Kun Hamasin isku onnistui, niin NATO sai kaamean muistutuksen siitä, että myös perinteiseen sotaan pitää panostaa.
Tekoäly on asia, joka voi tehdä virheitä kuten ihminenkin. Mikäli tekoälyn saama tieto on vajavaista, niin silloin tekoäly melko varmasti epäonnistuu tehtävässään. Jotta tekoäly olisi voinut ennakoida Hamasin iskun Israelin puolelle, niin sen olisi pitänyt tarkkailla Gazan jokaista taloa sekä nähdä erityisesti Gazan asuntojen sekä samalla myös esimerkiksi autotallien ja muiden vajojen sisälle, sekä kuunnella Hamasin jäsenten tai niiksi epäiltyjen tahojen keskusteluja. Puskutraktoreita ei voida pysäyttää muuten kuin sinkojen, panssarintorjuntaohjusten tai tykkien avulla.
Samoin Hamasin iskun rakettien avulla tapahtunut osa on tapahtunut melko tavallisia kemikaaleja käyttäen, ja ilmeisesti noita kemikaaleja on hankittu pitkällä aikavälillä. Joten sen takia Israelin tiedustelu ei ole saanut ennalta varoitusta esimerkiksi siinä muodossa, että pommien tekoon tarvittavia aineita olisi myyty tavallista enemmän. Eli Hamas ilmeisesti oli valmistanut suuren määrän raketteja sekä hankkinut aseita sekä ammuksia pitkällä tähtäimellä, sekä sitten suorittanut iskunsa. Se että ennen tätä Hamasin iskua vallitsi hiljaisuus varmasti tehosti iskujen shokkivaikutusta.
Tilanne Hamasin iskussa oli vähän samanlainen kuin Koivistolla, jossa yllättäen pitkään jatkunut rauhallinen asemasotavaihe katkesi vuonna 1944 Puna-armeijan tykistökeskitykseen, joka johti rintaman nopeaan romahtamiseen. Tuolloin Neuvostoliitto käytti shokkivaikutusta tehokkaasti hyväkseen, mutta kuten Suomen vastarinta osoitti, niin shokkivaikutus on rajallinen efekti, ja vastapuoli tulee ryhdistäytymään. Eli sama asia on tapahtunut joka kerran. Nopeasti alkaneella tulituksella on saatu aikaan shokki joka kestää tietyn aikaa, ja sitten vihollinen on päässyt rakentamaan tilannetta kunhan se on ensin toipunut iskusta.
Yllä: AH-64 Apache on maailman nykyaikaisimpia panssarintorjuntaan suunniteltuja helikoptereita, jonka täsmäaseet ovat osoittaneet tehonsa monissa konflikteissa. Mutta voidakseen iskeä aseistettuja henkilöitä vastaan, pitää sen ensin tunnistaa kohde.
Tankit Apache tunnistaa tekoälyn sekä erilaisten kameroiden ja tutkan avulla. Mutta terroristien erottaminen kadulta tavallisten ihmisten keskeltä on todella vaikeaa. Jotta Apache voi kohdentaa aseensa terroristien tukikohtaan, niin sen on tunnistettava kohde.
Gazan konfliktissa näiden välineiden käyttöä rajoittaa se, että Hamasin pyssymiehet kulkevat kadulla tavallisten ihmisten eli siviilien joukossa. Terroristien tuhoaminen ei ole mikään kovin monimutkainen toimenpide, mutta terroristien paikantaminen on todella vaikeaa. Ja se edellyttää sitä, että agentit voivat kulkea väkijoukossa. Eli siviiliasuiset agentit ovat yksi keino etsiä terroristien tukikohtanaan pitämiä taloja tai asuntoja sekä aseistettuja henkilöitä kaduilta. Tuolloin henkilön joka kantaa asetta ajatellaan kuuluvan terroristijärjestöön.
Aseistetut henkilöt joiden kuuluminen terrorijärjestöön on varmennettu ovat yksi tapa päästä käsiksi terroristien käyttämiin asuntoihin sekä pommilaboratorioihin. Tuolloin terroristin vaatteisiin sujautetaan paikannin, jonka avulla sitten tuo kohde paikannetaan. Ja tämä työ on pitkäveteistä sekä vaarallista työtä. Ensin pitää varmentaa se, että henkilö jolle paikannin sujautetaan on todella terroristi. Ja jos agentti jää kiinni, niin hän voi kohdata hyvin ikävän kuoleman. Kyseinen työ vaatii agentilta korkeaa moraalia sekä kurinalaisuutta. Tuolloin terroristin tunnistaminen saattaa olla agentin omalla vastuulla. Ja jos hän ei ole tarkkana, niin silloin voi siviilejä kuolla kasapäin.
