"Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla alueet, joille palestiinalaisryhmät etenivät lokakuun 7. päivän iskussa. Sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määräämä alue Gazan kaistalla." (Wikipedia, Gazan sota 2023–)
Pitääkö ihmisten saada valita se tieto, mitä luennoilla jaetaan? Eli onko luento ehkä elokuvateatteri, jossa ihmiset saavat valita vain sen, mistä he sattuvat pitämään? Vai pitäisikö meidän oppia kuuntelemaan myös sellaisia näkemyksiä, joita emme ehkä voi ennen tai jälkeen esitelmän hyväksyä? Siis olisiko niin, että tutkimuksissa tai luennoissa tuodaan myös epämiellyttäviä näkemyksiä esille aiheista, joista meillä jokaisella on varmaan tietynlainen mielipide? Tutkimuksissa pitäisi tuoda tasapuolisesti esiin myös niitä "pahisten" näkemyksiä, vaikka niitä ei ehkä ole kovin helppoa kuunnella. Siis oikeudessakin jopa alhaisimmilla ihmisillä on asianajaja, jonka tehtävä on tuoda tuon alhaisen ihmisen näkemys asioista oikeuden tietoon.
Kun keskustellaan yksittäisten tutkijoiden kommenteista esimerkiksi viestipalvelu Xssä tai BlueSkyssa niin tietenkin mukaan mahtuu kaikenlaisia mielipiteitä. Kuten esimerkiksi tiettyjä Israelin lipun kohdalla painettuja peukutuksia. Mutta samalla tietenkin on ihmisiä, jotka eivät näistä sotahullujen ihmisten mukaan luettuna minä itse satu pitämään. Siis mikä on motiivi sotarikoksissa. Se että Israel syyllistyy sotarikoksiin ei poista sitä, että myös joku muu on tuossa maailmankolkassa tehnyt tekoja, joiden takia on ilmapiiri Israelissa muuttunut sikäli vaaralliseksi, että se on tarjonnut tuolle valtiolle tai sen asevoimalle otollisen ilmapiirin kovan luokan aseiden käyttöön. Ja kukapa muu siitä kärsii kuin siviilit.
Kansanmurhan kiistäminen on rumaa, sen voin myöntää. Mutta tietenkin olisi ollut mielenkiintoista kuunnella se esitelmä tai luento, joka jäi pois, kun erään tutkijan mielipiteet eivät jotain miellyttäneet. Tai ne eivät sopineet siihen, mitä noilla luennoilla ehkä halutaan tuoda esiin.
Mutta onko esimerkiksi yliopiston tai korkeakoulun tehtävä valita sitä, mitä ihmisten halutaan kuulevan? Siis tosiasiassa tutkimuksen tarkoitus on tuoda tasapuolisesti kaikkien näkemyksiä ja motiiveja ihmisten tietoon. Eli tutkimus tai luennot eivät ole niin sanotusti elokuvia eikä yliopisto ole mikään elokuvateatteri, jonka tehtävä on tarjota viihdettä. Siis periaatteessa tutkimuksen tarkoitus olisi myös antaa sen "pahiksen" ja "pahiksen" tukijoiden sanoa sanottavansa.
Tutkimus ei tarkoita sitä, että ihmisille luodaan tarkoituksella yksipuolinen kuva asioista, koska joku asia vain miellyttää jotain toista. Tutkimus sekä tiede ja historian tutkimus eivät ole asioita, joissa pitää kaikkea moralisoida. Eli kenellekään osapuolelle ei saa suoraan rakentaa esimerkiksi kollektiivista pyhimyksen sädekehää, vaikka tietenkin suurin kärsijä on viattomien lasten joukko. Se että joku on esimerkiksi Israelista tai joku Palestiinasta ei tee hänestä automaattisesti hyvistä tai pahista.
Jos taas puhutaan rikoksesta sekä rikoksen tutkimisesta, niin tietenkin tutkijoiden pitää kyetä saamaan tietoonsa "mitä, missä, milloin ja miksi". Eli miksi esimerkiksi joku suuntasi tykin tai konekiväärin aseettomia siviilejä kohti? Sotarikollinen siis piileksii usein viattomien siviilien takana. Siis alussa oli teko, joka sitten loi tilanteen, missä sotarikos on mahdollinen, eikä tekoa tuomita. Israel on helppo tuomita, koska sen sotakoneisto on tehokas, ja tietenkin esimerkiksi Hamas tai Hizbollah ovat järjestöjä jotka mielellään uhriuttavat varsinkin lapsia. Samoin tehdään myös Israelissa. Sotarikos on oikeastaan tavallinen, joskin hyvin laaja-alainen rikos tai rikosten sarja, jossa on ehkä takana hyvinkin laaja-alaista sekä pitkällistä yllyttämistä.
