Miksi korkeakouluista valmistutaan toisille aloille heikommin kuin toisille?

Terveisiä täältä tietojenkäsittelyn harmaasta maailmasta. 

Heti aluksi kysyisin että ketä varten ihminen opiskelee? Opiskeleeko hän itseään varten alaa, jonka hän kokee mielenkiintoiseksi, ja ajattelee ehkä tuota ammattia harjoittaa vielä 30 vuotta valmistumisen jälkeen? Vai opiskeleeko hän ehkä täyttääkseen vanhempiensa toiveita? Ja vaikka hän haluaisi miten miellyttää vanhempiaan, niin onko tuo ehkä hyvinkin nopeasti loppuun palava opiskelemaan tuleva ylioppilas edes keskustellut vanhempiensa kanssa siitä, mikä on heidän toiveensa? Eli toivooko jokainen isä ja äiti lapsestaan lääkäriä? Ja sitten tietenkin myös opiskelijalla itsellään pitää olla sellainen tahtotila, että hän itse haluaa lukea tuota alaa. Kaikista ihmisistä ei tule lääkäriä. 

Eikä sellaista tullut myöskään minusta, eli henkilöstä joka tätä tekstiä kirjoittaa harmaalla tietokoneella, joka "istuu" harmaalla pöydällä. Itse olen valmistunut yhdelle noista aloista, mitkä on listattu aloiksi, joista vain harvat valmistuvat. Eli tietojenkäsittelyä ei opi myöskään ilmeisesti kuka vain, ja ohjelmointikielten input-output metodologian sekä käyttöliittymän tietokantakytkennän opiskelussa saa kyllä vähän vapaa-aikaakin käyttää. Tällä tarkoitan että nuo asiat eivät aivan niin helppoja ole, kuin miltä ne näyttävät elokuvissa. 

Maatamme vaivaa pula koulutetuista työntekijöistä. Ja lääkkeeksi on tietenkin ehdotettu esimerkiksi aloituspaikkojen lisäämistä. Mutta aloituspaikkojen lisääminen ei auta, jos opiskelija ei valmistu. Heikoimmin valmistuvat luonnontieteiden sekä tietojenkäsittelyn opiskelijat. Eli jostain syystä seitsemän vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta tietojenkäsittelyn sekä luonnontieteiden opiskelijoista vain noin 24-26% on valmistunut. Se mikä sitten tuota valmistumista jarruttaa saattaa olla esimerkiksi sellainen ajattelutapa, että "kannattaa vähän parempi linja ottaa". 

Erityisesti se, että ICT-alaa on jostain syystä katsottu ylen. Eli tuo ala on ollut joku kouluesimerkki tylsästä alasta, jonne menevät kaikki epäsosiaaliset ihmiset, eikä ICT-alan ihmisen työpaikka saa olla esimerkiksi biodynaamisesti viljeltyä pikkutakkia käyttävien lakimiesten läheisyydessä. Asenne nörttejä kohtaan on ollut jotenkin nuiva, kun nämä ICT-alan työt ovat kuulemma niin kamalan helppoja, että kaikki ihmettelevät että kukaan edes tätä alaa viitsii opiskella. 

Varsinkin matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa on joskus syytetty siitä, että "sinne menevät ne, jotka eivät muualle pääse". Tai "tietojenkäsittelyä pääsee opiskelemaan kuka vain".  Samoin tietojenkäsittelytieteitä opiskelevia on jostain syystä leimattu epäsosiaalisiksi tai jotenkin muuten omituisiksi. Se mikä saattaa vaikeuttaa esimerkiksi tekniikan opiskelijoiden elämään saattaa olla tietyn tyyppinen bilettäminen. Eli jostain syystä joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi teekkarit ovat ihmisiä, jotka bilettävät aivan mielettömästi. Tietenkään tuolloin ei muisteta kysyä että mistä nuo teekkarit saavat rahaa bilettämiseensä? 

https://yle.fi/a/74-20027916

"Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on aloja, joista vain joka viides valmistuu tavoiteajassa tai reilusti sen jälkeenkään. Opiskelijat siis aloittavat opinnot, mutta he eivät koskaan valmistu ja saa tutkintojaan tehtyä". (https://yle.fi/a/74-20027916)

