Miksi meidän kauppamme teettävät töitä vain puoli päivää?
Valtion tulojen määrään pitäisi löytyä sellaisia vaihtoehtoja, että niistä saadaan aitoa tuloa valtiolle. Siis valtion tukityöllistettävät, joiden palkan maksaa valtio eivät tuota tuloa tuo. Samoin sairaslomalle tai sairaseläkkeelle lähteminen varmaan tekisi tilastoille hyvää, mutta valtion kassalle tuollainen vaihtoehto on kaikkein huonoin. Eikä sairaseläke ainakaan auta esimerkiksi työelämän ulkopuolelle pudonnutta henkilöä saavuttamaan muuta kuin paikan puliukkojen joukossa.
https://www.talouselama.fi/uutiset/muu-yhteiskunta-maksaa-sen-etta-asfalttimies-lomailee-talven-ja-kaupan-tyontekija-tekee-puolikasta-tyopaivaa/db3848cc-17fe-45f6-8723-8ce000e75dff
Syrjäytyminen on asia, joka lopulta vie henkilöltä työkyvyn. Ja päihdeongelmat sekä muut vastaavat asiat tuovat valtiolle valtavia laskuja. Jos henkilön ei tarvitse välittää työkyvystään, niin silloin hän lopulta putoaa tukiverkoston läpi, ja tuolloin valtiolle koituva verojen menetys sekä tuollaisen henkilön elättämisestä sekä esimerkiksi maksa- ja hermostovaurioiden hoidosta tuleva lasku on todella suuri. Siis aina kun puhutaan hoidoista sekä muista vastaavista asioista, niin suurin ongelma on siinä, että hoidon keskiössä pitäisi olla potilas itse. Toki ymmärrän ettei työpaikka voi olla sosiaalitoimisto, mutta jostain pitää ihmisen hakea oma elantonsa, tai sitten valtion pitää maksaa hänen elämänsä.
Tukien ongelma on siinä, että valtion varat ovat rajalliset. Samoin tukien ei pitäisi olla niin suuria, että ne estävät työn vastaanoton. Mutta samalla tietenkin pitää huolehtia että tukien saajat voivat elää kohtalaisen normaalia elämää, ilman että heidän päivänsä kuluu viinaksia nauttien. Samoin henkilön joka on saanut työkyvyn palautettua kuntoutuksen jälkeen pitäisi voida uskaltaa hakea työpaikkaa, sekä tietenkin hänen pitää uskaltaa saapua töihin. Jos tuollainen ehkä vähän yli kymmenen vuotta kuntoutuksessa ollut henkilö ei sitten uskalla lähteä töihin, niin silloin kaikki häneen sijoitettu raha ja aika ovat olleet turhia.
Kuntoutumisen tavoitteen pitäisi olla täydellinen työkyvyn palauttaminen. Ja tuolloin tavoitteen määritelmän pitäisi olla se, että henkilö tekee 8h/päivä viisi päivää viikossa samaa työtä kuin kaikki muutkin tuossa työpaikassa ilman mitään erityisvalvontaa tai edunvalvojia. Siis tavoite olisi 40h/viikko työssä. Kuntoutuksen ilmapiirin pitäisi olla sellainen, että se kannustaa nimenomaan oman osaamisen sekä työkyvyn ylläpitoon tai palauttamiseen. Eli jos henkilö on ollut pitkään työelämän ulkopuolella, niin tietenkin osaaminen pitäisi palauttaa siten, että hän voi palata töihin ja ryhtyä maksamaan veroja.
Jos taas ajatellaan esimerkiksi opiskelijoita, niin heidän työharjoitteluun pääsemistään pitäisi helpottaa, sekä samalla myös kiirehtiä sen paljon puhutun gradun tekemistä, niin opiskelija saadaan mahdollisimman nopeasti työelämään takaisin sekä maksamaan veroja valtiolle.
Eikä kukaan voi oikeasti ajatella että valtion pussiin tulee paljon säästöjä, jos tuo henkilö sitten palaa takaisin eläkkeelle. Tietenkin aina tuollainen tapaus vaatii osaamisen päivittämistä, mutta jos kyseessä on noin 20-vuotiaana kuntoukseen joutunut henkilö, niin hän olisi noin 35 vuotias päästessään 15 vuotta kestäneestä kuntoutuksesta, ja tuollaisella henkilöllä on paljon työvuosia jäljellä.
Kaupat ovat yhtiöitä, joiden tehtävänä on tuottaa voittoa niiden omistajille. Meidän maassamme on sellainen palkkausjärjestelmä, että on helpompaa esimerkiksi tuoda tavara sisään kauppaan aamulla, ja sitten työntekijät ovat siellä 4 tuntia pakkaamassa, ja lähtevät neljän tunnin kuluttua kotiin. Tuolloin kauppa itse saa säästöjä, koska sen ei tarvitse palkata työläistä kahdeksan tunnin päiville, ja tuolloin jos työstä saatava palkka on noin 12-13 euroa tunnissa, niin työläinen saa silloin noin 48-52 euroa päivässä, josta hän tietenkin maksaa verot.
