Kimmo Huosionmaa
Tämä teksti on julkaistu myös muissa sosiaalisen median alustoissa. Termi "vapaa kasvatus" on peräisin jostain kokeesta, missä lapset saivat itse tehdä sääntöjä omalle ryhmälleen, ja tällaisten toimintamallien laajeneminen normaaliin elämään ei ole ehkä aivan toivottava asia. Lasten mukanaolo päätöksiä tai sääntöjä laadittaessa ei tarkoita sitä, että he itse tekisivät sääntöjä, joita muiden pitää noudattaa, mutta tietenkin heiltä voi kysyä sitä, että millaisia sääntöjä he haluaisivat. Noista säännöistä tietenkin voidaan keskustella, ja samalla voidaan lapsia ohjata siihen, että suurin osa yhteiskunnan säännöistä on muiden tekemiä, eli harva meistä aikuisista pääsee tekemään oikeasti mitään lakeja tai säädöksiä, mitä yhteiskunnassa noudatetaan.
Mutta tietenkin noista lasten tekemistä säännöistä näkee sen, millaisen kasvatuksen he ovat kotona saaneet. Eli pedagogi tai muu ryhmän vetäjä saattaa kysyä, jos joku ehdottaa elokuvien katsomista perjantaiksi sitä, että millaisia elokuvia lapset sitten voisivat katsoa, ja joskus sitten on huomattu, että isoveli on katsellut sopimatonta materiaalia kotona välittämättä ollenkaan siitä, että mikä on elokuvan ikäraja. Mutta sitten tästä pääsemme siihen, että millainen kasvatuksen sekä rangaistuksen suhde toisiinsa on, tai millainen sen pitäisi olla. Se että henkilö ei hakkaa lastaan muiden nähden vyöllä ei tarkoita sitä, että hän ei pitäisi kuria omalle lapselleen. Fyysinen kuritus ei ole siis synonyymi kasvatukselle tai auktoriteetille.
Ja kaiken a ja o on se, että kun lapsen kanssa lähdetään esimerkiksi supermarkettiin ostamaan uutta takkia, niin hänelle tehdään selväksi etukäteen, että ensin ostetaan se uusi takki sekä tehdään aikuisten ostokset, ja sen jälkeen tai lomassa voidaan käydä leluosastolla, mutta sitten jos asiat menevät huonosti, ja esiintyminen täyttää kaiken ajan, niin silloin tietenkin jää myös leluosasto pois kuvioista. Samoin karkkipäivän peruminen voi olla erittäin tehokas menetelmä, jos halutaan saada tulosta aikaan. Se mitä tässä ajan takaa on se, että jos lapsi halutaan saada tottelemaan, niin silloin pitää häntä uhata rangaistuksella, ja jos rangaistuksella on uhattu, niin sitä pitää myös käyttää. Pahin virhe, minkä tässä tapauksessa voi vanhempi tehdä on jättää rangaistus antamatta, jos lapsi tekee asioita, joita vanhemmat ovat kieltäneet.
Rangaistuksen kovuuden pitää olla suhteutettu tekoon, mikä on rikkonut sopimusta tai määräystä. Samoin lapsen pitää käsittää se, miksi hän on menettänyt esimerkiksi viikkorahansa tai karkkipäivän. Nuo kaksi asiaa ovat sellaisia, että niitä ei saa pitää itsestään selvyytenä, vaan ne kuuluvat "ansaittuihin etuihin", mikä tarkoittaa sitä, että päivän tehtävät, mitä on lapsen kanssa sovittu tulee tehdä, kuten ne on määrätty, ja jos ei päivä ole mennyt hyvin, niin lapselle voi sanoa, että se päivä vähennetään hänen tuloistaan. Samoin esimerkiksi asema isoveljenä tai isosiskona ei oikeuta laistamaan omista tehtävistä, vaan myös heille pitää tulla rangaistus, ja tietenkin yritys siirtää vastuuta muille on oltava tekijä, mikä koventaa tuota rangaistusta. Kun lasta kasvatetaan, niin silloin pitää käsittää se, että kasvatuksen kohteelle tehdään selväksi se, että jos joku hyppää kaivoon, niin hänen ei tarvitse sitä tehdä perässä.
Ja jos joku kaveri alkaa sitten vaikuttaa jotenkin upealta tai sitten käy niin, että kotiin tulee joku varas tai huumemies, jonka käytös on sellaista, että sitä ei voida hyväksyä, niin tuolloin kyllä lapsen on kerrottava se, mikä tuossa ehkä hieman erikoiselta tai boheemista ulkonäöstään ylpeältä henkilöltä vaikuttavalta tyypissä oikein miellyttää? Ja sitten tietenkin pitää miettiä sitä, millaisia rangaistuksia voidaan antaa. Kaikkein tärkeintä tällaisessa tilanteessa on sälyttää auktoriteetti, eli pysyä rauhallisena sekä muistaa se, että pelko on paras ase. Tupakoinnin yhteydessä voi puhua esimerkiksi tuotteen ikärajasta sekä siitä, että niiden hallussapito alaikäisenä saattaa aiheuttaa esimerkiksi ongelmia armeijassa tai sivarissa, jonka tähän lisään, koska haluan korostaa modernia aikaa.
Eli nykyään mies ei ehkä välttämättä käy armeijaa, ja nainen voi sinne vapaaehtoisena mennä, mutta kuitenkin noiden ikärajan omaavien eli valvottujen tuotteiden hallussapito alaikäisenä saattaa aiheuttaa sen, että joku hyvä siviilipalveluspaikka menee ohi, koska henkilö on saanut syytteen tai merkinnän varkaudesta tai valvottujen tuotteiden hallussapidosta. Samoin tuo asia saattaa aiheuttaa myös sen, että puolustusvoimissa tulee vaikeuksia, eli sotilasarvo saatetaan viedä sen takia. Mutta sitten pitää sanoa se, että lapsia kasvatettaessa pitää muistaa aina se, että rangaistuksen on oltava henkilökohtainen, eikä sitä saa kukaan muu kuin rangaistuksen saaja saa kärsiä. Samoin jos joku muu on tehnyt rikoksen, niin se ei tee omaa tekoa yhtään paremmaksi tai lievemmäksi. Ja silloin tietenkin pitää käyttää rangaistusta, mikä ei tee lapsesta sankaria kavereiden silmissä.
Mielivaltaisesta rankaisemisesta sen verran, että jos on aivan sama, miten lapsi käyttäytyy, ja hän sitten saa joka kerran rangaistuksen, niin siinä sitten lapsi alkaa lopulta vähät välittää siitä, miten hän käyttäytyy milloinkin. Mitäpä sitä siinä kukaan mitään viitsii edes yrittää, jos tuloksena on joka kerran huutoa tai muita rangaistuksia, ja tähän sitten liittyy rangaistus, mikä on usein käytössä. Jos vanhempi käyttää rangaistuksena sitä, että lähdetään paikasta pois, niin tuolloin kannattaa sitten myös katsoa se, että lapsi pitää esimerkiksi siitä paikasta, missä milloinkin kyläillään, koska tuolloin saattaa käydä niin, että huono käytös muuttuu keinoksi saada vanhemmat lähtemään kotiin.
.
Kun rangaistus sitten annetaan, niin sen pitää olla niin tehokas, että lapsi jättää sitten sellaiset ryhmät, missä esimerkiksi päihteitä käytetään. Ja yksi tehokkaimmista on sitten jättää viikkoraha antamatta, jolloin tuo ryhmä varmasti jättää tämän lapsen omiin oloihinsa. Rangaistuksen tarkoitus on saada lapsi lopettamaan "ei toivotun käytöksen", niin että hän ei sitten tee enää samoja asioita uudelleen. Eli rangaistus on opettamista syy-seuraus periaatteen mukaan. Tuo periaate on se, että se ei ole itsetarkoituksellista toimintaa vaan sellaista, että lapsi käsittää sen, miksi hän on tuon rangaistuksen eli älypuhelimen viemisen, huoneeseen määräämisen tai viikkorahojen epäämisen saanut, ja tässä tulee sitten syy, miksi en suosittele remmiä. Nimittäin jos itsellä ei satu voimia olemaan, niin silloin tietenkin lähtee auktoriteetti lapsen silmissä. Samoin jos lasta lyödään, niin lopulta eivät lyönnit pelota, ja sitten käy niin, että joku kuolee tällaisessa perheessä.
Eikä sitten myöhemmin ole mukava, kun tuollainen lapsi tulee käymään, joka ensin on kotona hakattu. Lapsi oppii tuolloin lyömään heikompaa, ja sitten seuraa niitä pelättyjä väkivaltatilanteita, missä ikääntyvät vanhemmat kokevat lapsensa väkivaltaisuuden. Tuolloin auktoriteetti on rakennettu fyysisen voiman ympärille, ja sitten yhtenä päivänä ei enää isän voimat riitä, ja yksi lyönti takaisin murtaa sen kuvan, minkä perheen johtoporras on lapselleen itsestään antanut.
Samalla tavalla loppuu joskus myös koulukiusaaminen, kun kiusaajan nenä alkaa vuotaa verta, jolloin hän menettää sädekehän, minkä hän on itselleen luonut. Jos ihminen turvautuu väkivaltaan, niin silloin hän on kadottanut auktoriteettinsa, eikä sitä tuo hakkaaminen tai huutaminen takaisin. Rangaistuksen ideana on se, että ensin pitää tehdä teko, josta rangaistaan. Lasten kasvatus on asia, joka pitäisi hoitaa kotona valmiiksi, jotta sitten ei tarvitse niitä näytelmiä lähteä esittämään esimerkiksi jouluostoksille, koska jos siellä marketissa lähdetään ensimmäistä kertaa kokeilemaan kasvatusta, niin silloin on tilanne vähintään tragikoominen.
lauantai 15. joulukuuta 2018
perjantai 14. joulukuuta 2018
Kirjoitelma elämästä, lukihäiriöstä sekä suhtautumisesta vammaisuuteen
Kimmo Huosionmaa
Tiedän, että kaikki eivät seuraavasta tekstistä pidä, mutta olen harkinnut kirjoittaa tästä asiasta jo vähän aikaa, joten tässä sitten kirjoitan siitä, miten maassamme kuntoutetaan esimerkiksi henkilöitä , joilla on joku lukihäiriö, koska itselläni on tästä asiasta kokemuksia eräiden asioiden kautta, jotka joku saattaa tietää.Tänään katsoin Internetistä erään simulaation siitä, millaista teksti on lukihäiriöisen henkilön silmissä, ja tämä YLE.Fi:ssä olevaan testiin voi jokainen käydä itse tutustumassa, ja toteamassa, että kuinka helppoa on ajatella, että joku asia on helppoa. Tiedättekö, miksi tästä asiasta tällä kertaa kirjoitan? Syy tähän on se, että lukihäiriö sekä esimerkiksi Aspergerin syndrooman kaltaiset asiat ovat tietenkin henkilön omia asioita, mutta niiden takia ihminen saatetaan sulkea täysin yhteiskunnan ulkopuolelle.
Lukihäiriöisten sekä käytöshäiriöistä kärsivien ihmisten ongelma on se, että he eivät ole esimerkiksi vammaisen näköisiä, ja heidän ongelmiaan ei aina osata edes ottaa todesta. Se sitten saa aikaan sen, että noita henkilöitä pidetään vain lintsareina tai sosiaalipummeina. Heille tietenkin tarjotaan työkokeiluja tai työpaikkoja, mutta niissä tarjolla on vain esimerkiksi lattian siivoamista sekä kahvin keittoa, ja tietenkin myös muut avustavat tehtävät kuuluvat tuohon työnkuvaan. Ja tässä sitten tullaan siihen, että osassa noista paikoista tuollainen henkilö merkitään välittömästi, eikä häntä edes kuunnella kun paikkaa valitaan.
Eli hänelle saatetaan puhua esimerkiksi juuri ATK- tai jostain muusta vastaavasta työstä, mutta sitten työtehtävät käsittävät pääasiassa esimerkiksi lattioiden luuttuamista sekä pöytien pyyhkimistä. Ja itse olen sitä mieltä, että tällaisessa tapauksessa olisi paikkaa kyllä pitänyt tarjota siivoustyön nimikkeellä. Ja vaikka työelämä on kovaakin kovempi paikka, niin kyllä se pitää uskaltaa mainita, jos työ on pääasiassa siivousta tai kahvin keittoa. Vaikka pettymyksiin pitää voida valmistautua, niin ei se tarkoita sitä, että toisen ihmisen kaikki työ on sitä, mitä muut eivät suostu tekemään.
Tai paremmin muotoillen voidaan sanoa, että kaikkien ihmisten ei tarvitse olla tuon henkilön esimiehiä sekä työtehtävien ei tarvitse aina olla jotain sellaista, mikä koetaan alentavaksi. Eikä aina tarvitse joka paikassa olla joku kaavake kädessä kertomassa, että henkilö on vajaakuntoinen työllistettävä, ja aina ei tarvitse myöskään naamalle ottaa niitä halveksivia ilmeitä, ja tuota henkilöä voidaan aina kohdella myös kunnioittaen, eikä hänen asioitaan tarvitse aina kertoa kaikille. Eli aina ei tarvitse suoraan sanoa, että jossain yhtiössä esimerkiksi lattioita pyyhkii työkokeilija tai että äskeinen henkilö, jonka kanssa puhuttiin on jotenkin vajaakuntoinen.
Kun esimerkiksi ajatellaan koulun suhtautumista lukihäiriöön tai johonkin muuhun vastaavaan asiaan, kuten Aspergerin tai Touretten syndrooman kaltaisiin käytöshäiriöihin, niin jostain syystä ennen noita oppilaita pidettiin vain pahatapaisina tai kurittomina lapsina, jotka heitettiin surutta ulos koulusta sekä samalla yhteiskunnasta. Jos sitten esimerkiksi sitä ajatellaan, että mitä varten vangeista suurella osalla on joku näistä syndroomista, niin se että esimerkiksi normaaliälyinen henkilö heitetään suoraan ostoskeskukseen aiheuttaa sen, että hän varmasti ajautuu sen kautta sitten rikosten poluille.
Jos mietitään sitä, että mikä ihmisten suhtautuminen on noihin ihmisiin, jotka näyttävät ulkoapäin aivan normaaleilta henkilöiltä, mutta joiden ongelmana on se, että he eivät esimerkiksi kykene kommunikoimaan ihmisten kanssa tai sitten he saattavat käyttäytyä todella omituisesti aina välillä, niin nämä henkilöt varmasti kokevat jossain elämänsä vaiheessa voimakasta syrjintää sekä myös ikään kuin halveksuntaa. Toisten ihmisten mielestä nämä tällä tavoin rajoitteiset ihmiset ovat vain "tyhmiä", mikä tarkoittaa sitä, että heidän suuntansa on vain laitokseen sekä johonkin avustaviin työtehtäviin, jossa jokainen voi heitä käydä vähän komentelemassa.
Se että ihminen sairastaa jotain sairautta ei tarkoita sitä, että hän olisi oikeasti mitenkään erityisen tyhmä. Kuitenkin joidenkin ihmisten mielestä on loistava tapa lähteä arvioimaan muita ihmisiä sillä tavoin, että ennen kuin mitään muuta tehdään, niin hänen kohdallaan kerrotaan kaikille, että kyseinen ihminen on jotenkin sairas. Siinä vasta työmotivaatio kohoaa korkeuksiin, kun ensimmäinen asia, mikä tuodaan esiin on se, että henkilöllä on joku sairaus, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa tietenkin fysiologisia eroja hermosolujen synapsien verkottumisessa. En muuten usko sitä, että kukaan noista ihmisistä, jotka ovat esimerkiksi noissa asuntoloissa asumassa eivät tietäisi tätä asiaa, mutta aina pitää siitä muistuttaa, että henkilöllä on joku sairaus, jotta sitten voidaan kaikki asiat tehdä sellaiseksi, että niistä tulee mahdollisimman paha olo.
Kuitenkaan tuollaista ihmistä ei ilmeisesti mitenkään voi arvioida sen kautta, että millaista on se työnjälki, mitä hän tekee. Kaikissa keskusteluissa esiin pitää aina tuoda ensin se, että mitä rajoitteita henkilöllä on työelämän suhteen, eli hän saattaa tarvita jopa muutaman sekunnin pidempään jonkun ohjeen lukemiseen, mutta kuitenkin tämä aika on niin kauhean arvokasta, että siinä sitten kannattaa työnjohtajan ottaa esimerkiksi joku puliukko töihin, koska se, että joku Touretten- tai Aspergerin syndroomaa sairastava saattaa tuolloin jopa saada sellaisen kuvan, että hän on jotenkin hyväksytty ihminen, jonka kanssa voisi joku vaikka vahingossa jotain puhua ilman, että heti mainitaan tällainen sairaus, joka tietenkin on loistava keskustelunaihe erityisesti kaiken maailman perhetapaamisissa, joita nämä hoitavat tahot mielellään järjestävät.
Ei varmaan ole kenenkään edun mukaista, että joku voisi muodostaa oman käsityksen tuollaisen ihmisen osaamisesta tai siitä, millainen hän on ihmisenä, joten tietenkin työnantajan pitää aina tietää tällainen diagnoosi tarkoin, jotta työnjohto osaa sitten asennoitua oikein tätä ihmistä kohtaan, ja esimerkiksi kohdella häntä kuin pikkulasta. Tuolloin saattavat työtehtävät mennä jotenkin läpi, mutta kuten tiedämme, niin ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, mihin kuuluvat esimerkiksi myös sosiaaliset taidot.
Kun ihminen tulee työpaikkaan ensimmäisen kerran, niin silloin tietysti on hienoa, kun hänen kanssaan lähdetään täyttämään välittömästi jotain kaavaketta, missä voidaan esimerkiksi esitellä niitä henkilökohtaisia parannusehdotuksia tuollaisen ihmisen kohdalle, ja ainahan löytyy kaikenmaailman sosiaalisten taitojen puutetta. Itse olen joskus kuullut, että esimerkiksi jossain koulussa on tätä omaa henkilökohtaista edistymistä käyty läpi ala- tai yläasteikäisten oppilaiden kuullen, jotta sitten kokemus työelämästä on mahdollisimman huono. Ja tietenkin esimerkiksi työtehtäviä saa sitä mukaa, kuin joku "ammattilainen niitä jakaa".
Eli tuolloin koko työpaikka on tuon työhön tutustujan esimiehiä. Ja muutenkin kohtelu niissä on joissakin tapauksissa erittäin alentavaa, eli esimerkiksi työtovereiden kasvoilla on jatkuvasti sellainen alentuva tai halveksiva ilme, mikä kertoo toisen aseman kaikille muille. Kun puhutaan sitten siitä, että kuinka vaikeaa esimerkiksi juuri tällaisten potilaiden on saada työtä, niin samalla tietenkin voidaan muistella sitä, että heillä kuluu todellisuudessa aivan saman verran rahaa elämiseen kuin muillakin ihmisillä, eikä se, että joku lääkäri kirjoittaa eläkkeen ainakaan sitä sosiaalista elämää paranna. Eli miksi nuo ihmiset eivät voi edes olla kortistossa, kun kuitenkin summa, minkä he sitten saavat käteen on aivan sama, kuin mitä heidän eläkkeensä on.
https://yle.fi/uutiset/3-10276747
Tiedän, että kaikki eivät seuraavasta tekstistä pidä, mutta olen harkinnut kirjoittaa tästä asiasta jo vähän aikaa, joten tässä sitten kirjoitan siitä, miten maassamme kuntoutetaan esimerkiksi henkilöitä , joilla on joku lukihäiriö, koska itselläni on tästä asiasta kokemuksia eräiden asioiden kautta, jotka joku saattaa tietää.Tänään katsoin Internetistä erään simulaation siitä, millaista teksti on lukihäiriöisen henkilön silmissä, ja tämä YLE.Fi:ssä olevaan testiin voi jokainen käydä itse tutustumassa, ja toteamassa, että kuinka helppoa on ajatella, että joku asia on helppoa. Tiedättekö, miksi tästä asiasta tällä kertaa kirjoitan? Syy tähän on se, että lukihäiriö sekä esimerkiksi Aspergerin syndrooman kaltaiset asiat ovat tietenkin henkilön omia asioita, mutta niiden takia ihminen saatetaan sulkea täysin yhteiskunnan ulkopuolelle.
Lukihäiriöisten sekä käytöshäiriöistä kärsivien ihmisten ongelma on se, että he eivät ole esimerkiksi vammaisen näköisiä, ja heidän ongelmiaan ei aina osata edes ottaa todesta. Se sitten saa aikaan sen, että noita henkilöitä pidetään vain lintsareina tai sosiaalipummeina. Heille tietenkin tarjotaan työkokeiluja tai työpaikkoja, mutta niissä tarjolla on vain esimerkiksi lattian siivoamista sekä kahvin keittoa, ja tietenkin myös muut avustavat tehtävät kuuluvat tuohon työnkuvaan. Ja tässä sitten tullaan siihen, että osassa noista paikoista tuollainen henkilö merkitään välittömästi, eikä häntä edes kuunnella kun paikkaa valitaan.
Eli hänelle saatetaan puhua esimerkiksi juuri ATK- tai jostain muusta vastaavasta työstä, mutta sitten työtehtävät käsittävät pääasiassa esimerkiksi lattioiden luuttuamista sekä pöytien pyyhkimistä. Ja itse olen sitä mieltä, että tällaisessa tapauksessa olisi paikkaa kyllä pitänyt tarjota siivoustyön nimikkeellä. Ja vaikka työelämä on kovaakin kovempi paikka, niin kyllä se pitää uskaltaa mainita, jos työ on pääasiassa siivousta tai kahvin keittoa. Vaikka pettymyksiin pitää voida valmistautua, niin ei se tarkoita sitä, että toisen ihmisen kaikki työ on sitä, mitä muut eivät suostu tekemään.
Tai paremmin muotoillen voidaan sanoa, että kaikkien ihmisten ei tarvitse olla tuon henkilön esimiehiä sekä työtehtävien ei tarvitse aina olla jotain sellaista, mikä koetaan alentavaksi. Eikä aina tarvitse joka paikassa olla joku kaavake kädessä kertomassa, että henkilö on vajaakuntoinen työllistettävä, ja aina ei tarvitse myöskään naamalle ottaa niitä halveksivia ilmeitä, ja tuota henkilöä voidaan aina kohdella myös kunnioittaen, eikä hänen asioitaan tarvitse aina kertoa kaikille. Eli aina ei tarvitse suoraan sanoa, että jossain yhtiössä esimerkiksi lattioita pyyhkii työkokeilija tai että äskeinen henkilö, jonka kanssa puhuttiin on jotenkin vajaakuntoinen.
Kun esimerkiksi ajatellaan koulun suhtautumista lukihäiriöön tai johonkin muuhun vastaavaan asiaan, kuten Aspergerin tai Touretten syndrooman kaltaisiin käytöshäiriöihin, niin jostain syystä ennen noita oppilaita pidettiin vain pahatapaisina tai kurittomina lapsina, jotka heitettiin surutta ulos koulusta sekä samalla yhteiskunnasta. Jos sitten esimerkiksi sitä ajatellaan, että mitä varten vangeista suurella osalla on joku näistä syndroomista, niin se että esimerkiksi normaaliälyinen henkilö heitetään suoraan ostoskeskukseen aiheuttaa sen, että hän varmasti ajautuu sen kautta sitten rikosten poluille.
Jos mietitään sitä, että mikä ihmisten suhtautuminen on noihin ihmisiin, jotka näyttävät ulkoapäin aivan normaaleilta henkilöiltä, mutta joiden ongelmana on se, että he eivät esimerkiksi kykene kommunikoimaan ihmisten kanssa tai sitten he saattavat käyttäytyä todella omituisesti aina välillä, niin nämä henkilöt varmasti kokevat jossain elämänsä vaiheessa voimakasta syrjintää sekä myös ikään kuin halveksuntaa. Toisten ihmisten mielestä nämä tällä tavoin rajoitteiset ihmiset ovat vain "tyhmiä", mikä tarkoittaa sitä, että heidän suuntansa on vain laitokseen sekä johonkin avustaviin työtehtäviin, jossa jokainen voi heitä käydä vähän komentelemassa.
Se että ihminen sairastaa jotain sairautta ei tarkoita sitä, että hän olisi oikeasti mitenkään erityisen tyhmä. Kuitenkin joidenkin ihmisten mielestä on loistava tapa lähteä arvioimaan muita ihmisiä sillä tavoin, että ennen kuin mitään muuta tehdään, niin hänen kohdallaan kerrotaan kaikille, että kyseinen ihminen on jotenkin sairas. Siinä vasta työmotivaatio kohoaa korkeuksiin, kun ensimmäinen asia, mikä tuodaan esiin on se, että henkilöllä on joku sairaus, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa tietenkin fysiologisia eroja hermosolujen synapsien verkottumisessa. En muuten usko sitä, että kukaan noista ihmisistä, jotka ovat esimerkiksi noissa asuntoloissa asumassa eivät tietäisi tätä asiaa, mutta aina pitää siitä muistuttaa, että henkilöllä on joku sairaus, jotta sitten voidaan kaikki asiat tehdä sellaiseksi, että niistä tulee mahdollisimman paha olo.
Kuitenkaan tuollaista ihmistä ei ilmeisesti mitenkään voi arvioida sen kautta, että millaista on se työnjälki, mitä hän tekee. Kaikissa keskusteluissa esiin pitää aina tuoda ensin se, että mitä rajoitteita henkilöllä on työelämän suhteen, eli hän saattaa tarvita jopa muutaman sekunnin pidempään jonkun ohjeen lukemiseen, mutta kuitenkin tämä aika on niin kauhean arvokasta, että siinä sitten kannattaa työnjohtajan ottaa esimerkiksi joku puliukko töihin, koska se, että joku Touretten- tai Aspergerin syndroomaa sairastava saattaa tuolloin jopa saada sellaisen kuvan, että hän on jotenkin hyväksytty ihminen, jonka kanssa voisi joku vaikka vahingossa jotain puhua ilman, että heti mainitaan tällainen sairaus, joka tietenkin on loistava keskustelunaihe erityisesti kaiken maailman perhetapaamisissa, joita nämä hoitavat tahot mielellään järjestävät.
Ei varmaan ole kenenkään edun mukaista, että joku voisi muodostaa oman käsityksen tuollaisen ihmisen osaamisesta tai siitä, millainen hän on ihmisenä, joten tietenkin työnantajan pitää aina tietää tällainen diagnoosi tarkoin, jotta työnjohto osaa sitten asennoitua oikein tätä ihmistä kohtaan, ja esimerkiksi kohdella häntä kuin pikkulasta. Tuolloin saattavat työtehtävät mennä jotenkin läpi, mutta kuten tiedämme, niin ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, mihin kuuluvat esimerkiksi myös sosiaaliset taidot.
