Klassinen kysymys tekoälystä on se, että voiko tekoäly toimia tuomarina? Tämä asia on sikäli filosofinen kysymys, että tekoäly on tuossa tapauksessa nostettu ihmisen yläpuolelle, ja se sotii varmasti joidenkin ihmisten periaatteita ja maailmankatsomusta vastaan. Siis tekoälyn, ihmisen luomuksen nostaminen ihmisen esimieheksi on asia, joka on täysin vastoin sitä, mitä meille opetetaan jo koulussa ihmisen suhteesta koneeseen sekä luontoon. Se sama asia mikä tekee tekoälystä erinomaisen tuomarin tekee siitä maailman huonoimman tuomarin. Tekoäly ei siis ole tunteellinen, joten siihen ei voida vaikuttaa tunteiden kautta. Mutta tekoäly ei tuolloin ota huomioon henkilön hätää tms.
Periaatteessa tekoäly ei voisi toimia tuomarina, mutta se voi kyllä avustaa tuomioistuinta. Tekoäly voi esimerkiksi pitää kirjaa siitä, että onko tuomari avannut jotain asiakirjoja sekä siitä, että kuinka pitkään tuomari on tuota asiakirjaa katsellut. Samoin tekoäly voi pitää kirjaa siitä, millaisia tuomioita vastaavista tapauksista on aikaisemmin annettu, ja sitten se voi näyttää onko jossain tapauksessa ollut poikkeamia muihin vastaaviin tapauksiin nähden.
Tekoäly näkee myös esimerkiksi valheen merkit paremmin kuin ihminen. Eli tekoäly voi merkitä esimerkiksi todistajasta otetusta filmistä kohdat, joissa todistaja koskettelee nenäänsä tai huuliaan, ja sitten tuomari voi katsoa noita otoksia sekä todeta on niissä mahdollisia valehtelun merkkejä. Nuo merkit eli eleet opetetaan myös esimerkiksi kuulustelijoille.
Tekoäly on siis kone, joka prosessoi tietoa, jota sillä on. Siis paraskaan tietokone tai tekoäly ei voi tehdä mitään, jos sillä ei ole tietoa, jota se voi prosessoida. Tai sitten jos sen käsiin annettu tieto on väärää tai merkitty väärin, eli tieto koskee vääriä asioita, niin silloin tietenkin tekoäly voi tehdä virheitä. Tekoälyn maailmassa ei mikään asia ole oikeastaan samanlainen kuin meidän ihmisten maailmassa. Me ihmiset opimme paljon asioita, joita emme koskaan mainitse nimeltä. Eli montako kertaa vuorokaudessa käytämme esimerkiksi sanaa "liikennevalot"?
Jos sitten koetamme esimerkiksi ohjelmoimaan tekoälyä, niin unohdamme melko varmasti jonkin kriittisen asian, jolloin tuloksena on robotti, joka kävelee suoraan auton alle. Tekoälyn ohjelmointi on vaikea asia, varsinkin jos sen pitäisi tehdä jotain asioita ns. luonnollisessa ympäristössä. Kun tekoäly kohtaa tilanteen, niin sen pitää tietenkin osata toimia oikein. Ja jos esimerkiksi auto tulee tekoälyn ohjaamaa robottia vastaan, niin silloin tietenkin robotin pitää tehdä nopeasti jotain, tai se muuttuu romumetalliksi. Eli robotille pitää ohjelmoida jokainen muuttuja sekä yksityiskohta, jotta se kykenee tekemään mitään oikein sekä turvallisesti. Ja jokaiselle ohjelmoijalle tulee virheitä eli he eivät muista kaikkia muuttujia, joita robotti voisi tavallisessa toiminnassa kohdata.
Esimerkiksi pöydän kattaminen on robotille erittäin vaikea asia. Sen pitää tietää mitä astioita sen on laitettava pöytään. Ja mitä jos robotti ei tiedä mitä tarkoittaa "lautanen"? Tuolloin ohjelmoija on unohtanut tallentaa lautasen kuvan robotin tietokoneelle. Ilman tuota tietoa robotti ei kykene löytämään lautasta. Sen jälkeen robotin pitää tietää millaisella puristusotteella sen pitää ottaa kiinni kupeista. Jos ote on liian kova, muuttuu kuppi saman tien palapeliksi. Ja sitten tietenkin robotin pitää tietää mitä tarkoittaa pöytä, tuoli, keittiö yms. Jos nuo asiat unohtuvat ohjelmoijalta, niin silloin asiat menevät varmasti väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.