haluavat tietää, mitä nuo kiusatut siellä puhuvat. Seuraavaksi kirjoitan tapauksesta, jollaista jokainen koululainen pelkää, eli entä jos kiusaaja saa oman päiväkirjan haltuunsa? Tällaisia tapauksia kuulemma on sattunut, ja niistä on kyllä varmasti suuri suru tullut eteen. Tuolloin pitää kyllä kysyä, että onko kiusatun vanhemmista jompikumpi antanut tuon päiväkirjan kiusaajille? Eli ovatko he väittäneet olevansa poliisimiehiä tai sosiaalivirkailijoita, vai  miten heihin on muka luotettu? Jos kiusaaja saa esimerkiksi kiusatun päiväkirjan haltuunsa, niin silloin pitää miettiä hyvin tarkasti, että mitä varten kiusaaja on sinne kotiin päästetty?


Tutkimuksen kannalta tärkeä tieto olisi, että mikä tekee hänestä niin luotettavan oloisen tai tuntuisen, että toisen vanhemmat ovat hänet tai hänen edustajansa jättäneet toisen huoneeseen yksin, jolloin tämä on kyennyt katselemaan ympärilleen sekä penkomaan paikkoja ilman, että kukaan kysyy yhtään mitään? Ja mistä tuo kiusaaja sitten on tuon päiväkirjan paikan tiennyt? Vai oliko se sitten pöydälle jätettynä lojunut koko kansan nähtävillä? Joskus kiusaajat toimivat siten, että yksi leikkii kiusatun kaveria, ja kertoo kaikki tämän asiat noille tovereille.


Mutta mistä sitten on on tuo päiväkirja kuitenkin päätynyt kiusaajan haltuun? Kas siinä vasta on pulma. Kun puhutaan taas tuosta Kotkan tapauksesta, niin silloin tällöin lapset ja nuoret tekevät ikäviä sekä ajattelemattomia asioita. Ja jos joku sattuu nielemään esimerkiksi litium-paristoja, niin siitä saattaa seurauksena olla kuolema tai ainakin vakava sisäelimeen kohdistuva palovamma, jos tuo äärimmäisen reaktiivinen metalli sattuu reagoimaan niin, että uhrin vatsassa syttyy tulenliekki. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että ennen kuin lähdetään jutussa ketään hutkimaan, täytyy asia tutkia tarkoin, koska se sitten varmasti ei kenenkään etua palvele.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kotkalaispojan-epaillyssa-kiusaamistapauksessa-ei-epailla-rikosta-poliisi-poika-oli-aivan-yllattaen-itse-ottanut-pariston-suuhunsa/7056578