Kiina on kiistatta suurvalta, jonka taakse tietenkin kerääntyy suuri joukko valtioita, joita saattaa ajaa tuohon suhteeseen sellainen ajatus, että Kiina on ideologisesti niitä lähempänä kuin Taiwan. Se mikä on Kiinan valttikortti kun kosiskellaan esimerkiksi kehittyviä demokratioita, joissa on pitkät perinteet sotilasvallankaappauksissa on tietenkin se, että Kiina valmistaa itse valtavan määrän sotilastarvikkeita, joilla se voi hankkia ystäviä maailmalta.
Kiina haluaa osoittaa olevansa vahva valtio, jolla on paljon mitä se voi jakaa mutta Kiinan suurin ongelma on sen valtava väkiluku. Kiina tarvitsee vientiartikkelin, joka toisi rahaa sen ammottavaan kitaan. Ja tietenkin esimerkiksi puolustusteollisuuden tuotteet ovat niitä tuotteita, joilla Kiina varmaan toivoo saavansa rahaa. Eteläisessä Amerikassa eli valtioissa kuten Venezuela on rahaa, ja tuota rahaa noiden maiden johtajat ovat valmiita käyttämään myös esimerkiksi asehankintoihin.
Se ketä nuo maat tukevat tietenkin riippuu siitä, että mitä hyötyä tuosta tuettavasta valtiosta on noille valtioille, joiden johto saattaa esimerkiksi ankkuroida itsensä valtaan asevoimien avulla. Esimerkiksi Honduras on katkaissut suhteet Taiwaniin, osoittaakseen tukea Kiinalle. Ja me kaikki tiedämme kumpi voi enemmän tarjota noille Latinalaisen Amerikan valtioille Kiina vai Taiwan?
Eli vaikka Kiina vie paljon tuotteita kuten elektroniikkaa, niin myös sen menot ovat valtavat. Eli Kiina ei ehkä voi viedä johonkin muihin maihin tuotteita kuten öljyä, jota se tarvitsee itse. Eli maailman suurin talous tarvitsee paljon pyöriä, jotta se pysyy liikkeessä. Kiinan kansantasavalta haluaa laajentaa vaikutusvaltaansa maailmalla, joten se tietenkin myös jakaa avokätisemmin esimerkiksi puolustusteollisuuden tuotteita kuin Taiwan.
Mutta miksi esimerkiksi Honduras, jossa on useita USAn tukikohtia on kääntynyt Kiinan kelkkaan? Tietenkin virallisesti kyseessä on kauppasuhteet. Mutta sitten tietenkin toinen asia on se, että USAssa ollaan alettu olla hiukan tarkempia siitä, millaisia välineitä sen liittolaiset saavat. Eli sen tuen aika, missä riitti että vannottiin kuolemaa kommunismille on myös USAssa ohi.
Ja jos valtio jota USA tukee syyllistyy ihmisoikeusloukkauksiin, niin se aiheuttaa painetta Washingtonissa tuon valtion asevoimien tukemisen suhteen. Joten tietenkin valtio tarvitsee sellaisen toimittajan joka ei ole niin turhantarkka siitä kuka sille aseita toimittaa. Eli nykyisen sosiaalisen median aikakaudella myös sellainen tieto, joka ei mairittele Washingtonia tai sen tukemia valtioita pääsee helposti ihmisten tietoisuuteen.
Ja juuri noita tuotteita esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa ainakin jossain määrin halutaan. Kiina tietenkin haluaa jotain myös vastineeksi esimerkiksi juuri aseista, joita se voi toimittaa liittolaisilleen, ja yksi asia tietenkin on tukikohta tuossa maassa. Kiina tarvitsee tukikohtia jos se haluaa ryhtyä samanlaiseksi globaaliksi toimijaksi kuten USA sekä osittain myös Neuvostoliitto oli sen suuruudenaikaan. Globaali toiminta vaatii esimerkiksi tukikohtia, jotta strategiset pommikoneet voivat käyttää niitä esimerkiksi varalaskupaikkoina.
Kiinan uudet stealth-pommikoneet viittaavat siihen, että tuo maa aikoo ainakin paperilla saavuttaa tuon globaalin toimijan aseman. Ja siksi tuo maa niin mieluusti kosiskelee myös Latinalaisen Amerikan valtioita omaan leiriinsä. Eli Latinalaisessa Amerikassa erityisesti USAaan suhtaudutaan perinteisesti melko kriittisesti tai ainakin kielteisesti, koska tuo maa edustaa noille maille imperialismia. Sen vuoksi Kiina voisi ehkä olla noille maille kuten Venezuelalle se mieluisampi liittolainen.
Putinin ongelmat Ukrainassa ovat avanneet Kiinalle aivan uuden aseman maailman johtaviin valtioihin kuuluvana maana. Eli Venäläisten teknologian floppien takia jotkut maat saattavat valita mieluummin Kiinan oman asemansa takaajaksi. Kiina ei ole myöskään aivan niin tarkka siitä mihin se aseita toimittaa kuin esimerkiksi länsimaat ovat.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/kiinan-tai-taiwanin-tukeminen-jakaa-my%C3%B6s-latinalaista-amerikkaa-suurvallan-taloudellinen-ja-poliittinen-painoarvo-houkuttavat-siirtym%C3%A4%C3%A4n-kiinan-taakse/ar-AA19n6dg?ocid=msedgdhp&pc=ENTPSP&cvid=954e2b172b4949d3bf4805dad41ca016&ei=15
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.