"Yliopistossa tietojenkäsittely- ja tietoliikenneala sekä luonnontieteet laahaavat valmistumisten kanssa jumbosijoilla. Tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteen alalla vain vajaa 24 prosenttia valmistuu seitsemässä vuodessa". (https://yle.fi/a/74-20027916)

Eli yliopisto on jostain syystä profiloitu sellaiseksi, että sieltä valmistuu vain jotain lääkäreitä, ja jos ei nyt satu pääsemään lääketieteelliseen tiedekuntaan, niin kaikki on menetetty. Lääketieteellinen tiedekunta on siis paikka, jonne mennään kun on katsottu TV:stä kaiken maailman Grey anatomioita. Eli lääkäri menee työpaikalleen mielenkiintoiseen työympäristöön, jossa hän suorittaa jatkuvasti jotain hätäleikkauksia. 

Nörtti eli itseni kaltainen henkilö menee töihin ja avaa läppärin tai pöytäkoneen ja sitten suorittaa joitakin verkon hallintaan liittyviä toimenpiteitä, mutta ketäpä se mihin esimerkiksi reititin-portti lähettää dataa kiinnostaa. Kaikki asiat nimittäin voidaan ratkaista kielloilla sekä estoilla. Jos työpaikan verkosta voidaan suodattaa sosiaalinen media sekä kaikki muutkin internet-sivut pois, niin silloin ei hakkeri voi edes ajatella murtautuvansa työpaikan koneeseen. Ja kun hakkerointi säädetään laittomaksi, niin se varmaan sitten estää nuo datahyökkäykset. Eli kun joku on tehnyt tietomurron niin asia siirretään poliisille. 

Toki hakkeri on voinut vaikka julkistaa varastamansa dokumentit internetissä, mutta kun asiasta ilmoitetaan poliisille, niin se tekee esimerkiksi Ukrainan sotaa käsittelevien salaisten asiakirjojen vuotamisen internetiin mahdottomaksi. Eli mihin nörttejä edes tarvitaan? Epäsosiaalisten huonosti pukeutuvien ihmisten paikka on joku muu kuin esimerkiksi tyylikkään laki- tai muun mediaseksikkään palvelun toimisto. 

Ja tietenkin lääkäri nähdään usein sellaisena täydellisenä altruistina. Eli lääkärin työ on paljon mediaseksikkäämpää kuin esimerkiksi tekoälyn rakentaminen. Suurin osa esimerkiksi tietoteknisestä työstä on niin sanottua back office työtä, jota ei asiakas koskaan edes pääse näkemään. Mutta kaikki näkevät lääkärin tekevän omaa työtään. Yksi lääketieteellisen "valttikorteista" on se, että sinne on vaikea päästä. 

Tuolloin tietenkin osa opiskelijoista ottaa tämän asian siten, että he tulevat esimerkiksi matemaattis-luonnontieteelliseen opiskelemaan joitakin käytäntöjä, ja sitten kun taidot karttuvat, niin nuo henkilöt hakevat vakavammin otettavaan lääketieteelliseen tiedekuntaan, eli valtiotieteellinen sekä tietojenkäsittely ja luonnontieteet eivät ole niin sanottua vakavaa opiskelua. Vaan ne ovat joitakin laareja, joissa voi sitten viettää aikaa ja käydä töissä kaupan kassalla, kun odottaa sitä lääketieteellisen pääsykoetta. 

Tuolla tavoin ajatteleva opiskelija saattaa esimerkiksi käydä kaupan kassalla töissä, koska hän haluaa sitten säästää opintotukikuukausia tuohon vakavaan opiskeluun, joka alkaa jossain lääketieteellisessä tiedekunnassa. Ja sitten hän saattaa myös tehdä kaikkien muiden opiskelusta jonkinlaisen helvetin. Eli kun itseä ei ala kiinnosta, ja kaikki aika sekä kaupan kassalta tienattu raha menee bilettämiseen, niin silloin ei kenenkään muunkaan sovi valmistua esimerkiksi tietojenkäsittelyalalle. 

Miltä sekin näyttää jos joku valmistuu 3,5 vuodessa B.Sc:ksi luonnontieteiden alalle, kun hän voisi viettää 10 vuotta jossain lääketieteellisen pääsykokeissa. Tuolloin joku voisi ajatella että tuollainen matemaattis-luonnontieteellisessä muutamaa bilevuotta viettävä "rentonen" on vaikka tahallaan viivästyttänyt opintojaan. 

https://yle.fi/a/74-20027916