Vaikka linkkilistassa on linkki Lokakuun 7. päivä terrori-iskuun. Niin tuo isku ei aiheuttanut Gazan sotaa. Gazan sota on alkanut kauan ennen kuin meistä kukaan edes on syntynyt. Ja vihaa on tietenkin kasaantunut konfliktin jokaisen osapuolen päälle niin paljon, että kukaan ei sitä edes voi yrittää ymmärtää. Lähi-Itä on paikka, jossa on enemmän aseita kuin missään muualla maailmassa. Ja sukupolvien ajan jatkuneet konfliktit ovat aiheuttaneet sen, että tuo maailmankolkka on räjähdysalttiimpi kuin mikään muu alue maailmassa. Siis konflikti on tuossa maailmankolkassa perusasetelma. Ja mistään rauhan kaltaisesta tilasta ei siellä olla voitu puhua edes 1900-luvun aikana.
Siis tällä kertaa Gazan konflikti kärjistyi lokakuun 7. päivä vuonna 2023. Tuolloin Hamas sekä sen liittolaiset suorittivat yllätyshyökkäyksen Israeliin. Tuossa iskussa kuoli 1 139 ihmistä, joista siviilejä oli 764 ja loput olivat turvallisuusjoukkojen jäseniä. Sen jälkeen Israel julisti sotatilan ja hyökkäsi Gazaan, ja tähän mennessä noin 47 000 palestiinalaista on kuollut. Joten tietenkin näissäkin luvuissa on huomioitava se, kuinka tehokas tuon Israelin sotakoneisto on. Mutta missä kulkee vastaiskun ja säälimättömän teurastuksen raja? Ja milloin kyseessä on sitten sotarikos, josta voidaan ihmisiä tuomita? Netanjahu vaati kostoa iskusta, joka on saanut alkunsa palestiinalaisten aseman heikkenemisestä. Samalla kuitenkin tuo isku sai aikaan sen, että mieliala Israelissa muuttui verenhimoiseksi.
Samalla tietenkin meidän pitää huomioida sekin, että esimerkiksi Iran on hyökännyt Israeliin sen jälkeen ohjuksin sekä lennokein. Se miten paljon miltäkin puolelta on ihmisiä kuollut riippuu siitä, mistä kohdasta historiaa tuota konfliktia lähdetään tutkimaan. Siis Hamasin hyökkäys ei ole mikään Gazan konfliktin alku. Tuo konflikti alkoi jo kauan ennen Turkin valtaa ja Ensimmäistä Maailmansotaa. Kyseiseen konfliktiin ovat sekaantuneet kaikki muutkin valtiot kuin vain Israel ja palestiinalaiset. Eikä tuolle konfliktille ole vieläkään loppua näkyvissä. Ja esimerkiksi Israelissa pelätään aiheesta, että Iran käyttää iskuissaan Israeliin kemiallisia aseita. Jos niitä käytetään, niin seuraukset ovat todella pahat.
Sen jälkeen kohtaamme sellaisen tavan, että jos esimerkiksi tutkijat jotka pitävät toisesta osapuolesta jossain todella pitkässä ja mutkikkaassa konfliktissa eivät ole samaa mieltä, niin he voivat kertoa kaikelle kansalle, että tutkijan, jonka mielipiteistä he eivät satu pitämään tulee jättää luennot väliin tai sitten heidän kannattaisi jättää avaimensa yliopiston vahtimestarille ja lähteä etsimään uutta työtä. Näin sitten saadaan aikaan tilanne, missä vain niitä "yleisesti hyväksyttyjä mielipiteitä" saa kertoa.
Jos olet eri mieltä, niin sitten suoritetaan suuren luokan marssi, jossa huudetaan iskulauseita, vallataan taloja sekä leiriydytään keskelle kaupunkia. Joten tietenkin meistä jokainen varmaan pääsee helpommalla, jos estää epämiellyttävien esiintyjien esiintymisen. Tai niin ainakin joku toivoo meidän ajattelevan. Eikö olekin mukavaa kiristää ihmisiä esimerkiksi tekemällä kaikista asioista mustavalkoisia?
Näin ollen hyvät ihmiset olemme huomanneet, että sosiaalisessa mediassa, joka ilmeisesti on vain humpuukia onkin se tapa, että jos luennoitsijan mielipiteet, joita on kaivettu esimerkiksi jostain viestipalvelusta eivät satu miellyttämään, niin hänet voidaan poistaa. Näin saadaan aikaan se Woke, eli Yliopistoista joiden tarkoitus on tuoda tasapuolisesti kaikkia näkökulmia ihmisten katseltavaksi sekä kuunneltavaksi muuttuu elokuvateatteriksi, jossa jokainen saa valita vain sitä, mikä sattuu miellyttämään itseä. Tai ehkä sitten tutkijat eli päätöksen tehnyt dekaani teki oikein. Mutta hänen pitäisi tietää, että tällaista päätöstä voidaan kyllä kutsua nimellä "woke".
Yliopistot | Tutkijayhteisö kaivoi vierailevan luennoitsijan kommentteja X:stä – Ei ollut enää tervetullut puhumaan Suomeen
https://www.hs.fi/alueet/art-2000011009911.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Gazan_sota_2023%E2%80%93
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lokakuun_7._p%C3%A4iv%C3%A4n_hy%C3%B6kk%C3%A4ys_Israeliin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.