Kun ihminen tulee työpaikkaan ensimmäisen kerran, niin silloin tietysti on hienoa, kun hänen kanssaan lähdetään täyttämään välittömästi jotain kaavaketta, missä voidaan esimerkiksi esitellä niitä henkilökohtaisia parannusehdotuksia tuollaisen ihmisen kohdalle, ja ainahan löytyy kaikenmaailman sosiaalisten taitojen puutetta. Itse olen joskus kuullut, että esimerkiksi jossain koulussa on tätä omaa henkilökohtaista edistymistä käyty läpi ala- tai yläasteikäisten oppilaiden kuullen, jotta sitten kokemus työelämästä on mahdollisimman huono. Ja tietenkin esimerkiksi työtehtäviä saa sitä mukaa, kuin joku "ammattilainen niitä jakaa".
Eli tuolloin koko työpaikka on tuon työhön tutustujan esimiehiä. Ja muutenkin kohtelu niissä on joissakin tapauksissa erittäin alentavaa, eli esimerkiksi työtovereiden kasvoilla on jatkuvasti sellainen alentuva tai halveksiva ilme, mikä kertoo toisen aseman kaikille muille. Kun puhutaan sitten siitä, että kuinka vaikeaa esimerkiksi juuri tällaisten potilaiden on saada työtä, niin samalla tietenkin voidaan muistella sitä, että heillä kuluu todellisuudessa aivan saman verran rahaa elämiseen kuin muillakin ihmisillä, eikä se, että joku lääkäri kirjoittaa eläkkeen ainakaan sitä sosiaalista elämää paranna. Eli miksi nuo ihmiset eivät voi edes olla kortistossa, kun kuitenkin summa, minkä he sitten saavat käteen on aivan sama, kuin mitä heidän eläkkeensä on.
https://yle.fi/uutiset/3-10276747
Kardinaali Richelieu ja kasvatustieteiden riemuvoitto
https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/
Kimmo Huosionmaa
Vaikka kardinaali Richelieu oli valtiomies, niin kuitenkin häneltä saattoi puuttua kasvatustieteiden tutkinto, tai sitten tämä tutkinto oli hänen kohdallaan tehty hiukan hutiloiden. Tuo asia mikä panee minut epäilemään sitä, on se, että kun hän oli näytellyt suurta osaa Ludvig XIV:n elämän varhaisina vuosina alkoi kuningas pitää itseään valtion ruumiillistumana. Ludvig XIV:n tapauksessa saattaa elämän varhaisvuosina koettu kohottaminen muiden yläpuolelle sekä tietenkin se, että sitten tuota lasta oli toteltu kaikessa tehdä hänestä "hiukan rasittavan persoonallisuuden". Se tarkoittaa sitä, että jos tuota miestä hassussa peruukissa sekä vaatteissa ryhdyttiin vastustamaan, niin seurauksena oli automaattisesti lähettäminen Bastiljiin sekä kuolemantuomio myrkyttämällä. Ludvig XIV on loistava esimerkki siitä, miten lasta ei ainakaan kovin laaja-alaisesti kannata kasvattaa.
Lasten kasvatuksessa laaja-alaisuus tarkoittaa sitä, että kasvattaminen tehdään sekä julkisella paikalla että kotona tapahtuvaa toimintaa, missä lapselle opetetaan oikeasti, että hänellä on tietenkin oikeus olla olemassa sekä tulla kuulluksi, mutta tietenkin muillakin ihmisillä on samat oikeudet. Jos lasta opetetaan niin, että kaikki ihmiset ovat hänen alamaisiaan, eli hän on kaiken muun yläpuolella, niin silloin tästä kasvatuksellisesta mallista ei kuitenkaan ole seurauksena mitään hyvää. Kun ihmiselle opetetaan jo lapsena, että jokainen sana, mitä hän sanoo on laki, niin silloin saattaa oma asema yhteiskunnassa sekä oma suhde kanssaihmisiin muuttua vääristyneeksi.
Mikäli lasta kasvatetaan niin, että hänen yläpuolellaan on ainoastaan joku henkiolento, joka sitten ottaa tarvittaessa asiat puheeksi, niin silloin saattaa kyseisen henkilön käytös muuttua hyvin rasittavaksi. Näet jos esimerkiksi lasta opetetaan niin, että hän saa käskeä muita tekemään työnsä, ja silti sanotaan, että hän on työn tehnyt, niin tuolloin seurauksena on se, että lapsi saattaa kuvitella, että hän on oikeasti tehnyt kaiken itse, kun hän on komentanut muita rakentamaan kirkon tai kauppakeskuksen, niin silloin saattaa edessä olla hyvin ikävä tapaus, jos sitten putoaminen maan pinnalle sattuu tapahtumaan sillä tavoin, että työväkeä ei ole sillä kertaa saatavilla.
Mutta tietenkin on tästä asiasta olemassa käänteisiä tapauksia, missä lapsi alussa tekee työnsä hyvin, ja sitten jossain vaiheessa työn laatu muuttuu huonoksi tai lapsi sitten vain jättää työn tekemättä. Toki lapsen paikalla saattaa olla tässä tapauksessa myös aikuinen, joka ensin on tullut tekemään työpaikalle työtä, mutta sitten työ muuttuu täysin surkeaksi tai henkilö muuttuu epäluotettavaksi, ja tuolloin ei kyseessä ole asia, mikä tuntuisi jotenkin tärkeältä. Jos ihminen ei koskaan saa mitään kiitosta työstään tai sitten hänen työtään vain arvioidaan jotenkin huonosti tehdyksi, niin silloin ei häntä kiinnosta ollenkaan tulla mihinkään uudelleen tekemään yhtään mitään.
Samoin jos ihminen kokee itsensä jotenkin tarpeettomaksi jossain työmaalla, niin silloin ei varmasti työtä huvita edes tulla tekemään. Tuollaisissa tapauksissa sitten ei varmasti tunnu hyvältä, jos työnjohtaja vain käskee yhtä alaistaan istumaan jossain tuolissa, ja katsomaan jotain työmaata. Siinä varmaan ei tuo henkilö sitten koe mitään suurta tarvetta tehdä mitään työtehtäviä, ja tuollaisen pettymyksen jälkeen varmaan ei kyllä mitenkään mukavalta tunnu tehdä mitään tehtäviä yhtään missään. Jos ihminen on ollut työkyvytön tai muuten pitkään poissa työelämästä, niin silloin tietenkin olisi hyvä järjestää niitä positiivisiakin kokemuksia, jotta sitten esimerkiksi puliremmi ei tunnu houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin työssäkäyminen. Jos ihminen kutsutaan työmaalle, eikä hänelle sitten jaeta mitään tehtäviä tai työkalut jätetään antamatta, niin silloin varmaan ei ainakaan työelämä tunnu kovin mukavalta asialta. Mikäli ihminen kokee työmaalla sen, että häntä vain nöyryytetään, niin silloin tietenkään mikään työ tunnu kovin mukavalta.
Kimmo Huosionmaa
Vaikka kardinaali Richelieu oli valtiomies, niin kuitenkin häneltä saattoi puuttua kasvatustieteiden tutkinto, tai sitten tämä tutkinto oli hänen kohdallaan tehty hiukan hutiloiden. Tuo asia mikä panee minut epäilemään sitä, on se, että kun hän oli näytellyt suurta osaa Ludvig XIV:n elämän varhaisina vuosina alkoi kuningas pitää itseään valtion ruumiillistumana. Ludvig XIV:n tapauksessa saattaa elämän varhaisvuosina koettu kohottaminen muiden yläpuolelle sekä tietenkin se, että sitten tuota lasta oli toteltu kaikessa tehdä hänestä "hiukan rasittavan persoonallisuuden". Se tarkoittaa sitä, että jos tuota miestä hassussa peruukissa sekä vaatteissa ryhdyttiin vastustamaan, niin seurauksena oli automaattisesti lähettäminen Bastiljiin sekä kuolemantuomio myrkyttämällä. Ludvig XIV on loistava esimerkki siitä, miten lasta ei ainakaan kovin laaja-alaisesti kannata kasvattaa.
Lasten kasvatuksessa laaja-alaisuus tarkoittaa sitä, että kasvattaminen tehdään sekä julkisella paikalla että kotona tapahtuvaa toimintaa, missä lapselle opetetaan oikeasti, että hänellä on tietenkin oikeus olla olemassa sekä tulla kuulluksi, mutta tietenkin muillakin ihmisillä on samat oikeudet. Jos lasta opetetaan niin, että kaikki ihmiset ovat hänen alamaisiaan, eli hän on kaiken muun yläpuolella, niin silloin tästä kasvatuksellisesta mallista ei kuitenkaan ole seurauksena mitään hyvää. Kun ihmiselle opetetaan jo lapsena, että jokainen sana, mitä hän sanoo on laki, niin silloin saattaa oma asema yhteiskunnassa sekä oma suhde kanssaihmisiin muuttua vääristyneeksi.
Mikäli lasta kasvatetaan niin, että hänen yläpuolellaan on ainoastaan joku henkiolento, joka sitten ottaa tarvittaessa asiat puheeksi, niin silloin saattaa kyseisen henkilön käytös muuttua hyvin rasittavaksi. Näet jos esimerkiksi lasta opetetaan niin, että hän saa käskeä muita tekemään työnsä, ja silti sanotaan, että hän on työn tehnyt, niin tuolloin seurauksena on se, että lapsi saattaa kuvitella, että hän on oikeasti tehnyt kaiken itse, kun hän on komentanut muita rakentamaan kirkon tai kauppakeskuksen, niin silloin saattaa edessä olla hyvin ikävä tapaus, jos sitten putoaminen maan pinnalle sattuu tapahtumaan sillä tavoin, että työväkeä ei ole sillä kertaa saatavilla.
Mutta tietenkin on tästä asiasta olemassa käänteisiä tapauksia, missä lapsi alussa tekee työnsä hyvin, ja sitten jossain vaiheessa työn laatu muuttuu huonoksi tai lapsi sitten vain jättää työn tekemättä. Toki lapsen paikalla saattaa olla tässä tapauksessa myös aikuinen, joka ensin on tullut tekemään työpaikalle työtä, mutta sitten työ muuttuu täysin surkeaksi tai henkilö muuttuu epäluotettavaksi, ja tuolloin ei kyseessä ole asia, mikä tuntuisi jotenkin tärkeältä. Jos ihminen ei koskaan saa mitään kiitosta työstään tai sitten hänen työtään vain arvioidaan jotenkin huonosti tehdyksi, niin silloin ei häntä kiinnosta ollenkaan tulla mihinkään uudelleen tekemään yhtään mitään.
Samoin jos ihminen kokee itsensä jotenkin tarpeettomaksi jossain työmaalla, niin silloin ei varmasti työtä huvita edes tulla tekemään. Tuollaisissa tapauksissa sitten ei varmasti tunnu hyvältä, jos työnjohtaja vain käskee yhtä alaistaan istumaan jossain tuolissa, ja katsomaan jotain työmaata. Siinä varmaan ei tuo henkilö sitten koe mitään suurta tarvetta tehdä mitään työtehtäviä, ja tuollaisen pettymyksen jälkeen varmaan ei kyllä mitenkään mukavalta tunnu tehdä mitään tehtäviä yhtään missään. Jos ihminen on ollut työkyvytön tai muuten pitkään poissa työelämästä, niin silloin tietenkin olisi hyvä järjestää niitä positiivisiakin kokemuksia, jotta sitten esimerkiksi puliremmi ei tunnu houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin työssäkäyminen. Jos ihminen kutsutaan työmaalle, eikä hänelle sitten jaeta mitään tehtäviä tai työkalut jätetään antamatta, niin silloin varmaan ei ainakaan työelämä tunnu kovin mukavalta asialta. Mikäli ihminen kokee työmaalla sen, että häntä vain nöyryytetään, niin silloin tietenkään mikään työ tunnu kovin mukavalta.
keskiviikko 12. joulukuuta 2018
Politiikka haasteen edessä
Kimmo Huosionmaa
Kun poliitikko tai poliittinen päättäjä epäonnistuu tehtävässään, niin silloin hän saattaa ikään kuin lahjoa äänestäjiä lupaamalla esimerkiksi suoraan tulonlisäystä ihmisille, jos he äänestävät häntä, ja tietenkin esimerkiksi sosiaalitukien sekä muiden vastaavien asioiden lupaaminen on hienolta kuulostavaa toimintaa. Mutta sitten seuraa pieni ongelma, nimittäin jos yhteiskunnan toimesta aletaan jakaa rahaa, niin silloin tuota rahaa pitää jossain olla tai sitä pitää johonkin hankkia, koska yhteiskunnan raha on valtion rahaa. Vaikka valtiolla olisi suuret tulot sekä suuri kassa, niin ei se vi loputtomiin vain jakaa rahaa ympäriinsä.
Vaikka valtioiden kassat ovat valtavan suuria, niin kuitenkaan millään valtiolla ei ole loputtomiin varaa syytää rahoitusta esimerkiksi toimeentulo- tai muuhun tukeen ja tietenkin esimerkiksi infrastruktuurin ylläpito vaatii rahoitusta. Kun sitten lähdetään vaaleissa lupaamaan sitä, että ihmisille annetaan lisää rahaa taskuun, niin se merkitsee tietenkin sitä, että joko valtiossa aletaan verottaa yrityksiä enemmän, tai nostetaan esimerkiksi arvonlisäveroa, mikä sitten saa aikaan sen, että tuon tulon noston vaikutus on tavallisen ihmisen kukkarossa tasan nolla, koska tuo raha mikä jaetaan esimerkiksi juuri toimeentulotukena tai keinotekoisten työpaikkojen muodossa täytyy sitten jostain saada.
Jos kaikki uudet työpaikat ovat valtion rahoittamia, niin silloin seuraa se, että ne eivät tuo valtiolle verotuloja, joista valtion tulot muodostuvat. Se sitten muuttaa tilanteen ongelmalliseksi kaikkien kannalta. Toki esimerkiksi lainan hakeminen saattaa olla tuolloin oikeastaan hyvältä kuulostava vaihtoehto, koska se tuo sitten rahoitusta valtion kassaan, mutta lainan takaisinmaksu taas on kuin ongelmaa siirrettäisiin seuraaville päättäjille. Tilannetta, missä valtio korjaa talouttaan lainarahalla voidaan verrata samaan, kuin jos yksityishenkilö alkaisi tehdä sitä, että rahoittaa lainojen takaisinmaksuja uusilla lainoilla.
Tietenkin kertaluonteista lainaa voidaan aina kierrättää, eli toisesta luottolaitoksesta haetaan lainaa, millä tuo velka aina kuitataan edellisessä pankissa, mutta se sitten edellyttää, että noita rahoja ei mihinkään muuhun käytetä. Mutta itse en tätä asiaa mitenkään järkevänä näe. Jos ihminen hankkii lainan vanhana henkilönä, niin periaatteessa hän voi jättää sen maksut perikunnalleen, mutta en usko heidän siitä kovin paljoa ilahtuvan. Tuolloin pitää maksuehdot vain neuvotella sellaiseksi, että henkilö ei enää tuolloin maksamisen alkaessa ole kyvykäs asumaan omassa kotonaan, ja tuolloin hän voi tarjota maata pantiksi. Jos tätä lainan ottamista ajatellaan esimerkiksi poliitikon näkökulmasta, niin tuolloin hän voi kyllä siirtää lainan takaisinmaksua seuraajilleen, joita ovat sitten seuraavassa parlamentissa istuvat henkilöt.
Tässä tapauksessa sitten voidaan esimerkiksi lainan takaisinmaksu laittaa seuraavien poliitikkojen vastuulle, ja heitä voidaan syyttää tuolloin liian helpoista myönnytyksistä esimerkiksi juuri lainojen takaisinmaksujen yhteydessä Ja onhan tuolloin valtiolla aina mahdollisuus jättää lainat maksamatta, mutta sitten seuraa pieni kysymys, eli mitä jos joku oikeasti toimii niin, että ei maksa velkojaan. Ei siitä nyt ehkä suorastaan sotaa syty, mutta sitten kuitenkin saattaa lainojen hakeminen olla jatkossa hiukan työläämpää, koska tuota edellistä rahaa ei olla saatu takaisin. Se saattaa vaikuttaa esimerkiksi valtion luottoluokitukseen, sekä siihen että yhtiöt jättävät sellaisen maan, joka osoittautui epäluotettavaksi kumppaniksi.
Eli tietenkin omaisuuden kansallistaminen Kuuban malliin voi kuulostaa asialta, jolla kansallinen selkäranka saadaan suoraksi, mutta sitten seurauksena saattaa olla se, että valtio jää kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle, ja tuolloin eivät sen tuotteet mene oikein kaupaksi, kun valtiolle tulee epäluotettava maine. Ja tietenkin katuparlamentti on loistava keino saada ulkomaiset sijoittajat kaikkoamaan maasta, koska nuo sijoittajat varmasti pelkäävät silloin turvallisuutensa puolesta, ja tuolloin jäävät investoinnit tekemättä.
Kun poliitikko tai poliittinen päättäjä epäonnistuu tehtävässään, niin silloin hän saattaa ikään kuin lahjoa äänestäjiä lupaamalla esimerkiksi suoraan tulonlisäystä ihmisille, jos he äänestävät häntä, ja tietenkin esimerkiksi sosiaalitukien sekä muiden vastaavien asioiden lupaaminen on hienolta kuulostavaa toimintaa. Mutta sitten seuraa pieni ongelma, nimittäin jos yhteiskunnan toimesta aletaan jakaa rahaa, niin silloin tuota rahaa pitää jossain olla tai sitä pitää johonkin hankkia, koska yhteiskunnan raha on valtion rahaa. Vaikka valtiolla olisi suuret tulot sekä suuri kassa, niin ei se vi loputtomiin vain jakaa rahaa ympäriinsä.
Vaikka valtioiden kassat ovat valtavan suuria, niin kuitenkaan millään valtiolla ei ole loputtomiin varaa syytää rahoitusta esimerkiksi toimeentulo- tai muuhun tukeen ja tietenkin esimerkiksi infrastruktuurin ylläpito vaatii rahoitusta. Kun sitten lähdetään vaaleissa lupaamaan sitä, että ihmisille annetaan lisää rahaa taskuun, niin se merkitsee tietenkin sitä, että joko valtiossa aletaan verottaa yrityksiä enemmän, tai nostetaan esimerkiksi arvonlisäveroa, mikä sitten saa aikaan sen, että tuon tulon noston vaikutus on tavallisen ihmisen kukkarossa tasan nolla, koska tuo raha mikä jaetaan esimerkiksi juuri toimeentulotukena tai keinotekoisten työpaikkojen muodossa täytyy sitten jostain saada.
Jos kaikki uudet työpaikat ovat valtion rahoittamia, niin silloin seuraa se, että ne eivät tuo valtiolle verotuloja, joista valtion tulot muodostuvat. Se sitten muuttaa tilanteen ongelmalliseksi kaikkien kannalta. Toki esimerkiksi lainan hakeminen saattaa olla tuolloin oikeastaan hyvältä kuulostava vaihtoehto, koska se tuo sitten rahoitusta valtion kassaan, mutta lainan takaisinmaksu taas on kuin ongelmaa siirrettäisiin seuraaville päättäjille. Tilannetta, missä valtio korjaa talouttaan lainarahalla voidaan verrata samaan, kuin jos yksityishenkilö alkaisi tehdä sitä, että rahoittaa lainojen takaisinmaksuja uusilla lainoilla.
Tietenkin kertaluonteista lainaa voidaan aina kierrättää, eli toisesta luottolaitoksesta haetaan lainaa, millä tuo velka aina kuitataan edellisessä pankissa, mutta se sitten edellyttää, että noita rahoja ei mihinkään muuhun käytetä. Mutta itse en tätä asiaa mitenkään järkevänä näe. Jos ihminen hankkii lainan vanhana henkilönä, niin periaatteessa hän voi jättää sen maksut perikunnalleen, mutta en usko heidän siitä kovin paljoa ilahtuvan. Tuolloin pitää maksuehdot vain neuvotella sellaiseksi, että henkilö ei enää tuolloin maksamisen alkaessa ole kyvykäs asumaan omassa kotonaan, ja tuolloin hän voi tarjota maata pantiksi. Jos tätä lainan ottamista ajatellaan esimerkiksi poliitikon näkökulmasta, niin tuolloin hän voi kyllä siirtää lainan takaisinmaksua seuraajilleen, joita ovat sitten seuraavassa parlamentissa istuvat henkilöt.
Tässä tapauksessa sitten voidaan esimerkiksi lainan takaisinmaksu laittaa seuraavien poliitikkojen vastuulle, ja heitä voidaan syyttää tuolloin liian helpoista myönnytyksistä esimerkiksi juuri lainojen takaisinmaksujen yhteydessä Ja onhan tuolloin valtiolla aina mahdollisuus jättää lainat maksamatta, mutta sitten seuraa pieni kysymys, eli mitä jos joku oikeasti toimii niin, että ei maksa velkojaan. Ei siitä nyt ehkä suorastaan sotaa syty, mutta sitten kuitenkin saattaa lainojen hakeminen olla jatkossa hiukan työläämpää, koska tuota edellistä rahaa ei olla saatu takaisin. Se saattaa vaikuttaa esimerkiksi valtion luottoluokitukseen, sekä siihen että yhtiöt jättävät sellaisen maan, joka osoittautui epäluotettavaksi kumppaniksi.
Eli tietenkin omaisuuden kansallistaminen Kuuban malliin voi kuulostaa asialta, jolla kansallinen selkäranka saadaan suoraksi, mutta sitten seurauksena saattaa olla se, että valtio jää kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle, ja tuolloin eivät sen tuotteet mene oikein kaupaksi, kun valtiolle tulee epäluotettava maine. Ja tietenkin katuparlamentti on loistava keino saada ulkomaiset sijoittajat kaikkoamaan maasta, koska nuo sijoittajat varmasti pelkäävät silloin turvallisuutensa puolesta, ja tuolloin jäävät investoinnit tekemättä.
Yhteiskunnan suhde rikokseen on monimutkainen, ja hirviön päälle on helppo vierittää asioita, joita hän ei ole ehkä edes tehnyt.
Kimmo Huosionmaa
Rikostutkijan pitää aina muistaa se, että vaikka hänen silmissään tapaus vaikuttaisi ensin aivan helposti selvitettävissä olevalta, koska tekijä on jäänyt ehkä kiinni verekseltään verinen veitsi kädessään, niin joskus on asioita, jotka saavat tukijan palaamaan takaisin tuohon asiaan. Yksi niistä on se, että joku toimii tuona päivänä hiukan toisin kuin normaalisti. Eli hän saattaa esimerkiksi olla poissa diskosta, kun uhrin päälle on käyty.
Tai sitten hän on saattanut esimerkiksi jättää uhrin hakematta vaikkapa ravintolan edestä, vaikka hän on joka kerran tehnyt niin, koska tuo kaveri on saattanut olla vuosia öisin töissä tuolla alueella ehkä toisessa ravintolassa tai jossain muussa tehtävässä, ja sitten hän on töistä lähtiessään käynyt hakemassa tuon uhrin. Mutta sinä päivänä hän onkin vilustunut. Tuolloin rikostutkija voi kyllä miettiä sitä, että olisiko kyseessä palkkamurha tai teko, joka on tehty yllytyksen seurauksena. Ja vaikka esimerkiksi psyykkisesti sairas ihminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi kovin sopivalta ehdokkaalta, joka toimii yksin, niin kuitenkin myös nuo ihmiset voiva toimia palkkamurhaajana jossain tapauksessa.
Sarjamurhaajat ovat vaarallisimpia ihmisiä, joita yhteiskunta on koskaan luonut. Kun tuollainen ihminen jää kiinni, niin silloin tutkijoiden on selvitettävä se, millä tavoin hän oli saanut päähänsä ryhtyä tekemään murhia? Eli miten hän valitsi ensimmäisen uhrinsa? Mikäli ensimmäistä uhria on tarkkailtu tai sarjamurhaaja vaanii vain osaa uhreistaan, niin silloin täytyy tutkijan selvittää se, millä perusteella tuo hirviö valitsee ne, joita vaanii? Eli ovatko nuo henkilöt, joita murhaaja on varjostanut jotenkin erikoisia, vai onko hän saanut niistä palkkion? Ja ovatko muut uhrit "vain" huvittelua, vai onko niiden tarkoitus naamioida esimerkiksi Mafian määräämät murhat sarjamurhaajan tekemiksi, koska tuollainen ihmishirviö on hyvä syntipukki, jonka syyksi voidaan laittaa melkein mitä hyvänsä, eli tässä tullaan sitten rikostutkijoiden kyynisimpään ongelmaan, eli "jos ihminen on tunnustuksensa mukaan surmannut 49 ihmistä viidestäkymmenestä , niin kuka on surmannut sen viimeisen uhrin, joka tuossa sarjassa on?".
Eli miksi murhaaja ei tuota yhtä tekoa tunnusta. Mitä erikoista siinä on? Hän viettää kuitenkin lopun ikänsä tai ainakin merkittävän osan elämästään mielisairaalassa noiden tekojen takia. Tässä oletetaan tietenkin, että tuo henkilö on siis osoitettavissa syylliseksi myös muilla keinoin, ja tunnustus on saatu niin, että myös sitä voidaan käyttää oikeudessa. Tuollainen ihminen on tietenkin hyvin inhottava, joten hänen päälleen on helppoa vierittää myös muiden tekemiä rikoksia, ja jos tutkija uskoo kaiken maailman satuja, niin silloin saattaa joku murhaaja päästä kuin koira veräjästä, kun hän laittaa oman tekonsa tuollaisen "Hannibal Lecterin" niskoille.
Jos ajatellaan psyykkisesti sairaan ihmisen suhdetta väkivaltaan, niin silloin pitää muistaa se, että psyykkisesti häiriintynyt henkilö saattaa kokea esimerkiksi rakkauden toisin kuin me muut, mikä sitten saattaa tehdä hänestä vaarallisen lähiympäristölleen. Eli hän ei kykene erottamaan sitä, mikä on oikein ja mikä taas on väärin. Psykoottinen henkilö saattaa kuvitella, että joku uhkaa hänen rakkauden kohdettaan, ja sitten hyökätä tuollaisen ihmisen päälle, jota hän kuvittelee rakkauden kohteensa viholliseksi.
