Kimmo Huosionmaa
YouTube on julkaisualustana erittäin mielenkiintoinen sekä hyvä tapa saada näkyvyyttä, mutta sitten tietenkin voidaan samalla miettiä sitä, että myös esimerkiksi muusikon pitää saada tuotteestaan tuloja, mikä taas liittyy tekijänoikeuksiin. Mutta kuitenkin myös esimerkiksi se, että YouTube toimii alustana kaiken maailman ääriliikkeille, jotka pilottitakki päällä esittelevät sitä, mikä on heidän mallinsa toimia.
Jos sitten ajatellaan sitä, että tällaisten ääriliikkeiden tavoitteena on esimerkiksi pelotella ihmisiä esiintymällä vaikkapa poliisin suojeluksessa toimivana järjestönä, niin silloin kyllä mennään vähän liian pitkälle, ja tuollainen video pitää kyllä poistaa. Samoin jos puhutaan esimerkiksi nuorison radikalisoitumisesta, niin silloin tietenkin voidaan huomioida, että eräiden henkilöiden harrastuksessa varmasti ovat heidän vanhempansa mukana.
Nimittäin en itse oikein usko, että esimerkiksi joihinkin maihinnousukenkiin tai vastaaviin tuotteisiin on aivan jokaisella 15-vuotiaalla varaa, tai ainakin silloin saa kyllä aika paljon jakaa mainoksia. Skinheadien tapauksessa esimerkiksi turha julkisuus on tuonut tuolle ryhmälle huomiota, ja koska he itse esittelevät mielellään toimintansa poliittisia päämääriä, niin se sitten on lisännyt myös esimerkiksi huumekauppiaiden sekä heidän heidän “perintätoimistojen” eli huumevelkojen perijöinä toimivien henkilöiden halua esiintyä esimerkiksi juuri skinien vaatteissa.
Se mikä tietenkin tekee tuosta “isänmaallisesta” rikollisuudesta ikävää katsottavaa, on se, että nämä henkilöt sitten esiintyvät avoimesti esimerkiksi viranomaisina. Se että näillä henkilöillä sattuu olemaan vuokra-auto alla, ei tee heistä muuten mitään erityisen vaarallisia, vaikka he tulevat joskus katujen varsille autoihin istumaan sekä näyttämään pilottitakkia, ja muuten tuota toimintamallia noudattivat nämä samanlaisiin asuihin pukeutuneet miehet myös Saksassa sekä Ruotsissa. Eli kadun varteen tuli sitten vuokrattu auto, jossa istui kaksi miestä, ja sitten nämä henkilöt odottivat, että joku soittaa poliisin paikalle.
Tuon jälkeen taas lähdettiin hymyssä suin ajelemaan eteenpäin, ja muistutettiin siitä, mitä jokamiehenoikeudet takaavat myös siinä maassa. Ideana oli ilmeisesti se, että noista asioista “turhaa melua” pitävät lehtimiehet sekä muut henkilöt saadaan samalla tavoin ajettua vainoharhojen partaalle. Kun sitten tätä virkavallan sekä skinien suhdetta lähdettiin analysoimaan, niin silti esimerkiksi Stern-lehti, jonka päälle oli turhankin usein laitettu daavidin tähti kuitenkin julkaisi näitä artikkeleita, vaikka noiden lehtikioskien pitäjät oli tietenkin leimattu jo epäisänmaallisiksi toimijoiksi, ja heihin suhtauduttiin samalla “kriittisesti”, mikä ei varmasti kovin mukavalta tuntunut. Kadulla kiviä heittelevät skinheadit tarjosivat yhteen aikaan jokailtaista “viihdettä” uutisiin. Ja suomeen tietenkin odotettiin samanlaisia toimijoita, joten tänne perustettiin esimerkiksi mellakkapoliisi.
