Ristiretket ja niiden oudot taustat

Kimmo Huosionmaa

Kaikki me historiaa lukeneet olemme varmaan kuulleet ristiretkistä, joiden virallinen tarkoitus oli saattaa Jerusalem sekä “Pyhä maa”, mikä tarkoittaa nykyistä Israelin aluetta kritstittyjen hallintaan. Nykyään noiden ristiretkien tarkoitus on määritelty johtuneen paavin halusta purkaa Euroopan kaupunkien ylikansoitusta Palestiinaan. Kuitenkin noiden vuosien 1095-1291 väliin sijoittuneiden sotilaallisten toimien tarkoitus saattaa olla myös jokin muu, kuin vain paavin halu lähettää Eurooppalaisia tuonne kaukaiseen Lähi-Itään taistelemaan muslimeja eli saraseeneja vastaan. Tuo joku muu syy saattaa liittyä sellaiseen ajatteluun, että sota on hyvä keino kääntää ihmisten huomio johonkin muualle, kuin asiaan joka saattaisi olla jollekin ihmiselle hyvin kiusallinen. 



Joten tuolloin kauan sitten oli asioita, jotka varmaan jokainen paavi halusi unohtaa, ja siksi ihmisten katseiden haluttiin kääntyvän kohti Pyhää maata, jotta he eivät esittäisi mitään ikäviä kysymyksiä, jotka koskivat Katolisen Kirkon asemaa kaikkien hallitsijoiden ja ihmisten päällä oleviin asioihin. Tuolloin saattoi esimerkiksi noihin hyvin ikäviin kysymyksiin liittyä sellainen asia, kuin Islamin synty, joka alkoi Profeetta Muhammedin marssilla Mekkaan. Tuon uuden uskonnon nopea leviäminen vuoden 630 jälkeen saattaa olla sellainen asia, joka oli “hieman” kiusallinen noille paavin miehille sekä Euroopan ruhtinaille, jotka vannoivat olevansa Jumalan asialla. Eli tuolloin tuota islamin nopeaa leviämistä Pyreneiden niemimaalla sekä vasta Keski-Ranskassa tapahtunutta pysäyttämistä voidaan pitää asiana, josta ei haluttu keskustella. 



Tuo muslimien pysäyttäminen tapahtui sotapäällikkö Kaarle Martel (Lat. Carolus Martellus “Kaarle Vasara”) torjui heidät Poitiers’n (tai Toursin) taistelussa vuonna 732.  Mutta kuitenkin se miksi epäilen Ristiretkien syyksi jotain muuta kuin pelkkää halua kostaa muslimien tekoja Euroopassa sekä halua purkaa kaupunkien ylikansoitusta johtuu siitä, että jostain syystä kalenterista puuttuu ikään kuin vuosia 611-911 jKr. ajalta. Tuota teoriaa kutsutaan “Keksityn keskiajan teoriaksi”, ja sitä pidetään ikään kuin eräänlaisena salaliittoteorioiden kategoriaan kuuluvana asiana. 



Kun tuota teoriaa ajatellaan vähän tarkemmin, niin huomaamme siinä olevan yhden pienen asian, nimittäin koko keskiaika oli euroopassa sellaista erittäin ahdasmielistä aikaa, jolloin pienimmästäkin asiasta, joka saatettiin tulkita Katolisen kirkon vastustamiseksi saattoi joutua poltetuksi roviolla. Tuollainen äärimmäinen toiminta, missä esimerkiksi naisten lukutaito saattoi johtaa heidät kuolemaan voidaan tulkita äärimmäiseksi sensuuriksi. Tällaisessa ilmapiirissä varmasti on historiaa kirjoitettu niin kuin herrat haluavat sitä kirjoitettavan. Ja esimerkiksi moni hallitsija saattoi suoraan kirjoituttaa esimerkiksi jonkun suuren kristillisen tapahtuman omaksi syntymäpäiväkseen. 