Psykoosissa ihmisen suhde todellisuuteen on muuttunut, ja hän saattaa esimerkiksi tuntea niin sanottua "kaukorakkautta", jotain henkilöä kohtaan, ja tuolloin kyseinen henkilö voi sitten haluta tehdä ihastuksen kohteeseen vaikutuksen esiintymällä esimerkiksi juuri hengenpelastajana, jolloin hän ehkä hyökkää tuon kohteen seuralaisen kimppuun puukko kädessään, kun hän haluaa osoittaa rakkauttaan. Syy miksi tällaisen henkilön henkilötietoja tai psykiatrille kertomia asioita ei saisi lähteä levittelemään mihinkään on se, että tuollainen henkilö on helpommin yllytettävissä tekemään asioita, joista sitten jää ikuisia traumoja kaikille asianosaisille.
Psykoottinen henkilö on joissakin tapauksissa yllytetty hyökkäämään jonkun ihmisen päälle, sekä surmaamaan uhrinsa siten, että uhrin on väitetty potevan parantumatonta tautia kuten syöpää, jolloin sitten tuo psykoottinen ihminen on tehnyt "eutanasian", mikä tarkoittaa sitä, että hän surmaa uhrin, sekä aiheuttaa äärimmäistä tuskaa tämän lähipiirille. Joskus on käynyt niin, että julkisuuden henkilö on joutunut murhan uhriksi siksi, että tämä ei ole pyytänyt jotain "fania" mukaan bileisiin, ja silloin on tämä henkilö tuntenut saavansa "pakit". Eräissä tapauksissa esimerkiksi juuri torjuttu rakkaus on saanut henkilön hyökkäämään ihastuksensa kohteen päälle, ja tekemään murhan.
Rikostutkijan pitää aina muistaa se, että vaikka hänen silmissään tapaus vaikuttaisi ensin aivan helposti selvitettävissä olevalta, koska tekijä on jäänyt ehkä kiinni verekseltään verinen veitsi kädessään, niin joskus on asioita, jotka saavat tukijan palaamaan takaisin tuohon asiaan. Yksi niistä on se, että joku toimii tuona päivänä hiukan toisin kuin normaalisti. Eli hän saattaa esimerkiksi olla poissa diskosta, kun uhrin päälle on käyty.
Tai sitten hän on saattanut esimerkiksi jättää uhrin hakematta vaikkapa ravintolan edestä, vaikka hän on joka kerran tehnyt niin, koska tuo kaveri on saattanut olla vuosia öisin töissä tuolla alueella ehkä toisessa ravintolassa tai jossain muussa tehtävässä, ja sitten hän on töistä lähtiessään käynyt hakemassa tuon uhrin. Mutta sinä päivänä hän onkin vilustunut. Tuolloin rikostutkija voi kyllä miettiä sitä, että olisiko kyseessä palkkamurha tai teko, joka on tehty yllytyksen seurauksena. Ja vaikka esimerkiksi psyykkisesti sairas ihminen saattaa vaikuttaa esimerkiksi kovin sopivalta ehdokkaalta, joka toimii yksin, niin kuitenkin myös nuo ihmiset voiva toimia palkkamurhaajana jossain tapauksessa.
Sarjamurhaajat ovat vaarallisimpia ihmisiä, joita yhteiskunta on koskaan luonut. Kun tuollainen ihminen jää kiinni, niin silloin tutkijoiden on selvitettävä se, millä tavoin hän oli saanut päähänsä ryhtyä tekemään murhia? Eli miten hän valitsi ensimmäisen uhrinsa? Mikäli ensimmäistä uhria on tarkkailtu tai sarjamurhaaja vaanii vain osaa uhreistaan, niin silloin täytyy tutkijan selvittää se, millä perusteella tuo hirviö valitsee ne, joita vaanii? Eli ovatko nuo henkilöt, joita murhaaja on varjostanut jotenkin erikoisia, vai onko hän saanut niistä palkkion? Ja ovatko muut uhrit "vain" huvittelua, vai onko niiden tarkoitus naamioida esimerkiksi Mafian määräämät murhat sarjamurhaajan tekemiksi, koska tuollainen ihmishirviö on hyvä syntipukki, jonka syyksi voidaan laittaa melkein mitä hyvänsä, eli tässä tullaan sitten rikostutkijoiden kyynisimpään ongelmaan, eli "jos ihminen on tunnustuksensa mukaan surmannut 49 ihmistä viidestäkymmenestä , niin kuka on surmannut sen viimeisen uhrin, joka tuossa sarjassa on?".
Eli miksi murhaaja ei tuota yhtä tekoa tunnusta. Mitä erikoista siinä on? Hän viettää kuitenkin lopun ikänsä tai ainakin merkittävän osan elämästään mielisairaalassa noiden tekojen takia. Tässä oletetaan tietenkin, että tuo henkilö on siis osoitettavissa syylliseksi myös muilla keinoin, ja tunnustus on saatu niin, että myös sitä voidaan käyttää oikeudessa. Tuollainen ihminen on tietenkin hyvin inhottava, joten hänen päälleen on helppoa vierittää myös muiden tekemiä rikoksia, ja jos tutkija uskoo kaiken maailman satuja, niin silloin saattaa joku murhaaja päästä kuin koira veräjästä, kun hän laittaa oman tekonsa tuollaisen "Hannibal Lecterin" niskoille.
Jos ajatellaan psyykkisesti sairaan ihmisen suhdetta väkivaltaan, niin silloin pitää muistaa se, että psyykkisesti häiriintynyt henkilö saattaa kokea esimerkiksi rakkauden toisin kuin me muut, mikä sitten saattaa tehdä hänestä vaarallisen lähiympäristölleen. Eli hän ei kykene erottamaan sitä, mikä on oikein ja mikä taas on väärin. Psykoottinen henkilö saattaa kuvitella, että joku uhkaa hänen rakkauden kohdettaan, ja sitten hyökätä tuollaisen ihmisen päälle, jota hän kuvittelee rakkauden kohteensa viholliseksi.
Psykoosissa ihmisen suhde todellisuuteen on muuttunut, ja hän saattaa esimerkiksi tuntea niin sanottua "kaukorakkautta", jotain henkilöä kohtaan, ja tuolloin kyseinen henkilö voi sitten haluta tehdä ihastuksen kohteeseen vaikutuksen esiintymällä esimerkiksi juuri hengenpelastajana, jolloin hän ehkä hyökkää tuon kohteen seuralaisen kimppuun puukko kädessään, kun hän haluaa osoittaa rakkauttaan. Syy miksi tällaisen henkilön henkilötietoja tai psykiatrille kertomia asioita ei saisi lähteä levittelemään mihinkään on se, että tuollainen henkilö on helpommin yllytettävissä tekemään asioita, joista sitten jää ikuisia traumoja kaikille asianosaisille.
Psykoottinen henkilö on joissakin tapauksissa yllytetty hyökkäämään jonkun ihmisen päälle, sekä surmaamaan uhrinsa siten, että uhrin on väitetty potevan parantumatonta tautia kuten syöpää, jolloin sitten tuo psykoottinen ihminen on tehnyt "eutanasian", mikä tarkoittaa sitä, että hän surmaa uhrin, sekä aiheuttaa äärimmäistä tuskaa tämän lähipiirille. Joskus on käynyt niin, että julkisuuden henkilö on joutunut murhan uhriksi siksi, että tämä ei ole pyytänyt jotain "fania" mukaan bileisiin, ja silloin on tämä henkilö tuntenut saavansa "pakit". Eräissä tapauksissa esimerkiksi juuri torjuttu rakkaus on saanut henkilön hyökkäämään ihastuksensa kohteen päälle, ja tekemään murhan.
maanantai 10. joulukuuta 2018
Miksi meidän suomalaisten pitää aina vihata jotain?
Kimmo Huosionmaa
Me suomalaiset olemme kovia vihaamaan muita ihmisiä. Tässä kirjoituksessa mietin, mitä kaikkea ihminen voi oikeasti vihata, ja kyllä niitä vihan kohteita aika paljon löytyi, vaikka toki muutama noista tuiki tärkeistä asioista on päässyt unohtumaan, ja minä vihaan unohtamista. Ei ole mukavaa vaihtaa salasanaa tietokoneeseen, ja sitten kiireessä unohtaa se. Tässä viime itsenäisyyspäivänä oli taas maassamme mielenosoituksia, joissa natsiliput heiluivat, ja ulkomaalaisia vaadittiin poistumaan maasta. Toisissa mielenosoituksissa taas natseja vaadittiin poistumaan Helsingin Kallioista, jossa asuu ihmisiä naapureina rosvot ja kytät. Mielenkiintoista miten maassamme asioihin suhtaudutaan, ja ainahan täällä sellaisia ihmisiä löytyy, joita voidaan vihata oikein kunnolla. Viha täyttää ihmisten mielen, kun he katsovat natseja, muukalaisia, sotia sekä poliiseja, vankeja, vapaamuurareita sekä kodittomia ja muita, joiden joukkoon he eivät katso voivansa kuulua, ja se sitten pitää kaikille kertoa.
Tällöin istuin ja mietin tovin, miten tätä asiaa tässä voisin kommentoida, tuntematta vihaa esimerkiksi ihmisvihaajia kohtaan. Tulin sitten siihen tulokseen, että olipa hyvä, että Oskari Tokoi sekä Suomen senaatti aikoinaan julistivat maamme itsenäiseksi juuri 6. Joulukuuta, jolloin ei samaa hurmosta tarvinnut kokea, kuin esimerkiksi Suomen voittaessa kultaa jääkiekosta vuonna 1995, jolloin kansa oli riemusta soikeana, vaikka ruotsalaisia hiukan hiukan vihattiin, koska he tapansa mukaan yrittivät tehdä maalin Suomen verkkoon.
Toki vuonna 1917 vihattiin kommunisteja, eli "punaisia", joiden tunnuksena oli hihassa oleva punainen nauha, jotka taas vihasivat "valkoisia", joiden hihassa oli valkoinen nauha. Siinä voidaan todeta nuorison pehmenneen aika tavalla, kun ei enää kivääri olalla olla merkkipäivää ottamassa vastaan, ja tuolloin vanha taas huokaa, että mihin nuorison arvot ovatkaan menossa, kun ei saatu edes kunnon kapinaa aikaan. Muistellessa esimerkiksi uutiskuvien kautta minulle välittynyttä "Vanhan valtausta" vuonna 1968 sekä vuoden 1917 tapahtumia, niin aika löysältä tuo toiminta tuolloin vuonna "95" näytti, vaikka tietenkin tuo kulta nosti kansallistunnetta.
Tuolloin vanhaan hyvään aikaan, mistä vaari ja hänen isänsä puhuivat eli vuosina 1917 sekä 1968 tietenkin asiat olivat paljon vakavampia, kuin vuonna 1995, ja vuonna 1917 saattoi luoti tulla päähän, jos sattui väärä nauha käteen. Ja sen jälkeen koko kansa alkoi yhdessä vihata Venäläisiä, joita vastaan käytiin kaksi sotaa. Tämän jälkeen viha kohdistui yllättäen sodanlietsojiin sekä kaikkeen, mikä ei kuulunut rauhan aatetta kannattavien sosialistien hyväksymään toimintaan. Sitten Neuvostoliitto hävisi, ja kansalliseen identiteettiin tuli sellainen muutos, että alettiin vihata niitä, jotka olivat yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.
Vihaamiseen kuuluu tietenkin sellainen asia, että kaikkien kuuluu aina vihata jotain asiaa, mikä kerrotaan tietenkin jossain lehdessä. Meillä tietenkin on kansallinen identiteettimme, jota muiden pitää kunnioittaa, mutta mitä sitten jos joku on buddhalainen tai joku uutukaisen uskonnon kannattaja. Meillä Suomessa tietääkseni on uskonnonvapaus, joka määrittää sen, että mitä tahansa uskontoa saa kannattaa tai harjoittaa, jos siitä ei ole muille haittaa kuten meluamista tai jotain kauhean hajuisia suitsukkeita ei kai saa polttaa ainakaan rappukäytävässä. Eikä marihuana ole sallittua missään uskonnollisissa menoissa, koska se on kielletty laissa. Ja tietenkin me voimme vihata kaikkia rauhanliikkeeseen kuuluvia, kun he ovat muka tuota marihuanaa polttaneet. He puolestaan voivat sitten vihata kaikkia poliiseja sekä upseereita, kun nämä ovat niin kauhean militaristisia.
Mutta sitten tietenkin me voimme taas ryhtyä vihaamaan erilaisia ihmisiä, koska vihaaminen on todella mukava tapa viettää aikaa. Siinä sitten voi jokainen itse miettiä, mitä tapahtuu, jos vaikka jokainen meistä ryhtyisi esimerkiksi perustamaan itse sellaista suojeluskuntaa, joka heittää vihan kohteet pois maastamme. Mutta sitten kohtaamme sen, että tuo asia saa aikaan vihaa sekä me voimme saada siitä sitten vaikka rikosrekisterin, kun ryhdymme purkamaan vihaa johonkin sivulliseen. Tai sitten saamme nenillemme, kun joku alkaa puolustaa itseään meidän vihalta, joka täyttää mielemme joka kerran kun näemme jotain, mikä ei meitä miellytä.
Tässä sitten mietin yksi päivä, että minkä takia ihmisille kerrotaan aina esimerkiksi haastateltavien vaatteita? Mitä se mihinkään haastatteluun kuuluu, mitä henkilöllä on päällä, tai mistä kaupungista esimerkiksi poliisi tai joku muu univormua käyttävä henkilö on kotoisin? Jokainen meistä varmaan tietää sen, mitä tuli aamulla laitettua päälle, ja eiköhän se aivan jokaisen oma asia ole, missä vaatteissa kotona oleilee tai mitä laittaa aamulla suuhun? Joten tässä lopussa päätän kirjoituksen sanaan harkittuun, eli miksi meidän suomalaisten pitää aina vihata jotain. Itse mietin miten paljon vihaan vihakirjoittajia, joiden viha kohdistuu ihmisiin, jotka vihaavat länsimaisia henkilöitä.
Me suomalaiset olemme kovia vihaamaan muita ihmisiä. Tässä kirjoituksessa mietin, mitä kaikkea ihminen voi oikeasti vihata, ja kyllä niitä vihan kohteita aika paljon löytyi, vaikka toki muutama noista tuiki tärkeistä asioista on päässyt unohtumaan, ja minä vihaan unohtamista. Ei ole mukavaa vaihtaa salasanaa tietokoneeseen, ja sitten kiireessä unohtaa se. Tässä viime itsenäisyyspäivänä oli taas maassamme mielenosoituksia, joissa natsiliput heiluivat, ja ulkomaalaisia vaadittiin poistumaan maasta. Toisissa mielenosoituksissa taas natseja vaadittiin poistumaan Helsingin Kallioista, jossa asuu ihmisiä naapureina rosvot ja kytät. Mielenkiintoista miten maassamme asioihin suhtaudutaan, ja ainahan täällä sellaisia ihmisiä löytyy, joita voidaan vihata oikein kunnolla. Viha täyttää ihmisten mielen, kun he katsovat natseja, muukalaisia, sotia sekä poliiseja, vankeja, vapaamuurareita sekä kodittomia ja muita, joiden joukkoon he eivät katso voivansa kuulua, ja se sitten pitää kaikille kertoa.
Tällöin istuin ja mietin tovin, miten tätä asiaa tässä voisin kommentoida, tuntematta vihaa esimerkiksi ihmisvihaajia kohtaan. Tulin sitten siihen tulokseen, että olipa hyvä, että Oskari Tokoi sekä Suomen senaatti aikoinaan julistivat maamme itsenäiseksi juuri 6. Joulukuuta, jolloin ei samaa hurmosta tarvinnut kokea, kuin esimerkiksi Suomen voittaessa kultaa jääkiekosta vuonna 1995, jolloin kansa oli riemusta soikeana, vaikka ruotsalaisia hiukan hiukan vihattiin, koska he tapansa mukaan yrittivät tehdä maalin Suomen verkkoon.
Toki vuonna 1917 vihattiin kommunisteja, eli "punaisia", joiden tunnuksena oli hihassa oleva punainen nauha, jotka taas vihasivat "valkoisia", joiden hihassa oli valkoinen nauha. Siinä voidaan todeta nuorison pehmenneen aika tavalla, kun ei enää kivääri olalla olla merkkipäivää ottamassa vastaan, ja tuolloin vanha taas huokaa, että mihin nuorison arvot ovatkaan menossa, kun ei saatu edes kunnon kapinaa aikaan. Muistellessa esimerkiksi uutiskuvien kautta minulle välittynyttä "Vanhan valtausta" vuonna 1968 sekä vuoden 1917 tapahtumia, niin aika löysältä tuo toiminta tuolloin vuonna "95" näytti, vaikka tietenkin tuo kulta nosti kansallistunnetta.
Tuolloin vanhaan hyvään aikaan, mistä vaari ja hänen isänsä puhuivat eli vuosina 1917 sekä 1968 tietenkin asiat olivat paljon vakavampia, kuin vuonna 1995, ja vuonna 1917 saattoi luoti tulla päähän, jos sattui väärä nauha käteen. Ja sen jälkeen koko kansa alkoi yhdessä vihata Venäläisiä, joita vastaan käytiin kaksi sotaa. Tämän jälkeen viha kohdistui yllättäen sodanlietsojiin sekä kaikkeen, mikä ei kuulunut rauhan aatetta kannattavien sosialistien hyväksymään toimintaan. Sitten Neuvostoliitto hävisi, ja kansalliseen identiteettiin tuli sellainen muutos, että alettiin vihata niitä, jotka olivat yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa.
Vihaamiseen kuuluu tietenkin sellainen asia, että kaikkien kuuluu aina vihata jotain asiaa, mikä kerrotaan tietenkin jossain lehdessä. Meillä tietenkin on kansallinen identiteettimme, jota muiden pitää kunnioittaa, mutta mitä sitten jos joku on buddhalainen tai joku uutukaisen uskonnon kannattaja. Meillä Suomessa tietääkseni on uskonnonvapaus, joka määrittää sen, että mitä tahansa uskontoa saa kannattaa tai harjoittaa, jos siitä ei ole muille haittaa kuten meluamista tai jotain kauhean hajuisia suitsukkeita ei kai saa polttaa ainakaan rappukäytävässä. Eikä marihuana ole sallittua missään uskonnollisissa menoissa, koska se on kielletty laissa. Ja tietenkin me voimme vihata kaikkia rauhanliikkeeseen kuuluvia, kun he ovat muka tuota marihuanaa polttaneet. He puolestaan voivat sitten vihata kaikkia poliiseja sekä upseereita, kun nämä ovat niin kauhean militaristisia.
Mutta sitten tietenkin me voimme taas ryhtyä vihaamaan erilaisia ihmisiä, koska vihaaminen on todella mukava tapa viettää aikaa. Siinä sitten voi jokainen itse miettiä, mitä tapahtuu, jos vaikka jokainen meistä ryhtyisi esimerkiksi perustamaan itse sellaista suojeluskuntaa, joka heittää vihan kohteet pois maastamme. Mutta sitten kohtaamme sen, että tuo asia saa aikaan vihaa sekä me voimme saada siitä sitten vaikka rikosrekisterin, kun ryhdymme purkamaan vihaa johonkin sivulliseen. Tai sitten saamme nenillemme, kun joku alkaa puolustaa itseään meidän vihalta, joka täyttää mielemme joka kerran kun näemme jotain, mikä ei meitä miellytä.
Tässä sitten mietin yksi päivä, että minkä takia ihmisille kerrotaan aina esimerkiksi haastateltavien vaatteita? Mitä se mihinkään haastatteluun kuuluu, mitä henkilöllä on päällä, tai mistä kaupungista esimerkiksi poliisi tai joku muu univormua käyttävä henkilö on kotoisin? Jokainen meistä varmaan tietää sen, mitä tuli aamulla laitettua päälle, ja eiköhän se aivan jokaisen oma asia ole, missä vaatteissa kotona oleilee tai mitä laittaa aamulla suuhun? Joten tässä lopussa päätän kirjoituksen sanaan harkittuun, eli miksi meidän suomalaisten pitää aina vihata jotain. Itse mietin miten paljon vihaan vihakirjoittajia, joiden viha kohdistuu ihmisiin, jotka vihaavat länsimaisia henkilöitä.
Vakoilu jatkuu Suomessa vilkkaana
Kimmo Huosionmaa
SUPO:n mukaan vakoilu Suomessa jatkuu vilkkaana, ja syy siihen on se, että meillä on erittäin hyvä osaaminen esimerkiksi korkean teknologian tuotteista, joita voidaan hyvin soveltaa esimerkiksi aseteollisuudessa sekä sotilaallisessa toiminnassa. Mobiililaitteiden avulla voidaan osoittaa kohteita sekä pitää yhteyttä kentällä olevaan henkilökuntaan erittäin tehokkaasti.Itsea asiassa normaalia kännykkää voidaan käyttää tähän tehtävään. Riittää että henkilö ottaa kohteesta kuvan, ja kävelee jonkin matkaa, ja sitten ottaa uuden kuvan samasta kohteesta.
Tuolloin kännykän asennon tunnistin käyttää kännykkää kuin teodroliittia, ja sitten voidaan tuo kohde paikantaa erittäin tarkasti. Jos käytössä on kaksi kännykkää, voi keskustietokone laskea tuon kolmion sekunnin murto-osassa, eli se paikantaa nuo kaksi kännykän käyttäjää, ja sitten vain vetää viivat, joiden yhtymäkohtaan suunnataan satelliitti-ohjautuva ase. Samoin mobiililaitteiden avulla voidaan paikallistaa omia joukkoja, jolloin esimerkiksi tulitukea antavien lentokoneiden on mahdollista pudottaa pomminsa lähemmäs omia joukkoja tai sellaiseen kulmaan, että joku este suojaa nimenomaan omia miehiä, jolloin tietenkin tulituki on tehokkaampaa. Myös mobiililaitteiden avulla voidaan kohteista lähettää kuvia hyökkäyksen aikana, jolloin sen tuhoutuminen kyetään toteamaan tehokkaasti.
Mobiililaite eli älypuhelin on tehokas monikäyttöinen väline, jonka avulla voidaan todeta esimerkiksi myös henkilön sydämmen syke, ja valvoa sitä, että täytyykö henkilön esimerkiksi juoda. Sen kameraa voidaan käyttää myös esimerkiksi apuna jonkun laitteen korjaamisessa sekä haavakuvan lähettämiseen lääkärille, ja samoin myös taitoa vaativat leikkaukset voidaan tehdä niin, että toinen pitää kännykkää kaverin olan yli, ja sitten lääkäri sen avulla ohjaa, mitä pitää tuossa tapauksessa tehdä. Toki esimerkiksi lääkintämiehellä tai kenttä-kirurgilla voi kännykkä telineessä olkapään päällä, ja sen avulla sitten tuo lääkäri neuvoo sen, mitä pitää tehdä. Olkapäälle laitettava teline on siitä hyvä, että toinen voi silloin esimerkiksi varmistaa yhteyden toimivuuden ja vaihtaa laitetta, jos siihen tulee toimintahäiriö ilman, että operaattori kovin paljoa häiriintyy.
Myös infrapunakameralla varustettu kännykkä varmasti on esimerkiksi pimeässä erittäin tervetullut keksintö, jonka avulla voidaan etsiä petoeläimiä sekä vihollisia pimeydestä. Kännykällä sekä sosiaalisen median sovelluksilla voidaan pitää yhteyttä esimerkiksi esikuntaan ilman, että kukaan huomaa mitään, ja esimerkiksi snapchatin avulla voi agentti tai sotilas saada ohjeita sekä välittää viestejä, joita ei muiden haluta näkevän. Ja monikäyttöisyys tietenkin tekee kännykästä tai älypuhelimesta "sveitsin armeijan linkkuveitsen", jonka avulla voidaan vähentää painoa. Tuo kännykkä voidaan kiinnittää lisä-akkuun sekä WLAN:in avulla myös satelliittilähettimeen, jolloin henkilö voi puhua tai lähettää viestejä esimerkiksi jostain Afrikan savannilta.
https://yle.fi/uutiset/3-10545912
SUPO:n mukaan vakoilu Suomessa jatkuu vilkkaana, ja syy siihen on se, että meillä on erittäin hyvä osaaminen esimerkiksi korkean teknologian tuotteista, joita voidaan hyvin soveltaa esimerkiksi aseteollisuudessa sekä sotilaallisessa toiminnassa. Mobiililaitteiden avulla voidaan osoittaa kohteita sekä pitää yhteyttä kentällä olevaan henkilökuntaan erittäin tehokkaasti.Itsea asiassa normaalia kännykkää voidaan käyttää tähän tehtävään. Riittää että henkilö ottaa kohteesta kuvan, ja kävelee jonkin matkaa, ja sitten ottaa uuden kuvan samasta kohteesta.
Tuolloin kännykän asennon tunnistin käyttää kännykkää kuin teodroliittia, ja sitten voidaan tuo kohde paikantaa erittäin tarkasti. Jos käytössä on kaksi kännykkää, voi keskustietokone laskea tuon kolmion sekunnin murto-osassa, eli se paikantaa nuo kaksi kännykän käyttäjää, ja sitten vain vetää viivat, joiden yhtymäkohtaan suunnataan satelliitti-ohjautuva ase. Samoin mobiililaitteiden avulla voidaan paikallistaa omia joukkoja, jolloin esimerkiksi tulitukea antavien lentokoneiden on mahdollista pudottaa pomminsa lähemmäs omia joukkoja tai sellaiseen kulmaan, että joku este suojaa nimenomaan omia miehiä, jolloin tietenkin tulituki on tehokkaampaa. Myös mobiililaitteiden avulla voidaan kohteista lähettää kuvia hyökkäyksen aikana, jolloin sen tuhoutuminen kyetään toteamaan tehokkaasti.
Mobiililaite eli älypuhelin on tehokas monikäyttöinen väline, jonka avulla voidaan todeta esimerkiksi myös henkilön sydämmen syke, ja valvoa sitä, että täytyykö henkilön esimerkiksi juoda. Sen kameraa voidaan käyttää myös esimerkiksi apuna jonkun laitteen korjaamisessa sekä haavakuvan lähettämiseen lääkärille, ja samoin myös taitoa vaativat leikkaukset voidaan tehdä niin, että toinen pitää kännykkää kaverin olan yli, ja sitten lääkäri sen avulla ohjaa, mitä pitää tuossa tapauksessa tehdä. Toki esimerkiksi lääkintämiehellä tai kenttä-kirurgilla voi kännykkä telineessä olkapään päällä, ja sen avulla sitten tuo lääkäri neuvoo sen, mitä pitää tehdä. Olkapäälle laitettava teline on siitä hyvä, että toinen voi silloin esimerkiksi varmistaa yhteyden toimivuuden ja vaihtaa laitetta, jos siihen tulee toimintahäiriö ilman, että operaattori kovin paljoa häiriintyy.
