Kyllä kansa tietää mikä sille on parasta, sanoi Kekkonen. Mutta samalla hän unohti kysyä että mistä kansa saa tiedon omasta parhaastaan? Ja yksi asia joka sitten voi tuon tiedon antaa on tekoäly. Tekoälyn avulla voidaan päästä loistaviin tuloksiin sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Mutta tekoäly rapauttaa ajattelua, eli emme ehkä osaa kyseenalaistaa sitä tietoa mitä tekoäly meille antaa. Tekoäly kuitenkin on vain olio. Eli joka tapauksessa me työelämässä joudumme luovuttamaan osan vapaasta tai näennäisesti vapaasta tahdostamme työnjohtajille tai viranomaisille. Periaatteessa se että seuraamme vain pomon käskyjä voidaan luokitella siten, että luovutamme oman ajattelumme suoraan toisen olion käsiin. Eli meidän, käskyn vastaanottajien kannalta on aivan sama, että tottelemmeko me tekoälyä vai tottelemmeko me vahvaa johtajaa.
Molemmat antavat meille tekosyyn välttää vastuuta. Tekoälyn käyttöä liiketoiminnan ja johtajuuden tukena on asia, mikä pitää sisällään kaksi puolta. Tekoälyä ei voi mielistellä samalla tavoin kuin ihmistä. Eli tekoäly seuraa mitä ihminen tekee työpaikallaan. Mutta toisaalta taas erotuspäätöksen tekee ihminen. Tai siis ihmisen pitäisi tehdä itse erotuspäätös. Ja kuitenkin jos tekoäly paljastaa että alainen ei tee mitään muuta kuin lue sarjakuvia työpisteellä, niin johtajan pitää tuohon asiaan reagoida.
Ajattelun ja päätösvallan luovuttaminen tekoälylle on asia, mistä ei olla vieläkään keskusteltu tarpeeksi. Siis olemme oikeastaan jo luovuttaneet osassa toimintojamme päätökset tekoälylle, koska esimerkiksi osakekaupoissa sekä muussa sijoitusbisneksessä joudumme jatkuvasti seuraamaan käyriä, ja silloin kun käyrä on maksimissaan tai minimissään, joudumme reagoimaan ja joko ostamaan tai myymään. Siis jo parin sekunnin odotus tai neuvottelu voi tulla kalliiksi. Joten pörssipeleissä on tärkeää asettaa itselle limiitti, eli alin arvo jonka jälkeen ostetaan. Tai ylin arvo jolloin varsinkin lyhyentähtäimen pelissä myydään osakkeita. Tuolloin voimme sanoa että joudumme periaatteessa tottelemaan noita käyriä. jotka tekoäly piirtää ruudulle. Ja tekoälylle voidaan antaa parametrit, jolloin se voi ostaa tai myydä. Ja idea on se, että ostetaan halvalla ja myydään kalliilla.
Eli tässä kirjoitan vain siitä osto-ja myyntitavasta, jossa osakkeita myydään ja ostetaan jatkuvasti, enkä tahallani käsittele pitkän tähtäimen sijoituksia. Mutta siis tekoäly on asia, joka on nostanut ihmisten ajattelun vapauden tietoisuuteemme. Tekoäly on oikeastaan samassa asemassa kuin esimerkiksi vahvat johtajat kautta koko maailman. Vahva johtaja tarjoaa alaisilleen mahdollisuuden ikään kuin vetäytyä vastuusta, kun he tekevät päätöksiä. He siis luovuttavat päätöksenteon joko vahvalle johtajalle tai tekoälylle, ja sitten vain painelevat nappia siten, kuin tekoäly ehdottaa.
Tekoäly ohjaa ajatteluamme, ja esimerkiksi Internetin tai hakukoneiden page-ranking saa aikaan sen, että me jossain määrin olemme ajautumassa Wokeen. Tuolloin karsimme tahallamme sen tiedon pois, joka ei meitä satu miellyttämään ja tietenkin jos painelemme vain hakukoneen antaman linkkilistan ensimmäistä linkkiä, niin saamme ehkä vain suositun kotisivun antamia tietoja. Meillä on vapaus ajatella. Mutta jos luovutamme tuon oikeuden ajatella jollekin toiselle, niin se että onko kyseessä tekoäly vain toinen ihminen on oikeastaan aivan sama.
Kun Elon Musk käyttää tekoälyä etsiäkseen niitä, jotka hänen DOGE-virastonsa irtisanoo, niin hän varmaan käyttää tekoälyä suodattaakseen niitä virkailijoita, jotka tekevät kaikkea muuta kuin työtä. Siis se kuinka paljon työntekijä viettää viikossa valtion maksamaa työaikaa esimerkiksi katselemalla markettien kotisivuja voi olla se, miksi DOGE lähettää ystävällisen erokirjeen tuolle virkailijalle. Mutta siis se tekeekö kukaan tuolla työtilassa mitään on muutekin eri asia.
Eli meillä kaikilla voi olla esimerkiksi työtila auki kaiken aikaa, mutta sitten kuitenkin tuijottelemme kännykältä kaikkea muuta mielenkiintoista. Eli olisi mukavaa nähdä että seulooko Muskin tekoäly myös sitä, että montako merkkiä virkailija kirjoittaa työtilassa olleessaan. Ja tietenkin myös merkityksellisten sanojen määrä olisi hyvä saada tietoon. Mutta siis erottaako Musk vai tekoäly nuo virastojen laiskottelijat? Tuolloin voidaan ajatella siten, että Musk vetäytyy tekoälyn taakse tehdessään päätösksiä. Tai sitten tekoäly antaa luotettavaa tietoa, koska sitä ei voida samalla tavalla mielistellä kuin oikeaa ihmistä.
https://muropaketti.com/tietotekniikka/tietotekniikkauutiset/microsoftin-tutkimus-tekoaly-on-haitallista-ihmisen-ajattelulle-toinenkin-huolestuttava-havainto/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.