Mutta kun suuri määrä ammuksia lähetetään vastapuolen asemiin tai vielä pahemmassa tapauksessa siviilien niskaan, niin shokki on valtavan suuri. Tuollaiseen rakettien sekä esimerkiksi riippuliitimien yhteistoimintaan sekä suureen ammusmäärään ei voida varautua pelkän tekoälyn sekä sensorien avulla.
Suurin osa maailman sensoreihin sekä tekoälyn pohjalle rakennetuista puolustusjärjestelmistä on rakennettu torjumaan mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia. Noiden ohjusten torjuntaan on jonkin verran aikaa, jos ne havaitaan. Mutta samat järjestelmät jotka on tehty torjumaan 200-10 000 km kantavia ballistisia ohjuksia eivät ole kykeneviä torjumaan esimerkiksi Hamasin käyttämiä raketteja, joiden lentoaika on vajaa minuutti, eikä niiden kantama ole ehkä kuin vajaa 5 kilometriä. Torjuntajärjestelmällä on tuolloin vajaa minuutti aikaa torjua noita raketteja.
Esimerkiksi Iskander- tai jonkun muun taktisen ohjuksen käytöstä on yleensä olemassa joku ennakkovaroitus kuten kiristynyt alueellinen tilanne. Noiden ohjusten torjunta on melko vaikeaa, koska ne laukaistaan melko läheltä kohdettaan. Periaatteessa Iskanderin kaltaisia aseita vastaan soditaan sitem, että niiden laukaisualustat pyritään tuhoamaan joko lentokoneesta tai helikopterista ammutulla ohjuksella ennen kuin ne laukaisevat ohjuksen. Jos ohjus on jo laukaistu, niin IT- aseiden kohdentaminen niihin on tapahduttava muutamassa sekunnissa. Mannertenväliset ohjukset taas voidaan havaita niiden jättämän tulivanan perusteella. Ja esimerkiksi ydinaseiden massa-ammunta varmasti havaitaan helposti.
Kun puhutaan siitä että lyhyessä ajassa ammutaan valtava määrä niin sanottuja "tyhmiä ammuksia", jotka ovat itseasiassa vapaasti lentäviä raketteja, niin niiden torjunta on erittäin vaikeaa. Nuo vapaasti lentävät raketit ovat immuuneja häirinnälle, joten ne pitää ampua hajalle joko ohjuksin tai konetykkien avulla. Suurimmalla osalla maailman laivastoista on käytössään nopeasti ampuvia tietokone-ohjattuja CIWS-konetykkejä, mutta niiden ongelma on noiden aseiden kantaman rajallisuus. Useista tykeistä koostuva CIWS järjestelmät voivat ampua kohdettaan vastaan jopa miljoona laukausta minuutissa.
Mutta ollakseen tehokkaita, pitää sellainen 6000 laukausta minuutissa ampuva konetykki löytyä joka talon katolta. Ja juuri vapaasti lentävien ammusten torjunnan ongelma on siinä, että niitä voidaan ampua niin paljon, että torjunnalta loppuvat ammukset. Tulevaisuuden mikroaalto- ja laser aseet ovat välineitä, joilla erityisesti moniputkisten raketinheitinten avulla ammutut rakettiryppäät yritetään torjua. Mutta kuten tiedämme, niin on eri asia istua jossain sotalaivassa keskellä sotaa ja olla henkisesti valmistautunut iskuun tai pohtimassa asioita kokoushuoneessa, kuin olla tilanteessa jossa periaatteessa vallitsee rauha, joka sitten yllättäen rikkoutuu kauhistuttavalla tavalla. Ja tuolloin tietenkin pitää reagoida moniin eri tilanteisiin kuten rakettien räjähdyksiin sekä maasta tulevaan tulitukseen.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/nato-sai-juuri-karmaisevan-oppitunnin-yllatyshyokkays-onnistui-kotikutoisella-alibaba-teknologialla/c99e3be2-789d-4198-8eaa-0c7913b482ec
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.