Myös infrapunakameralla varustettu kännykkä varmasti on esimerkiksi pimeässä erittäin tervetullut keksintö, jonka avulla voidaan etsiä petoeläimiä sekä vihollisia pimeydestä. Kännykällä sekä sosiaalisen median sovelluksilla voidaan pitää yhteyttä esimerkiksi esikuntaan ilman, että kukaan huomaa mitään, ja esimerkiksi snapchatin avulla voi agentti tai sotilas saada ohjeita sekä välittää viestejä, joita ei muiden haluta näkevän. Ja monikäyttöisyys tietenkin tekee kännykästä tai älypuhelimesta "sveitsin armeijan linkkuveitsen", jonka avulla voidaan vähentää painoa. Tuo kännykkä voidaan kiinnittää lisä-akkuun sekä WLAN:in avulla myös satelliittilähettimeen, jolloin henkilö voi puhua tai lähettää viestejä esimerkiksi jostain Afrikan savannilta.
https://yle.fi/uutiset/3-10545912
sunnuntai 9. joulukuuta 2018
Kun ihminen levittää väärää tietoa toisesta, niin silloin hän tekee asioita, joita ei ehkä edes tajua tekevänsä
Kimmo Huosionmaa
Tässä sitten vielä tänään eteeni tuli linkki erääseen videoon, missä kerrotaan tarina vanhasta miehestä, joka levittää tarinoita naapuristaan, mikä joutuu sitten oikeuteen. Kyseisessä kertomuksessa vanha mies väittää nuoremman varastaneen, ja sitten tuo nuorempi henkilö vapautetaan. Tästä kertomuksesta sitten voidaan vetää sellainen linkki elävään elämään, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kertovat toisista satuja. Yksi tapaus on vakuutuspetos, missä esimerkiksi kallista polkupyörää väitetään varastetuksi. Tuolloin saattaa olla niin, että kyseinen pyörä viedään esimerkiksi maalle tai sitten se muuten säilötään vaikkapa purettuna.
Tällaisten vakuutuspetosten kohdalla voi käydä niin, että joku alkaa syytellä paikallista nuorisoa tästä teosta, ja silloin edessä on hyvin ikävä oikeusjuttu, missä joku saattaa joutua maksamaan aiheettomia korvauksia. Samoin tuo ehkä viaton henkilö saattaa tuolloin saada rikosrekisterin, jonka takia hän sitten menettää esimerkiksi sotilasarvonsa sekä muita oikeuksia, joita puhdas rikosrekisteri oikeuttaa, ja tuolloin ihminen saattaa syyttömänä kärsiä erittäin vakavia seurauksia. Kyse on tällaisessa tapauksessa törkeästä valehtelusta, joka johtaa varmasti hyvin ikäviin seurauksiin, jos tuollainen valehtelija jää teosta kiinni.
Oikeudessa on syyttäjällä velvollisuus todistaa väitteensä todeksi, ja jos todistaja valehtelee oikeudessa, niin se on erittäin vakava teko, ja jos tuo valehtelija käyttää vielä univormua, niin silloin varmasti on kyseessä tapaus, mikä käsitellään erityistä ankaruutta osoittaen. Nimittäin väärä vala eli viranomaisen harhauttaminen oikeudessa on äärimmäisen vakava teko, mistä seuraa hyvin ikäviä asioita tuolle valehtelijalle. Ja rikoksesta saatu hyöty menee aina valtiolle, joten sen takia ei niitä kannata lähteä tekemään.
Heidän mielestään esimerkiksi vakuutuspetos, missä auton itse aiheutettuja vahinkoja on oikein vierittää muiden ihmisten syyksi, ja silloin tietenkin unohdetaan se, että vakuutuspetoksessa joku joutuu maksamaan toisen kuluja. Tällaisissa tapauksissa saattaa toisen ihmisen maksettavaksi tulla todella suuria summia rahaa, ja sitten vielä viedään maine, kun toinen ei suostu maksamaan olemattomia vahinkoja. Mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi vanhempi mies saa muut ihmiset uskomaan tarinoitaan, koska häntä vain jostain syystä halutaan uskoa. Ja tuolloin sitten nuorempaa henkilöä on jotenkin helppo uskoa.
Eräissä tapauksissa vanhemmat henkilöt ovat käyttäneet ikään kuin iän tuomaa arvovaltaa väärin hyväkseen, ja ryhtyneet vaatimaan esimerkiksi häätöä toiselle talon asukkaalle, koska heitä pitää ikään kuin vain totella. Tällaisissa tapauksissa sitten on saattanut käydä niin, että tuollainen ehkä hyvinkin kosteaa elämää viettävä henkilö on saanut muut uskomaan, että hän hänen naapurinsa pitää meteliä, ja on siksi velvollinen muuttamaan talosta pois. Tällaisissa tapauksissa saattaa olla kyse siitä, että vanhempi henkilö haluaa vain näyttää valtansa sekä sen, että häntä vain halutaan uskoa, kun on aina ennenkin uskottu. Ja sitten eteen tulee tilanne, missä kyseistä henkilöä epäillään vakavasta rikoksesta.
Eräissä tapauksissa esimerkiksi sellainen asia, kuin ajoneuvon omistaminen on saanut jotkut ihmiset uskomaan, että suojatielle saa parkkeerata. Vaikka tietenkään pyörätien jatke ei ole suojatie, eli ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä, niin kuitenkaan kenenkään yli ei saa tahallaan ajaa autolla. Tuosta asiasta on linkki toimittaja Hannu Karpon videoon, jossa pyörällä ajava henkilö on tietenkin hieman epämääräisen oloinen, mutta kuitenkaan ei suojatielle saa edelleenkään pysähtyä ainakaan autolla. Katkoviivalla merkitty alue ei ole suojatie, vaan pyörätien jatke, ja pyörällä ei saa ajaa jalankulkijoille varatulla alueella. Tuo tarkoittaa että jalankulkijaa on väistettävä joka tapauksessa eikä suojatielle, mikä on varattu kävelijöille saa pysähtyä, vaikka joskus saattaa ajoneuvo vahingossa siihen mennä, mutta kuten sanoin, niin silloin teko on lainvastainen, ja jos sitten tuolle suojatielle pysähtyy insinööri-ajon yhteydessä, niin siitä suoritus hylätään.Toki jos oikeasti asiaa tarkastellaan, niin silloin kuitenkin pitää sen verran ajaa eteenpäin, että kuljettaja näkee esteettä kumpaankin suuntaan, jolloin kukaan ei tule kylkeen.
Jos palataan vakuutuspetoksiin, niin silloin tällöin käy niin, että joku ajaa oikealta eteen, eli tuo oikealta tuleva ei viitsi katsoa kumpaankin suuntaan, koska hän olettaa että, oikealta tulevaa pitää väistää. Tuolloin kannattaa kuitenkin katsoa, että siinä ei ole keltaista kärkikolmiota, jolloin kolmion takaa tuleva on väistämisvelvollinen. Stop merkin kohdalla taas pitää aina pysähtyä. Mutta jos asiaa ajatellaan vakuutuspetoksen kannalta, niin silloin kannattaa myös katsoa, että vasemmalta ei tule rekkaa, joka saattaa sitten aiheuttaa todella pahaa tuhoa. Mutta tietenkin tällaisissa tapauksissa laki on puolella, jos oikealta tuleva on odottanut 30 minuuttia paikassa, missä ei ole kolmiota, ja sitten syöksyy toisen auton eteen.
Suojatie-video
https://www.youtube.com/watch?v=a8iStWHmEq4
Huhu-video
https://www.facebook.com/ArvostettuFI/videos/1621122054639733/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojatie
https://www.liikenneturva.fi/fi/kampanjat/sina-teet-suojatien
https://www.nelivetoa.fi/2014/11/kevyen-liikenteen-saannot-autoilijalle/
Tässä sitten vielä tänään eteeni tuli linkki erääseen videoon, missä kerrotaan tarina vanhasta miehestä, joka levittää tarinoita naapuristaan, mikä joutuu sitten oikeuteen. Kyseisessä kertomuksessa vanha mies väittää nuoremman varastaneen, ja sitten tuo nuorempi henkilö vapautetaan. Tästä kertomuksesta sitten voidaan vetää sellainen linkki elävään elämään, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kertovat toisista satuja. Yksi tapaus on vakuutuspetos, missä esimerkiksi kallista polkupyörää väitetään varastetuksi. Tuolloin saattaa olla niin, että kyseinen pyörä viedään esimerkiksi maalle tai sitten se muuten säilötään vaikkapa purettuna.
Tällaisten vakuutuspetosten kohdalla voi käydä niin, että joku alkaa syytellä paikallista nuorisoa tästä teosta, ja silloin edessä on hyvin ikävä oikeusjuttu, missä joku saattaa joutua maksamaan aiheettomia korvauksia. Samoin tuo ehkä viaton henkilö saattaa tuolloin saada rikosrekisterin, jonka takia hän sitten menettää esimerkiksi sotilasarvonsa sekä muita oikeuksia, joita puhdas rikosrekisteri oikeuttaa, ja tuolloin ihminen saattaa syyttömänä kärsiä erittäin vakavia seurauksia. Kyse on tällaisessa tapauksessa törkeästä valehtelusta, joka johtaa varmasti hyvin ikäviin seurauksiin, jos tuollainen valehtelija jää teosta kiinni.
Oikeudessa on syyttäjällä velvollisuus todistaa väitteensä todeksi, ja jos todistaja valehtelee oikeudessa, niin se on erittäin vakava teko, ja jos tuo valehtelija käyttää vielä univormua, niin silloin varmasti on kyseessä tapaus, mikä käsitellään erityistä ankaruutta osoittaen. Nimittäin väärä vala eli viranomaisen harhauttaminen oikeudessa on äärimmäisen vakava teko, mistä seuraa hyvin ikäviä asioita tuolle valehtelijalle. Ja rikoksesta saatu hyöty menee aina valtiolle, joten sen takia ei niitä kannata lähteä tekemään.
Heidän mielestään esimerkiksi vakuutuspetos, missä auton itse aiheutettuja vahinkoja on oikein vierittää muiden ihmisten syyksi, ja silloin tietenkin unohdetaan se, että vakuutuspetoksessa joku joutuu maksamaan toisen kuluja. Tällaisissa tapauksissa saattaa toisen ihmisen maksettavaksi tulla todella suuria summia rahaa, ja sitten vielä viedään maine, kun toinen ei suostu maksamaan olemattomia vahinkoja. Mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi vanhempi mies saa muut ihmiset uskomaan tarinoitaan, koska häntä vain jostain syystä halutaan uskoa. Ja tuolloin sitten nuorempaa henkilöä on jotenkin helppo uskoa.
Eräissä tapauksissa vanhemmat henkilöt ovat käyttäneet ikään kuin iän tuomaa arvovaltaa väärin hyväkseen, ja ryhtyneet vaatimaan esimerkiksi häätöä toiselle talon asukkaalle, koska heitä pitää ikään kuin vain totella. Tällaisissa tapauksissa sitten on saattanut käydä niin, että tuollainen ehkä hyvinkin kosteaa elämää viettävä henkilö on saanut muut uskomaan, että hän hänen naapurinsa pitää meteliä, ja on siksi velvollinen muuttamaan talosta pois. Tällaisissa tapauksissa saattaa olla kyse siitä, että vanhempi henkilö haluaa vain näyttää valtansa sekä sen, että häntä vain halutaan uskoa, kun on aina ennenkin uskottu. Ja sitten eteen tulee tilanne, missä kyseistä henkilöä epäillään vakavasta rikoksesta.
Eräissä tapauksissa esimerkiksi sellainen asia, kuin ajoneuvon omistaminen on saanut jotkut ihmiset uskomaan, että suojatielle saa parkkeerata. Vaikka tietenkään pyörätien jatke ei ole suojatie, eli ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä, niin kuitenkaan kenenkään yli ei saa tahallaan ajaa autolla. Tuosta asiasta on linkki toimittaja Hannu Karpon videoon, jossa pyörällä ajava henkilö on tietenkin hieman epämääräisen oloinen, mutta kuitenkaan ei suojatielle saa edelleenkään pysähtyä ainakaan autolla. Katkoviivalla merkitty alue ei ole suojatie, vaan pyörätien jatke, ja pyörällä ei saa ajaa jalankulkijoille varatulla alueella. Tuo tarkoittaa että jalankulkijaa on väistettävä joka tapauksessa eikä suojatielle, mikä on varattu kävelijöille saa pysähtyä, vaikka joskus saattaa ajoneuvo vahingossa siihen mennä, mutta kuten sanoin, niin silloin teko on lainvastainen, ja jos sitten tuolle suojatielle pysähtyy insinööri-ajon yhteydessä, niin siitä suoritus hylätään.Toki jos oikeasti asiaa tarkastellaan, niin silloin kuitenkin pitää sen verran ajaa eteenpäin, että kuljettaja näkee esteettä kumpaankin suuntaan, jolloin kukaan ei tule kylkeen.
Jos palataan vakuutuspetoksiin, niin silloin tällöin käy niin, että joku ajaa oikealta eteen, eli tuo oikealta tuleva ei viitsi katsoa kumpaankin suuntaan, koska hän olettaa että, oikealta tulevaa pitää väistää. Tuolloin kannattaa kuitenkin katsoa, että siinä ei ole keltaista kärkikolmiota, jolloin kolmion takaa tuleva on väistämisvelvollinen. Stop merkin kohdalla taas pitää aina pysähtyä. Mutta jos asiaa ajatellaan vakuutuspetoksen kannalta, niin silloin kannattaa myös katsoa, että vasemmalta ei tule rekkaa, joka saattaa sitten aiheuttaa todella pahaa tuhoa. Mutta tietenkin tällaisissa tapauksissa laki on puolella, jos oikealta tuleva on odottanut 30 minuuttia paikassa, missä ei ole kolmiota, ja sitten syöksyy toisen auton eteen.
Suojatie-video
https://www.youtube.com/watch?v=a8iStWHmEq4
Huhu-video
https://www.facebook.com/ArvostettuFI/videos/1621122054639733/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suojatie
https://www.liikenneturva.fi/fi/kampanjat/sina-teet-suojatien
https://www.nelivetoa.fi/2014/11/kevyen-liikenteen-saannot-autoilijalle/
Kirjoitus siitä, mitä hylätty kello tuo mieleeni
Kimmo Huosionmaa
Tänään löysin roskakatoksesta hylätyn kellon, josta on viisarit revitty irti. Tuon kellon jätin paikalleen, koska en sillä mitään tee. Mitähän muutkin ajattelevat, jos he kohtaavat pois heittämänsä kellon minun seinälläni. Joskus nuo kellot ovat lahjoja jostain seurasta, joten siksi ne kannattaa jättää roskikseen, vaikka ne voisi helposti korjata. Tai mistä minä sen tiedän, kuinka helppo tämä kello on korjata, kun sitä en edes käteen ottanut. Jääköön sinne katokseen, kun se kerran on pois heitetty, ja tuolloin mieleen tietenkin tulee se, että nykyään ei enää samanlaisia tuotteita tehdä kuin ennen, ja syy tähän saattaa olla se, että esimerkiksi kelloteollisuuden pitäisi saada tuloja, ja niitä se saa vain myydyistä kelloista, joten siksi nykyään kannattaa työ tehdä vähän huonommin kuin ennen, mutta tietenkin tämä kello aiheutti jotain ajatuksia mieleeni, koska jo otsikko kertoo siitä, että aion tässä kirjoittaa menneestä ajasta sekä kellosta, josta puuttuu viisarit.
Kun näin tuon kellon, niin silloin ajattelin, että oikeastaan tuo kello voisi symboloida mennyttä aikaa. Sitä voi katsoa kuvien kautta, mutta mitään siitä ei enää voi muuttaa, vaikka kuinka haluaisin tehdä jotain asioita uudelleen. Mutta samalla tiedän, että vaikka kuinka osoittaisin katumusta, niin silloin en kuitenkaan saa tehtyä tekemättömäksi. Tuolloin myös ajattelin, kuinka vähän ihmisen pitää nähdä saadakseen idean uuteen kirjoitukseen tai muuhun tekoon, joka voi myös synnyttää asioita, jotka mullistavat maailman sekä ihmisten elämän. Tämän kirjoituksen syntyyn riitti vain hylätty kello, joka on jätetty roskakatokseen.
Mieleen tulee se, että miksi tuo kello on hylätty? No sen asian varmaan kellon hylkääjä tietää, mutta tässä en sitä sitten lähde sen kummemmin spekuloimaan. Mitäpä hylätty kello, mikä on ollut ikään kuin jonkun asunnon tavaramerkki minulle merkitsee? Tätä tekstiä kirjoittaessani mieleen tulee sellainen asia, että osaa ihmisistä kohdellaan kuin tätä kelloa. Heitä pidetään kuin he olisivat kertakäyttöisiä hyödykkeinä, jotka voi heittää pois kun heitä ei enää tarvita. Eli joidenkin ihmisten on vaikea nähdä muut ihmiset yksilöinä, vaan heitä kohdellaan kuin esineitä, joiden tunteilla ei ole mitään sen suurempaa merkitystä. Ja ainahan tuollaisen ihmisen, jonka mielipiteet tai maailmankatsomus ei vastaa omaa käsitystä asioista jättää vaikka kaveripiirin ulkopuolelle ilman mitään sen suurempaa omantunnon tuskaa, koska jokainen meistä valitsee itse oman ystäväpiirin, eli sen ryhmä mihin itse haluaa kuulua.
Tuolloin sellaisen henkilön, jota vastaan on rikkonut voi jättää pois kaveripiiristä, ja hänet piilottaa johonkin roskakatokseen, jotta kukaan ei saa edes tietää tuosta henkilöstä. Kyseinen ihminen voidaan tietenkin kuvailla erittäin tylsäksi sekä huonosti pukeutuvaksi henkilöksi, jonka kanssa ei edes kukaan halua puhua mistään asioista. Tuon takia muuten on syntynyt joukko maailmankirjallisuuden klassikoita, koska jos ihminen on yksin, niin hän todennäköisesti alkaa tuottaa omia tekstejä, ja ehkä joku joskus ottaa sellaisen tekstin käsiinsä, ja silloin saattaa edessä olla levytyssopimus tai uuden kirjallisen klassikon ilmestyminen. Tämäkin teksti on muuten tarkoitettu luettavaksi, joten sen takia sen saa jokainen lukea ihan ilmaiseksi, ilman että sen käsiin saamiseksi ei tarvitse maksaa kenellekään rahaa.
Mutta kun puhutaan siitä, että esimerkiksi päiväkirjan luvaton lukeminen on rumaa sekä toisen luottamuksen pettämistä. Ja jos toinen antaa lukea oman päiväkirjansa, niin silloin siitä voi antaa myös positiivista palautetta. Eli jos teksti on hyvää, niin silloin toista voi kannustaa julkaisemaan sen, ja ehkä esimerkiksi Elviksen rohkeus tehdä uraa uurtavaa musiikkia aikana, jolloin elettiin melko konservatiivisia aikoja johtuu siitä, että hän sai kannustusta perheeltään. 1950-luvulla oli nimittäin sellainen käsitys, että naisen paikka on kotona, ja ainoastaan jazzia sai soittaa radiossa perjantaisin, ja Elvis oli henkilö, joka sitten muuttui nuorten vapauden symboliksi. Joskus mietin sitä, kuka häntä aikoinaan kannusti ryhtymään muusikoksi, koska tuo päätös ei ehkä vielä nykyäänkään ole kaikkein helpoin.
Eli joku saattaa ottaa esimerkiksi luvatta toisen päiväkirjan käteen, ja sitten hän saattaa kannustaa tuota henkilöä julkaisemaan tekstejään. Ja ehkä yksi heistä käveli kuumana kesäpäivänä vuonna 1953 erään kaupungin kadun varressa olevaan studioon kainalossaan äitinsä lahjoittama kitara, ja äänitti kuolemattomat kappaleet ”Casual Love Affair” ja ”I'll Never Stand in Your Way". Tuo mies oli Elvis Presley. Eli oliko Elviksen äiti oikeasti lukenut poikansa tekstejä ilman lupaa, ja sitten kehottanut poikaansa menemään levyttämään nuo kappaleet. Tietenkin asiasta vaiettiin, koska se ei ollut sopivaa nuorison idolille, mutta tiedetään, että Elviksen äidillä oli suuri vaikutus Rockin kuninkaan elämään sekä siihen, että hän alkoi tehdä musiikkia, josta ainakaan osa ei kuole koskaan.
Joskus olen kuullut sellaisen ihmisen, joka on ollut muille ikään kuin esine, jonka puheeseen ei muka tarvitse vastata puhuneen itsestään, niin että hän vertasi itseään kelloon tai johonkin tiskirätin kaltaiseen esineeseen. Yläkuvassa oleva vanha kello ikään kuin symboloi kadonnutta aikaa, tai asioita joita ei koskaan tule takaisin omaan elämään. Tässä käsittelen muuten erästä hyvin yleistä ilmiötä, jonka moni 17-vuotias kohtaa juuri tuossa elämänvaiheessa, mutta kuitenkin haluan sanoa, että tarkoitus ei ole kirjoittaa mistään tietystä tapauksesta, joten jos tämä tuntuu tutulta, niin silloin kyseessä on puhdas yhteensattuma.
Tuo henkilö kertoi joskus, että häntä oli oikeasti puhuteltu jossain lomalla tai juhlissa vain kerran, ja se puhuttelu oli kysymys "mitä kello on?". Sitten tämä kysyjä otti sellaisen ylhäisen ilmeen, ja ryhtyi keskustelemaan muiden kanssa. Miettikää muuten itse, että jos tuo tilanne sattuisi itselleen, niin mitä tekisitte? Itsestäni joskus on tällaisessa tilanteessa tuntunut, että minut on kutsuttu johonkin juhlaan vain siksi, että joku voidaan pudottaa taksista pois, mutta tietenkään tässä en puhu mistään yksittäisestä tapauksesta.
Kuitenkin voisin kyllä sanoa, että jos joku on juhlissa ainoa, joka on 17-vuotias, ja muut ovat täysi-ikäisiä, ja heitä on esimerkiksi sen verran, että kaksi taksia tulee täyteen, niin silloin kyllä voisin sanoa, että tämä pudotus on sovittu, ja ehkä tällaiset henkilöt, jotka tätä tekevät tuntevat silloin jotenkin saavuttavansa suosiota muiden eli ilmeisesti vastakkaisen sukupuolen silmissä halutaan tuolloin korostaa omaa egoa, ja se tietenkin tuntuu paikalla olevasta alaikäisestä melko pahalta, mutta tietenkin suomen lakia pitää kunnioittaa. Ja jos alaikäinen juo alkoholia, niin silloin edessä on rikosrekisteriin kirjoitettava teko, joten tuolloin tietenkin pitää muiden tuntea vastuunsa, ja jättää alaikäinen pois autosta, koska maamme laki on tietenkin näissä piireissä pyhä asia, jota ei koskaan saa rikkoa.
"En etsi kadonnutta aikaa, jotain josta jouduin luopumaan", on kappale, jonka tekijää en muista, mutta kuitenkin tuo musiikillinen teos on aina saanut minut mietteliääksi. Tietenkin kadonneen ajan sekä menneiden tapahtumien kertaaminen on joidenkin ihmisten mielestä sellaista, mitä ei pitäisi tehdä, koska silloin kuolleet pysyvät haudoissaan. Samalla kuitenkin unohdetaan se, että menneiden asioiden selvittäminen saattaa ehkäistä sen, että vastaisuudessa tapahtuisi samanlaisia asioita, joista on haluttu vaieta. Vaikeneminen saattaa olla kultaa, ja puhuminen hopeaa, mutta tuolloin unohdetaan se, että hopea surmaa vampyyrit. Tässä tapauksessa vampyyri on ihminen jolla on toista tai toisen mainetta vahingoittavaa tietoa, ja sen avulla vampyyri pyrkii ikään kuin imemään toisen ihmisen omaisuutta itselleen uhkailemalla, että hän paljastaa jotain tämän uhrin menneisyydestä. Jos ihminen uskaltaa puhua jostain asiasta avoimesti omalla nimellään, niin mitä se sitten aiheuttaa muille?
Se on hyvä kysymys, koska esimerkiksi se, että jos ihminen on ollut vaikka vankilassa on asia, mitä ei yleensä pidetä julkisena tietona. Joten jos joku sitten alkaa tällaisia asioita levittelemään, niin silloin hän tuo samalla esiin sen, että tuolloin saattaa hänellä olla sellaista tietoa, mikä on oikeasti salassa pidettävää. Jos taas ajatellaan sitä, että kuolleiden pitäisi pysyä haudoissaan, niin tuolloin tietenkin esimerkiksi rikoksessa määräävässä asemassa olleiden henkilöiden kannalta tuo asenne on varmaan se, mitä he haluaisivat muiden tekevän rikollisten pomojen mielestä varmaan kaikkein paras tapa toimia olisi se, että heidän tekemänsä teot vain pyyhitään pois ihmisten mielestä, ja sitten kaikki kääntyy vain parempaan suuntaan.
Tuolloin ei koskaan tuollaisen ihmisen tarvitse kohdata tekojaan tai kuulla asioita, joita hän ei halua kuulla. Ja tällä tavoin taas palataan asiaan, mikä koskee vanhaa kelloa sekä mennyttä aikaa. Kukaan tuskin haluaa muistella sitä kertaa, kun hänet kutsuttiin juhliin seinäkoristeeksi tai en usko, että kukaan haluaa puolisolleen tunnustaa sitä, että hänen rouvansa on jätetty siksi, että tuo suuri mies on uhkaillut tätä ensimmäistä puoliso-kokelasta. Joten tällaiset ihmiset varmaan haluavat jättää menneiden muistamiset vähemmälle.
Mitä elokuva "Berliinin taivaan alla" tuo mieleeni?