Tuolloin kaupan ei tarvitse maksaa koko päivästä palkkaa, ja kun tavarat on aamulla jaettu hyllyihin, niin silloin tietenkin ainoa työ on kassan käyttö sekä tavaroiden lisääminen tarvittaessa hyllyyn. Se mitä tällainen kehitys sitten aiheuttaa on se, että henkilö joutuu elämään melko pienellä palkalla, mikä pakottaa hänet ehkä hakemaan jotain avustusta. Toinen vaihtoehto on sitten se, että tuo työläinen kehittää itselleen muuta työtä tai muun tulonlähteen. Eli esimerkiksi opiskelija voi tuota puolta päivää tehdä ainakin kesäisin. Mutta jatkuva työ tietenkin vaatii sitä, että palkalla voisi jotain myös ostaa. Vaikka suomalaisella työläisellä on näennäisesti melko hyvä palkka, niin myös hintataso maassamme on melko kova.
Pam.fi/Kaupan alan taulukkopalkat.
Alin palkka on tietenkin kouluttamattoman työläisen palkka. Mutta samalla voidaan kysyä että kuinka monta Merkonomin, Tradenomin sekä esimerkiksi Ekonomin työpaikkaa on kaupan alalla tarjolla? Ja itse laskin tuon tuntipalkan käyttäen pääkaupunkiseudun palkkoja.
Ja tietenkin jos ajatellaan että taloutta hoidettaisiin devalvaation avulla, niin devalvaation vaikutus voi olla se, että ihmisten ostovoima laskee, vaikka sitten siitä vientiteollisuus saisikin lisää puhtia. Nimittäin devalvaation vaikutus kohdistuu nimenomaan ulkomailta tuotavaan tavaraan, joista yksi ovat etelän hedelmät. Jos me sitten lähdemme devalvoimaan, niin silloin tapahtuisi ilmiö, jossa esimerkiksi ulkomailta tuodut hedelmät alkavat kallistua. Ja sitten varmaan me kaikki aprikoimme sitä, että onko mahdollista, että vientiteollisuus ryhtyy takomaan upeita tuloksia, ilman että yhtään työpaikkaa syntyy koko Suomeen.
Asvalttityöläisten ongelma on siinä, että asvalttia ei tehdä talvisin. Talveksi pitää löytyä joku tulonlähde. Jos työtä ei ole, niin silloin pitää aikaa viettää jotenkin. Mutta jos sitten taas keväällä halutaan tehdä jotain asvalttitöitä, niin tuohon työhön pitää tietenkin löytyä työläisiä. Sama koskee myös lumitöitä. Eli jos lumitöitä ei ole, niin silloin lumityöstä maksettavat maksut ovat turhia. Kuitenkin urakoitsijan pitää tuolloin varata kalusto sekä miehet mahdollista lumentuloa varten. Mikäli palkkaa ei tule, niin silloin työläiset joutuvat menemään toisen työnantajan palvelukseen, ja silloin ei ole takuuta siitä, että nuo henkilöt palaavat lumenajoon silloin kun heitä tarvitaan.
Siis miksi meidän veronmaksajien pitää kustantaa noiden henkilöiden elämä? Kysymys voidaan asetella siten, että miksi työnantaja ei maksa niin paljon palkkaa, että henkilö elää sillä? Syy tähän on se, että noiden henkilöiden palkka ei verojen jälkeen riitä elämiseen, vaan heidän pitää hakea joko toinen työpaikka, jota aina ei ole tarjolla. Tai sitten heidän pitää hakea sosiaaliavustusta. Eli tietenkin voimme aina alentaa tuloveroja, mutta mistä sitten valtio saa tarvitsemiaan tuloja?
Tuolloin joudutaan muuttamaan valtiollisia tai kunnallisia palveluita maksulliseksi, ja sitten tullaan taas siihen pisteeseen, että esimerkiksi sairaanhoito alkaa nykyään olla maksullista. Eli terveyskeskusmaksujen avulla ollaan paikattu esimerkiksi sairaanhoitopiirin alijäämää, mutta samalla kuitenkin ollaan käytännössä romutettu maamme ilmainen terveydenhoitojärjestelmä. Eikä esimerkiksi alle kahdensadan euron asumistukien lakkauttaminen varmaan tuo valtiolle kovin paljon säästöjä, jos tätä asiaa verrataan valtion velan määrään.
https://www.pam.fi/wp-content/uploads/2023/06/kaupan-alan-taulukkopalkat-1.6.2023-ja-1.6.2024-seka-tyoaikalisat-1.5.2022.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.