Kimmo Huosionmaa
Myös ilmasto eli valtion mahdollisuudet tuottaa ruokaa sekä muita raaka-aineita sanelevat pitkälti sen, mikä on valtion kansallinen etu. Ja kansallinen etu saattaa esimerkiksi Suomessa olla toinen kuin jossain Espanjassa tai Ranskassa, jotka ovat kaukana Venäjästä, ja noilla mailla ainakin on jonkin verran enemmän luonnonvaroja kuin Suomella, mutta toisaalta luonnonvarojen riittävyys ei ole riippuvainen suoraan esimerkiksi valtion koosta, ja kuten tiedämme, jos ihmisiä on paljon, niin myös ruoka kulutetaan silloin enemmän. Jos valtio on hyvin suuri sekä voimakas, niin silloin se on paljon herkemmin reagoimassa esimerkiksi raja loukkauksiin sekä puolustamassa omaa etuaan maailmalla, kuin pieni valtio jolla ei ole käytössään tehokkaita aseita joilla voidaan pelotella kaikkia muita.
Tällä tarkoitan sitä, että jos valtiolla on käytössään ydinaseita, niin silloin sen asema maailmanpolitiikassa on todella suuri verrattuna sellaiseen maahan, jolla ei ydinaseita ole. Ja tuollaisen valtion tekoja katsotaan todella helposti läpi sormien, kun taas pienen ydinaseettoman valtion toimintaan suhtaudutaan aina kriittisemmin, koska sitä on helpompi uhkailla kuin suurta ydinase-arsenaalia hallitsevaa valtiota. Tässä pitää todeta, että etenkin se, että emme ole hankkineet ydinaseita johtuu siitä, että meillä ei ole paikkaa missä noita aseita voidaan kokeilla ilman vaaraa saasteen leviämisestä omille asuinalueille sekä myös Pietariin. Tällä tarkoitan, että puhdas halu toimia rauhan puolesta ei ehkä kuitenkaan ollut syynä tuohon pidättäytymiseen ydinaseiden valmistuksesta. Jos näet esimerkiksi Neuvostoliiton tiedustelu olisi saanut vihiä tällaisesta ohjelmasta, niin silloin olisi edessä saattanut olla sota Suomen sekä Neuvostoliiton välille
Joten se miksi Suomi ei ole aikoinaan näitä aseita hankkinut johtuu meidän valtiomme asemasta Venäjän vieressä, joten se mitä aikoinaan myös pelättiin oli se, että jos suomessa olisi ollut salainen ydinaseohjelma, joka olisi paljastunut esimerkiksi Neuvostoliiton johdolle, niin silloin tuo maa olisi voinut suorittaa eliminointi-iskun maamme ydinlaitoksiin. Tuo isku olisi voitu tehdä joko konventionaalisten aseiden avulla tai ydinasein, tai sitten muutama tuhat panssarivaunua olisi ylittänyt itärajan.
Nykyään tietenkin asevoimilla on lentokoneet, joilla tankkeja voidaan tuhota, mutta tuo lentokoneiden käyttö panssarintorjuntaan perustuu siihen, että käytössä on tarkkoja täsmäaseita, jolla vihollisen panssareita vastaan voidaan iskeä erittäin tarkasti. Nuo aseet ovat periaatteessa melko uusia, joten sen takia esimerkiksi 1970-luvulla panssarivaunu oli todella ylivoimainen varuste. Samoin uusissa tankeissa on mikroaaltoihin perustuva “Trophy-laite”, joka räjäyttää kohti tulevan ohjuksen tai muun ammuksen liian aikaisin, ja tuota laitetta voidaan käyttää myös lentokoneita sekä muita tankkeja vastaan.
Mutta kuten tiedämme, niin jostain syystä ne maat, joilla ei ole tuollaista “isoveljeä” rajan takana ovat paljon helpommin huutamassa muille´, mitä muiden pitäisi tehdä asian etee, ja se sitten varmasti ei ole mikään mukava asetelma missään päin maailmaa. Näet tässä sitten palataan siihen tilanteeseen, mikä edesauttoi Suomen irrottautumista Ruotsista. Kaikki sodat, joita Ruotsi kävi käytiin Suomen puolella, joten tämä asia sitten varmasti pitää kaikkien huomioida.
Näet maailmassa on paljon ihmisiä, jotka näkevät EU:n osana NATO:a, ja jos me sitten olisimme sellaisessa kriisissä puolueettomia, jossa Venäjän ja esimerkiksi NATO:n välit alkavat kiristyä, niin silloin ei välttämättä maamme puolueettomuutta enää kunnioiteta. Tuolloin jompikumpi osapuoli saattaa ryhtyä hyökkäämään Suomen kautta, ja jos sitten toinen osapuoli lähtee vastatoimiin, niin silloin taistelut voisivat siirtyä myös meidän maamme pohjoisosiin.
Tuolloin vastapuolen komentaja varmasti haluaa ryhtyä torjumaan esimerkiksi Murmanskia tai Norjan pohjoisosissa olevia NATO:n lentotukikohtia vastaan tehtävää hyökkäystä mahdollisimman syvältä, niin että hänen joukoilleen olisi aikaa suorittaa tarvittavat liikkeet sekä myös tilaa toimia. Näissä tapauksissa tietenkin joku on aina sanonut, että ainahan Suomi voi antaa läpikulun noille joukoille, mutta se merkitsee sitä, että maamme ei enää silloin ole puolueeton, tai sitten myös toinen osapuoli vaatii tätä oikeutta, jolloin nuo armeijat kohtaavat tässä hypoteettisessa mallissa Lapissa, joka sitten muuttuu taistelukentäksi.
Ja tuo ajatus aikoinaan myös Katariina Suurella oli maamme suhteen, kun hän esitti ajatuksen siitä, että maamme olisi ehkä joskus itsenäinen. Hänen ajatuksensa oli se, että jos Venäjän sekä Ruotsin välillä olisi puskurivaltio, niin silloin jos joku hyökkää sen kautta Venäjälle, niin Venäjän armeijalla olisi tuolloin enemmän aikaa valmistautua sillä välin kun tuon puskurivaltion joukot pidättelevät vihollista.
Kuitenkin meille varmaan on tullut selväksi se, että jos jollain maalla on kaksi tai kolme valtiota sen ja esimerkiksi Venäjän välissä, niin silloin noiden puskurina olevien valtioiden takaa on hyvä huudella sellaisia kohteliaita kommentteja Venäjän toimista. Mutta kuitenkin pitää muistaa se, että missään nimessä esimerkiksi aggressiota naapurivaltiota vastaan ei saa jättää tuomitsematta, ja myös Suomen olisi hyvä osoittaa solidaarisuutta sellaisessa tapauksessa muille maille, jotta me saisimme sitten myös tukea tarpeen mukaan, jos kohtaamme itse joskus sen niin sanotun “vihamielisen kommunikean”, kuten nootteja sekä uhkaavaa politiikkaa on kutsuttu.
Trophy-system
http://www.microwavejournal.com/articles/30622-leonardo-drs-rafael-to-provide-trophy-active-protection-systems-for-us-army
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.