Kimmo Huosionmaa
Tässä eilen katselin YLE-areenasta elokuvan "Berliinin taivaan alla", mikä ei kovin dramaattinen luomus ole, mikä kertoo tietenkin rakkaudesta ihmisiin sekä siitä, kuinka jokainen meistä joskus joutuu kasvamaan. Nimittäin tuo elokuva on täynnä symboliikkaa sekä muistoja ajasta, jota ei enää ole. Elokuvan Berliini oli kaupunki, joka sijaitsi keskellä DDR:ää, ja sitä johtivat käytännössä liittoutuneiden valvontakomission miehet, jotka asettuivat kaupunkiin Toisen Maailmansodan jälkeen, ja tuo kaunis kaupunki oli täynnä kylttejä, joissa kerrotiin, kenen miehittäjän sektorilla oltiin. Ja kun henkilö poistui sektorilta vastaan tuli kyltti "Now you are leaving (Valtion nimi) sector". Mutta palataan taas takaisin elokuvaan, ja siinä sitten läntinen Berliini on suljettu maailma, joka on erillään ympäristöstään, ja ikään kuin saareke siellä jossain.
Tuolla saarekkeella kaikki oli vapaata, mutta samalla tietenkin hyvin pienimuotoista, ja siksi tämä elokuva on hyvin puhutteleva, koska se kuvaa ikään kuin ihmisen poistumista jostain tutusta kohti turvattomuutta mutta samalla tietenkin myös sitä, että saadakseen jotain, täytyy ihmisen luopua jostain pienestä. Tuossa elokuvassa voidaan ajatella, että päähenkilö ikään kuin näkee menneisyytensä kävellessään ja ajaessaan autoaan. Kyseisessä hyvin taiteellisessa sekä ehkä tylsässä fimissä ihminen kokee uudelleen ne tilanteet, mihin hän on aikoinaan joutunut, sekä sen että hän samalla näkee itsensä noissa ihmisissä, joita hän kohtaa.
Filmi alkaa siitä, kun joku kirjoittaa paperille, sekä jatkuu sillä, kun nainen työntää lasta vaunuissa. Olen ajatellut, että ehkä tuo alussa tapahtunut kirjoittaminen on osallistumista ylioppilaskirjoituksiin. Sitten hän kohtaa nuoriso joukkoja ja esimerkiksi sirkustaiteilijan. Noista repliikeistä, mitä hän kohtaa on tietenkin ollut päähenkilölle itselleen häpeää. Hän on joskus pelännyt noita tilanteita, mutta nyt sitten vanhempana miehenä ovat mielipiteet sekä asenteet tasoittuneet, eikä enää joku huuto merkitse tappelua, kuten joskus kauan sitten tämä asia on merkinnyt tuon päähenkilön elämässä.
Noissa kohtaamisissa hän sitten kohtaa samat asiat, mitä hän ennen pelkäsi, ja ehkä hän muistelee omaa kasvamistaan. Elokuva on kuin joki, jossa päähenkilö kävelee oman elämänsä halki nykyaikaan, ja sen tähden se on niin kauhean puhutteleva. Tuon elokuvan upea symboliikkaa tihkuva kuvaus saa aikaan sen, että ryhdyn tässä miettimään sitä, mikä tuo päähenkilö voisi olla. Hän voisi olla esimerkiksi henkilö, joka sodan jälkeen on joutunut koulukotiin, ja siellä hän sitten on kohdannut kaikenlaisia ihmisiä, jotka ovat erilaisuutensa takia joutuneet pois kotoaan.
Ehkä hänen isänsä on ollut sotarikollinen, ja siksi tuo mies on laitettu koulukotiin, missä sitten tietenkin on eteen tullut tapauksia, missä nainen on esimerkiksi maannut amerikkalaisen sotilaan kanssa, ja sitä sitten on ollut vähän vaikea peitellä. Ehkä se on ollut kuin kohtalon ivaa, että miehen joka vainosi muita siksi, että he ovat erilaisia poika kasvaa samojen erilaisten ihmisten ympäröimänä, joita hänen isänsä lähetti kauas pois. Ja kuitenkin elokuva kertoo kasvamisesta aikuisuuteen, kypsymisestä sekä vastuun ottamisesta. Ehkä hän on ollut psykiatrisessa hoidossa, ja palaa sinne, missä kaikki on alkanut. Ja ehkä kukaan omainen ei häntä ole tavannut, mutta kuitenkin joitakin henkilöitä sitten on jäänyt vanhoille kulmille asumaan. Jos tässä kirjoitelmassa saa hokea sanaa, ehkä niin sitten vielä lisään, että ehkä tuolla miehellä oli nuoruudessaan ollut samanlainen vihreä auto, kuin mitä eräässä kohtauksessa on.
Loppukohtauksessa tuo mies pitelee köyttä, jota trapetsitaitelija käyttää harjoitellessaan jossain katon rajassa. Tuolloin tämä mies saattaa olla kohdannut henkilön, joka hänelle oli tehnyt vääryyttä. Hän saattaa aluksi ajatella, kuinka helppoa olisi päästää narusta irti, ja pudottaa tuo nainen maahan, mutta kuitenkaan hän ei tätä tee. Loppukohtaus kuvaa sitä, kuinka tämä päähenkilö on kasvanut aikuiseksi sekä osaa nyt kantaa vastuun muista ihmisistä. Vastuu on asia, mistä aina keskustellaan, ja jos tuota köyttä ja siitä kiinni pitävää henkilöä ajatellaan, niin silloin täytyy sanoa, että se että ihminen ottaa vastuun itsestään on tärkeää, mutta se, että henkilö voi ottaa vastuun muista on pitkän työ takana, joten tällaisia ajatuksia kyseinen elokuva toi minun mieleeni. Lopussa linkki elokuvaan, joka on katsottavissa YLE-areenassa.
https://areena.yle.fi/1-354935
Tässä eilen katselin YLE-areenasta elokuvan "Berliinin taivaan alla", mikä ei kovin dramaattinen luomus ole, mikä kertoo tietenkin rakkaudesta ihmisiin sekä siitä, kuinka jokainen meistä joskus joutuu kasvamaan. Nimittäin tuo elokuva on täynnä symboliikkaa sekä muistoja ajasta, jota ei enää ole. Elokuvan Berliini oli kaupunki, joka sijaitsi keskellä DDR:ää, ja sitä johtivat käytännössä liittoutuneiden valvontakomission miehet, jotka asettuivat kaupunkiin Toisen Maailmansodan jälkeen, ja tuo kaunis kaupunki oli täynnä kylttejä, joissa kerrotiin, kenen miehittäjän sektorilla oltiin. Ja kun henkilö poistui sektorilta vastaan tuli kyltti "Now you are leaving (Valtion nimi) sector". Mutta palataan taas takaisin elokuvaan, ja siinä sitten läntinen Berliini on suljettu maailma, joka on erillään ympäristöstään, ja ikään kuin saareke siellä jossain.
Tuolla saarekkeella kaikki oli vapaata, mutta samalla tietenkin hyvin pienimuotoista, ja siksi tämä elokuva on hyvin puhutteleva, koska se kuvaa ikään kuin ihmisen poistumista jostain tutusta kohti turvattomuutta mutta samalla tietenkin myös sitä, että saadakseen jotain, täytyy ihmisen luopua jostain pienestä. Tuossa elokuvassa voidaan ajatella, että päähenkilö ikään kuin näkee menneisyytensä kävellessään ja ajaessaan autoaan. Kyseisessä hyvin taiteellisessa sekä ehkä tylsässä fimissä ihminen kokee uudelleen ne tilanteet, mihin hän on aikoinaan joutunut, sekä sen että hän samalla näkee itsensä noissa ihmisissä, joita hän kohtaa.
Filmi alkaa siitä, kun joku kirjoittaa paperille, sekä jatkuu sillä, kun nainen työntää lasta vaunuissa. Olen ajatellut, että ehkä tuo alussa tapahtunut kirjoittaminen on osallistumista ylioppilaskirjoituksiin. Sitten hän kohtaa nuoriso joukkoja ja esimerkiksi sirkustaiteilijan. Noista repliikeistä, mitä hän kohtaa on tietenkin ollut päähenkilölle itselleen häpeää. Hän on joskus pelännyt noita tilanteita, mutta nyt sitten vanhempana miehenä ovat mielipiteet sekä asenteet tasoittuneet, eikä enää joku huuto merkitse tappelua, kuten joskus kauan sitten tämä asia on merkinnyt tuon päähenkilön elämässä.
Noissa kohtaamisissa hän sitten kohtaa samat asiat, mitä hän ennen pelkäsi, ja ehkä hän muistelee omaa kasvamistaan. Elokuva on kuin joki, jossa päähenkilö kävelee oman elämänsä halki nykyaikaan, ja sen tähden se on niin kauhean puhutteleva. Tuon elokuvan upea symboliikkaa tihkuva kuvaus saa aikaan sen, että ryhdyn tässä miettimään sitä, mikä tuo päähenkilö voisi olla. Hän voisi olla esimerkiksi henkilö, joka sodan jälkeen on joutunut koulukotiin, ja siellä hän sitten on kohdannut kaikenlaisia ihmisiä, jotka ovat erilaisuutensa takia joutuneet pois kotoaan.
Ehkä hänen isänsä on ollut sotarikollinen, ja siksi tuo mies on laitettu koulukotiin, missä sitten tietenkin on eteen tullut tapauksia, missä nainen on esimerkiksi maannut amerikkalaisen sotilaan kanssa, ja sitä sitten on ollut vähän vaikea peitellä. Ehkä se on ollut kuin kohtalon ivaa, että miehen joka vainosi muita siksi, että he ovat erilaisia poika kasvaa samojen erilaisten ihmisten ympäröimänä, joita hänen isänsä lähetti kauas pois. Ja kuitenkin elokuva kertoo kasvamisesta aikuisuuteen, kypsymisestä sekä vastuun ottamisesta. Ehkä hän on ollut psykiatrisessa hoidossa, ja palaa sinne, missä kaikki on alkanut. Ja ehkä kukaan omainen ei häntä ole tavannut, mutta kuitenkin joitakin henkilöitä sitten on jäänyt vanhoille kulmille asumaan. Jos tässä kirjoitelmassa saa hokea sanaa, ehkä niin sitten vielä lisään, että ehkä tuolla miehellä oli nuoruudessaan ollut samanlainen vihreä auto, kuin mitä eräässä kohtauksessa on.
Loppukohtauksessa tuo mies pitelee köyttä, jota trapetsitaitelija käyttää harjoitellessaan jossain katon rajassa. Tuolloin tämä mies saattaa olla kohdannut henkilön, joka hänelle oli tehnyt vääryyttä. Hän saattaa aluksi ajatella, kuinka helppoa olisi päästää narusta irti, ja pudottaa tuo nainen maahan, mutta kuitenkaan hän ei tätä tee. Loppukohtaus kuvaa sitä, kuinka tämä päähenkilö on kasvanut aikuiseksi sekä osaa nyt kantaa vastuun muista ihmisistä. Vastuu on asia, mistä aina keskustellaan, ja jos tuota köyttä ja siitä kiinni pitävää henkilöä ajatellaan, niin silloin täytyy sanoa, että se että ihminen ottaa vastuun itsestään on tärkeää, mutta se, että henkilö voi ottaa vastuun muista on pitkän työ takana, joten tällaisia ajatuksia kyseinen elokuva toi minun mieleeni. Lopussa linkki elokuvaan, joka on katsottavissa YLE-areenassa.
https://areena.yle.fi/1-354935
lauantai 8. joulukuuta 2018
Radikaalien ainesten mielenosoituksen reitin ilmoittamisesta
Kimmo Huosionmaa
Aina välillä puhutaan siitä, että miksi esimerkiksi ääriainesten mielenosoitusten reitti kerrotaan julkisissa tiedotusvälineissä, sekä sitä asiaa arvostellaan, että miksi jonkun mielenosoituksen yhteydessä mainitaan juuri äärimmäisesti ajattelevien henkilöiden sekä heidän aatteensa tunnusten olevan paikalla, koska tuon uutisoinnin väitetään toimivan kuin mainos, joka vetää paikalle juuri ääriainesten kannattajia, jotka tällä tavoin saavat äänensä kuuluviin. Ja se sitten tietenkin myös auttaa ihmisten tunnistamisessa. Toki maassamme on sanan ja kokoontumisen vapaus, mutta jos siellä aletaan lakia rikkoa, niin tuolloin poliisin pitää puuttua tilanteeseen. Ja tuolloin ei naamioituminen esimerkiksi villaisella huivilla tai nailonista valmistetulla sukalla, koska nykytekniikka saa kasvot näkymään keveiden naamioiden alta.
Poliisi voi infrapunakameran avulla selvittää myös naamioituneiden mielenosoittajien henkilöllisyydet melko helposti. Samoin voidaan kartoittaa sitä, miten suuri suosio tuollaisella ääriryhmällä oikeastaan on, ja kuinka suuri halu tällä ryhmällä on oikeasti lähteä tappelemaan poliisin kanssa tai vahingoittamaan jotain ihmistä. Kun keskustellaan siitä, kuinka konkreettisen uhan nuo järjestöt muodostavat, niin silloin puhutaan samanlaisesta toiminnasta, kuin mitä esimerkiksi Helvetin Enkelit ovat tehneet.
Maassamme on vaikea saada aseenkantolupaa muuhun kuin vakavasti otettavaan harrastukseen, ja tuon aseen saadakseen pitää ihmisellä olla ampuma-aseen hankkimiseen kahden aseen omistajan suositus, sekä tietenkin myös ampuma- tai metsästysseuran jäsenyys. Mikäli henkilö lähtee nujakoimaan poliisin kanssa käy usein niin, että aseet lähtevät takavarikkoon, ja samoin henkilö saa usein tällöin vielä rikosrekisterin, joka estää esimerkiksi upseeriksi pääsemisen. Myös väkivaltaiseen tai muuta rikollista toimintaa järjestöön kuuluminen aiheuttaa ampuma-aseluvan perumisen.
Jos ihminen sattuu asumaan esimerkiksi varuskunta-alueella ja saa rikosrekisterin, niin silloin hän saattaa joutua muuttamaan pois. Myös liiketoiminta lupa voidaan tuolloin perua lopun iäksi, koska henkilö ei tuolloin kykene hoitamaan tällaisia asioita, koska hän on toiminut mukana rikollisessa organisaatiossa, ja esimerkiksi polttopullojen heittelystä tulee helposti murhapolttoa koskeva syyte, mikä ei tietenkään ole mikään kovin mukava asia, ja jos siitä jää kiinni, niin silloin edessä on hyvin pitkä vankeustuomio.
Mutta tässä sitten vielä pitää todeta, että Suomessa on monia asioita jäänyt mediasta pois. Yksi niistä on se, että tietenkin kun johonkin radikaaliin ryhmään kuulutaan, niin siellä sitten talon takana puhutaan kaikenlaista esimerkiksi siitä, mitä pitää tehdä ihmisille, jotka eivät miellytä. Mutta sitten kun päätöksen toimeenpano lähestyy, niin silloin ei enää ryhmässä olekaan niin paljon ihmisiä kuin aluksi. Eli metsässä tai jossain asunnossa on helppo uhota erilaisista asioista, mutta sitten kun pitää lähteä tekemään jotain konkreettista, niin silloin alkaa väki vähetä.
Näet kukaan ei halua henkirikosta eli murhaa tai pahoinpitelyä nimiinsä. Pahimmassa tapauksessa henkilön katsotaan olevan yllytyshullu, joka tuomitaan mielisairaalaan. Tuolloin perusteena käytetään sitä, että henkilö on täysin muiden ohjailtavissa, jos hän muita miellyttääkseen lähtee tekemään rikoksia riippumatta niiden laadusta. Tällaisessa tapauksessa missä on teon takana puhdas käsky, joutuu tekijä usein vankilan sijasta psykiatriseen sairaalaan, koska katsotaan, että hän ei kykene vastaamaan teoistaan, ja on täysin muiden ohjailtavissa. Tuolloin henkilö joutuu usein myös holhoukseen, koska hän ei kykene esittämään "järkevää syytä" teolleen, jolloin tuomari katsoo henkilön olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään.
Näet jos ihminen tottelee toisten käskyjä tehdäkseen ryhmään vakuutuksen, niin hänen katsotaan olevan yllytyshullu, joka antaa toisten käyttää itseään hyväksi. Ja hänen pitäisi tietää mikä on oikein ja mikä väärin ilman sen suurempia lain lukuja. Jos sitten joku käyt tekemässä rikoksen tuon ryhmän nimissä, niin silloin saa koko ryhmä kuulla tästä asiasta kotietsintöjen muodossa. Samoin tuolloin saattaa itselle avautua vankilan ovi, koska tuolloin toiminta voidaan katsoa rikokseen yllyttämiseksi, ja siitä sitten seuraa hyvin ikävä tuomio, jos joku menee tekemään jotain tyhmää.
Aina välillä puhutaan siitä, että miksi esimerkiksi ääriainesten mielenosoitusten reitti kerrotaan julkisissa tiedotusvälineissä, sekä sitä asiaa arvostellaan, että miksi jonkun mielenosoituksen yhteydessä mainitaan juuri äärimmäisesti ajattelevien henkilöiden sekä heidän aatteensa tunnusten olevan paikalla, koska tuon uutisoinnin väitetään toimivan kuin mainos, joka vetää paikalle juuri ääriainesten kannattajia, jotka tällä tavoin saavat äänensä kuuluviin. Ja se sitten tietenkin myös auttaa ihmisten tunnistamisessa. Toki maassamme on sanan ja kokoontumisen vapaus, mutta jos siellä aletaan lakia rikkoa, niin tuolloin poliisin pitää puuttua tilanteeseen. Ja tuolloin ei naamioituminen esimerkiksi villaisella huivilla tai nailonista valmistetulla sukalla, koska nykytekniikka saa kasvot näkymään keveiden naamioiden alta.
Poliisi voi infrapunakameran avulla selvittää myös naamioituneiden mielenosoittajien henkilöllisyydet melko helposti. Samoin voidaan kartoittaa sitä, miten suuri suosio tuollaisella ääriryhmällä oikeastaan on, ja kuinka suuri halu tällä ryhmällä on oikeasti lähteä tappelemaan poliisin kanssa tai vahingoittamaan jotain ihmistä. Kun keskustellaan siitä, kuinka konkreettisen uhan nuo järjestöt muodostavat, niin silloin puhutaan samanlaisesta toiminnasta, kuin mitä esimerkiksi Helvetin Enkelit ovat tehneet.
Maassamme on vaikea saada aseenkantolupaa muuhun kuin vakavasti otettavaan harrastukseen, ja tuon aseen saadakseen pitää ihmisellä olla ampuma-aseen hankkimiseen kahden aseen omistajan suositus, sekä tietenkin myös ampuma- tai metsästysseuran jäsenyys. Mikäli henkilö lähtee nujakoimaan poliisin kanssa käy usein niin, että aseet lähtevät takavarikkoon, ja samoin henkilö saa usein tällöin vielä rikosrekisterin, joka estää esimerkiksi upseeriksi pääsemisen. Myös väkivaltaiseen tai muuta rikollista toimintaa järjestöön kuuluminen aiheuttaa ampuma-aseluvan perumisen.
Jos ihminen sattuu asumaan esimerkiksi varuskunta-alueella ja saa rikosrekisterin, niin silloin hän saattaa joutua muuttamaan pois. Myös liiketoiminta lupa voidaan tuolloin perua lopun iäksi, koska henkilö ei tuolloin kykene hoitamaan tällaisia asioita, koska hän on toiminut mukana rikollisessa organisaatiossa, ja esimerkiksi polttopullojen heittelystä tulee helposti murhapolttoa koskeva syyte, mikä ei tietenkään ole mikään kovin mukava asia, ja jos siitä jää kiinni, niin silloin edessä on hyvin pitkä vankeustuomio.
Mutta tässä sitten vielä pitää todeta, että Suomessa on monia asioita jäänyt mediasta pois. Yksi niistä on se, että tietenkin kun johonkin radikaaliin ryhmään kuulutaan, niin siellä sitten talon takana puhutaan kaikenlaista esimerkiksi siitä, mitä pitää tehdä ihmisille, jotka eivät miellytä. Mutta sitten kun päätöksen toimeenpano lähestyy, niin silloin ei enää ryhmässä olekaan niin paljon ihmisiä kuin aluksi. Eli metsässä tai jossain asunnossa on helppo uhota erilaisista asioista, mutta sitten kun pitää lähteä tekemään jotain konkreettista, niin silloin alkaa väki vähetä.
Näet kukaan ei halua henkirikosta eli murhaa tai pahoinpitelyä nimiinsä. Pahimmassa tapauksessa henkilön katsotaan olevan yllytyshullu, joka tuomitaan mielisairaalaan. Tuolloin perusteena käytetään sitä, että henkilö on täysin muiden ohjailtavissa, jos hän muita miellyttääkseen lähtee tekemään rikoksia riippumatta niiden laadusta. Tällaisessa tapauksessa missä on teon takana puhdas käsky, joutuu tekijä usein vankilan sijasta psykiatriseen sairaalaan, koska katsotaan, että hän ei kykene vastaamaan teoistaan, ja on täysin muiden ohjailtavissa. Tuolloin henkilö joutuu usein myös holhoukseen, koska hän ei kykene esittämään "järkevää syytä" teolleen, jolloin tuomari katsoo henkilön olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään.
Näet jos ihminen tottelee toisten käskyjä tehdäkseen ryhmään vakuutuksen, niin hänen katsotaan olevan yllytyshullu, joka antaa toisten käyttää itseään hyväksi. Ja hänen pitäisi tietää mikä on oikein ja mikä väärin ilman sen suurempia lain lukuja. Jos sitten joku käyt tekemässä rikoksen tuon ryhmän nimissä, niin silloin saa koko ryhmä kuulla tästä asiasta kotietsintöjen muodossa. Samoin tuolloin saattaa itselle avautua vankilan ovi, koska tuolloin toiminta voidaan katsoa rikokseen yllyttämiseksi, ja siitä sitten seuraa hyvin ikävä tuomio, jos joku menee tekemään jotain tyhmää.
Hakaristillä koristeltujen lippujen kieltämisestä
Kimmo Huosionmaa
Natsi-aate on todella ikävä asia, jonka nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä. Kuitenkin on henkilöitä, jotka kuitenkin yhä edelleen haluavat kantaa natsitunnuksia sekä tatuoida hakaristejä käsiinsä ja selkäänsä. Joskus toki nuo tatuoinnit on tehty esimerkiksi sammuneelle henkilölle tämän nukkuessa, tai muuten väkisin. Eli henkilöstä on pidetty kiinni, ja kaverit ovat mielestään tehneet jonkun upean sekä hauskan teon, kun ovat toisen selkään sellaisen tehneet. Mutta toisinaan henkilö oikein haluaa kaikin tavoin mainostaa olevansa natsi.
Hakaristilippujen kieltäminen on asia, joka aina välillä puhuttaa maamme johtoa, ja jos tähän asiaan halutaan ottaa kantaa, niin silloin pitää muistaa se, että jos nämä tunnukset sekä niiden hankkiminen kielletään, niin se saattaa tehdä natsien aatteesta kiehtovan myös sellaisten nuorten sekä syrjäytyneiden piirissä, jotka eivät muuten tätä tunnusta omakseen tunnusta. Hakaristin kantaminen hihassa sekä natsismiin kuuluvien esineiden tilaaminen esimerkiksi postimyynnistä kertoo siitä, että henkilöllä on joku asia, jonka takia hän kokee halua liittyä johonkin äärijärjestöön, jonka ilona on toisten hakkaaminen sekä väkivallalla uhkaaminen.
Jos ihminen sijoittaa esimerkiksi satoja euroja johonkin natsismiin kuuluvaan rihkamaan, niin silloin on kyllä kyse erittäin vakavasti omaan aatteeseen suuntautuneesta ihmisestä, joka varmasti tarvitsee jotain keskusteluapua, jonka tarkoitus on selvittää se, että mitä oikein on tapahtunut, jos ihminen samaistuu esimerkiksi kansanmurhaajaan. Jos ihmistä on kohdeltu väärin tai hänen saamansa kohtelu on oikeudetonta, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuolloin pitää asiaa tarkastella myös tältä kannalta katsottuna. Mikäli ihminen on niin kamalan natsihenkinen, että hän haluaa sitä kaupungilla osoittaa, niin varmaan moni haluaa syn tuohon toimintaan sekä vakavuuteen selvitellä.
Syy miksi hakaristejä ei olla varsinaisesti kielletty suomessa saattaa johtua myös siitä, että jos noita tunnuksia alkaa kovin paljon näkyä esimerkiksi mielenosoituksissa sekä kaduilla, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että ihmisten asenteet ovat koventuneet. Mutta samalla asia on niin, että natsiaatteen kannatuksen nousu kertoo myös siitä, että joku asia radikalisoi ääriliikettä. Mikäli joku ihminen pitää vaikkapa Holokaustia oikeutettuna, niin silloin on kyllä jostain hyvin ikävästä joko kotikasvatukseen tai ympäristön vaikutuksesta johtuvasta asiasta, jonka takia ihminen alkaa kantaa tällaisia tunnuksia, vaikka tietää ne toet, mitkä on tehty tuon aatteen nimissä.
Samoin jos vanhemmat ovat mukana alaikäisten natsi-harrastuksessa rahoittamalla noiden varusteiden hankintaa, niin silloin varmaan asia kiinnostaa myös viranomaisia. Jos henkilö sitten kantaa hakaristiä kadulla sekä omistaa ehkä ampuma-aseita, niin tuolloin voidaan tällaiseen yhdistelmän puuttua. Tässä sitten vielä sellaisen asian kerron, että osa noista skinheadeista on oikeastaan vain tavallisia rikollisia, joiden ideana on toimia samalla tavoin kuin moottoripyöräjengit tai liivijengit joskus toimivat. Eli he suojelevat jollain alueella toimivia huumekauppiaita, ja tietenkin nuo huumekauppiaat maksavat suojelurahaa näille miehille, jotka pitävät kilpailijat poissa alueelta sekä tietenkin myös perivät noiden huumekauppiaiden velkoja.
https://yle.fi/uutiset/3-10545089
Natsi-aate on todella ikävä asia, jonka nimissä on tapettu miljoonia ihmisiä. Kuitenkin on henkilöitä, jotka kuitenkin yhä edelleen haluavat kantaa natsitunnuksia sekä tatuoida hakaristejä käsiinsä ja selkäänsä. Joskus toki nuo tatuoinnit on tehty esimerkiksi sammuneelle henkilölle tämän nukkuessa, tai muuten väkisin. Eli henkilöstä on pidetty kiinni, ja kaverit ovat mielestään tehneet jonkun upean sekä hauskan teon, kun ovat toisen selkään sellaisen tehneet. Mutta toisinaan henkilö oikein haluaa kaikin tavoin mainostaa olevansa natsi.
Hakaristilippujen kieltäminen on asia, joka aina välillä puhuttaa maamme johtoa, ja jos tähän asiaan halutaan ottaa kantaa, niin silloin pitää muistaa se, että jos nämä tunnukset sekä niiden hankkiminen kielletään, niin se saattaa tehdä natsien aatteesta kiehtovan myös sellaisten nuorten sekä syrjäytyneiden piirissä, jotka eivät muuten tätä tunnusta omakseen tunnusta. Hakaristin kantaminen hihassa sekä natsismiin kuuluvien esineiden tilaaminen esimerkiksi postimyynnistä kertoo siitä, että henkilöllä on joku asia, jonka takia hän kokee halua liittyä johonkin äärijärjestöön, jonka ilona on toisten hakkaaminen sekä väkivallalla uhkaaminen.
Jos ihminen sijoittaa esimerkiksi satoja euroja johonkin natsismiin kuuluvaan rihkamaan, niin silloin on kyllä kyse erittäin vakavasti omaan aatteeseen suuntautuneesta ihmisestä, joka varmasti tarvitsee jotain keskusteluapua, jonka tarkoitus on selvittää se, että mitä oikein on tapahtunut, jos ihminen samaistuu esimerkiksi kansanmurhaajaan. Jos ihmistä on kohdeltu väärin tai hänen saamansa kohtelu on oikeudetonta, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tuolloin pitää asiaa tarkastella myös tältä kannalta katsottuna. Mikäli ihminen on niin kamalan natsihenkinen, että hän haluaa sitä kaupungilla osoittaa, niin varmaan moni haluaa syn tuohon toimintaan sekä vakavuuteen selvitellä.
Syy miksi hakaristejä ei olla varsinaisesti kielletty suomessa saattaa johtua myös siitä, että jos noita tunnuksia alkaa kovin paljon näkyä esimerkiksi mielenosoituksissa sekä kaduilla, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että ihmisten asenteet ovat koventuneet. Mutta samalla asia on niin, että natsiaatteen kannatuksen nousu kertoo myös siitä, että joku asia radikalisoi ääriliikettä. Mikäli joku ihminen pitää vaikkapa Holokaustia oikeutettuna, niin silloin on kyllä jostain hyvin ikävästä joko kotikasvatukseen tai ympäristön vaikutuksesta johtuvasta asiasta, jonka takia ihminen alkaa kantaa tällaisia tunnuksia, vaikka tietää ne toet, mitkä on tehty tuon aatteen nimissä.
Samoin jos vanhemmat ovat mukana alaikäisten natsi-harrastuksessa rahoittamalla noiden varusteiden hankintaa, niin silloin varmaan asia kiinnostaa myös viranomaisia. Jos henkilö sitten kantaa hakaristiä kadulla sekä omistaa ehkä ampuma-aseita, niin tuolloin voidaan tällaiseen yhdistelmän puuttua. Tässä sitten vielä sellaisen asian kerron, että osa noista skinheadeista on oikeastaan vain tavallisia rikollisia, joiden ideana on toimia samalla tavoin kuin moottoripyöräjengit tai liivijengit joskus toimivat. Eli he suojelevat jollain alueella toimivia huumekauppiaita, ja tietenkin nuo huumekauppiaat maksavat suojelurahaa näille miehille, jotka pitävät kilpailijat poissa alueelta sekä tietenkin myös perivät noiden huumekauppiaiden velkoja.
https://yle.fi/uutiset/3-10545089
Sosiaalisen median käytön tunnusmerkeistä
Kimmo Huosionmaa
Sosiaalinen media on tullut meille kaikille lähes välttämättömäksi välineeksi, jolla jaetaan omia sekä seurataan muiden ihmisten mielipiteitä. Ja se aiheuttaa paljon paineita sekä nuorille että vanhoille henkilöille. Monesti meitä arveluttaa se, että jos joku ääriryhmä saa meidän sähköpostiosoitteemme tai esimerkiksi koti- tai työpaikkamme selville. Se että henkilö on yhteiskunnallinen vaikuttaja altistaa häntä aina kaikenlaisille toimille, joiden tarkoitus on pelottaa tuota henkilöä sekä tietenkin sen avulla, että esimerkiksi autoa rikotaan jatkuvasti yritetään saada tuollainen henkilö muuttamaan kantaansa johonkin asiaan tai vetäytymään omien puheidensa takaa pois.
Noita auton hajottamisia sekä uhkailuja toitotetaan välillä ympäriinsä, jotta tuollainen ihminen, johon kiusa kohdistetaan alkaisi kohdata sitten “vinkkejä”, missä häntä kehotetaan lopettamaan työnsä tai vaihtamaan puheenaihetta, koska hänen puheensa tai kirjoituksensa häiritsevät jotain tahoa. Joten yleensä tuollaiseen vandalismiin syyllinen lähettää uhrilleen kirjeen tai ottaa muuten yhteyttä, ja ilmoittaa, että jos uhri pyörtää puheensa, ja lähtee esimerkiksi mielisairaalaan, niin nämä asiat saadaan järjestymään, ja auton hajottaminen loppuu.
Jos noiden henkilöiden vaatimuksiin suostutaan, niin silloin edessä on tilanne, missä nämä ilkivallan tekijät sekä uhkailijat saavat ikään kuin tuulta purjeisiinsa. Se että ihminen alistuu heidän vaatimuksiinsa rohkaisee jatkamaan tuota toimintaa, sekä tietenkin tällainen toiminta, missä tulosta syntyy rohkaisee myös muita henkilöitä ja ryhmiä ryhtymään tuollaisiin likaisiin temppuihin. Kun ajatellaan esimerkiksi nimenomaan ääriryhmiä, niin niille tuo tietenkin hyvää mainosta sekä salonkikelpoisuutta se, että niiden keskusteluryhmissä on esimerkiksi kansanedustajia. Tuollaisten jäsenten esitteleminen on asia, josta aina välillä keskustellaan myös keskusteluryhmien ulkopuolella.
Esimerkiksi se mikä sitten on “poliittinen ääriryhmä” on asia, mistä aina välillä ei ole selvyyttä. Ja joskus kaikki uudet puolueet on leimattu ääriliikkeiksi, mutta samantien voin sanoa, että kovin nopeasti on pilottitakki vaihtunut pukuun ja solmioon, kun tuollainen uuden puolueen edustaja on parlamenttiin päässyt. Mutta välillä esimerkiksi joissakin keskusteluryhmissä on esimerkiksi keskusteltu suoraan siitä, että joihinkin yksittäisiin henkilöihin tai kansanryhmiin on käytettävä voimakeinoja, mikä tietenkin on lainvastaista toimintaa.
Eikä jokainen ääriryhmään kuuluva tietenkään ole mikään skinhead, vaan myös maahanmuuttajien joukossa on ääriaineksiin kuuluvia henkilöitä, joiden mielestä esimerkiksi raiskaaminen ei ole rikos ollenkaan. Nämä ääriryhmien jäsenet vastustavat esimerkiksi sitä, että nainen osallistuu mihinkään yhteiskunnalliseen toimintaan, ja heille kaikkein ylin laki maailmassa on heidän oma pyhä kirjansa, joka on heidän uskontonsa mukaan pyhä , koska se sisältää esimerkiksi jotain “pyhien miesten kirjoituksia” eli kyseessä on henkilön etnisestä alkuperästä riippuen joko Koraani tai Raamattu. Tai sitten tämä pyhä kirja on joko Maon Punainen kirja tai Hitlerin “Mein Kampf”.
Mutta sitten kun ajatellaan esimerkiksi tilannetta, että jostain keskusteluryhmästä löytyy julkisuuden henkilön käyttäjäprofiili, niin tuon profiilin käytöstä voidaan päätellä melko paljon erilaisia asioita. Jos käyttäjäprofiilista ei koskaan lähetetä mitään viestejä, niin silloin voidaan päätellä, että tuota profiilia ei paljoa käytetä. Tai sitä käytetään vain muiden viestien seuraamiseen. Kuitenkin joissakin tapauksissa eteen tulee tilanne, että tuo profiili on siis aivan mykkä, eikä se ole aktiivinen missään muuallakaan.
Tuolloin saattaa profiili olla jonkun toisen tekemä, eli se on ehkä tehty mustamaalauksen takia, eli tuolloin saadaan ikävä läikkä jonkun poliitikon paitaan. Joissakin tapauksissa sitten käy niin, että sosiaalisen median profiili on oikeasti jonkun mainostoimiston tekemä. En tiedä onko tätä tehty suomessa, mutta maailmanlaajuisesti esimerkiksi henkilökohtaisia Facebook-profiileja on tehty poliitikon tai jonkun muun julkisuuden henkilön imagoa varten, ja silloin tietenkin pitää olla hyvin varovainen, jos tällaista palvelua käyttää. Yleensä se että tilillä on vähän käyttöä saattaa panna epäilemään, että sitä käytetään esimerkiksi tiedon kalasteluun. Tuolloin henkilö saattaa ottaa ryhmässä Screenshotteja ja jaella niitä kavereilleen.
Nimittäin jos vaikka mainostoimiston työntekijät ovat vaalikampanja alussa poistaa tuon profiilin kampanjan loputtua, niin tilaisuus tekee varkaan, ja joku noista mainostoimiston miehistä saattaa esimerkiksi ottaa tuon profiilin uudelleen käyttöön, vaikka se olisi näennäisesti poistettu. Ja tuolloin saattaa mieleen tulla se, että mitä jos vaikka tuollainen mainosmies lähtee tekemään profiileja kaiken maailman skinheadien ryhmiin jotta hän voisi pilata asiakkaan maineen. Kyseinen tilanne voi tulla mieleen silloin, jos vaikka tuo työntekijä on saanut potkut, vaikka olisi kuinka ollut ratkaisevassa asemassa tuon poliitikon kampanjassa, ja silloin varmasti on mieli katkerana Ja tuolloin ihminen saattaa toimia epärationaalisesti, eli hän saattaa yrittää pilata entisen asiakkaan maineen esimerkiksi lähettämällä hänen nimissään vihakirjeitä tai muuta vastaavaa.
perjantai 7. joulukuuta 2018
Kiina lähetti mönkijän Kuun pimeälle puolelle.
Kimmo Huosionmaa
Avaruudessa on oikeastaan aika vähän sellaisia alueita, joita tunnetaan yhtä huonosti kuin Kuun pimeää eli Maasta poispäin käännettyä puolta. Ja Kiina on nyt lähettänyt mönkijän tutkimaan tuota varsin tuntematonta aluetta, joka on aina Maasta katsoen pois päin kääntyneenä. Kiinan uusi korkean profiilin avaruusohjelma sekä mönkijän lähettäminen Kuun pimeälle puolelle varmasti ovat herättäneet huomiota maailmalla, ja tämän ohjelman tarkoitus tietenkin on palvella maan poliittista sekä sotilaallista johtoa, jotka varmasti haluavat näyttää maailmalle osaamistaan sekä samalla tietenkin noita avaruusohjelman johtajia kiinnostaa mahdollinen tieteen sekä osaamisen vaihtaminen esimerkiksi länsimaiden kanssa. Kuun kääntöpuolelle lähetettävän luotaimen ei ole helppoa olla yhteydessä Maahan, ja siksi Kiina on lähettänyt kommunikaatiota varten satelliitin kuuta kiertävälle radalle, jotta se voi olla yhteydessä mönkijään. Tällaiset saavutukset nimenomaan sotilaiden johtamassa avaruus ohjelmassa ovat osoitus siitä, mitä panostaminen luonnontieteisiin sekä insinöörien koulutukseen ovat tuolle maalle antaneet.
Erityisesti avaruusteknologia kiinnostaa tuota maata. Kiinan avaruusohjelma on edennyt erittäin suurella nopeudella, minkä epäillään johtuvan vakoilun kuten järjestelmällisen hakkeroinnin avulla haltuun saadusta teknologiasta, ja sen takia tätä kehitystä seurataan erittäin tarkasti sekä samalla myös huolestumalla siitä mahdollisuudesta, että samalla kun Kiina kehittää näyttäviä avaruusluotaimia, niin se testaa samalla erilaisia ohjausjärjestelmiä, joiden avulla esimerkiksi miehittämättömiä panssareita sekä lennokkeja voidaan ohjata silloin, kun esimerkiksi datan siirtoa häiritään, ja sen takia tämä avaruusohjelma on aiheuttanut myös harmaita hiuksia joillekin Kiinan naapurimaille. Yhdessä huippunopeiden tietokoneiden kanssa tuo maa toivoo varmasti saavansa tutkijoita sekä erilaisia insinöörejä yhteistyöhön kanssaan, ja sen takia näistä asioista pitää aina keskustella.
Tietenkään kukaan ei varmasti ainakaan omissa puheissaan halua rikkoa esimerkiksi sotilaallisten tuotteiden vientiä koskevia rajoituksia, mutta samalla unohdetaan se, että Kiinan tiedustelupalvelulla on keinoja saada ihmiset puhumaan. Ja yksi näistä keinoista on tietenkin juhlat, joissa tarjoillaan alkoholia sekä pillereitä, ja sitten kainaloon ilmaantuu miellyttävä kiinatar, joka alkaa kysellä kaikenlaista henkilön työstä esimerkiksi jossain ohjelmistotalossa. Sen lisäksi, että esimerkiksi ydinaseita sijoitettaisiin Kuun pinnalle tai kiertoradalle, mistä ne olisivat jatkuvasti valmiita iskuun, niin tietenkin Kuu sinällään tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia, kun ajatellaan sotilaallista tekniikkaa kehittäviä tahoja, ja yksi näistä mahdollisuuksista on käyttää Kuun painovoimaa linkona, joka kääntää kuun kautta lähetetyn aluksen tai ohjuksen taistelukärjen takaisin maata kohti.
Avaruusteknologian yhteydessä kehitetään erilaisia ohjelmistoja sekä muita sovelluksia, joita voidaan käyttää esimerkiksi ydinaseiden suuntaamisessa. Ja tietenkin myös sellaiset aseet, jotka perustuvat esimerkiksi kineettiseen energiaan kiinnostavat Kiinan asevoimia. Tällaisia aseita ovat tietenkin erilaiset betonilla täytetyt kapselit, joita voidaan lähettää Kuuta kiertävän radan kautta kohteisiin, ja tällainen ase varmasti saa aikaan suurta tuhoa, vaikka siinä ei olisi esimerkiksi varsinaista taistelukärkeä, vaan maahan osuessaan betoninen profiili murskaa kohteen kineettisellä energialla. Toimiakseen tehokkaasti tuo kärki voidaan lennättää Kuun ympäri, ja sitten Maan vetovoima antaa sille erittäin suuren energian.
Ja kun se iskeytyy 22 000 kilometrin tuntinopeudella johonkin kohtaan Maan pintaa, niin silloin se vapauttaa valtavan määrän energiaa osuessaan maan pintaan, jolloin muodostuu kraateri sekä vapautuu valtavasti lämpöä. Tuollainen ase vaatii kuitenkin sitä, että sitä voidaan ohjata myös Kuuta kiertävällä radalla, ja jos sitten uhka poistuu tai valtion ukaasiin on vastattu sen haluamalla tavalla, niin silloin voidaan isku perua, ja tuo ase palauttaa maahan hallitusti samalla tavoin kuin miehitetty kapseli palaa maan pinnalle. Tuollaisia suunnitelmia avaruuden sotilaallisesta hyödyntämisestä voi kiinan johdolla olla tulevaisuutta ajatellen.
https://yle.fi/uutiset/3-10544967
Avaruudessa on oikeastaan aika vähän sellaisia alueita, joita tunnetaan yhtä huonosti kuin Kuun pimeää eli Maasta poispäin käännettyä puolta. Ja Kiina on nyt lähettänyt mönkijän tutkimaan tuota varsin tuntematonta aluetta, joka on aina Maasta katsoen pois päin kääntyneenä. Kiinan uusi korkean profiilin avaruusohjelma sekä mönkijän lähettäminen Kuun pimeälle puolelle varmasti ovat herättäneet huomiota maailmalla, ja tämän ohjelman tarkoitus tietenkin on palvella maan poliittista sekä sotilaallista johtoa, jotka varmasti haluavat näyttää maailmalle osaamistaan sekä samalla tietenkin noita avaruusohjelman johtajia kiinnostaa mahdollinen tieteen sekä osaamisen vaihtaminen esimerkiksi länsimaiden kanssa. Kuun kääntöpuolelle lähetettävän luotaimen ei ole helppoa olla yhteydessä Maahan, ja siksi Kiina on lähettänyt kommunikaatiota varten satelliitin kuuta kiertävälle radalle, jotta se voi olla yhteydessä mönkijään. Tällaiset saavutukset nimenomaan sotilaiden johtamassa avaruus ohjelmassa ovat osoitus siitä, mitä panostaminen luonnontieteisiin sekä insinöörien koulutukseen ovat tuolle maalle antaneet.
Erityisesti avaruusteknologia kiinnostaa tuota maata. Kiinan avaruusohjelma on edennyt erittäin suurella nopeudella, minkä epäillään johtuvan vakoilun kuten järjestelmällisen hakkeroinnin avulla haltuun saadusta teknologiasta, ja sen takia tätä kehitystä seurataan erittäin tarkasti sekä samalla myös huolestumalla siitä mahdollisuudesta, että samalla kun Kiina kehittää näyttäviä avaruusluotaimia, niin se testaa samalla erilaisia ohjausjärjestelmiä, joiden avulla esimerkiksi miehittämättömiä panssareita sekä lennokkeja voidaan ohjata silloin, kun esimerkiksi datan siirtoa häiritään, ja sen takia tämä avaruusohjelma on aiheuttanut myös harmaita hiuksia joillekin Kiinan naapurimaille. Yhdessä huippunopeiden tietokoneiden kanssa tuo maa toivoo varmasti saavansa tutkijoita sekä erilaisia insinöörejä yhteistyöhön kanssaan, ja sen takia näistä asioista pitää aina keskustella.
Tietenkään kukaan ei varmasti ainakaan omissa puheissaan halua rikkoa esimerkiksi sotilaallisten tuotteiden vientiä koskevia rajoituksia, mutta samalla unohdetaan se, että Kiinan tiedustelupalvelulla on keinoja saada ihmiset puhumaan. Ja yksi näistä keinoista on tietenkin juhlat, joissa tarjoillaan alkoholia sekä pillereitä, ja sitten kainaloon ilmaantuu miellyttävä kiinatar, joka alkaa kysellä kaikenlaista henkilön työstä esimerkiksi jossain ohjelmistotalossa. Sen lisäksi, että esimerkiksi ydinaseita sijoitettaisiin Kuun pinnalle tai kiertoradalle, mistä ne olisivat jatkuvasti valmiita iskuun, niin tietenkin Kuu sinällään tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia, kun ajatellaan sotilaallista tekniikkaa kehittäviä tahoja, ja yksi näistä mahdollisuuksista on käyttää Kuun painovoimaa linkona, joka kääntää kuun kautta lähetetyn aluksen tai ohjuksen taistelukärjen takaisin maata kohti.
Avaruusteknologian yhteydessä kehitetään erilaisia ohjelmistoja sekä muita sovelluksia, joita voidaan käyttää esimerkiksi ydinaseiden suuntaamisessa. Ja tietenkin myös sellaiset aseet, jotka perustuvat esimerkiksi kineettiseen energiaan kiinnostavat Kiinan asevoimia. Tällaisia aseita ovat tietenkin erilaiset betonilla täytetyt kapselit, joita voidaan lähettää Kuuta kiertävän radan kautta kohteisiin, ja tällainen ase varmasti saa aikaan suurta tuhoa, vaikka siinä ei olisi esimerkiksi varsinaista taistelukärkeä, vaan maahan osuessaan betoninen profiili murskaa kohteen kineettisellä energialla. Toimiakseen tehokkaasti tuo kärki voidaan lennättää Kuun ympäri, ja sitten Maan vetovoima antaa sille erittäin suuren energian.
Ja kun se iskeytyy 22 000 kilometrin tuntinopeudella johonkin kohtaan Maan pintaa, niin silloin se vapauttaa valtavan määrän energiaa osuessaan maan pintaan, jolloin muodostuu kraateri sekä vapautuu valtavasti lämpöä. Tuollainen ase vaatii kuitenkin sitä, että sitä voidaan ohjata myös Kuuta kiertävällä radalla, ja jos sitten uhka poistuu tai valtion ukaasiin on vastattu sen haluamalla tavalla, niin silloin voidaan isku perua, ja tuo ase palauttaa maahan hallitusti samalla tavoin kuin miehitetty kapseli palaa maan pinnalle. Tuollaisia suunnitelmia avaruuden sotilaallisesta hyödyntämisestä voi kiinan johdolla olla tulevaisuutta ajatellen.
https://yle.fi/uutiset/3-10544967
Salaliittoja koskevien teorioiden muodostuminen on yleistä, kun julkisuuden henkilö kuolee
https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/
Kimmo Huosionmaa
Se että esimerkiksi murhaa ei ratkaista eli siitä ei tule tuomiota saa aikaan sen, että nämä salaliittoteoriat alkavat kukoistaa. Osa näistä teorioista on tietenkin rikollisten tarkoituksella sepittämiä, koska niiden avulla he yrittävät saada tutkimuksia pysähtymään. Sekä tietenkin tällä tavoin yritetään ostaa aikaa sekä kääntää tutkijoiden huomio pois omista teoista. Eli joskus esimerkiksi seksuaalirikolliset ovat nimenneet valtion päämiehiä omien rinkiensä jäseniksi, koska sen toivotaan estävän tutkijoiden työtä. Samaa ovat yrittäneet esimerkiksi huumekauppiaat sekä MC-jengit, ja jos otetaan esimerkiksi suomessa julkisuutta saaneet "liftarisurmat", niin silloin oli noiden tyttöjen seurassa nähty esimerkiksi "Presidentti Kekkonen", jonka moni muu rikollinen näki esimerkiksi murtautumassa lähikauppaan tai alkoon. Tuolloin yritettiin päästä joko vankimielisairaalaan tai vapaaksi, kun ajateltiin presidentin hahmon pelottavan tutkijoita.
Melkein kaikkien julkisuuden henkilöiden kohdatessa ennenaikaisen kuoleman on asian tiimoilta noussut esiin erilaisia viittauksia siihen, että tapauksia ei ole haluttu selvittää, koska niihin liittyy jotain kiusallista. Kun puhutaan maailman kuuluisimmasta salaliittoteoriasta, eli Presidentti Kennedyn murhasta Dallasissa vuonna 1963, niin useat ihmiset eivät tiedä, että vastaavia teorioita on esitetty esimerkiksi Olof Palmen, Elvis Presleyn sekä Marilyn Monroen kuolemasta. Osa Olof Palmen murhaa koskevista teorioista koskee esimerkiksi sitä, että joidenkin ruotsalaisten upseerien väitetään murhanneen pääministerin, koska tämä harjoitti hiukan liian vasemmistolaista politiikkaa, mutta kuten tiedämme, niin tästä tapauksesta on varmaan tehty tuhansia muitakin teorioita, joissa osassa syylliseksi epäillään jotain narkomaania, joka oli rakastunut Lisbet Palmeen.
Samanlaisia teorioita on esitetty myös Kennedyn murhan yhteydessä. Niiden mukaan Oswald, jos hän oli murhaaja toimi yllytyksen alaisena tuohon tekoon, mutta se että toimiko yllyttäjä yksin vai oliko hänellä tovereita on tietenkin jäänyt pimentoon. Tällöin voidaan tietenkin kysyä, että kiusattiinko Oswaldia tuolla merijalkaväessä, joka kuulemma on tarkka jäsentensä mielenterveydestä, eikä siellä saisi epäsosiaalinen henkilö palvella.
Eli erään hiukan vähemmän tunnetun teorian mukaan skitsofreenikko tai psykoosiin sairastunut Lee Harvey Oswald tai joku muu olisi surmannut Kennedyn, koska hän oli rakastunut Jacqueline Kennedyyn. Joissakin kirjoissa väitetään, että joku henkilö olisi saanut käsiinsä nuo Oswaldin väitetyt psykiatrin laatimat paperit, ja ehkä joko tahallaan tai vahingossa olisi alkanut yllyttää häntä tekemään teon, joka sitten teki tapauksesta tunnetun koko maailmassa. Tai ehkä merijalkaväen kouluttajat olivat jättäneet nuo paperit huomiotta, jolloin edessä oli erittäin vakava juttu, ja tässä muuten on se syy, miksi noita papereita ei saisi missään nimessä levitellä ympäriinsä. Psykoottinen ihminen elää ikään kuin unessa, ja joissakin tapauksissa häntä on erittäin helppo yllyttää tekoihin, jotka eivät ole normaalin ihmisen tekemiä.
Eräissä teorioissa syylliseksi mainitaan joku Palmen nuoruuden ystävä, joka oli kateellinen pääministerille, ja sen vuoksi surmasi tämän. Osa näistä teorioista on sanasta sanaan samoja, kuin esimerkiksi teoriat, joita esitettiin Kennedyn murhan yhteydessä. Yksi erikoisimmista on se, että joukko nuoria olisi lainannut jonkun kotoa revolverin, ja sitten olisi käynyt vahinko, jonka yhteydessä Palme olisi kuollut. Myös se että joku palkkamurhaaja olisi sekoittanut Palmen johonkin "Olleen", joka olisi johtanut Tukholman huumekauppaa on ollut ainakin kerran esillä julkisuudessa. Samoin se, että esimerkiksi uhriksi oli aiottu Lisbet Palme, jota joku psykiatrisen sairaalan potilas oli vihannut erittäin paljon. Tuolloin ampuja olisi erehtynyt henkilöstä. Kun puhutaan esimerkiksi Marilyn Monroen kuolemasta, jota kuulemma edelsi paha masennus, niin silloin hänen kuolemaansa murhaksi epäilevien mielestä syy tuohon murhaan olisi ollut se, että Monroe olisi ollut suhteessa Kennedyihin, eli joko presidenttiin tai hänen veljeensä oikeusministeri Robert Kennedyyn.
Tuolloin hän olisi saanut tietää esimerkiksi Kennedyn veljesten isän Jack Kennedyn suhteista Mafiaan, jolloin hänet piti sitten vaientaa. Kun sitten puhutaan esimerkiksi Elviksen kuolemasta, niin silloin teoreetikot väittävät, että rockin kuninkaan hallussa olisi ollut dokumentteja esimerkiksi siitä, että Mafia oli pessyt rahaa musiikkiteollisuuden kautta, jolloin kyseessä olisi olemattomien keikkalippujen myynti. Ensin joku yhtiö oli muka hankkinut lippuja Elviksen konserttiin, ja sen jälkeen yhtiön työntekijöiden väitettiin lunastaneen nuo liput omasta pussistaan. Sitten nuo liput vain palautettiin lippu-yhtiöön, joka palautti rahat toisen tahon hallussa olevalle tilille, jotta rahojen alkuperä voitiin peittää.