Kun tämä Suomi sitten täytti sata vuotta, niin tuloksena oli tilanne, missä odotettuja levottomuuksia ei kuitenkaan sattunut. Se sitten varmaan näkyy myös siinä, miten poliiseja palkataan jatkossa töihin, eli perinteistä poliisityötä tietenkin tullaan tekemään jatkossa, mutta kuitenkin esimerkiksi siviiliasuisia partioita sekä tiedustelutyötä lisätään, koska se ennaltaehkäisee mellakointia. Jos nuo polttopullot sekä aseet saadaan kerättyä pois ajoissa, niin silloin tietenkin jäävät vahingot pienemmiksi. Samoin infrapuna-kameroiden avulla voidaan autojen rikkojat tunnistaa tarkemmin, ja heidät saadaan sitten vastuuseen teoistaan eli korvaamaan vahinkoja, joita ovat aiheuttaneet.
Kun ajatellaan median mutkikasta suhdetta väkivaltaan, niin silloin pitää muistaa se, että väkivalta sekä pelko ovat asioita, joiden avulla voidaan tuotetta myydä. Skinheadit ovat samalla tavoin ainakin osittain median tuote, kuin mitä esimerkiksi anarkistit aikoinaan olivat. Parilla polttopullolla saatiin luotua kuva siitä, että poliisi perääntyy noiden ihmisten edessä, ja samoin toimittajat mielellään julkaisivat kuvaa mellakoista, joissa kyynelkaasu sitten lainehtii ja joku lippu palaa. Tuolla tavoin niille järjestöille saadaan julkisuutta. Kun sitten varsinaisia väkivaltaan turvaavia tai väkivallan avulla asiaansa ajavia järjestöjä lähdetään tutkimaan, niin niissä saattaa olla vain muutamia kymmeniä jäseniä, joiden toiminta tietenkin on hyvin näyttävää, kun pakolaiskeskukseen heitetään pari polttopulloa. Sillä tavoin saadaan poliisi vaatimaan lisää resursseja.
Näissä lehtijutuissa mitkä käsittelevät esimerkiksi pahoinpitelyitä sekä raiskauksia, jotka ovat hyvin vakavia rikoksia on sellainen asia havaittavissa, että niissä on toimittajien “liipasinsormi” kovin herkällä, kun lähdetään kirjoittamaan asioista, joissa tekijänä on ulkomaalainen. Eli eivätkö kotimaiset miehet sitten tee ollenkaan enää rikoksia, kun jokainen asia, minkä ulkomaalainen tekee pitää aina laittaa lehteen.
Tuo toiminta palvelee myös islamistien ääriryhmiä, jotka kulkevat esimerkiksi ostoskeskuksissa värväämässä uusia jäseniä verkostoon, joka saattaa olla lähinnä huumeiden jakelua varten perustettu organisaatio. Tuolloin nämäkin henkilöt korostavat sitä, että heillä on poliittisia päämääriä, ja esittelevät mielellään esimerkiksi työnantajansa olevan joku Isis, ja tuolloin aseiden kuvia esitellään kaikille kavereille, samoin tietenkin jokainen rattijuoppo joka ajaa väkijoukkoon voidaan esittää terroristina, joka on kuollut “suuren islamin” puolesta. Syy miksi muuten vähemmistöön kuuluvat ajautuva usein esimerkiksi rikosten pariin johtuu syrjäytymisestä.
Eli vähemmistöön kuuluvien on jostain syystä vaikeaa tai ainakin vaikeampaa kuin valtaväestöön kuuluvien saada työtä, koska heitä ei koeta ikään kuin “hyviksi työntekijöiksi”. Joskus työnantajat ikään kuin pelkäävät, että heidän verkostonsa jäsenet eivät muka heistä sitten pidä, jos he palkkaavat vaikkapa romaneja. Mutta kun puhutaan eristämisestä sekä siitä, että työnantajat eivät muka uskalla palkata vähemmistöjen edustajia, koska he pelkäävät, etteivät saa silloin tilauksia, niin tuolloin kyllä on kyse jonkinlaisesta kartelloinnista, jossa työntekijän etninen tausta sidotaan siihen, että tilataanko yhtiöltä tuotteita. Ja tuo asia tietenkin pitää silloin viranomaisten tutkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.