Talouden taantuma sekä mitä siitä opimme

Kimmo Huosionmaa

Noin kymmenen vuotta sitten eräs sijoituspankki kaatui, ja tuo kaatuminen aiheutti erittäin pitkän sekä ikävän laman, joka koetteli myös EU:n perustuksia. Kuten varmaan kaikki muistavat, niin tuo lama tietenkin oli ikään kuin tahallaan aiheutettu, koska tiedotusvälineet puskivat ulos jatkuvasti tietoa siitä, kuinka suuri lama on lopultakin tulossa, ja silloin tietenkin finansseja seuraavat liikemiehet alkoivat toimia varovaisesti, mikä aiheutti myöhemmin tuon sijoituspankin kaatumisen sekä sen, että tuo pankki veti muut markkinat mukanaan.


Tuolloin tietenkin seurasi erittäin suuri lama, joka näkyy osittain vielä nykyäänkin, ja tuolloin tietenkin sijoituspolitiikkaa sekä myös käytännön sijoittamista ohjasivat uutiset, joiden mukaan lama oli vasta edessä. Tuollainen jatkuva negatiivisten uutisten levittäminen varmasti vaikutti rahoitusmarkkinoihin, ja se että aina jos joku käyrä osoitti ylös, saapui mediaan joku ekonomisti kertomaan, että vielä suurempi lama on tulossa. Samaan aikaan myös mediassa otettiin sellainen kanta, että EU on katoava maan päältä, ja tuolloin myös Suomen kannattaa siitä erota.


Ja tietenkin Iso-Britannian eroa EU:sta alettiin pönkittää näyttävällä media-kampanjalla, joka näkyi samalla myös omaan maahamme. Eli ero EU:sta oli ainoa mahdollinen kanta, joka julkaistiin lehdistössä. Tuolloin syntyi erityinen "Fixit"-liike, jossa EU nähtiin ainoastaan peikkona, joka piti ajaa pois. Kun sitten myöhemmin saatiin aikaan oikea kansanliike tämän asian puolesta, niin silloin tietenkin skinheadit edustivat sitä kantaa, mikä koettiin lehdistössä oikeaksi. Ja helpoimman tien lamasta nähtiin olevan ero EU:sta, vaikka pitkällä tähtäimellä tuo olisi saattanut aiheuttaa mamme jäämisen ikään kuin saareksi EU:n ja Venäjän väliin.


Emmekä enää voi luottaa asemaamme porttina itään, vaan maamme erityisasema Venäjän ja lännen välissä on murenemassa. Tällöin voidaan suoraan kysyä miksi kukaan lähtee kuljettamaan tavaroita Suomen kautta itään, vaikka Puolan tai muun keskisen euroopan kautta niitä olisi helpompi kuljettaa Venäjälle. Lehdistön valta kuitenkin mureni, ja maamme pysyi EU:n jäsenenä valtavan voimakkaasta vyörytyksestä huolimatta, ja tuolloin vihjailtiin avoimesti siitä, että esimerkiksi skinheadien partiot saattavat hyökätä sellaisten ihmisten kimppuun, jotka eivät olleet samaa mieltä heidän kanssaan.


Kun ajatellaan sitä, miten esimerkiksi kantamme talous sekä finanssipolitiikkaan on muuttunut, tai miten sitä pitäisi muuttaa, niin silloin mieleeni tulee se, että yllättäen meidän pitäisi ehkä luopua talouspolitiikassa siitä ajatuksesta, että markkinat voivat kasvaa loputtomasti. Tämä ei ole totta. Markkinoille ei koskaan mahdu mitään tuotteita loputtomasti, vaan jossain vaiheessa menettävät ostajat kiinnostuksensa johonkin tuotteeseen, koska markkinoille tuodaan hyvin nopeasti tuotteita, jotka ovat parempia kuin edeltäjänsä, ja silloin saattaa ostajien kiinnostus kohdistua ulkomaisiin vastaaviin tuotteisiin kotimaisten kustannuksella.


Tuollainen toiminta saattaa aiheuttaa sen että lama syvenee , kun osa maan teollisuudesta ei sitten enää saakaan tuotteitaan kaupaksi. Ja jossain vaiheessa markkinat täyttyvät jostain tuotteesta. Tämän takia voidaan kyllä sanoa, että mikään tietty tuote tai tuoteryhmä ei koskaan saisi olla valtion talouden veturina. Nokian dominoiva asema tietenkin edesauttoi laman torjumisessa kauan sitten, mutta tämä viimeinen finanssikriisi on osoittanut sen, että valtion pitää ajatella hiukan laaja-alaisemmin, eikä koskaan saisi mitään talouden veturin roolia antaa vain yhdelle yhtiölle.


Valtiolla pitää olla myös muita vetureita tarjolla, jos ryhdytään ajattelemaan tilannetta, missä tuo yksi yhtiö ei enää menesty. Tuon takia valtion pitää ajatella niin, että vetureita löytyisi mahdollisimman laajalta sektorilta, ja nuo veturit sijaitsisivat niin, että niiden markkinat olisivat mahdollisimman laaja-alaisia. Tätä voidaan verrata metsien biodiversiteetistä puhumiseen. Jos metsän lajisto on tarpeeksi monipuolista, niin silloin ei yksi tietty loinen tai tauti voi mitenkään tuhota koko puustoa.


Tuolloin ainakin osa metsän puustosta pelastuu, koska mikään tauti tai loinen ei tuhoa kuin tiettyjä puita, jolloin osa puustosta säilyy, vaikka muita kohtaisi tuho. Ja samalla tavoin jos yritystemme toimialat olisivat mahdollisimman monipuolisia, niin silloin tietenkin jos osa yhtiöistä kaatuu siksi, että niiden toimialan tuotteet eivät mene kaupaksi, niin muut teollisuuden alat sitten säilyisivät.