Muutenkin keskiajalla oli hyvin vähän muuta kirjallisuutta kuin Raamattuja. Nimittäin jos kirjan katsottiin olevan vallitsevan Katolisen kirkon näkemysten vastainen, niin silloin sen hallussapidosta tai kirjoittamisesta saattoi henki lähteä. Ja tuolloin maalliset hallitsijat pyysivät paavin apua siihen, että he saivat “herran siunauksen” omalle vallan käytölleen. Ja jos joku asia sitten alkoi omaa kansaa vaivata, niin pieni sota sitten palautti väen ruotuun hyvin nopeasti. Jos ajatellaan esimerkiksi sitä, että tuolloin keskiajalla ei myöskään mitään muuta historiankirjoitusta ollut kuin kreivien ja muiden aatelisten päiväkirjoja, niin silloin niihin ei varmasti merkitty mitään, mikä olisi saattanut tuon kreivin ikävään asemaan. Tuolloin kuninkaat hallitsivat paavin luvalla, mikä tarkoitti, että he vastasivat toimistaan vasta kuoleman jälkeen, koska Jumala oli tuon ajan käsityksen mukaan antanut heille sen aseman, mikä heillä oli. 



Eli maallinen laki ei heihin ulottunut, joten jos puhutaan vaikka historian väärentämisestä, niin silloin pitää muistaa, että jos joku kirjoitti jotain mikä ei miellyttänyt valtion päämiehiä tai paavia tai joku sitten puhui noita miehiä vastaan, niin hän asetti itsensä suureen vaaraan. Ja tuo sitten merkitsee sitä, että tuohon aikaan varmasti jätettiin pois asioita, jotka eivät hallitsijaa miellyttäneet. Jos puhutaan Kaarle Martelin asemasta historian kirjoituksessa, niin hän oli Kaarle Suuren isoisä, ja tuota miestä varmasti haluttiin miellyttää kaikin tavoin. Joten Kaarle Martelin asemaa sekä roolia tuossa Poitiers’n taistelussa saatettiin todellisuudessa hiukan ylikorostaa. Eli hän ei ehkä edes olisi itseään noista hänen taktista taitoaan ja urheuttaan kuvaavista sekä muista häntä ylistävästi kuvaavista tarinoista tuntenut. 



Jos puhutaan siitä, millaisia lähteitä esimerkiksi keskiajalta on jäänyt jälkeen, on kyse lähinnä esineistöstä, sekä tietenkin joitakin raportteja tai päiväkirjoja on jäänyt jälkeen, mutta vasta kirjapainotaito on tuonut kirjat tavallisten ihmisten käsiin. Eikä tuolloin, kun hallitsijat olivat lain yläpuolella ollut tapana ollenkaan kirjoitella mitään, mikä ei sopinut tuon hallitsijan ajatusmaailmaan, joten sitä kautta ajatellen keskiaikaisiin dokumentteihin pitää suhtautua kaikella kritiikillä. Ja kun puhutaan sitten näistä esineistä sekä mahdollisista raporteista, niin tuolloin kauan sitten eivät tavalliset ihmiset tienneet mitä noissa papereissa edes luki, ja monet pergamentit sekä kirjakääröt päätyivät sytykkeeksi takkoihin, tai sitten kuningas hävitti ikävät tai muuten luottamukselliset asiakirjat uunissa, jotta esimerkiksi ilmiantajien nimiä ei tulisi esiin missään keskusteluissa. 



Toki keskiajalta on peräisin tauluja tai muita vastaavia asioita, mutta mitään kirjoituksia ei ole olemassa, jos puhutaan vaikka tavallisista ihmisistä. Ja kun ajatellaan vaikka sellaisia asioita kuin Joulu, niin uskoisin että ainakin joidenkin hallitsijoiden kohdalla heidän oma syntymäpäivänsä on merkitty samaksi Kristuksen syntymän kohdalle, koska jos joku oli tuolloin kuninkaan kanssa eri mieltä saattoi hän päätyä suoraan roviolle. Samoin perinnöllinen kuninkuus varmasti esti mukavasti kaikkien sellaisten arkistojen pitämisen, jotka olivat kuninkaalle kiusallisia. Ja kuninkaan pojille kerrottiin vain niitä “mukavia juttuja” noista heidän isistään, jotta he eivät suuttuisi noille historioitsijoille. 


Islamin Historiaa: Eurooppa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Islamin_historia#Eurooppa

Keksitty keskiaika

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keksitty_keskiaika

Kaarle Martel

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Martel

Poitiers’n taistelu

https://fi.wikipedia.org/wiki/Poitiers%E2%80%99n_taistelu_(732)

Ristiretket

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket