Tekoäly tulee, oletpa valmis tai et.

Tekoäly tulee, oletpa valmis tai et. 

Tekoäly ja digitalisaatio voivat olla joko yrityksen tai yhteisön suurin menestystarina tai sitten suurin floppi, jonka yritys tai yhteisö kohtaavat. Eli kun digitalisaatiota halutaan rakentaa sekä tekoälyä hyödyntää, niin meidän pitää ottaa huomioon muutamia asioita. Yksi asia on se, että organisaatioon tulee muutos aivan varmasti, jos nuo asiat otetaan käyttöön. Se missä muodossa tekoälyä sekä digitalisaatiota hyödynnetään riippuu organisaatiosta. Tuolloin organisaatio mikä hyödyntää tietotekniikkaa tai tuottaa tietotekniikan palveluita varmasti voi käyttää tekoälyä melko suoraan, mikä johtaa tietenkin suoraan väen vähentämiseen. Tekoälyä sekä digitalisaatiota hyödynnettäessä meidän pitää muistaa se, että hyödyntämisen pitää tapahtua ihmisten ehdoilla, eikä digitalisaatio tai tekoäly saa muuttua itsearvoiseksi tuotteeksi, jota käytetään sen itsensä takia. 

Mutta sitten toinen asia on siinä, että yhtiön johtajien ainoa tavoite on maksimoida yhtiön tuomat voitot. Eli hän vastaa siitä, että yhtiö tekee parasta mahdollista tulosta. Ja mikäli tulos sitten on parempi, kun tuotetta lähdetään digitalisoimaan tai esimerkiksi digitaalista, immateriaalista tuotetta kuten tietokoneohjelmistoja lähdetään tuottamaan tekoälyn avulla, niin silloin hän on onnistunut. Mutta tekoälyä ei tietenkään voida hyödyntää kaikkialla. Yksi paikka missä sitä ei ilmeisesti voida hyödyntää on niin sanottu lähihoitotyö. Lähihoitotyössä tärkeää on inhimillinen kohtaaminen. Eikä robotti tai tekoäly voi tuota asiaa korvata. Tai niin hoitajat ainakin sanovat. 

Mutta samalla meidän pitää muistaa, että tekoäly ei ole kuitenkaan fyysinen väline. Vaan tekoälyksi kutsutaan erittäin monipuolisia ChatBotteja, jotka voivat esimerkiksi rakentaa tietokoneohjelmia puhutulla kielellä kirjoitetun tai sanellun ohjeen mukaan. Jos ihminen sanelee ohjeita tekoälylle, niin silloin sanelu ohjataan puheesta tekstiksi ohjelman  kautta tekoälyn syöttöruutuun. Tekoäly ei siis ole älykäs, vaan kyseessä on kielimalli joka kykenee etsimään tietoa useista eri lähteistä, sekä yhdistämään tämän tiedon uudeksi kokonaisuudeksi. 

Toki tekoäly voi vaikuttaa hyvinkin inhimilliseltä, ja jos se huomaa esimerkiksi kyyneleitä, niin silloin se voi kysyä, että onko kaikki hyvin. Tekoäly siis on oikeastaan vain kielimalli, joka osaa reagoida tiettyihin asioihin tietyllä tavalla. Toki tuollainen kielimalli voidaan liittää fyysiseen robottiin. 

Mutta toisaalta esimerkiksi back office-työssä missä tekoäly etsii vaikkapa epänormaaleja soluja tai sitten solunäytteen DNAsta merkkejä epänormaalista eli "ei toivotusta" geneettisestä materiaalista voi tekoäly olla varteenotettava tuki ihmistyövoimalle. Kuitenkin tekoäly on parhaimmillaan tilanteissa, joissa havainnoitava järjestelmä noudattaa tiettyjä kaavoja. Tuollaisia asioita ovat DNA jaksojen analysointi sekä esimerkiksi tähtitiede, jossa "ainoat yllätykset" ovat erilaiset säteilypurkaukset. Kun järjestelmä analysoi DNA jaksoja, niin se käyttää hyväkseen tietoa siitä, mitkä jaksot kontrolloivat mitäkin toimintoa ja sitä, miltä noiden jaksojen emäsjärjestyksen pitäisi olla. Tuolloin tekoäly analysoi miljoonia emäspareja., joita jokaisessa kromosomissamme on keskimäärin 150 miljoonaa. Ihmisessä on 46 kromosomia. 

Joten ihmisessä on 150000 000*46=69 00 000 000 emäsparia. Ja tekoäly nopeuttaa noiden emäsparien analysointia huomattavasti. Syy miksi tekoäly ei ainakaan täysin voi ennustaa ihmisten käyttäytymistä johtuu inhimillisestä tekijästä. Eli jos vaikka rakennetaan liikennejärjestelmä, jonka toiminta perustuu tekoälyyn, niin tekoäly kohtaa tilanteen, missä kaikki eivät noudata sääntöjä. Tuota asiaa kutsutaan inhimilliseksi tekijäksi. Kosmisissa järjestelmissä jokainen hiukkanen noudattaa sääntöjä sekä seuraa tiettyjä fysiikan lainalaisuuksia. Tuolloin yksikään elektroni tai fotoni ei aivan ilman ulkoista vaikutusta ryhdy toimimaan vastoin järjestelmän muita toimijoita.