Toisten mukaan taas Mafia oli palkannut joitakin MKULTRA-ohjelman asiantuntijoita luomaan äänilevyjä, joiden avulla esimerkiksi tuomareita oli manipuloitu antamaan vääriä tuomioita tai liikemiehiä luovuttamaan yhtiötä halvalla Mafian käsiin. Eli noissa levyissä olisi ollut subliminaalisia eli infraäänen taajuudella annettuja viestejä, joiden avulla kohteita olisi manipuloitu tekemään asioita, joita he eivät olisi muuten tehneet.Mutta tietenkin nämä teoriat voivat olla vain harhaa. Aina kun julkisuuden henkilö kuolee yllättäen, niin silloin edessä on aina teorioita, joiden mukaan hänet on vaiennettu.
Kimmo Huosionmaa
Se että esimerkiksi murhaa ei ratkaista eli siitä ei tule tuomiota saa aikaan sen, että nämä salaliittoteoriat alkavat kukoistaa. Osa näistä teorioista on tietenkin rikollisten tarkoituksella sepittämiä, koska niiden avulla he yrittävät saada tutkimuksia pysähtymään. Sekä tietenkin tällä tavoin yritetään ostaa aikaa sekä kääntää tutkijoiden huomio pois omista teoista. Eli joskus esimerkiksi seksuaalirikolliset ovat nimenneet valtion päämiehiä omien rinkiensä jäseniksi, koska sen toivotaan estävän tutkijoiden työtä. Samaa ovat yrittäneet esimerkiksi huumekauppiaat sekä MC-jengit, ja jos otetaan esimerkiksi suomessa julkisuutta saaneet "liftarisurmat", niin silloin oli noiden tyttöjen seurassa nähty esimerkiksi "Presidentti Kekkonen", jonka moni muu rikollinen näki esimerkiksi murtautumassa lähikauppaan tai alkoon. Tuolloin yritettiin päästä joko vankimielisairaalaan tai vapaaksi, kun ajateltiin presidentin hahmon pelottavan tutkijoita.
Melkein kaikkien julkisuuden henkilöiden kohdatessa ennenaikaisen kuoleman on asian tiimoilta noussut esiin erilaisia viittauksia siihen, että tapauksia ei ole haluttu selvittää, koska niihin liittyy jotain kiusallista. Kun puhutaan maailman kuuluisimmasta salaliittoteoriasta, eli Presidentti Kennedyn murhasta Dallasissa vuonna 1963, niin useat ihmiset eivät tiedä, että vastaavia teorioita on esitetty esimerkiksi Olof Palmen, Elvis Presleyn sekä Marilyn Monroen kuolemasta. Osa Olof Palmen murhaa koskevista teorioista koskee esimerkiksi sitä, että joidenkin ruotsalaisten upseerien väitetään murhanneen pääministerin, koska tämä harjoitti hiukan liian vasemmistolaista politiikkaa, mutta kuten tiedämme, niin tästä tapauksesta on varmaan tehty tuhansia muitakin teorioita, joissa osassa syylliseksi epäillään jotain narkomaania, joka oli rakastunut Lisbet Palmeen.
Samanlaisia teorioita on esitetty myös Kennedyn murhan yhteydessä. Niiden mukaan Oswald, jos hän oli murhaaja toimi yllytyksen alaisena tuohon tekoon, mutta se että toimiko yllyttäjä yksin vai oliko hänellä tovereita on tietenkin jäänyt pimentoon. Tällöin voidaan tietenkin kysyä, että kiusattiinko Oswaldia tuolla merijalkaväessä, joka kuulemma on tarkka jäsentensä mielenterveydestä, eikä siellä saisi epäsosiaalinen henkilö palvella.
Eli erään hiukan vähemmän tunnetun teorian mukaan skitsofreenikko tai psykoosiin sairastunut Lee Harvey Oswald tai joku muu olisi surmannut Kennedyn, koska hän oli rakastunut Jacqueline Kennedyyn. Joissakin kirjoissa väitetään, että joku henkilö olisi saanut käsiinsä nuo Oswaldin väitetyt psykiatrin laatimat paperit, ja ehkä joko tahallaan tai vahingossa olisi alkanut yllyttää häntä tekemään teon, joka sitten teki tapauksesta tunnetun koko maailmassa. Tai ehkä merijalkaväen kouluttajat olivat jättäneet nuo paperit huomiotta, jolloin edessä oli erittäin vakava juttu, ja tässä muuten on se syy, miksi noita papereita ei saisi missään nimessä levitellä ympäriinsä. Psykoottinen ihminen elää ikään kuin unessa, ja joissakin tapauksissa häntä on erittäin helppo yllyttää tekoihin, jotka eivät ole normaalin ihmisen tekemiä.
Eräissä teorioissa syylliseksi mainitaan joku Palmen nuoruuden ystävä, joka oli kateellinen pääministerille, ja sen vuoksi surmasi tämän. Osa näistä teorioista on sanasta sanaan samoja, kuin esimerkiksi teoriat, joita esitettiin Kennedyn murhan yhteydessä. Yksi erikoisimmista on se, että joukko nuoria olisi lainannut jonkun kotoa revolverin, ja sitten olisi käynyt vahinko, jonka yhteydessä Palme olisi kuollut. Myös se että joku palkkamurhaaja olisi sekoittanut Palmen johonkin "Olleen", joka olisi johtanut Tukholman huumekauppaa on ollut ainakin kerran esillä julkisuudessa. Samoin se, että esimerkiksi uhriksi oli aiottu Lisbet Palme, jota joku psykiatrisen sairaalan potilas oli vihannut erittäin paljon. Tuolloin ampuja olisi erehtynyt henkilöstä. Kun puhutaan esimerkiksi Marilyn Monroen kuolemasta, jota kuulemma edelsi paha masennus, niin silloin hänen kuolemaansa murhaksi epäilevien mielestä syy tuohon murhaan olisi ollut se, että Monroe olisi ollut suhteessa Kennedyihin, eli joko presidenttiin tai hänen veljeensä oikeusministeri Robert Kennedyyn.
Tuolloin hän olisi saanut tietää esimerkiksi Kennedyn veljesten isän Jack Kennedyn suhteista Mafiaan, jolloin hänet piti sitten vaientaa. Kun sitten puhutaan esimerkiksi Elviksen kuolemasta, niin silloin teoreetikot väittävät, että rockin kuninkaan hallussa olisi ollut dokumentteja esimerkiksi siitä, että Mafia oli pessyt rahaa musiikkiteollisuuden kautta, jolloin kyseessä olisi olemattomien keikkalippujen myynti. Ensin joku yhtiö oli muka hankkinut lippuja Elviksen konserttiin, ja sen jälkeen yhtiön työntekijöiden väitettiin lunastaneen nuo liput omasta pussistaan. Sitten nuo liput vain palautettiin lippu-yhtiöön, joka palautti rahat toisen tahon hallussa olevalle tilille, jotta rahojen alkuperä voitiin peittää.
Toisten mukaan taas Mafia oli palkannut joitakin MKULTRA-ohjelman asiantuntijoita luomaan äänilevyjä, joiden avulla esimerkiksi tuomareita oli manipuloitu antamaan vääriä tuomioita tai liikemiehiä luovuttamaan yhtiötä halvalla Mafian käsiin. Eli noissa levyissä olisi ollut subliminaalisia eli infraäänen taajuudella annettuja viestejä, joiden avulla kohteita olisi manipuloitu tekemään asioita, joita he eivät olisi muuten tehneet.Mutta tietenkin nämä teoriat voivat olla vain harhaa. Aina kun julkisuuden henkilö kuolee yllättäen, niin silloin edessä on aina teorioita, joiden mukaan hänet on vaiennettu.
Tietenkin täällä saa myös hymyillä
Kimmo Huosionmaa
Tässä sitten vielä palaan erääseen kirjoitukseen, mikä käsittelee "Hymymiestä". Tässä edellisessä kirjoituksessani olen olettanut, että kyseinen henkilö olisi jotenkin vaarallinen, ja sen takia hiukan tätä kirjoitusta oikaisen. Nimittäin tietenkin myös suomessa sekä kaikkialla muuallakin maailmassa saa hymyillä. Pelkkä hymy ei ole mikään syy kutsua lainvalvojia paikalle, mutta muistakaa, että nämä "hymymiehet" voivat olla oikeasti ottaneet jotain aineita, joita ei juurikaan ehkä muuten katukaupassa esiinny, ja silloin ihmisen kasvoille saattaa ikään kuin jähmettyä jonkinlainen hymy.
Tällaista on joskus ollut nähtävillä esimerkiksi henkilöillä, jotka ovat käyttäneet huumeita tai jotain psyykenlääkkeitä. Kun puhutaan yllykkeestä sekä psykologiasta, niin jos henkilö ensimmäistä kertaa kohtaa huumeita käyttäneen ihmisen, niin silloin saattaa edessä olla sellainen asia, että tämä kokemus pelottaa. Kun ihminen kävelee yksin pimeässä, niin silloin hän on jatkuvasti hiukan normaalia valppaampana, koska koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
Mutta tietenkin jos joku henkilö on esimerkiksi kävelemässä illalla ulkona, ja ei ole kovin tottunut tällaiseen kokemukseen, niin silloin saattaa aivan tavallinen ihminen muuttua silmissä uhkaavaksi. Pimeä tai heikosti valaistu kadunpätkä yhdessä esimerkiksi kavereiden kanssa katsotun ehkä hyvinkin pelottavan aineiston kanssa saattaa saada aikaan sen, että aivan tavallinen tilanne muuttuu uhkaavaksi omissa silmissä. Tuo kadunpätkä voi olla esimerkiksi viranomaisten mielestä hyvin valaistu, mutta sitten jos asiaa lähestytään siltä kannalta, että ihminen kävelee pimeällä, niin tietenkin katu on tuolloin aina huonommin valaistu kuin päivällä, koska katulamput luovat erilaisen tunnelman kuin luonnonvalo.
Joskus mediassa esitetyt ulkomaalaisten tekemiksi mainitut raiskaukset sekä pahoinpitelyt saattavat aiheuttaa sen, että henkilö alkaa automaattisesti pitää jokaista vastaan tulevaa tummahiuksista henkilöä uhkaavana tai pelottavana. Tuollainen kokemus saattaa seurata vaikkapa silloin kun ensin alkuillasta katsotaan sellaista ohjelmaa, joka käsittelee jonkin alueen tai kansanryhmän tekemiä rikoksia.
Samoin se että vanhemmat ovat varoittaneet nuorta menemästä johonkin alueelle saattaa aiheuttaa niin sanotun ylilatautumisen, minkä takia henkilö saattaa saada päähänsä itse ryhtyä toimimaan väkivaltaisesti jotain muuta ihmistä kohtaan. Tätä asiaa on tutkittu esimerkiksi amerikassa, missä väkivalta on leimannut joitakin alueita, ja se että poliiseja tai tavallisia ihmisiä varoitetaan jostain lähiöstä saattaa herkistää liipasinsormea hyvin tehokkaasti, ja aina löytyy ihmisiä, jotka ikään kuin haluavat, että heidän päälleen hyökätään.
Osa tällaisista henkilöistä kävelee jatkuvasti aseistettuna, ja heillä saattaa olla pakkomielle siitä, että jos joku yrittää jotain, niin silloin tällainen henkilö saa omasta mielestään luvan ampua. Se tietenkään ei ole oikein, että joku ryhtyy omin päin pitämään järjestystä kaupungilla Charles Bronsonin "Väkivallan vihollisen" mielikuvitushahmon tyyliin, mutta aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat kokeilla muiden ampumista, ja se ei varmaan ole mukavaa nähtävää, kun oikeudessa sitten näitä asioita selvitellään.
https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/11/hymymies-finntop-5.html
Tässä sitten vielä palaan erääseen kirjoitukseen, mikä käsittelee "Hymymiestä". Tässä edellisessä kirjoituksessani olen olettanut, että kyseinen henkilö olisi jotenkin vaarallinen, ja sen takia hiukan tätä kirjoitusta oikaisen. Nimittäin tietenkin myös suomessa sekä kaikkialla muuallakin maailmassa saa hymyillä. Pelkkä hymy ei ole mikään syy kutsua lainvalvojia paikalle, mutta muistakaa, että nämä "hymymiehet" voivat olla oikeasti ottaneet jotain aineita, joita ei juurikaan ehkä muuten katukaupassa esiinny, ja silloin ihmisen kasvoille saattaa ikään kuin jähmettyä jonkinlainen hymy.
Tällaista on joskus ollut nähtävillä esimerkiksi henkilöillä, jotka ovat käyttäneet huumeita tai jotain psyykenlääkkeitä. Kun puhutaan yllykkeestä sekä psykologiasta, niin jos henkilö ensimmäistä kertaa kohtaa huumeita käyttäneen ihmisen, niin silloin saattaa edessä olla sellainen asia, että tämä kokemus pelottaa. Kun ihminen kävelee yksin pimeässä, niin silloin hän on jatkuvasti hiukan normaalia valppaampana, koska koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
Mutta tietenkin jos joku henkilö on esimerkiksi kävelemässä illalla ulkona, ja ei ole kovin tottunut tällaiseen kokemukseen, niin silloin saattaa aivan tavallinen ihminen muuttua silmissä uhkaavaksi. Pimeä tai heikosti valaistu kadunpätkä yhdessä esimerkiksi kavereiden kanssa katsotun ehkä hyvinkin pelottavan aineiston kanssa saattaa saada aikaan sen, että aivan tavallinen tilanne muuttuu uhkaavaksi omissa silmissä. Tuo kadunpätkä voi olla esimerkiksi viranomaisten mielestä hyvin valaistu, mutta sitten jos asiaa lähestytään siltä kannalta, että ihminen kävelee pimeällä, niin tietenkin katu on tuolloin aina huonommin valaistu kuin päivällä, koska katulamput luovat erilaisen tunnelman kuin luonnonvalo.
Joskus mediassa esitetyt ulkomaalaisten tekemiksi mainitut raiskaukset sekä pahoinpitelyt saattavat aiheuttaa sen, että henkilö alkaa automaattisesti pitää jokaista vastaan tulevaa tummahiuksista henkilöä uhkaavana tai pelottavana. Tuollainen kokemus saattaa seurata vaikkapa silloin kun ensin alkuillasta katsotaan sellaista ohjelmaa, joka käsittelee jonkin alueen tai kansanryhmän tekemiä rikoksia.
Samoin se että vanhemmat ovat varoittaneet nuorta menemästä johonkin alueelle saattaa aiheuttaa niin sanotun ylilatautumisen, minkä takia henkilö saattaa saada päähänsä itse ryhtyä toimimaan väkivaltaisesti jotain muuta ihmistä kohtaan. Tätä asiaa on tutkittu esimerkiksi amerikassa, missä väkivalta on leimannut joitakin alueita, ja se että poliiseja tai tavallisia ihmisiä varoitetaan jostain lähiöstä saattaa herkistää liipasinsormea hyvin tehokkaasti, ja aina löytyy ihmisiä, jotka ikään kuin haluavat, että heidän päälleen hyökätään.
Osa tällaisista henkilöistä kävelee jatkuvasti aseistettuna, ja heillä saattaa olla pakkomielle siitä, että jos joku yrittää jotain, niin silloin tällainen henkilö saa omasta mielestään luvan ampua. Se tietenkään ei ole oikein, että joku ryhtyy omin päin pitämään järjestystä kaupungilla Charles Bronsonin "Väkivallan vihollisen" mielikuvitushahmon tyyliin, mutta aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat kokeilla muiden ampumista, ja se ei varmaan ole mukavaa nähtävää, kun oikeudessa sitten näitä asioita selvitellään.
https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/2018/11/hymymies-finntop-5.html
keskiviikko 5. joulukuuta 2018
Miksi peruskoulussa on nykyään niin vaikeaa, että lapset oireilevat psyykkisesti?
Kimmo Huosionmaa
Kaikkialla puhutaan nykyään siitä, kuinka yhä useammin myös aivan lapset oireilevat koulussa, ja siihen sitten etsitään vastausta. Itse olen sitä mieltä, että nämä psyykkiset ongelmat ovat oikeastaan vasta nyt tunnustettu, eli niitä on ennenkin ollut olemassa, mutta näistä hyvinkin pahoista asioista ei vain oltu uskallettu tai haluttu puhua. Ennen psyykkiset oireet olivat asioita, joista haluttiin vaieta, ja varmasti me kaikki olemme tuollaisen tapauksen tienneet. Mutta meille muille on vain kerrottu, että tämä oppilas tai opiskelija on siirtynyt toiseen kouluun, eikä koskaan ole mainittu, että kyseessä on ollut mielisairaalaan vieminen. Peruskoulussa pitää jokaisen aineen olla läpäisty, jotta päättötodistus antaa jatko-opintokelpoisuuden.
Ja varsinkin yläasteella tuo vaatimus aiheuttaa stressiä. Samoin se että mielenterveyden ongelmista puhutaan yhä avoimemmin saa aikaan sen, että vanhemmat tarkkailevat lapsiaan entistä tarkemmin. Eli esimerkiksi eristäytyminen sekä hiljaa oleminen saavat joissain tapauksissa hälytyskellot soimaan, ja silloin tietenkin kannattaa kääntyä ammatti-ihmisen puoleen, jos lapsen tai nuoren käytöksessä on tapahtunut muutoksia tai hän tuntuu jotenkin aggressiiviselta. Eli nuo uutiset ikään kuin "virittävät" vanhemmat huomaamaan sen, jos lapsi onkin masentunut, ja hän hautoo itsetuhoa.
Tässä tapauksessa pitää huomioida, että esimerkiksi itsemurhaa käsittelevät uutiset varmasti saavat aikaan sen, että mielenterveyden ongelmiin haetaan apua entistä helpommin, koska itsetuho-uutiset herkistävät vanhempien mieltä, jolloin he huomaavat nopeammin, mikäli nuori onkin väsymyksen sijasta masentunut, ja yhä useammin apua haetaan suoraan psykiatrilta, mikä sitten tietenkin on paljon parempi asia, kuin hakea diapameja jostain tuttavan tuntemalta lääkäriasemalta. Tuolloin pitää muistaa se, että ammatti-ihminen tarvitsee työrauhan tehdäkseen pätevän diagnoosin, sekä tehdessään tarvittavan määrityksen lääkityksen tarpeesta, ja tuolloin saattaa potilaan paikka olla osastolla, koska oikeaa lääkettä ei tai annosta ei heti löydy.
Myös se että esimerkiksi puukotuksia ei ole ennen sattunut koulussa saa varmasti uuden kuvan nousemaan ihmisten mieleen, kun ajatellaan tilannetta, että joku lapsi tai nuori ei ole vain käynyt koulua. vaan aamulla lähtenyt oleilemaan ostoskeskukseen, ja tietenkin silloin ei koulussa ole mitään ongelmia, jos tuollainen oppilas, joka "ei sopeudu joukkoon" erotetaan koulusta, jossa häntä ei muka kaivata. Silloin varmasti käy niin, että tuollainen henkilö ikään kuin ladataan täyteen vihaa, ja sitten tuo viha jossain vaiheessa purkautuu väkivaltana. Tuolloin lain mukaan sekä se henkilö, joka on tehnyt rikoksen, että myös rikokseen yllyttänyt henkilö tuomitaan, kuten laki määrää. Ja jos täysi-ikäinen ihminen on tällaisessa tapauksessa yllyttänyt alaikäisiä pahoinpitelyyn, niin silloin häntä rangaistaan kovemmin kuin varsinaista tekijää.
Mutta ennen oli kaikki toisin, ja silloin tällaisista asioita ei kukaan osannut, uskaltanut tai halunnut puhua. Se että ongelmat heitetään ulos koulusta "roikkumaan ostoskeskukseen" ikään kuin teki näistä ihmisistä olemattomia. He olivat sellaisia ihmisiä, joita ei kukaan saanut puhua mitään, koska se ei tehnyt hyvää omalle uralle. Ei ollut hyvää mainosta, että sellainen ihminen, joka on heitetty pois koulusta kuuluu jonkun ihmisen kaveripiiriin, ja tietenkin noissa tapauksissa on tekijöiden mielestä parempi, että henkilöstä ei koskaan edes puhuta. Vaikka kuulostaa helpolta mennä tällaisissa tapauksissa enemmistön puolelle, niin silloin kuitenkin rikotaan lakia törkeästi. Ja tuo toiminta voidaan tietenkin katsoa myös yllytysrikokseksi.
Jos ei mukaudu muiden mukaan, niin silloin on parempi, että vähemmistö eroaa, on tuolloin perusteena sille, että henkilön saa heittää ulos koulusta. Ja tuolloin tietenkin jokainen, joka ei tähän myönny menettää kesätyöpaikan. Eikä tuollainen menettely ole kuitenkaan lain mukainen. Lain tarkoitus on suojella heikompaa, ja se että rikoksen tekijöitä on useita ei ole syy jättää rangaistusta lukematta. Myös lapsia koskee laki, ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi solvaaminen sekä pahoinpitely ovat tekoja, joista tulee henkilön saada tuomio, vaikka hän olisi kuinka alaikäinen, eikä myöskään viranomaisten harhauttaminen sekä väärän valan vannominen ole asioita, joita laissa annetaan anteeksi.
Mikäli esimerkiksi jatkettuun pahoinpitelyyn syyllisiä henkilöitä on useita, niin se on oikeudessa tuomiota korottava asia. Se että henkilön väitetään tehneen rikoksia kuten vahingontekoja, joita hän ei ole tehnyt on rikoslaissa mainittu nimellä "viranomaisen harhauttaminen", mutta sitten tietenkin jos tuo toiminta jatkuu oikeussalissa, niin silloin on kyseessä "väärä vala", mikä on sitten erittäin vakava rikos. Samoin jos henkilön väitetään tehneen rikoksia, joita hän ei ole tehnyt, on kyseessä kunnianloukkaus sekä muut tästä asiasta seuraavat syytteet, joihin kuuluu myös esimerkiksi viranomaisen harhauttaminen, ja jos tästä sitten vielä lähdetään korvauksia hakemaan, niin kyseessä on silloin petossyyte.
https://yle.fi/uutiset/3-10538926
Kaikkialla puhutaan nykyään siitä, kuinka yhä useammin myös aivan lapset oireilevat koulussa, ja siihen sitten etsitään vastausta. Itse olen sitä mieltä, että nämä psyykkiset ongelmat ovat oikeastaan vasta nyt tunnustettu, eli niitä on ennenkin ollut olemassa, mutta näistä hyvinkin pahoista asioista ei vain oltu uskallettu tai haluttu puhua. Ennen psyykkiset oireet olivat asioita, joista haluttiin vaieta, ja varmasti me kaikki olemme tuollaisen tapauksen tienneet. Mutta meille muille on vain kerrottu, että tämä oppilas tai opiskelija on siirtynyt toiseen kouluun, eikä koskaan ole mainittu, että kyseessä on ollut mielisairaalaan vieminen. Peruskoulussa pitää jokaisen aineen olla läpäisty, jotta päättötodistus antaa jatko-opintokelpoisuuden.
Ja varsinkin yläasteella tuo vaatimus aiheuttaa stressiä. Samoin se että mielenterveyden ongelmista puhutaan yhä avoimemmin saa aikaan sen, että vanhemmat tarkkailevat lapsiaan entistä tarkemmin. Eli esimerkiksi eristäytyminen sekä hiljaa oleminen saavat joissain tapauksissa hälytyskellot soimaan, ja silloin tietenkin kannattaa kääntyä ammatti-ihmisen puoleen, jos lapsen tai nuoren käytöksessä on tapahtunut muutoksia tai hän tuntuu jotenkin aggressiiviselta. Eli nuo uutiset ikään kuin "virittävät" vanhemmat huomaamaan sen, jos lapsi onkin masentunut, ja hän hautoo itsetuhoa.
Tässä tapauksessa pitää huomioida, että esimerkiksi itsemurhaa käsittelevät uutiset varmasti saavat aikaan sen, että mielenterveyden ongelmiin haetaan apua entistä helpommin, koska itsetuho-uutiset herkistävät vanhempien mieltä, jolloin he huomaavat nopeammin, mikäli nuori onkin väsymyksen sijasta masentunut, ja yhä useammin apua haetaan suoraan psykiatrilta, mikä sitten tietenkin on paljon parempi asia, kuin hakea diapameja jostain tuttavan tuntemalta lääkäriasemalta. Tuolloin pitää muistaa se, että ammatti-ihminen tarvitsee työrauhan tehdäkseen pätevän diagnoosin, sekä tehdessään tarvittavan määrityksen lääkityksen tarpeesta, ja tuolloin saattaa potilaan paikka olla osastolla, koska oikeaa lääkettä ei tai annosta ei heti löydy.
Myös se että esimerkiksi puukotuksia ei ole ennen sattunut koulussa saa varmasti uuden kuvan nousemaan ihmisten mieleen, kun ajatellaan tilannetta, että joku lapsi tai nuori ei ole vain käynyt koulua. vaan aamulla lähtenyt oleilemaan ostoskeskukseen, ja tietenkin silloin ei koulussa ole mitään ongelmia, jos tuollainen oppilas, joka "ei sopeudu joukkoon" erotetaan koulusta, jossa häntä ei muka kaivata. Silloin varmasti käy niin, että tuollainen henkilö ikään kuin ladataan täyteen vihaa, ja sitten tuo viha jossain vaiheessa purkautuu väkivaltana. Tuolloin lain mukaan sekä se henkilö, joka on tehnyt rikoksen, että myös rikokseen yllyttänyt henkilö tuomitaan, kuten laki määrää. Ja jos täysi-ikäinen ihminen on tällaisessa tapauksessa yllyttänyt alaikäisiä pahoinpitelyyn, niin silloin häntä rangaistaan kovemmin kuin varsinaista tekijää.
Mutta ennen oli kaikki toisin, ja silloin tällaisista asioita ei kukaan osannut, uskaltanut tai halunnut puhua. Se että ongelmat heitetään ulos koulusta "roikkumaan ostoskeskukseen" ikään kuin teki näistä ihmisistä olemattomia. He olivat sellaisia ihmisiä, joita ei kukaan saanut puhua mitään, koska se ei tehnyt hyvää omalle uralle. Ei ollut hyvää mainosta, että sellainen ihminen, joka on heitetty pois koulusta kuuluu jonkun ihmisen kaveripiiriin, ja tietenkin noissa tapauksissa on tekijöiden mielestä parempi, että henkilöstä ei koskaan edes puhuta. Vaikka kuulostaa helpolta mennä tällaisissa tapauksissa enemmistön puolelle, niin silloin kuitenkin rikotaan lakia törkeästi. Ja tuo toiminta voidaan tietenkin katsoa myös yllytysrikokseksi.
Jos ei mukaudu muiden mukaan, niin silloin on parempi, että vähemmistö eroaa, on tuolloin perusteena sille, että henkilön saa heittää ulos koulusta. Ja tuolloin tietenkin jokainen, joka ei tähän myönny menettää kesätyöpaikan. Eikä tuollainen menettely ole kuitenkaan lain mukainen. Lain tarkoitus on suojella heikompaa, ja se että rikoksen tekijöitä on useita ei ole syy jättää rangaistusta lukematta. Myös lapsia koskee laki, ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi solvaaminen sekä pahoinpitely ovat tekoja, joista tulee henkilön saada tuomio, vaikka hän olisi kuinka alaikäinen, eikä myöskään viranomaisten harhauttaminen sekä väärän valan vannominen ole asioita, joita laissa annetaan anteeksi.
Mikäli esimerkiksi jatkettuun pahoinpitelyyn syyllisiä henkilöitä on useita, niin se on oikeudessa tuomiota korottava asia. Se että henkilön väitetään tehneen rikoksia kuten vahingontekoja, joita hän ei ole tehnyt on rikoslaissa mainittu nimellä "viranomaisen harhauttaminen", mutta sitten tietenkin jos tuo toiminta jatkuu oikeussalissa, niin silloin on kyseessä "väärä vala", mikä on sitten erittäin vakava rikos. Samoin jos henkilön väitetään tehneen rikoksia, joita hän ei ole tehnyt, on kyseessä kunnianloukkaus sekä muut tästä asiasta seuraavat syytteet, joihin kuuluu myös esimerkiksi viranomaisen harhauttaminen, ja jos tästä sitten vielä lähdetään korvauksia hakemaan, niin kyseessä on silloin petossyyte.
https://yle.fi/uutiset/3-10538926
tiistai 4. joulukuuta 2018
Kirjoitelma jokaisen oikeudesta kulttuuriin sekä omaan kieleen sekä vaietusta historiasta
https://yhteiskuntajahistoria.blogspot.com/
Kimmo Huosionmaa
Kielten osaaminen on tietenkin nykyaikaisessa yhteiskunnassa erittäin tärkeää, ja siksi esimerkiksi kouluissa kannustetaan opettelemaan oma äidinkieli kunnolla, koska se sitten luo vahvan pohjan muiden kielten oppimisesta. Kun keskustellaan saamelaisuudesta sekä muista suomen vähemmistöistä, niin tietenkin on tärkeää ymmärtää sellainen asia, että maassamme ikään kuin kannustetaan ihmisiä syrjimään toisia. Eli kaikista asioista halutaan ainakin jossain tapauksissa nähdä vain negatiiviset piirteet, joihin kuuluu vähemmistöjen kuten romanien sekä saamelaisten syrjiminen sekä syyllistäminen.
Joskus saattaa vähemmistöihin kohdistuvan syrjimisen syynä olla sellainen, että esimerkiksi valtaväestöön kuuluvat ovat halunneet salata omaa toimintaansa jossain rangaistuslaitoksessa tai koulukodissa, jotka on hyvin usein leimattu ikään kuin nuorisolle suunnatuiksi vankiloiksi. Ja tällöin mieleeni tulee kysymys siitä, että miksi meillä suomalaisilla on sellainen tarve, että aina pitää muistuttaa ihmisiä siitä, että miten jotain vähemmistöön kuuluvaa pitää aina muistaa syrjiä?
Tässä jutussa viitataan siihen YLE:n kotisivuilla olleeseen juttuun, missä haastatellaan saamelais-taustaista taiteilijaa. Kuitenkin esimerkiksi se, että henkilö on ollut vaikkapa koulukodissa on aiheuttanut monissa tapauksissa samanlaista syrjintää, kuin mitä esimerkiksi etniset vähemmistöt ovat kokeneet, eikä esimerkiksi vankilassa olleen henkilön lapsetkaan ole tällaisesta asenteesta, missä heitä pidetään jo valmiiksi rikollisina välttyneet. Joten tässä tietenkin voidaan sanoa, että myös ne jotka eivät ole varsinaisesti etniseen vähemmistöön kuuluvia kohtaavat tai ovat kohdanneet maassamme hyvin ikävää syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla. Joskus jopa esimerkiksi se, että henkilön isoisä on toiminut punaisena taistelijana maamme sisällissodassa on aiheuttanut sen, että häntä ei ole kelpuutettu johonkin tehtävään.
Mutta sitten voidaan palata siihen YLE:n juttuun, mihin on linkki alhaalla. Tuossa jutussa on kohta, josta voisin hiukan huomauttaa sen kirjoittajaa, ja se on se, missä tuo haastateltava kertoo lapinpuvun käytöstä. “Taiteilija Outi Pieski on sanonut hyvin, että positiivisten asioiden lisäksi gáktiin sisältyy kaikki sorto, monen sukupolven traumat ja häpeän tunteet. Haluaako ei-saamelainen kantaa nekin?”. Eli kuka on tässä sanonut näin, onko sanoja haastateltava, vai joku muu? Kas siinä vasta hyvä kysymys. Miksi tuo Outi Pieski on tähän sekoitettu, kun juttu on kuitenkin tehty toista henkilöä haastattelemalla. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että tuon puvun käyttäjiä on kyllä syyllistetty sekä leimattu vähän turhan innokkaasti.
Se että meidän valtiomme edustajat muualla kyllä muiden toimista nostavat meteliä ei tee siitä kaunista, että vielä muutamia vuosia sitten saamelaiset sekä romanit eivät ikään kuin kelvanneet edes tavalliseen kouluun. Tuolloin valtion edustajat ikään kuin yllyttivät rasismiin sekä syrjimään maamme vähemmistöjä. Jos emme tätä asiaa myönnä ei tee siitä tekemätöntä. Toki voidaan sanoa, että valtaosa vähemmistöjen lasten huostaanotoista tapahtui irtolais- sekä mielenterveyslain mukaan, mutta sitä ei voida kiistää, että suurin osa huostaanotetuista olivat juuri vähemmistöihin kuuluvia.
Eli ennen saamelaisia kohdeltiin, kuin he olisivat olleet toisen tai kolmannen luokan kansalaisia, ja esimerkiksi saamen kieltä ei saanut käyttää koulussa, tai ainakin joidenkin ohjelmien mukaan tuli rangaistus. Samoin muutenkin lapinpuku on tässä sellainen asia, joka on “kuin matkailumainos”. Itse en ole tätä asiaa koskaan ajatellut, ehkä siksi että en juurikaan TV:n ulkopuolella ole lapinpukua nähnyt, mutta kuitenkin olen nähnyt romanien pukuja, ja sen kautta muistan sen, kun 1980-luvulla kävin koulua, niin silloin joidenkin opettajien asenne tähän väestönosaan oli ikään kuin he eivät kuuluisi yhteiskuntaan ollenkaan.
Eli mikä taas on jutun tarkoitus? Kertoa kaikille, että Helsingissä asuu saamelaisia, vai se, että lapinpuku jotenkin ärsyttää jotain ihmisiä? Kun puhutaan esimerkiksi ihmisten kotonaan puhumasta kielestä, niin ainakin vielä 1960-luvulla oli sellainen tapa, että suomessa ei saanut edes murretta puhua, kun oli voimassa sellainen käsitys, että “suuri konsensus”, missä kaikkien on oltava samanlaisia kuin heidän naapurinsa ovat. Ja sen tähden tuhansia vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden lapsia otettiin huostaan lastenkoteihin, joissa heistä leivottiin kunnon suomalaisia.
Tuo tapa oli peräisin 1930-luvulta, jolloin fennomaaninen suuntaus oli voimissaan. Tuolloin käsiteltiin asioita niin, että vähemmistöt ikään kuin heikentävät meidän suomalaisten geneettistä perimää. Tuolloin oli yleistä, että vähemmistöjen edustajia surutta lähetettiin valtion mielisairaalaan tai koulukotiin, missä heistä “koulutettiin” valtaväestöön kuuluvia, ja tuon takia sitten tietenkin noita ihmisiä alettiin syrjiä. Nimittäin monissa näistä laitoksista tapahtui ylilyöntejä, joiden takia niillä on erittäin huono maine vielä nykyäänkin. Samoin vastikään on tullut ilmi, että koulukodeissa on esimerkiksi henkilökunta ottanut asukkaan kännyköitä haltuunsa, ja ilmeisesti ainakin ennen oli myös kotiväen kirjeitä yksinkertaisesti hävitetty, kun lasta ei haluttu päästää lomalle kertomaan sitä, miten mukavasta paikasta oli kysymys.
Tietenkään kukaan ei halunnut sellaista ihmistä töihin, joka oli huomannut sen, mikä asenne esimerkiksi joillakin koulukotien työntekijöillä oli esimerkiksi romaneihin, sekä kukaan ei myöskään halunnut kuulla sitä, että esimerkiksi syynä huostaanottoon oli se, että joku kuului johonkin vähemmistöön, joten tämän takia myös esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka olivat tekemisissä noiden ihmisten kanssa haluttiin poistaa yhteiskunnasta. Mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi vankiloiden työntekijät ovat tehneet sitä, että he ovat esittäneet, että he vartioivat vaarallisia rikollisia, vaikka kyseessä olisi lähinnä sakkovankien osasto. Se tarkoitti sitä, että henkilöillä, joita siellä asui oli vain jäänyt sakkoja maksamatta, mikä sitten ennen toi automaattisesti vankeutta.
Samoin asiakkaiden vaarallisuus on ollut perusteena sille, että jotkut koulukotien työntekijät ovat sulkeneet nuoria huoneisiin, missä turvallisuus ei ole taattu. Myös se että nuori tai joku aikuinen vanki ei ole tiennyt oikeuksiaan on aiheuttanut esimerkiksi aiheetonta eristämistä, ja ennen esimerkiksi romani-vankeja ikään kuin osoitettiin pihalla, että heidän päälleen voi rauhassa työntää omia rikoksia.
Ja tuon takia saattoivat esimerkiksi pahoinpitelyyn syyllistyneet koulukotien sekä psykiatristen sairaaloiden henkilökunnan jäsenet yllyttää muita syrjimään nimenomaan näissä paikoissa olleita henkilöitä, jotta heidän tekonsa eivät paljastuisi muille, koska se olisi saattanut herättää muissa ihmisissä epäluottamusta sekä jopa vihaa kyseisten laitosten henkilökuntaa kohtaan. Tällaisessa tapauksessa tietenkin on kaikkein tehokkain tapa estää tiedon leviämistä se, että nämä henkilöt, jotka ovat olleet noiden laitosten “asiakkaita” ikään kuin eristetään yhteiskunnasta, että totuus näistä “parantoloista” ei lähde leviämään.
https://yle.fi/uutiset/3-10531723
Kimmo Huosionmaa
Kielten osaaminen on tietenkin nykyaikaisessa yhteiskunnassa erittäin tärkeää, ja siksi esimerkiksi kouluissa kannustetaan opettelemaan oma äidinkieli kunnolla, koska se sitten luo vahvan pohjan muiden kielten oppimisesta. Kun keskustellaan saamelaisuudesta sekä muista suomen vähemmistöistä, niin tietenkin on tärkeää ymmärtää sellainen asia, että maassamme ikään kuin kannustetaan ihmisiä syrjimään toisia. Eli kaikista asioista halutaan ainakin jossain tapauksissa nähdä vain negatiiviset piirteet, joihin kuuluu vähemmistöjen kuten romanien sekä saamelaisten syrjiminen sekä syyllistäminen.
Joskus saattaa vähemmistöihin kohdistuvan syrjimisen syynä olla sellainen, että esimerkiksi valtaväestöön kuuluvat ovat halunneet salata omaa toimintaansa jossain rangaistuslaitoksessa tai koulukodissa, jotka on hyvin usein leimattu ikään kuin nuorisolle suunnatuiksi vankiloiksi. Ja tällöin mieleeni tulee kysymys siitä, että miksi meillä suomalaisilla on sellainen tarve, että aina pitää muistuttaa ihmisiä siitä, että miten jotain vähemmistöön kuuluvaa pitää aina muistaa syrjiä?
Tässä jutussa viitataan siihen YLE:n kotisivuilla olleeseen juttuun, missä haastatellaan saamelais-taustaista taiteilijaa. Kuitenkin esimerkiksi se, että henkilö on ollut vaikkapa koulukodissa on aiheuttanut monissa tapauksissa samanlaista syrjintää, kuin mitä esimerkiksi etniset vähemmistöt ovat kokeneet, eikä esimerkiksi vankilassa olleen henkilön lapsetkaan ole tällaisesta asenteesta, missä heitä pidetään jo valmiiksi rikollisina välttyneet. Joten tässä tietenkin voidaan sanoa, että myös ne jotka eivät ole varsinaisesti etniseen vähemmistöön kuuluvia kohtaavat tai ovat kohdanneet maassamme hyvin ikävää syrjintää esimerkiksi työmarkkinoilla. Joskus jopa esimerkiksi se, että henkilön isoisä on toiminut punaisena taistelijana maamme sisällissodassa on aiheuttanut sen, että häntä ei ole kelpuutettu johonkin tehtävään.
Mutta sitten voidaan palata siihen YLE:n juttuun, mihin on linkki alhaalla. Tuossa jutussa on kohta, josta voisin hiukan huomauttaa sen kirjoittajaa, ja se on se, missä tuo haastateltava kertoo lapinpuvun käytöstä. “Taiteilija Outi Pieski on sanonut hyvin, että positiivisten asioiden lisäksi gáktiin sisältyy kaikki sorto, monen sukupolven traumat ja häpeän tunteet. Haluaako ei-saamelainen kantaa nekin?”. Eli kuka on tässä sanonut näin, onko sanoja haastateltava, vai joku muu? Kas siinä vasta hyvä kysymys. Miksi tuo Outi Pieski on tähän sekoitettu, kun juttu on kuitenkin tehty toista henkilöä haastattelemalla. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että tuon puvun käyttäjiä on kyllä syyllistetty sekä leimattu vähän turhan innokkaasti.
Se että meidän valtiomme edustajat muualla kyllä muiden toimista nostavat meteliä ei tee siitä kaunista, että vielä muutamia vuosia sitten saamelaiset sekä romanit eivät ikään kuin kelvanneet edes tavalliseen kouluun. Tuolloin valtion edustajat ikään kuin yllyttivät rasismiin sekä syrjimään maamme vähemmistöjä. Jos emme tätä asiaa myönnä ei tee siitä tekemätöntä. Toki voidaan sanoa, että valtaosa vähemmistöjen lasten huostaanotoista tapahtui irtolais- sekä mielenterveyslain mukaan, mutta sitä ei voida kiistää, että suurin osa huostaanotetuista olivat juuri vähemmistöihin kuuluvia.
Eli ennen saamelaisia kohdeltiin, kuin he olisivat olleet toisen tai kolmannen luokan kansalaisia, ja esimerkiksi saamen kieltä ei saanut käyttää koulussa, tai ainakin joidenkin ohjelmien mukaan tuli rangaistus. Samoin muutenkin lapinpuku on tässä sellainen asia, joka on “kuin matkailumainos”. Itse en ole tätä asiaa koskaan ajatellut, ehkä siksi että en juurikaan TV:n ulkopuolella ole lapinpukua nähnyt, mutta kuitenkin olen nähnyt romanien pukuja, ja sen kautta muistan sen, kun 1980-luvulla kävin koulua, niin silloin joidenkin opettajien asenne tähän väestönosaan oli ikään kuin he eivät kuuluisi yhteiskuntaan ollenkaan.
Eli mikä taas on jutun tarkoitus? Kertoa kaikille, että Helsingissä asuu saamelaisia, vai se, että lapinpuku jotenkin ärsyttää jotain ihmisiä? Kun puhutaan esimerkiksi ihmisten kotonaan puhumasta kielestä, niin ainakin vielä 1960-luvulla oli sellainen tapa, että suomessa ei saanut edes murretta puhua, kun oli voimassa sellainen käsitys, että “suuri konsensus”, missä kaikkien on oltava samanlaisia kuin heidän naapurinsa ovat. Ja sen tähden tuhansia vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden lapsia otettiin huostaan lastenkoteihin, joissa heistä leivottiin kunnon suomalaisia.
Tuo tapa oli peräisin 1930-luvulta, jolloin fennomaaninen suuntaus oli voimissaan. Tuolloin käsiteltiin asioita niin, että vähemmistöt ikään kuin heikentävät meidän suomalaisten geneettistä perimää. Tuolloin oli yleistä, että vähemmistöjen edustajia surutta lähetettiin valtion mielisairaalaan tai koulukotiin, missä heistä “koulutettiin” valtaväestöön kuuluvia, ja tuon takia sitten tietenkin noita ihmisiä alettiin syrjiä. Nimittäin monissa näistä laitoksista tapahtui ylilyöntejä, joiden takia niillä on erittäin huono maine vielä nykyäänkin. Samoin vastikään on tullut ilmi, että koulukodeissa on esimerkiksi henkilökunta ottanut asukkaan kännyköitä haltuunsa, ja ilmeisesti ainakin ennen oli myös kotiväen kirjeitä yksinkertaisesti hävitetty, kun lasta ei haluttu päästää lomalle kertomaan sitä, miten mukavasta paikasta oli kysymys.
Tietenkään kukaan ei halunnut sellaista ihmistä töihin, joka oli huomannut sen, mikä asenne esimerkiksi joillakin koulukotien työntekijöillä oli esimerkiksi romaneihin, sekä kukaan ei myöskään halunnut kuulla sitä, että esimerkiksi syynä huostaanottoon oli se, että joku kuului johonkin vähemmistöön, joten tämän takia myös esimerkiksi sellaiset ihmiset, jotka olivat tekemisissä noiden ihmisten kanssa haluttiin poistaa yhteiskunnasta. Mutta joissakin tapauksissa esimerkiksi vankiloiden työntekijät ovat tehneet sitä, että he ovat esittäneet, että he vartioivat vaarallisia rikollisia, vaikka kyseessä olisi lähinnä sakkovankien osasto. Se tarkoitti sitä, että henkilöillä, joita siellä asui oli vain jäänyt sakkoja maksamatta, mikä sitten ennen toi automaattisesti vankeutta.
Samoin asiakkaiden vaarallisuus on ollut perusteena sille, että jotkut koulukotien työntekijät ovat sulkeneet nuoria huoneisiin, missä turvallisuus ei ole taattu. Myös se että nuori tai joku aikuinen vanki ei ole tiennyt oikeuksiaan on aiheuttanut esimerkiksi aiheetonta eristämistä, ja ennen esimerkiksi romani-vankeja ikään kuin osoitettiin pihalla, että heidän päälleen voi rauhassa työntää omia rikoksia.
Ja tuon takia saattoivat esimerkiksi pahoinpitelyyn syyllistyneet koulukotien sekä psykiatristen sairaaloiden henkilökunnan jäsenet yllyttää muita syrjimään nimenomaan näissä paikoissa olleita henkilöitä, jotta heidän tekonsa eivät paljastuisi muille, koska se olisi saattanut herättää muissa ihmisissä epäluottamusta sekä jopa vihaa kyseisten laitosten henkilökuntaa kohtaan. Tällaisessa tapauksessa tietenkin on kaikkein tehokkain tapa estää tiedon leviämistä se, että nämä henkilöt, jotka ovat olleet noiden laitosten “asiakkaita” ikään kuin eristetään yhteiskunnasta, että totuus näistä “parantoloista” ei lähde leviämään.
https://yle.fi/uutiset/3-10531723
Miksi Applen arvosta on lähtenyt yli sata miljardia Euroa?
Kimmo Huosionmaa
Juuri ohjelmiston sekä laitteiston saumattoman yhteistoiminnan takia.Applea käytetään paljon grafiikan tekemiseen sen loistavan laitteiston sekä ohjelmiston yhteensopivuuden takia, mutta tietenkin nuo ohjelmat ovat melko kalliita, eikä niitä aina ole harrastelijoiden edes omasta mielestään mielekästä hankkia. Mutta kuitenkin esimerkiksi muistioita kirjoittavan henkilön ohjelmistojen ei tarvitse olla niin yhteensulautettuja sekä saumattomia kuin grafiikkaohjelmien.
Joten tekstinkäsittelyohjelmien käytössä voi olla pientä epätarkkuutta esimerkiksi hiiren kohdistuksessa, ja sitä eivät käyttäjät edes huomaa, joten ei ole ihme, että ensimmäiset verkkoon siirretyt ohjelmat olivat juuri tekstinkäsittely- sekä taulukkolaskentaohjelmat, joiden käyttäjän ei tarvitse olla mitenkään erityisen tarkka siitä, että jos hiiren osoitin on hiukan epätarkka tai värisee jonkun kymmenesosa millimetrin verran ruudulla. Samoin jos huolehditaan väliaika tallennuksesta riittävän usein, niin pieni netin katkeaminen muutamaksi sekunniksi ei haittaa tekstin tekemisessä.
Apple on tunnettu laadukkaista sekä erittäin kalliista tietokoneista, joiden malli on se, että niiden yhteensopivuus ohjelmien kanssa taataan siten, että ohjelmien koodin tulee olla aina tuon yhtiön hyväksymä, jos sitä aiotaan käyttää noissa laitteissa. Ja tässä sitten tullaan Applen ongelmaan, nimittäin siihen, että oikeastaan kukaan ei enää ainakaan kovin paljoa käytä mitään ohjelmistoja omalla tietokoneella, vaan esimerkiksi asiakirjoja tehdään yhä enemmän Internet-pohjaisissa sovelluksissa, missä niitä voidaan tehdä miten kaikilla laitteilla alustasta riippumattomasti, mikä tarkoittaa sitä, että oikeastaan ihmisen ei enää tarvitse kantaa edes läppäriä tai älypuhelinta mukanaan, jotta hän voi kirjoittaa muistioita.
Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi muistiinpanot voi tehdä käsin, ja ne sitten kirjoitetaan muistiin esimerkiksi kotona, ja samat muistiinpanot ovat koko työryhmän käytössä, ilman että kenenkään täytyy tuoda yhtään mitään ylimääräistä mukanaan töihin. Tuolloin voidaan tietenkin käyttää oikeasti vaikka näitä pöytäkoneita, koska tuskin kukaan kirjoittaa muistiota bussissa tai metrossa istuessaan.
Tässä tapauksessa tietenkään en puutu etätyöhön enkä sopimusoikeudellisiin näkökulmiin, muuten kuin että esimerkiksi ylityö tai etätyö pitää aina sopia, ja ehkä sitten työnantajan edustaja vasta kun yli- tai etätyö on sovittu antaa oikeuden käyttää yhtiön sovelluksia verkon kautta. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että esimerkiksi verkkosovellukset, joiden avulla voidaan luoda melkein samanlaisia dokumentteja kuin mitä ennen voitiin tehdä paikallisesti asennetulla ohjelmilla varmasti vievät rahaa juuri Applen kaltaisilta toimijoilta, koska verkkosovellusten käyttöön tarvitaan lähinnä Internet-selaimia, joten siksi mitään muita latauksia ei koneille tarvitse tehdä.
Ja tietenkin tämä asia sitten pudottaa juuri Applen kaltaisen toimijan markkinoita, koska jos sen sovellukset jäävät ostamatta, niin silloin varmasti edessä on ongelmia. Näet tuolloin sovellusten kautta saatavat tulot jäävät hyvin pieniksi, jos niitä verrataan siihen, että ihmiset lataavat noita sovelluksia netistä. Applen laadukkaat laitteet ovat sellaisia, että niiden hinnoittelu on tietenkin erittäin sen laadun mukainen. Ja siksi esimerkiksi noiden laitteiden tuhoutuminen on todella ikävä asia, koska jos niitä käytetään vaikkapa kirjastossa tai kahviossa, voi joku pudottaa tuon koneen vahingossa.
Tai voihan esimerkiksi käyttäjä pudottaa koneen pöydältä esimerkiksi astuessaan huolimattomasti sen virtajohdon päälle, jolloin kone putoaa pöydältä lattialle. Juuri verkkosovellukset ovat tehneet kalliista laitteista tarpeettomia, vaikka tietenkin akkujen kesto on joskus aika lyhyt sekä muut tehot eivät ole noissa halvoissa koneissa mitkään erityisen suuret.
Laitteisiin perustuva liiketoimintamalli on sikäli hiukan vanhanaikainen, että jos tiedosto sijaitsee paikallisella koneella, niin silloin sitä ei saa käyttöön muuten, kuin ottamalla kone mukaan. Ja jos käytetään siirrettävää tallennusvälinettä kuten USB-tikkua, niin silloin tuo ylimääräinen tallennusväline voi pudota esimerkiksi bussin lattialle, jolloin koodamaton tieto pääsee yllättävän nopeasti verkkoon, kun ihmiset ovat niin kauhean uteliaita, että tuollaisten pudonneiden muistitikkujen sisältö niin helposti tutkitaan kotona tai työpaikalla, varsinkin jos ne ovat pudonneet univormua kantavalta henkilöltä. Samoin kalliit koneet saattavat aiheuttaa sen, että joku yrittää varastaa sellaisen siksi, että kallis kone on helpompi myydä kuin halpa, jolloin sitten myös varkauden riski on suuri, ja joskus epätoivoinen narkomaani saattaa tempaista koneen pöydältä, jos sitä käytetään kahviossa.
https://yle.fi/uutiset/3-10507623
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Ydinaseita ja miinasopimusta.
Yllä: Panavia Tornado IDS kylvää pommeja sekä miinoja JP233 yksiköstä Syy Israelin iskuun Iraniin saattaa olla ainakin osittain Trumpin ...
-
Siis pitäisikö työläisten tekemien tekstien tai muiden innovaatioiden tekijänoikeuksien siirtyä työnantajalle, jos ne on tehty työsuhteen ai... -
Me olemme NATOn jäseniä, mikä tarkoittaa sitoutumista tiettyihin asioihin. Se että me olemme osa liittoumaa tarkoittaa, että myös liittoumal... -
Tuottavuudesta sekä siitä, miten tekoälyä pitäisi käyttää on monia erilaisia mielipiteitä. Ja suurin osa noista mielipiteistä ei varsinaises...
